- Hyvää päivää, hyvät kuuntelijat!
Täällä Antero Lärvänen Huitsinnevadan paikallisradion ja Huitsinnevadan
Paikallisdemokraatin yhteislähetyksessä. Käsittelemme lähetyksessämme mitäs
muutakaan kuin maahamme tullutta rikastavaa ja raikastavaa uussuomalaisuuden
tulvaa ja sitä, kuinka karttuinen kansa opettelee uimaan uuden aallon leppeillä
lainehilla.
- Näin alkuun voi sanoa, että
tottumattomuus on saanut aikaan tiettyjä valitettavia ja epäilemättä ajan myötä
ymmärryksen lisääntyessä poistuvia ongelmia, joista uusrikastussuomalaiset ovat
ihan aiheesta suivaantuneet. Niin kuin esimerkiksi tämä ohrapuuron syöttäminen.
Uussuomalaisethan opettivat meille, ettei ohraa voi syöttää kuin koirille ja
ehkä naisille, ja me olemme nyt porukalla opettelemassa pois tästä vastenmieliseksi
opetetusta eväästä, jota vielä hetki sitten tietämättämme luulimme vallan
suureksikin herkuksi. Voi meitä sivistymättömiä.
- Kouvolassahan onkin vastattu suureen
tarpeeseen asianmukaisin menetelmin eli ohrapuuroa vihaaville uussuomalaisille
on palkattu thaimaalainen keittäjä. Keskuskeittiösapuskat jätetään
suomalaisille koululaisille ynnä eläkeläisille ja siinä samassa on myös lisätty
eläkeläisille tarjottavan ravinnon terveellisyyttä jättämällä annoksista leipä
pois. Mehän kaikki tiedämme, että ei hiilihydraatteja kannata liikaa ahmia. Se
lihottaa ja kaikkea sellaista.
- On tietysti vielä paljon opittavaa,
esimerkiksi Joutsenon vastaanottokeskuksessa on paljastunut epäkohta eli
telttamajoituksessa on lattialla ollut roskia. Siivouspalvelu ei ole pelannut
alkuunkaan. Joku rajoittunut suomalainen voisi tietysti todeta, että eikö
aikamiehet osaa itse siivota jälkiään, mutta tämähän on silkkaa
kulttuuri-imperialismia toisenlaiseen mies – nainen-suhteeseen tottuneille
ihmisille. Mitä me pohjoisen turvekammikulttuurin juopot juntit olemme
opettamaan vanhojen sivistysmaitten ylpeitä asukkaita. Totta kai heille
tarvitsee tarjota asianmukaisia siivouspalveluja.
- Epäkohtana on myös mainittava, että on
tapahtunut jonkunlaisia mielenilmauksia tätä riemastuttavaa uusrikastumista
vastaan, mutta onneksi valveutuneet kansalaiset ovat toimineet kiitettävällä
päättäväisyydellä. Erityisesti näin tapahtui Tampereella, jossa yhdeksän
uuspartisaania puolustautui sankarillisesti heidän kimppuunsa melkein hyökännyttä
aivoinvalidia vastaan.
- Mutta koska me tavalliset ihmiset
olemme kuuliaisia hallintoalamaisia, niin emmehän me itse ymmärrä kaikkia
asioita, joista meidän tulisi olla huolissamme. Mutta siinä meitä auttaa
virkakoneisto, joka onkin valmistelemassa uusia määräyksiä joilla suojellaan
hirvittävästä vaarasta selvinneitä ja pahoin traumatisoituneita tänne pysyvästi
vierailulle tulleita uussuomalaisia. Ja näistä määräyksistä meille kertoo
sisäministeriön ihmisten asioihin kärsänsä tunkevan osaston päällikkö, saneleva
virkahenkilö Lennipirkitta Löröttät-Sixteen. Saneleva virkahenkilö
Löröttät-Sixteen, tervetuloa lähetykseen.
-
Kiitoksia, toimittaja Lärvänen ja tervehdys kaikille pinnanmaalaisille
kuulijoille.
- Minkälaisista määräyksistä nyt oikein
on kysymys? Mistä meidän tulisi olla huolissamme
uusrikastuttajamaahanmuuttajien puolesta? Mitä emme ole itse vielä hoksanneet?
