Wednesday, February 24, 2016

PIKAKELAUS

Eli ymmärrysharjoitus 16 ½

Niin hotellin respassa kuin blogin lukijoitten keskuudessa tiedetään, että rakkaassa Suomessamme on eletty nyt noin neljännesvuosisata aina vain syvemmäksi muuttuvaa pakkosyötetyn monikultturismin aikaa eli suomeksi sanottuna maassamme on ns. hässitty asiat vituralleen. Asiat ovat tapahtuneet pikku hiljaa ja tilannetta voisi verrata siihen, että sammakkoa keitetään pikkuhiljaa aina kuumemmaksi ja lopulta kiehuvaksi muuttuvassa vedessä, eikä se ressukka tajua kiehuvansa kuoliaaksi eikä siis älyä hypätä pois kattilasta. Jossain vaiheessa Suomessakin linjaksi muuttui se, että sammakon pitää kiehua, koska se reppanan vaan täytyy olla kattilassa ja kiehua. Kukaan ei kysynyt sammakon mielipidettä.

Entäs jos tämä kahdenkymmenenviiden vuoden jakso oltaisiin kerrottu päättäjillemme etukäteen vuonna 1990 ja tylysti kertapläjäyksenä? Totuudenmukaisesti ja täysin valehtelematta? Silloin oli tietysti mahdotonta ennustaa, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, mutta lähestyn asiaa tarinan muodossa:

ADOLF BUTLER JA VALTAKUNNAN ASIOITTEN VITURALLEEN HÄSSIMINEN

Elettiin kesäkuuta vuoden 1990 Suomessa. Hallitus oli kokoontunut hätäistuntoon ja se odotti tärkeää vierasta, jonka asiantuntemusta tarvittiin, sillä hallitus näki, ettei oma tieto, taito eikä röyhkeys riitä millään siihen, mitä nyt haluttiin tehdä. Hallitus oli tajunnut, että Suomen asiat olivat suhteellisen hyvällä mallilla ja sehän ei käynyt päinsä, sillä maan asiat tuli hässiä niin kertakaikkiaan vituralleen ja siihenhän tarvittiin huippuluokan ammattilaista. Hallitus ymmärsi, että omat kyvyt eivät siihen mitenkään riittäneet.

Tärkeimpänä seikkana hallitus ymmärsi, että siltä puuttui asian vaatimaa mielikuvitusta, eikä se pystynyt omin neuvoin saamaan aikaan kuin korkeintaan taloudellisen laman, jota se oli pankkikuplan kanssa jo kovaa vauhtia järjestämässäkin. Mutta nuo vastuullisen vastuuttomat poliitikot ymmärsivät, että talouslamastakin noustaan, ja sen jälkeen edessä on nousukausi. Oltiin tietysti mietytty Suomen muuttamista puhtaasti sosialistiseksi, mutta tässä vaiheessa se tuntui jokseenkin nololta, kun se tietty itänaapurikin alkoi osoittaa selviä merkkiä siitä, että sosialismin voi tunkea jonnekin hyvin syvälle ja poikittain. Lisäksi oli pelkona se, että suht työteliäs ja hyvinä hallintoalamaisina tunnettu Suomen kansa saattaisi – piru vie – saada omasta sosialismistaan aikaan jopa DDR:ää paremmin onnistuneen version ja kun tavoitteena oli totaalinen alamäki ja sen jälkeinen äkkipysähdys ja totaalinen seinään törmääminen, niin eihän siinä sellainen kotikutoinen DDR mihinkään riittänyt. Näin ollen oli selvää, että tarvittaisiin palkattua erityisosaamista.

Ja sieltähän tämä huippuluokan ammattilainen saapuikin. Mies, jonka edessä koko hallitus nousi seisomaan. Hänhän oli Adolf Butler. Selitteläätiön, soveltavan spedestetiikan sekä akateemisen asioitten vituralleenhässimisen  moninkertainen tohtori Aintworthin yliopistosta Iso-Britanniasta. Ikuinen, iätön, ajaton mies. Butler näytti tyynesti, että hallitus voi istua, sen jälkeen istui itsekin, sanoen:

- Olette siis päättäneet turvata asiantuntemukseeni? Muistutan, että olen paras lajissani, mutta olen myös erittäin kallis mies. Ammattitaitoni ei ole ilmaista. Kokonaisen valtion asioitten vituralleen hässiminen ei ole mitään sosiaalityötä enkä minä ole mikään sosiaalitoimisto. Takaan, että saan asiat hässittyä niin kertakaikkisen perseelleen, mutta se maksaa. Minä kun en harrasta mitään persaukisten pelleilyä. Minä olen kuuluisa akateeminen vihervasemmistolainen, eikä meille vihervasemmistolaisille kuulu mikään pennin venyttäminen. Kyllä se osa tulee varata niille kansalaisille, jotka elättävät meidät. Uusaateluus velvoittaa. Meinaan, se velvoittaa duunarin raatamaan uusaatelisen edestä.

Pääministeri vastasi:

- Olemme tästä kyllä hyvin perillä. Mutta me olemme vaikean ongelman edessä, eikä raha ole tässä millään muotoa ongelma. Katsokaas, maamme tilanne on kohtuullisen hyvä, virkakoneisto toimii varsin pitkälti kansalaisten edun mukaisesti, kansalaisten luottamus yhteiskuntaan on hyvällä mallilla emmekä me poliitikotkaan oikein osaa sössiä asioita tarpeeksi syvälle suohon. Vaikka kova into ja tahto olisikin. Osaaminen ei vaan riitä. Ei maastamme mitään kuuluisia kärsimysromaaneita saa tällä menolla kirjoitettua. Me tarvitsemme apuanne ja ammattitaitoanne. Maan asiat tulee hässiä kerta kaikkiaan vituralleen! Mutta me emme oikein tiedä, että mistä ja miten aloittaisimme. Me kun olemme yrittäneet toheloida asioita perseelleen, mutta suht kuranttia jälkeä tulee siitä huolimatta. Me ei hitto vie vaan kerta kaikkiaan osata!