-
Hyvin monista asioista tietenkin, mutta nämä nimenomaiset määräykset liittyvät
metsästykseen ja ampumaurheiluun. Onhan nimittäin aivan hirvittävää, että
maassamme on toista miljoonaa siviilien hallussa olevaa asetta samaan aikaan
kun maahamme tulee kymmeniä tuhansia sodassa traumatisoituneita ihmisiä. Eihän
sitä voi ymmärtääkään, minkälaisen kauhun heissä aiheuttaa jostain lähistöltä
kuuluva laukauksen ääni.
- Aijaa, taaskos sitä puuhataan niitä
pyssyjen pois keräämistä? Mutta ymmärtäähän saneleva virkamieskin, että eihän
se onnistu.
-
No niinhän ne poliisit ovat minulle sanoneet, tosin itse uskon, että sopivalla
tahtotilalla, hyvällä tehtävien delegoimisella esimerkiksi puolustusvoimien
henkilökunnan kanssa sekä tehtävien sopivalla priorisoimisella esimerkiksi
järjestyksenvalvonnan puolelta resurssien siirtämisellä tämä onnistuisi.
Sivistyneessä valtiossa ei mielestäni aseita ole kuin viranomaisilla. Mutta nyt
ei pyritä aseitten poistamiseen, vaan humaanin akustisen suoja-alueen
perustamiseen.
- Ja mitähän tämän humaanin akustisen
suoja-alueen perustaminen käytännössä tarkoittaa?
-
Sitä, että jokaisen uusrikastusvastaanottokeskuksen sekä sitä lähimpänä olevan
suuremman taajaman ympärille piirretään viidentoista kilometrin harppiympyrä,
jonka sisäpuolella ei saa harrastaa minkäänlaista metsästystä tai
ampumaurheilua. Tällä tavoin varmistetaan se, että sodan kauhuista
traumatisoituneet ihmiset voivat elää täysin rauhassa ilman vastuuntunnottomien
suomalaisten ampumien laukauksien herättämää kauhua. Ja tämähän korostuu juuri
näin syksyllä, kun nuo hirviporukat liikkuvat. Nehän näyttävät herra nähköön
ihan miehitysarmeijalta. Ajatelkaa noita viattomia lapsia! Millaista kauhua he
ovat kokeneet ja meidän ajattelemattomien suomalaisten vuoksi kokevat vielä
lisää. Mutta nyt sille touhulle tulee loppu!
- Vaan minähän ajattelen niitä lapsia
heti kun se lapsuuden määritelmä palautetaan siihen vanhaan malliin, eli
kolmikymppinen turaparta ei kylläkään ole lapsi. Vaan että viistoista
kilometriä… nehän pykää tännekin sitä uusrikastusvastaanottokeskusta… mitäs se
meinaa meidän seuralle… hei Hösse, heitäs mulle se Huitsin Erän toiminta-alueen
kartta ja sitten harppi ja viivoitin… kiitti… hjuu… no näyttää siltä että
meidän seuran alueella pystyykin sitten jatkossa metsästämään ainoastaan tuolla
alueen reunalla olevalla Kaulaanupottamanvituttamanrämpimänsuolla ja se on
kyllä pelkkää lettoa. Taisi mennä semmoseksi, että heitellään jatkossa teeriä pelkillä
kävyillä. Ja seuran ampumarata jää harppiympyrän sisälle. Sekö on sitten pois
käytöstä sekin?
-
No tietenkin. Mutta voittehan te ampua siellä ilma-aseilla. Niistä ei tule
meteliä.
- Niin, kieltämättä ilmakivääri tuolla
sadan metrin luodikkoradalla onkin varsin soiva peli. Vaan esittihän se
toisaalta aikanaan toi Soininvaaran Odekin, että otetaan pyssyistä lukot
poliisiasemalle. Kyllä niillä voi kylmäharjoitella kotona. Se vaan jäi Odelta
selvittämättä, että mitenkähän sillä lukottomalla kiväärillä niitä
kylmälaukauksia harjoittelee. Vaan tästä ei ole kyllä hirviporukat yhtään
mielissään. Niin kuin ei tietysti muutkaan metsästäjät, mukaan luettuna minä.
-
No mutta, jos teillä on tuota purkamatonta energiaa, jonka haluatte tuhlata
johonkin niin brutaaliin ja rahvaanomaiseen harrastukseen kuin metsästykseen,
niin tehän voitte suunnata toimintahalunne myös rakentavilla tavoilla. Tehän
voitte osallistua uusrikastusvastaanottokeskusten toimintaan
vapaaehtoistyöntekijöinä. Wippajei, että se olisi hienoa, kun raavaat
suomalaiset miehet menisivät pullahalaamaan raavaita irakilaisia miehiä ja
osoittaisivat, että Suomi on todellinen rauhan, rakkauden ja välittämisen
kansakunta.
- Minulla olisi ehkä tähän jotain
kommentoitavaa, samoin kuin hirviporukoillakin mutta kuulijoinamme on myös
alaikäisiä, joten jätän kommentoimatta. Sen sijaan kysyn, että onko sisäministeriön
ihmisten asioihin kärsänsä tunkeva osasto neuvotellut tästä määräyksestä poliisien
kanssa?
-
No mitäs neuvoteltavaa tästä määräyksestä poliisien kanssa on?
- Tietenkin sitä, että kuinka uusrikastajien
rauhaan vaikuttaa se asia, että ruman näköiset isokokoiset poliisit tulevat
uusrikastusvastaanottokeskusten alueelle julmasti pistoolit vyöllä holsterissa.
Eikös se herätä pelkoa myös?
-
Jaa, tuo pitää kyllä ottaa heti selvitykseen, kun palaan Helsinkiin. Tuo on
kyllä ihan hyvä huomio. Meillähän ei ole vielä sitä aseetonta dialogipoliisia
niin kuin Ruotsilla. Se on kyllä vakava puute.
- Mutta onkos asiasta keskusteltu
puolustushallinnon kanssa?
-
Minkä ihmeen takia tästä pitäisi sotilaiden kanssa puhua?
-No esmes sen takia, että jos sopivat
tahot perustavat vastaanottokeskukset viiden kilometrin päähän niin
Vekarajärven, Kajaanin, Niinisalon, Santahaminan kuin Utin varuskunnista niin
tämän määräyksen mukaan aseellinen koulutus siellä jos ei nyt kokonaan lopu,
mutta ainakin kärsii huomattavasti. Kun ei saa niitä traumatisoivia laukauksia
kuulua.
-
Eihän tuossa mitään ongelmaa ole. Myönnän, että en ole sotilasasioitten
asiantuntija, mutta eikös tuollainen perusharjoittelu onnistu vaikka keppi
kädessä ryömimällä ja huutamalla että laukaus laukaus laukaus sarrrrja
sarrrrja. Ja ymmärtäähän toimittaja itsekin, että jotkut maanpuolustukseen
liittyvät kysymykset ovat täysin toisarvoisia silloin, kun lievitetään
traumautuneitten ihmisten hätää ja siinä samalla kohotetaan asiasta julkisesti
huolestuneen ihmisen omaa egoa vielä tuplasti. Ja sen oman egon kohottaminen
tässä kuitenkin se pääasia on. Kai toimittaja tämän ymmärtää?
- Ymmärtäähän toki. Ja tämänhän ymmärtää myös karttuisa kansa,
joka opettelee uimaan uusrikastuksen aallokoissa. Pelastusliivit on tosin
varattu salskeille arabinuorukaisille, mutta Suomihan on tuhansien järvien maa,
joten eiköhän se opettelu onnistu ihan omiin nimiinkin. Sisäministeriön
ihmisten asioihin kärsänsä tunkevan osaston päällikkö, saneleva virkahenkilö
Lennipirkitta Löröttät-Sixteen, kiitän teitä haastattelusta. Täällä Antero
Lärvänen, Huitsinnevadan paikallisradio. Hei äänimiehet! Ehdotan nöyrimmin
vetääntymistä paikalta ja siirtymistä saunaan Lällävedelle.
Myöhemmin,
matkalla kohti Lällävettä.
Hösse:
Vaan tuo idea hirvimiesten osallistumisesta uusrikastusvastaanottokeskusten
toimintaan saattaa toimiakin.