Adolf Butler pisti sikarin palamaan ja rauhoitteli pääministeriä:

- Älähän huoli. Jos tarvittavaa hässimiskapasiteettia ei löydy kotimaastanne, niin silloin tietysti tarvitaan ulkomaalaista ammattitaitoa ja oikeanlaista tahtotilaa. Ja sitähän löytyy Neuvostoliitosta.

- Neuvostoliitosta? Ei kai tässä nyt ryssien kanssa ruveta pelaamaan? Eikös tota olla jo kakkosrähinän jälkeen tarpeeksi harrastettu? Hitto vie, jos me oltais niitten kanssa kumarrettu vielä syvemmälle, niin se alkaisi jo näyttää, että me yritetään nostaa päätämme. Ja nythän näyttää siltä, että nekin meinaa kääntää sosialistisen kelkkansa.

- Tokihan te niittenkin kanssa rupeatte pelaamaan, mutta vasta myöhemmin. Mutta välitön apu löytyykin Moskovan Lumumba-yliopistosta. Kas kun tuo yleisneuvostolainen toveri siellä Neuvostovaltiossa, joka on pian muuttumassa Venäjäksi ei enää viitsikään elättää somalialaisia Mohammed Siad Barren nomenklaturaan kuuluvia häiskiä, jotka ovat siinä yliopistossa opiskelijoina. Pian niiltä loppuu rahoitus ja niille todetaan, että suksikaapa kansainväliset toverimme helvettiin. Pyytäkää ne tänne Suomeen. Pysyväiselatukseen. Siinä on se ensimmäinen ulkoinen apu, jolla saadaan asiat alkamaan menemään oikein kunnolla kontalleen. Vaikka teidän presidenttinne ehkä sanookin  toisin ja panee hanttiin, niin otatte ne silti vastaan ja annatte niille täydellisen ja pysyvän elatuksen. Ja hoidatte asian niin, että he menevät asuntojoista heittämällä kaikkien kantasuomalaisten ohi. Heistä te saatte tänne hyödyttömän, haitallisen, kantaväestöstä mahdollisimman paljon etnisesti eroavan ja sitä myötä erittäin näkyvän sekä kaikesta rahan syytämisestä huolimatta äärimmäisen epäkiitollisen vähemmistön. Jonka maahantulo saa luonnollisesti tietyt vääristyneen ja toisilla ihmisillä maksatettavan hoivavietin omaavat ihmiset samantien joukkolaukeamaan pöksyihinsä.

- No hemmetti! Mutta näinhän me tehdään! Vaan niin… tota noin… entäs jos ne kumminkin sopeutuu niin kuin ne chileläiset aikanaan ja sitten vietnamilaiset myöhemmin?

- Eivät sopeudu. Älä huoli. Ne tulevat etuoikeutetun miehittäjän asenteella. Ja te pidätte sitä asennetta yllä ja ruokitte sitä kaikin mahdollisin tavoin.

- Kuinka?

- Te perustatte puolestaloukkaantumiskoneiston, joka koostuu sekä toimittajista, yliopistollisista yhteiskunnallisten alojen tutkijoista että julkishallinnon palkkaamista henkilöistä, jotka ammatikseen nostavat nämä ihmiset ikoneiksi ja etsivät niille verorahoitteisia suojatöitä joita ei olisi koskaan tarvittukaan, ellei tämä porukka olisi tullut maahamme ja sen lisäksi, että tämä koneisto sekä nostaa nämä tyypit uhriutetun ikonin asemaan se pyrkii ammatikseen jatkuvasti selittämään että Suomi sekä valtiona että kansana on kertakaikkisen paskaa porukkaa. Ja tämän media- ja tutkijaeliitin täytyy myös jatkuvasti toistaa, että tämän paskan porukan täytyy sekä elättää tämä huomattavan hyödytön ja epäkiitollinen väestönosa sekä sen lisäksi pyytää jatkuvasti anteeksi siitä, ettei se pysty arvostamaan sitä sillä lailla kuin se vaatii, tai ainakin mitä puolestaloukkaantumiskoneisto vaatii. Ja te poliitikkoina komppaatte todeten, että rasismille ei anneta tuumaakaan periksi. Ja rasismiahan on se, kun asioitten vituralleenhässimisprojektia arvostellaan.

- No tuo on kyllä aika vaikeaa, sillä tämä Suomi ja Suomen kansa on kumminkin melko tolkullista väkeä, joka on saanut aikaan toimivan ja hyvinvoivan yhteiskunnan vähillä raaka-ainevaroilla ja aina välillä ylivoimaista vihollista vastaan sotien. Vaikeaa on tommonen… näinköhän Suomen kansa suostuu tollasiin itseinho-orgioihin?

- Ei sen tarvitse suostuakaan. Riittää kun media suostuu, kokonaisuudessaan ja sen tulee suoltaa päivittäin kansallista itseinhoa ja haitallisen toiseuden ylistystä. Suomalaisethan ovat kuuliaisia hallintolampaita ja uskovat – ainakin nyt vuonna 1990 – mitään kakistelematta sen, mitä paikallinen valtalehti ja Ylen uutislähetys heille syöttävät. Vastakkaista mielipidettä taas ei yksinkertaisesti lasketa julki, vaan väitetään pokkana, että kaikki suomalaiset ovat sitä mieltä, että somali- ynnä muun muualta tulleen väestön elättäminen ja pakkohyväksyminen on se meidän toinen talvisota, joka vaatii meitä uhrautumaan ja antamaan kaikkemme. Median tulee suoltaa jatkuvaa ja loputonta epistolaa, että me ollaan paska kansa jonka tulee maksaa velkaa, jota se tosin ei ole koskaan ottanut. Kai tekin muistatte Göbbelsin opit?

- No joo… kun valhe on tarpeeksi iso ja sitä toistetaan tarpeeksi paljon niin se muuttuu totuudeksi. Eli me tarvitsemme siis jatkuvasti kasvavan määrän ulkomailta hankittuja ihmisiä, jotka me elätämme, jotka eivät halua millään muotoa sopeutua kulttuuriimme ja jotka ovat meille kaikilla tavoin haitallisia ja meidän täytyy syöttää tavallisille kansalaisille epistolaa, että näin juuri pitää tehdä? Koska sillä maksetaan joitain menneitä syntejä, joita suomalaiset eivät ole tehneet.

Butler tumppasi sikarinsa ja vastasi:

- Kyllä. Mutta ei tämä riitä. Ei alkuunkaan. Onhan sinänsä selvää, että tuon porukan jäsenet tulevat tekemään sekä väkivalta- että seksuaalirikoksia huomattavasti enemmän kuin kantaväestö ja ne rikokset kohdistuvat nimenomaan kantaväestöön. Ja te hyväksytte sen.

- Se on ehkä hieman vaikeaa hyväksyä. Meillä kun on kumminkin poliisi ja oikeuslaitos. Väkivalta- ja seksuaalirikoksista joutuu tässä maassa linnaan.

- Ei joudu, kun standardeja pannaan vähän uusiksi. Ja tässä auttaa niin media kuin tutkijat, jotka selittävät rikoksentekijät uhreiksi, jotka ovat pakotettu tekoihinsa suomalaisen rakenteellisen rasismin vuoksi. Eli tässähän jatketaan ja viimeistellään jo nyttenkin maassanne vallitsevaa oikeusajattelutapaa, eli ihminen ei ole vastuussa teoistaan, vaan hän on olosuhteitten uhri. Olosuhteet pakottivat hänet tekoonsa. Varsinkin jos on tummempi pläsi ja käkkärämpi keesi. Luonnollisesti te voitte myös hieman muokata oikeuslaitostanne. Pienenä vinkkinä annan teille sanan Demla.

- Demla joo... sitä kautta se varmaan onnistuu… ainakin ajan myötä. Mutta riittääkö tämä? Saadaanko tällä hässittyä asiat tarpeeksi vituralleen?

Adolf Butler päästi röhönaurun ja sytytti toisen sikarin:

- No ei vielä sinne päinkään. Tarvitaan myös valtiomuotonne radikaali muutos. Eli te liitytte Euroopan Unioniin ja sitä myötä luovutte itsenäisyydestänne. Te varmistatte itsenäisyydestä luopumisenne sillä, että pidätte asian tiimoilta kansanäänestyksen, jota varten laitatte pystyyn valtion maksaman propagandamyllyn jossa väitätte, että mikäli Suomi ei liity Euroopan Unioniin, niin koko maa ja kansa päätyy tsuhnan helvettiin. Sitten kun olette liittyneet, niin unohdatte kaiken, minkä vuoksi suomalaiset halusivat liittyä EU:hun, eli ne reppanat kuvittelivat liittyvänsä liittovaltion sijasta valtioitten liittoon. Sen uskomuksen te heitätte jortaniin ja  muutatte maanne eurooppalaiseksi maakunnaksi, jolla ei ole mitään käytännön valtaa omiin asioihinsa, josta kukaan Euroopassa ei piittaa hevon vittuakaan, joka maksaa muitten taloussähläilyt mitään kyseenalaistamatta ja te vielä teette siitä asiantilasta itseisarvon. Aivan kuin te edelleenkin teette itseisarvon Suomeen tulevista haittamaahanmuuttajista ja niitä ihmisiä varten, jotka vielä uskaltavat sanoa jotain vallitsevaa asiantilaa vastaan te kehitätte termin ”vihapuhe”, jota viljelette äärimmäisen taajaan kaikissa mahdollisissa yhteyksissä. Luonnollisesti te kehitätte tässä vaiheessa julkishallintoon monikulttuuristen paskanpuhujien ja erilaisten projektityöntekijöitten jatkuvasti laajenevan ammattikunnan, joka rasittaa muutenkin yliturvonnutta julkista sektoria ja nielee aina vain suuremman osan valtion budjetista.

Pääministeri totesi tähän:

- No mutta tuo alkaa kyllä kuulostaa varsin onnistuneelta asioitten vituralleen hässimiseltä. Eiköhän tällä jo saada suht hyvinvoiva valtio kunnolla kontalleen.

- No eihän toki.

- Etteikö saada?

- Ei saada niin. Eihän tämä vielä mihinkään riitä. Seuraavaksi te tarvitsette sopivan presidentin.  Näkisin, että sopiva presidentti olisi naispuolinen, vasemmistodemari, monikultturisti, SETA-aktivisti ja maanpuolustukseen mahdollisimman kielteisesti suhtautuva. Näkisin myös, että tämän presidentin johdolla Suomen tulee alkaa rapauttaa maanpuolustustaan juuri samalla hetkellä kuin itänaapuri Venäjä alkaa satsaamaan siihen voimakkaasti. Maanpuolustukseen tarvittavaa rahoitusta tulee vähentää ja Suomen tulee myös ilman muuta luopua kaikista jalkaväkimiinoistaan. Lisäksi näkisin mukavana yksityiskohtana sen, että Suomi voisi ostaa raskaita raketinheittimiä, mutta se hankkii niihin vain koulutusraketteja eikä rypäleammuksia ollenkaan.