Antero:
Kuis? Tuntuu vähän epätodennäköiseltä. Meinaan että v-käyrähän tossa vaan nousee.
Kun nuo Helsingin pellet päättävät jo etukäteen sitä, mikä uusrikastajia
saattaisi loukata ja sen myötä kieltävät sen, mitä täällä on tehty iät ajat.
Hösse:
Positiivisen kautta Antero, positiivisen kautta. Katsos, kotouttaminenhan on
päivän muotisana. Ja siihen voivat hirviporukatkin osallistua. Meinaan, mitäs
kotouttamista se on, ellei näitä ohrapuuronvihaajia totuteta suomalaiseen
luontoon. Flooraan ja faunaan. Ja ennen kaikkea faunaan.
Pertta:
Taidanpa ymmärtää ajatuksesi ytimen. Uusrikastajiahan pitää totuttaa
suomalaiseen luontoon. Hirvimiehet voivat olla tässä suurena apuna. Yksi Suomen
luonnon hienoimmista eläimistä on hirvi. Hirviporukat tietävät, missä hirviä on
ja voivat viedä uusrikastajia tutustumaan niihin.
Antero:
Taidanpa hoksata minäkin. Meinaan, siellä, missä on hirviä, niin siellähän on
myös…
Hösse:
Jep.
Kotouttamistyöntekijä Urmas
Hlärbänen odottaa innolla uusia asiakkaitaan. Urmas kuuluu viiden miljoonan
työntekijän moniammatilliseen työryhmään.
*
Lukijalle: Inspiraatio kirjoitukseen
tuli Herra X:n minulle lähettämästä lehtileikkeestä:
Trolli vai ei? Ken sen tietää.
Lisäys myöhemmin eli mainos: Nuivan historian yksi ehdottomasti parhaimmista blogikirjoittajista eli Octavius näyttää palanneen vuosia kestäneeltä tauoltaan. Tervetuloa takaisin.
15 kommenttia:
Joo, se irakilainen everstiluutnantti joka valitti sormi lautaselle vain koirille ja naisille kelpaavasta ruoasta, varmaankin traumatisoituu meidän hirven metsästyksestämme. Tottumaton kun on aseiden ääniin.
https://i.imgur.com/d5fmXST.jpg
Ohrasta voi tehdä talkkunaa. Se on voisilmän (douple fat, no like it lean) kanssa hyvää ja ravitsevaa. Tulee maha täyteen.
Mun aamiainen on puolet viikosta pekonia ja kaksi kananmunaa + jugurtti (maustamaton douple cream). Toinen puoli viikosta kaurapuuro, jugurtti ja hunaja.
Päivällä vedetään omatekemää ruisleipää juuston ja makkaran kanssa evääksi + raaka nauris, porkkana ja pala tuorekurkkua. Illalla vaimo laittaa salaattia, kanaa ja joskus syödään sunnuntaina keitettyä liha-/lohi-/kanakeittoa pakasteesta.
(btw. keitän nyt 5l lihakeittoa viikoiksi etteenpäin - uunissa on pork belly anteeksi älläh, sitä syödään sinapin kanssa vielä huomellakin).
Mutta ei puhettakaan 4:stä ateriasta päivässä! Joskus varusmiehenä sen sai, mutta silloinkin iltapala syötiin vain harvassa tapauksessa, kaakauta yäg. - eli silloinkin se jäi kolmeen ateriaan.
Eikä purnattu. Jos purnas, joutui pottikseen.
Partalapsialla hyvä ylläpito ja makoiset ruuat....
(Nyt lähetään kauppaan ostaan lisää kaljaa...) eh.
Just tuli viime viikko tutustuttua noihin lentäviin kotoutusasiantuntijoihin. Väittäisin että niitä oli se 5 miljoonaa pelkästään meidän passipaikoissa. Perskeles itte totesi että meidän metsästysmaat on aika soisia. No, nyt on kuitenkin 30kg hirvenlihaa ja metsäpeuran lihaa pakastimessa.
Nuo irakilaiset eivät tajua, että ennen 90-lukua syntyneille tuo ruoka episodi on yhtä suuri loukkaus kuin se että heitetään koraani maahan ja poljetaan se. Suoraan sanoen pistää vihaksi tuo juttu.