- Ei ei ei brrgele… ei tommonen voi onnistua… ei suomalaiset nyt ihan noin tyhmiä ole…

- Onnistuuhan se, kun sopiva mediamylly pannaan päälle. Eikä yksi kausi riitä, vaan tarvitaan kaksi.

- Kaksi?

- Kyllä. Molemmat kaudet varmistuvat kun suomalaisia naisia vedätetään. Naisissa on se suuri toivo. Ensimmäinen kausi varmistuu sillä, että keskitytään presidenttiehdokkaan jalkojen välissä olevaan värkkiin ja mainostetaan, että sellainen värkki tulee saada jo viimeinkin valtakunnan korkeimmalle pallille, jos pieni vitsi sallitaan. Uskokaa huviksenne, että huomattava määrä suomalaisista naisista on niin tyhmiä, että ne äänestävät sitä ämmää jo sen värkkinsä takia ja kihertävät innoissaan naisenergiasta. Ja toiselle kaudelle riittää perusteeksi se, että eihän se niin kauheasti ole tyrinyt ja onhan se kumminkin edelleenkin nainen. Ja näkisin, että kehitätte termin ”arvopresidentti” Se kuulostaa tarpeeksi hienolta hämäämään naisia tajuamasta sitä tosiasiaa, että kyseisen presidentin arvot ovat ihan vastakkaisia heidän omiin arvoihinsa nähden, mutta he äänestävät sitä tättähäärää kumminkin. Itse ehdottaisin, että kyseinen arvopresidentti voisi ottaa jonkunlaiseksi perusfanitustyypikseen jonkun puolisuomalaisen homoseksuaalin mulattijätkän. Kyllä te sellaisen jostain löydätte. Oikeastaan voisitte mediamyllyttää sen jätkän kansanedustajaksi.

Pääministeri raapi päätänsä ja totesi:

- Luulenpa, että niin sinä kuin minäkin tiedämme, että kuka se tättähäärä olisi… on kyllä vaikeaa ajatella, että näin kävisi… voisiko se olla mahdollista… siitäkö ämmästä Suomen presidentti… ja että tommonen jätkä esikuvaksi… mistä hitosta me semmonen edes löydetään… ja kansanedustajaksi vielä… ei ei brrgele… tiukalle ottaa kyllä niin…

- Ollaanko tässä hässimässä valtion asioita vituralleen vaiko ei?

- Niin joo… kai meidän tarttee… mutta olikos tää nyt tässä?

- Eihän toki. Sitten seuraa pitkä kypsytysvaihe, jonka aikana toteutetaan kaikkea, mitä olen tässä opettanut ja jauhetaan sitä jatkuvana propagandamyllynä kansalaisten päänuppeihin. Ja sitten sopivassa vaiheessa, sanotaanko vaikkapa vuonna 2015 te alatte ottaa maahanne aikaisempaan nähden kymmenkertaisen määrän tätä samaa haittamaahanmuuttoporukkaa ja pidätte edelleenkin sen porukan maahantuloa ja automaattista sekä koko loppuiän jatkuvaa elatusta kansallisena itseisarvona, josta kaikkien suomalaisten tulee olla ylpeitä. Siinä vaiheessa niin teidän politiikkojen, tai teidän seuraajienne sekä median ja tutkijoiden tulee alkaa vielä entistä armottomampi myllytys vastakkaisia mielipiteitä kohtaan. Ennen kaikkea teidän tulee etsiä aina uusia tutkijoita ja antaa heille media-aikaa. Nimenomaan sellaisia tutkijoita, jotka flirttailevat sosialistisen ääriajattelun kanssa ja juuri näitten tutkijoitten tulee turpa kuolassa vaahdota, että se tavallinen kansanosa, joka haistattaa ääriaineksille pitkät onkin itse asiassa se aines, joka puolestaan flirttailee äärioikeistolaisen ääriajattelun kanssa. Todisteista ei ole niin suurta väliä. Mahdollisimman kuolaturpainen ja toistuvasti esitetty väite riittää. Tähän voidaan vielä pikantiksi yhksityiskohdaksi lisätä se, että te alatte leikkaamaan suomalaisten peruspalveluja, eritoten vanhuksiin kohdistuvia ja samalla syydätte lisää rahaa tulijoille, aina lisäbudjettia myöten. Lisäksi käännätte poliisiviranomaiset kansalaisia vastaan ja pistätte ne sanomaan, että kansalaiset eivät saa pitää huolta omasta turvallisuudestaan ja minkäänlaista haittamahanmuuttoon liittyvää rikosongelmaa ei ole. Näillä resepteillä ollaan jo melko orwellilaisissa lukemissa, maanne asiat saadaan hässittyä niin kerta kaikkiaan vituralleen ja sanotaan että noin vuonna 2020 te – jos vielä elossa olette – näette mitä se tarkoittaa. Ehdotan tosin, että lähdette viettämään hyvin hässittyjä eläkepäiviänne mahdollisimman kauas Euroopasta.

Niin pääministeri kuin muukin hallitus nousi seisomaan ja alkoi spontaanit aplodit. Pääministeri totesi:

- On kyllä hienoa toimia ammattilaisen kanssa! Näillä resepteillä saadaan kyllä hässittyä valtakunnan asiat niin kertakaikkisen vituralleen! Emme me itse olisi pystyneet näin hienoa suunnitelmaa keksimään!

Adolf Butler kumarsi ja vastasi:

- On aina ilo palvella tyytyväistä asiakasta. Ja tässä on laskuni. Kolme miljardia markkaa.

Pääministeri otti laskun ja totesi:

- Maksu tulee tilillenne seuraavan täyden tunnin sisällä.