Suomessa ei ole koskaan ennen osoitettu mieltä näin paljon. Tuollaiseen mielenilmaisuun olisi hyvä saada vaikka maastopukuisia miehiä sellaiset 200 kpl. Nämä sitten marssimaan tahdissa. Se toisi sellaisen tunnelman, että suvaitsevaisetkin voisivat miettiä hetken että tuo porukka on tosissaan. Saa käyttää, muttei ole pakko.
Nykyisen hallituksen säästöpäätökset ei riitä kattamaan kuin murto-osan siitä mitä nuo maahantunkeutujat tulevat maksamaan yhteiskunnalle. Kun verot nousee ja tulee uusia maksuja, loppuu ihmisten maksaminen. Harmaa talous tulee kasvamaan, korruptio lisääntymään. Tämä yhteiskunta tulee taantumaan ja anarkia tulee lisääntymään.
Surullista, se yhteiskunta jossa olen kasvanut, se turvallisuus mikä on ollut, se kaikki on katoamassa.
Tervehdys Anolle, Buurille Johannesbuurista ja White Hunterille & kiitos kommenteistanne.
Ano: Mutta kas, hepullahan näyttää olevan hallussaan sitä paljon mainostettua erityisosaamista.
Buuri Johannesbuurista: Kyllä ohrapuuro on vallan hyvää. Ihan kelpo eväät sulla muutenkin. Meillä muuten tehdään tänään sapuska säilykkeistä. Lidl on asettanut myyntiin brasilialaista corned beef-säilykettä ja sitähän piti ostaa trukkilavallinen. On meinaan vallan mainiota säilykettä. Sitä vaan ei tahdo oikein Suomessa olla myynnissä.
White Hunter: Tässä on tullut itselläkin metsässä pyörittyä suht ahkerasti ja tehty tuttavuutta lentäviin kotoutusasiantuntijoihin. Se on vaan niin, että jos mettässä meinaa kulkea, niin hirvikärpästen kanssa on vaan pakko tulla toimeen.
Tuo vertaus ruokaloukkauksesta on aika osuva. Ja muutenkin kyrpii se, että kerjäläinen tulee taloon isäntämentaliteetilla.
Tuo sanomasi ”Surullista, se yhteiskunta jossa olen kasvanut, se turvallisuus mikä on ollut, se kaikki on katoamassa” kuvaa minunkin tunteitani täysin. Toimivan yhteiskunnan rakentaminen on hidasta ja työlästä. Sen tuhoaminen on taas puolestaan pelottavan helppoa.
Saatteeksi (email): Anna Eriksson - Silmin sinivalkoisin
https://www.youtube.com/watch?v=lA5q2y_jSnM
Parastahan tuossa ruokajutussa oli se, että jätkät menivät vielä tilittämään, miten se miljoonien suomalaisten elämänsä aikana syömä ruoka kelpaa vain koirille. En usko, että tyyppi tajusi sen olleen normaalia laitosruokaa, eikä hänellä ollut varmaan tarkoitusta nimitellä suomalaisia käytännössä koiriksi, yhdeksi arabien saastaisimpina pitämistä eläimistä, mutta niinpä vain kävi.
Suomen historian pahiten omaan jalkaan osunut mielenosoitus, epäilen minä. Ihminen sietää paljon kaikenlaista ikävää, mutta jos samaan aikaan vielä vittuillaan päin naamaa ylimielisesti, niin se on melkoinen katalyytti. Tuli itsekin käytyä eilen elämän ensimmäisessä mielenosoituksessa, ja vaikka puolet motiivista taisi olla virnuilu erinäisille kylähulluille, niin kävinpä kuitenkin. Ehkä siitä on jopa jotain pientä hyötyä. Mielikuvilla Suomesta on kuitenkin aika paljon tekemistä sen kanssa, jäävätkö "syyrialaiset naiset ja lapset" Saksaan tai Ruotsiin, vai jatkavatko tänne.
Tervehdys Buurille Johannesbuurista ja LW:lle & kiitos kommenteistanne.
Buuri: Viesti tuli perille, kiitos. Minulle iskelmämusiikki on vähän vieraampaa. Mutta tää Johanna Kurkelan Sun Särkyä Anna Mä En on kyllä häikäisevän kaunis.
https://www.youtube.com/watch?v=W379rP-rzDU
LW: Joo, täytyy sanoa, että tuo häiskä toimi Voiman Pimeän Puolen puolesta aivan loistavasti, tosin ehkä tahtomattaan ja tajuamattaan.
Täältä Absurdistaninsta on ollut mielenkiintoista seurata miten naapurimaassa sopeudutaan uuteen maahan tunkeutuvaan ihmisryhmään, kunniakansalaisiin. Mitään Suomen kansalaisia he eivät tietenkään ole, mutta heitä kohdellaan hallinnon puolelta jo paremmin kuin varsinaisia alkuperäisasukkaita. Poliisi suojelee, media sukii myötäkarvaan, hallinto hoivaa ja jopa Tasavallan Presidenttikin anelee kansalaisilta ymmärrystä.
Eräs syy siihen että suomalaisilla ei ole minkäänlaista käsitystä hunnilauman mukanaan tuomasta ja tulevista ongelmista on nimenomaan media. Naapurimaassa on olemassa faktaa tarjolla, jos se mediaa kiinnostaa, mutta faktat ei kiinnosta vaan tarjoillaan puolitotuuksia ja selviä valheita.
Mielenkiintoista noissa mielenosoituksissa oli suvakkien into saada taas aikaan rähinöitä samalla heiluttaen puna ja sateenkaarilippuja. Jos muslimit joskus saisivat Suomessa vallan (jota eivät saa), niin nuo suvakit olisivat ensimmäisenä kohteena kun kauloja aletaan nirhaisemaan. Miten kävi mm.Iranissa aikoinaan.....
Jos nyt kuitenkin saataisiin aikaiseksi sellainen päätös, että Irakilaiset eivät saa pakolais statusta, niin tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, mihin he lähtevät ja millä. Kustantaako valtio lentomatkan Bagdadiin kenties?
Somaleista pitäisi päästä myös eroon samalla ovenavauksella. Ei siellä mitään sotia ole, kunhan muutama klaani teurastelee toisiaan. Suurin osa maasta on riittävän tauhallista, ainoa mikä puuttuu on suomalainen veronmaksaja joka elättää.
Tuohon Ykän mainioon blogitarinaan liittyen, tuumailin, jotta jos nuo neuroottiset pakolaiset kuulisivat laukauksen äänen, niin aika monella alkaisi varmaan liipasinsormi tekemään refleksinomaisesti koukistusliikettä, samalla kun suu muovaisi äänettömästi tuota usein kuultua allahuakbaria.
Muuten kun tätä mielipuolista tilannetta seuraa, niin yhä enemmän sitä alkaa henkisesti viettämään aikaa tuolla Huitsinnevadassa. Pirunkos tälle mahtaa muuta kuin länkyttää täällä blogissa ja vahtia verenpainetta. Ainakin toistaiseksi.
Tervehdys, Becker. Eihän siitä ole pitkäkään aika, kun vaihdettiin ajatuksia ja todettiin, että Ruotsi on hulluudessa valovuoden Suomea edellä. Nyt se valovuosi on saavutettu täälläkin noin yhdessä kuukaudessa ja (niin kuin totesit) oma suomalainen mediamme mahdollistaa tämän.
Suvakkien riekkumiseen totesi poliisikin, että ”tämäkö se on tätä rasismin vastustamista”. Tampereella yhdeksän häiskää kävi yhden ainoan aivoinvalidin kimppuun ja jos asiassa olisi olleet ”oletusasetukset” toisin päin, ei olisi epäilystäkään siitä, mitä lööpit olisivat huutaneet seuraavan viikon. Nyt ei uutisoida paljon paskaakaan.
Jos irakilaiset eivät saa turvapaikkaa, niin eihän niitä täältä mihinkään karkoiteta, vaan niille annetaan oleskelu- eli notkumisoikeus toissijaisen suojelun perusteella, millä perusteella muuten suurin osa somaleistakin tällä hetkellä maassamme kuluttaa suomalaisia veromarkkoja.
Noin henkilökohtaisesti olen ruvennut ajattelemaan, että onkohan tässä blogin pitämisessäkään mitään järkeä, koska kaikesta yrittämisestä huolimatta peruuttamaton vahinko on päässyt tapahtumaan. Ehkä minä silti jatkan. Ei kai sitä turpaansa osaa kiinnikään pitää. Kirjoittelee sitten välillä juttuja Huitsinnevadasta.