TARINAN LOPPU

Tarina oli huonosti kirjoitettua scifiä. Jos tarina oltaisiin annettu jonkun tyypin luettavaksi vuonna 1990 hän olisi tuuminut, että olipa paska kirjoitus. Ihan epärealistinen. Ei tommosta kukaan usko. Ei tommosta voi tapahtua. Scifissäkin pitää olla hieman totuutta mukana. Mutta tässä ei ole pätkääkään. Ei kai mikään valtio noin toimisi? Kirjoittajan kannattaisi lopettaa kirjoittajan uransa saman tien. Kirjoituksen lukenut tyyppi voisi myös todeta, että jos tällainen tulevaisuudenkuva oltaisiin esitetty suomalaisille poliitikoille vuonna 1990, he olisivat kauhistuneet ja alkaneet pyrkiä estämään sen toteutumista kaikin mahdollisin keinoin ajatellen että ei kai tässä sentään miksikään Kuusisen ja Quislingin sekoituksiksi ruveta.

Ymmärrysharjoituksissani pyrin päätymään jonkunlaisiin johtopäätöksiin, tai edes puolittaisiin sellaisiin. Nyt päädyn vain toteamaan, että tuo huonosti kirjoitettu scifi-juttu kävi toteen. Se ei ollut mitään fiktiota, vaan siitä tuli faktaa. Miksi valtiokoneistomme päätyi hässimään asiat vituralleen? Miksi se toimi noin? Miksi se teki Suomesta sammakon, joka kiehuu pikku hiljaa kuumenevassa vedessä, tajuamatta että se kiehuu elävältä? Vuoden 1990 hallituksen tarkoitus ei varmaankaan ollut sellainen, mutta jossain vaiheessa ylitettiin raja, jolloin tajuttiin että me, juuri me poliitikot olemme olleet luomassa niin suurta hirviötä, että emmehän me millään voi kantaa vastuutamme tästä teosta. Siksi meidän täytyy teeskennellä, että hirviö on sekä välttämättömyys että väistämättömyys. Ja väittää, että ne ihmiset, jotka ymmärtävät että hirviö on hirviö, ovat itse jonkun toisen, kuvitellun hirviön puolestapuhujia. Ja ne silloiset, ja sen jälkeen myös nykyiset poliitikot ovat luovuttaneet maamme moraalisen omatunnon määrittelyn ihmisille, jotka älyllisen laiskuutensa vuoksi ja omaa egoa kohottaakseen pitävät vallitsevaa tilaa tavoiteltavana ja ainoana hyväksyttävänä tilana.

Käsittämätöntä vain on se, että kukaan tai mikään ei siihen pakottanut. Silti näin tapahtui. Herää vain kysymys, että miksi ihmeessä?


22 comments:

Imulippo said...

Ja kaikki tämä hulluus tapahtuu vain siksi, että poliitikkomme eivät ole halunneet erottua joukosta Euroopan kermaperseseurassa. On haluttu olla hyvää pataa eurooppalaisten kollegoiden kanssa jotta sieltä lohkeaisi joku palkkiovirka. Ei ole ollut henkistä kanttia olla menemättä muiden hullutuksiin mukaan. Hypättiin kaivoon koska vieressä seisovakin hyppäsi.

https://en.wikipedia.org/wiki/August_Landmesser

Yrjöperskeles said...

Tervehdys, Imulippo. Tuo on varmasti yksi suuri syy. Mutta mistä tämä kaikki alkoi? Lähtivätkö asiat vaan lapasesta ja silloin, kun se tajuttiin, niin kukaan ei enää uskaltanut sanoa vastaan? Jos tästä joskus vielä ns. elolle eestytään, niin siinä on politiikan tutkijoille kerrankin hyvä aihe tutkia.

Anonymous said...

Terve Yrjö!

Sykähdyttävä ja pelottava kirjoitus, varsinkin kun asiat on juuri niin kuin kirjoitit.
Ehdotin joku aika sitten Professorille eläkeviraksi kansanedustajan tointa, jotta saataisiin edes yksi tolkun mies eduskuntaan muita herättelemään. Ei oikein ottanut tulta joten
miten olisi? Isänmaa tarvitsee parhaat voimat pelastuakseen, otatko harkintaan seuraavat eduskuntavaalit?

Anonymous said...

Sijoita tuo tarinan aloitus vuoteen 1986 ja vot! Kaikki kirkastuu!

UKK kuoli ja haudattiin, Sekoomuksessakaan ei tätä uskottu (tai sitten pelättiin Urkin tulevan haudan takaa?) joten odoteltiin sen puolisen vuotta ja sitten se vihdoin tapahtui: Kansallinen kokoomus (jota Kekkonen varoitti koskaan laskemasta hallitukseen) nousi hallituspuolueeksi. Alkoi mantrojen mantra -hallitusta rakennemuutoksesta- ja sillä tiellä on jatkettu sen koommin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Holkerin_hallitus

Maailma tahi Suomi oli valmis 1980-luvulla; oli työtä ja hyvinvointia.
Oli jopa kolme kotimaista asetehdastakin, joista metsämiehellä oli vara mistä valita ellei ulkomaalaiset asemallit miellyttäneet.

Sodan käynyt sukupolvi jätti eläköityessään suurille ikäluokille valmiin maan avaimet käteen -periaatteella. Valitettavasti sen kehittäminen ei onnistunut, säilyttämisestä puhumattakaan sillä kaikki on ryssitty ja hässitty ihan vimpan päälle.
Valtion eli meidän veronamaksajien kansallisomaisuus on jaettu sulle-mulle -metodilla, aivan kuten Neukkulassakin sen romahdettua tehtiin. Pääosalle meistä vain jäi kyseisessä läänityksessä taikka isojaossa se musta pekka (kirjaimellisesti) kouraan.

-Tvälups-

Jk eikö ole metkaa muuten ettei meidän lapsenlapsemme tule koskaan kokemaan samanlaista vaurautta kuin mitä me lapsuudessa/nuoruudessamme 1960-80 -luvuilla näimme, koimme ja nautimme?