Tervehdys Yrjö!
En tiedä mitä tästä uutisesta pitäisi ajatella, ehkä kuullostaa liian hyvältä ollaksensa totta? Linkki vie tosin Pravdan sivuille, että pienellä varauksella tähän pitää suhtautua, EU ja Turkki ovat sopineet keinosta tukkia pakolaisten tien Eurooppaan. Jossain vaiheessa uutista ilmenee eräs juju, nimittäin
"EU on Frankfurter Allgemeinen mukaan valmis maksamaan suuren osan kustannuksista ja sitoutuisi sopimuksella vastaanottamaan korkeintaan puoli miljoonaa ihmistä leireiltä."
Herää kysymys, kuinka nämä 500.000 jaetaan eri jäsenmaiden kesken? Ja onko tämä lukumäärä ns. nokitus jo tänne saapuneiden lisäksi? Pakolaiset ja ihmissalakuljettajat vain keksivät uuden reitin, eli tuolla ei ole mitään käytännön hyötyä. Viranomaiset tosin voivat osoittaa meille tavallisille kansalaisille sen, että he edes tekevät "jotain".
Homma äityy yhä hullummaksi, tästä tuli mieleen eräs Hannu Karpon juttu Virosta eli Eestin neuvostotasavallan lossivahdit. Ja mielestäni EU on nykymenolla ihan yhtä "järkevä" systeemi kuin wanha kunnon Neuvostoliitto. On siinä ollut mielenkiintoista olla lossivahtina, varsinkin kun se lossi oli aikoja sitten pöllitty, mutta silti piti mennä töihin ja valtio maksoi.
Kunnon neukkumeininki!
- Soomepois Eestist -
Tervehdys, Soomepois Eestist. En jaksa uskoa vielä tuohon. Ja uutisessahan kerrottiin että ” leireillä päätettäisiin turvapaikoista ja kohdemaista” mikä tarkoittaisi, että viiveen jälkeen nämä tulisivat meille kumminkin.
Tuon lossijutun olen nähnyt muuten ennenkin. Sehän olisi ihan toiveammatti. Kuivan maan lossivahti. Ykköshomma.
Nyhtöpossua tms. tehdessä en oo oikein keksinyt hyvää käyttöä kaikelle sille sianihralle, joka on hyväksi hauduttaessa, mutta jää silti syömättä. Nyt kun on näitä partaisia lapsia maa pullollaan, niin alkaa tulla mieleen yhtä ja toista.
Ensteks ootan innolla että mut pakkotyöllistetään parta-ankkuripassuriksi. Otan heti possurasvan käsirasvaksi ja pyrin kättelemään jokaista ankkurilasta.
Koitan myös päästä auttamaan ruuan valmistamisessa. Ellen pääse, niin kerron kyllä kaikille, että Suomessa siat ja lehmät teurastetaan samoissa paikoissa, samoilla veitsillä ja aika usein halvempaa sianlihaa myydään naudanlihana, kalkkunana tai jopa lampaana - etenkin valmispihveissä, eineksissä jne.
Riisiinhän laitetaan aina ripaus sianihraa että siitä tulisi hyvää ja maittavaa.
Ja ovenkahvojen ja saranoiden voitelu sianihralla on ihan must. Missäs se lähin moskeija onkaan?
Ja bussinpenkit ovat usein hyvin nuhruisia. Ne vaativat kiillottamista.
Ja aivan erityisesti koraani... Eihän se säily ilman rasvaamista.
Ja mihinkään provosointiin ei sitten mennä mukaan, eihän?
Tervehdys, Ano. Kyllähän tässä on kaikenlaista pikkuilkeetä, etten sanoisi sikamaista varmaan pyörinyt viime aikoina monissakin päänupissa. Ei me toisaalta osata sikailla niin paljon, kuin valtiovalta on sikaillut meitä kohtaan.
Minulla tuo Octaviuksen linkki ei avaudu?
No hemmetti, Octavius näyttää poistaneen kirjoituksensa. Harmi.
Lähetä kommentti