Jaska Brown said...

Jotenkin tämän profetian näki filminä silmiensä edessä Butlereineen kaikkineen. Voi kun joku tekisi tästä TV-näytelmän!

Castor said...

Hyvät hyssykät että teki rumaa lukea! Todellisuus on aina karvas pala. Ei tuota tarinaa Ykää paremmin kukaan voisi kertoa. Koko tuo intelligentsiana itseään pitävä ja tätä haureutta harjoittava porukka tietää, että tyhmemmällekin kaikki lopulta paljastuu kaikessa karmeudessaan. Mutta se "miksi" jää ilmaan. Minusta "kaivoon hyppääminen" ei riitä selitykseksi. Ei myöskään se ilmeinen rohkeuden puute (ilmeisesti Koivistoa lukuun ottamatta) jota kaikki päättäjät sodanjälkeisen ikäpolven edustajina osoittivat. Jossain vaiheessa alkoi sellainen kausi, että päätöksiä alettiin jättää tekemättä niiden tekemisen pelossa, eikä pitkäjänteistä politiikkaa kyetty harjoittamaan. Ei valtakuntia johdeta menestykseen vaalikausia ajatellen, vaan tulevaisuuteen tähdäten. Valtiota pitäisi ohjata hieman samalla tavalla kuin lasta kasvatetaan, pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. Erotan tässä tietoisesti valtion ja kansan. Kansaa ei missään tapauksessa siedä kasvattaa kuin lasta, ero tulee ymmärtää. En ole täällä maailmalla ollessani tavannut ketään suomalaista ei-virkamiestä, johon nyttemmin harjoitettu avoin ja röyhkeä propaganda olisi uponnut. Keihin sen itse asiassa luullaan tehneen vaikutuksen, muihin kuin sen levittäjiin ja Mitläufereihin (= sodanjälkeinen, Saksassa tuomioistuinten käyttämä termi nasseista, joiden teoista ei oikein ollut kanttia antaa kakkuakaan. Nassethan kun ovat taas ykkösmuotia Suomessakin)? Noita Mitläufereita oli kyllä paljon...

Yrjöperskeles said...

Tervehdys, Anolle, Taisteluvälineupseerille, Jaska Brownille ja Castorille & kiitos kommenteistanne.

Ano: Olen otettu ehdotuksestasi, mutta minä olen kyllä politiikkaan aivan liian lyhytpinnainen mies. Ja siks toiseks, kun minä olen kertaalleen päässyt Helsingistä pois tänne Huitsinnevadaan, niin takaisin minua ei saa kuin kilon kappaleina ja paloittelusessiossa pistän pitkälti hanttiin. On muuten vielä sekin ongelma, että mistä tolkun tyypeille puolue? Niin pitkään kun persut ovat Soinin johdossa, en näe sitä vaihtoehtona. Luulen muuten, että mainiota blogiaan pitävä Professori olisi vallan hyvä ehdokas.

Taisteluvälineupseeri: No joo, silloin kyllä alkoi se paljon puhuttu konsensus, joka käytännössä tiesi politiikan loppumista. Meni pitkään niin, että kolmesta suuresta kaksi oli hallituksessa ja yksi vilttiketjussa lepäilemässä ja seuraavissa vaaleissa sitten vilttiketjulainen pääsi hallitukseen ja yksi taas vuorostaan lähti oppositioon lepäilemään. Persuista kuviteltiin muutosta, mutta valitettavasti Soinin persut ovat myös konsensuspuolue. Kirjoitin jo aikaa sitten, että en minä kaipaa persuista mitään poliittista rusettiluistelijaa vaan rumasti runttaavaa Chrleston Chiefsiä Hansonin veljeksillä varustettuna (jos vertaus meni joltain yli hilseen, niin katsokaa elokuva Lämäri).

Ja joo, meitä seuraava sukupolvi kyllä muistaa niin suuret ikäluokat kuin omani, 1960-luvulla syntyneen sukupolven. Mutta ei taatusti muista lämmöllä. Enhän minä kyllä omasta eläkkeestänikään tiedä, mutta onneksi tässä on jo pitemmän aikaa laitettu sukanvarteen.

Jaska: Eihän tuo sketsi olis muuten kalliskaan. Ei tarvittais mitään erityisefektejä. Ei vaan taida olla yksikään niin valtakunnallinen kuin kaupallinenkaan kanava innostunut. Yleisistä syistä.

Castor: Hyvä kommentti. Näkisin, että olet hyvin oikeassa siinä, että tuolloin päätöksiä alettiin tekemään pelkkiä vaalikausia ajatellen, ja samalla voi hyvin ajatella, että viimeistään 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa politiikka muuttui puhtaasti yhteisten asioitten ajamisesta pelkäksi ammatiksi, puolueet firmoiksi ja sen touhun seurauksista me nyt kaikki nautimme.

Anonymous said...

Yksi syyllinen siihen, ettei kukaan tee kovia päätöksiä Suomen edun puolesta ovat korkeat €U virat. Esko seppänen laskeskeli uudessa kirjassaan, että Kataisen tekemiset tai paremminkin tekemättä jättämiset maksoivat kotimaallemme noin 2 miljardia euroa! Siis kaksi miljardia euroa!!! Kotimaan politiikka, siis oman kansan asiat, ovat vain astinlauta Eurooppapolitiikkaan pääsemiseksi, ja sen puolesta kansa saa kuolla vaikka nälkään kunhan oma ura etenee. En kykene muuta kuin haveksimaan politiikassa mukana olevia olentoja, valitettavasti...

Kukaan poliitikoistamme ei uskalla sanoa missään Euroopan byrokratiassa oikeita sanoja, kun maamme kuihduttamisesta on kyse. Oikeat sanat sillointällöin olisivat: Syökää hatullinen paskaa saatanan tunarit!! Kaikissa valtion vaaleissa tulisikin olla kysymys, johon poliitikon on pakko vastata ennen ehdolle pääsemistä. Kysymys kuuluisi: Mikä €U -virka sinulla on tähtäimessä ja paljonko olet valmis tuhoamaan kotimaatasi sen saavuttamiseksi? Tästä myös kirjallinen vakuutus ja vastuu omalla varallisuudella.

Olen kyllä jossain vaiheessa seurannut politiikkaa ahkerastikin, kuten mielestäni kansalaisen kuuluisikin, mutta mutta... Kun Kataisen ja Stubbin kaltaiset tyypit ovat olevinaan johtajia ja valtiomiehiä, joita kauppakorkean opiskelijat äänestävät, on peli politiikassa todella taidettu menettää. Ehkäpä tulee jossain vaiheessa aika, jolloin poliitikot valitaan kiikarikiväärillä, mutta silloin olen jo liian vanha politikoimaan, tuskin edes tällä pallolla piereskelen enää :)

-Mikko-

Castor said...

Ammattipoliitikot, ei sellaisia juuri ollut ennen broilereita ja kauppakorkean nulikoita, excel-ekonomeja ja kvartaalitalousmiehiä. Svinhufvud oli tuomari, Siperian käynyt mies, Paasikivi oli juristi ja pankinjohtaja, Ryti oli asianjaja ja pankinjohtaja, Suomen ensimmäinen kansainvälinen pankkiiri Lontoon Cityn kokemuksin, Linkomies oli Rooman kirjallisuuden professori, 1950-60-lukujen merkittävin tiedepoliittinen vaikuttaja, Walden oli sotilas ja Yhtyneitten Paperitehtaitten perustaja, Rangell juristi ja talousmies, urheilija. Väinö Tanner oli juristi ja osuustoimintamies. Ei näitä kaikkia osaa edes luetella.

Olisikohan sellainen säädös mahdollinen, että kansanedustajaksi saisi asettua ehdolle vain kaksissa vaaleissa, jonka jälkeen ei olisi enää vaalikelpoinen? Eläkettä kertyisi normaalilla tavalla kansanedustajuudesta, ei mitään erikoisjärjestelyjä. Jostain syystä Sveitsissä ei ole ammattipoliitikkoja. Liittopresidentillä ei ole virka-asuntoa eikä palkkaa, kulut tietty maksetaan...

Ja Suomen ulkopolitiikasta vastaava, eli tasapäiden presidentti esittää kysymyksiä, kuten nyt. Mitä jos Kallio olisi Talvisodan aattona kysynyt sen kuuluisan kysymyksen, että no keitä sieltä nyt sitten on tulossa ja onko rikottu Kansainliiton sopimuksia?

Anonymous said...

Ei voi taas muuta kuin todeta, että kyllä sinulla, Ykä, on sana hallussasi ja sen lisäksi paljon muutakin, mm. sitä kuuluisaa maalaisjärkeä. Sinun kaltaisiasi selväjärkisiä ihmisiä kaivattaisiin politiikkaan; maailmoja syleilevän yltiöpositiivisuuden ja nami-namin vaikutukset on jo nähty. Kuvaamallasi tavalla tämä lähihistoria juuri meni, valitettavasti. Ja muuta ei tosiaan jää mieleen pyörimään kuin että minkä ihmeen takia?

Oletko jo ehtinyt tutustua aikasemmin vinkkaamaani blogiin "Sotahistoriaa ja muuta"? Siellä on aika mielenkiintoinen kirjoitus Euroopan tuhosta: "Liikaa Merkeliä, liian vähän maskuliinisuutta." Voi olla aika lailla oikeilla jäljillä siinä, mihin liika akkavalta johtaa. Tässä kohtaa pitäisi kai pyytää anteeksi oman sukupuoleni edustajilta, mutta enpähän pyydä!

Rouva Ano






Anonymous said...

No perskeles Yrjö!

Tämä artikkeli sopii kuin nyrkki nenään 5 ominaisuutta jotka tekevät naisista mitä parhaimpia "hyödyllisiä idiootteja". Jo aikoinaan Lenin-sedän lanseeraama termi henkilöistä (полезные дураки eli poleznije duraki), jotka tietämättään puhuvat/toitottavat itselleen haitallisen ideologian ajamista yhteiskuntaan.

RM:n blogiin oli joku Ano linkannut Tube-pätkän mikä myös kuvastaa hyvin nykytilannetta, Miksi naiset tuhoavat kansakuntia/sivilisaatioita?, tältä "Mustalta kyyhkyseltä" löytyy myös muita hyviä pätkiä, kannattaa tutustua, katsoa ja ihmetellä.

Mutta nyt kun nämä yliopistot joutuvat Suomessa säästökuurille, niin eittämättä tullee mieleen, että monet tohtori Butlerin kaltaiset hemmot joutuvat ns. kilometritehtaalle. Siitä onkin sitten kova pudotus akateemisesta suojatyöpaikasta normaalin ihmisen elämään. Mistähän lie löytävät itsellensä duunia, kun ansiosidonnaiset on käytetty?

- Soomepois Eestist -

Juha said...

Hyvä pätkä, joka herätti minussa ajatuksen, että kun Kekkosen aika päättyi (Koivisto taisi olla vielä siirtymävaihetta), niin poliitikot halusivat ehdottomasti päästä mukaan Euroopan suuriin pöytiin. Harmi vain, etteivät olleet yhtään varautuneet kohtaamaan todella taitavia neuvottelijoita, joten sopimuksista ei tullut meille edullisia, ei ollenkaan. Neuvosto-neuvotteluista opituilla vodka-taidoilla ei pärjättykään lännessä...

Kuuntelin kerran, kuinka eräs ammattimainen neuvottelija kertoi, miten oli ostanut itselleen keittökalusteet ja -koneet. Siinä kävi kunnellessa sääliksi myyjää, ketä oli viety askel kerrallaan kohti diiliä. Loppupeleissä ja muutaman tunnin väännön jälkeen olivat kaupat syntyneet sisältäen ilmaisen asennuksen, paremmat koneet ja muutenkin todella kokonaisedulliseen hintaan reilusti alle ohjearvojen. Ja vielä toimitus nopeutetulla aikataululla.

Jotenkin näen sieluni silmin, kuinka innokasta suomi-politiikkoa on höynäytetty ja kunnolla. Mutta kunhan oma ura etenee, niin mitäs sitten?

Becker said...

Minulla on jotenkin sellainen käsitys, että jotkut piirit Suomessa seurasivat kateudella miten naapurimaassa kulttuurimarksismi eteni huimin loikin. Se alkoi v. 1968 marksistisella "Toukokuun vallankumouksella," jossa puhujana oli mm. Olof Palme. Ja sen jälkeen on yhteiskunnan mädättäminen jatkunut aina tähän päivään asti nyt nähtävin seurauksin.
No Suomessa nämä piirit saivan tuhannen taalan onnenpotkun kun Neukuista pantiin pihalle nämä muslimiuskoiset siipeilijät. Se oltiin jo todettu että elättien nostaminen jalustalle kantaväestön kustannuksella oli aivan oppien mukaista. Ja sen lisäksi vielä väitän että kaikki jotka ovat osallistuneet Bilderbergin salaseuraan ovat sieltä tulleet melkein poikkeuksetta maahanmuuttomyönteisyyttä uhkuen. Aivan Ruotsin tilanteessa emme vielä ole, mutta suunta vaikuttaa samalta. Eli se mikä ennen oli moraalia on nyt moraalitonta ja se mikä ennen oli moraalitonta on nyt moraalia.

Muuten tuo Ykän tarina on aivan just silleen, niinkuin kaikki kävi. Kyllähän tämä elämä aikamoista sci-fiä tuntuu olevan. Tai siis että todellisuus ja taru tuntuvat alkavan sekoittua keskenään. Joidenkin elämä vaikutta olevan sekoitus Kafkaa ja Matrixia, josta tolkku puuttuu tyystin.

Itse toteaisin sen olevan jotenkin helpottavaa kun legimiteetti hallinnon eri portaita kohtaan alkaa häviämään. Omatunto ei kolkuttele jos touhuaa sen mukaan miten itse kokee oikeaksi välittämättä siitä miten hallinto sen kokee. Olen aikaisemminkin todennut, että noudattaa lakeja niiltä osin kuin itselleen sopii. Tällaisesta tilanteesta ovat jo jotkut varoitelleet, mutta sepä ei poliittista aatelia tunnu pahemmin häiritsevän.

Virkamies said...

Pitäisiköhän vain todeta yksinkertaisesti että tällä tyhmällä kansalla on juuri sellaiset päättäjät kuin se on ansainnutkin. Keskustelu sotaharjoituksista on hyvä esimerkki tästä, pelkkää vääristelyä ja rähmälläänoloa, varsinkin itäänpäin. Eläisiköhän virkamiehen eläkkeellä vaikka Unkarissa tai Tsekissä? Tänne ei ole mitään järkeä jäädä.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Mikolle, Castorille, Rouva Anolle, Soomepoisille Eestist, Juhalle, Beckerille ja Virkamiehelle & kiitos kommenteistanne.

Mikko: Tuo on varmasti yksi hyvin suuri osa tästä ongelmasta, ja sen myötä herää sitten seuraava kysymys. Eli suomalaisethan tätä kehitystä eivät Euroopan mittakaavalla ole suunnitelleet, koska ei niiltä kukaan mitään kysy. Siis: missä vaiheessa Euroopan Liittovaltiokehityksestä on tehty päätökset ja ketkä ne tekivät?

Castor: Aivan totta. Sen lisäksi että vaalikausia rajoitettaisiin, voitaisiin miettiä vaatimusta, että vaalikelpoisuuden voi saada vain sellainen henkilö, joka on ollut vähintään viisi vuotta varsinaisissa töissä. Ja työllä ei siis tarkoiteta sitä, että on ollut puoluelehden kesätoimittajana. Sveitsistä voitaisiin ottaa muutenkin mallia. Jos nykyinen porukka olisi ollut vastuussa talvisodan aikana, ne olisivat alkaneet miettiä sitä, että perustetaan toimikunta miettimään liikekannallepanon mahdollisuutta siinä vaiheessa kun naapurin tankit olisivat olleet jo Kotkassa.

Rouva Ano: Lämmin kiitos kannustuksesta. Olen vähän seuraillut mainitsemaasi blogia ja ihan hyvää tekstiä siellä on. Ja tuo mainitsemasi teksti osuu asian ytimeen. En haluaisi julistaa mitään sukupuolten välistä sotaa, mutta tosiasiahan on, että ylifeministinen, ylianalysoitu, yliselitetty ja ylilässytetty Eurooppa ei yksinkertaisesti pärjää tuolle maahantulevien invaasiolle. Vaikka sillä olisi niin sotilaallinen voima kuin taito tehdä niin.

Soomepois: Siitä ei ole kuin pari päivää, kun näin tuon saman filminpätkän ja pakko sanoa, että asiaa se oli. Ei siitä mihinkään pääse. Jos nämä tyypit joutuisivat (mikä vaatisi tietysti yhteiskunnan järkiintymisen) kilometritehtaalle, niin sinnehän ne jäisivätkin, sillä ei heidän ns. osaamiselleen ole mitään tarvetta. Se tarve on nytkin synnytetty keinotekoisesti siksi, että sillä tuetaan tiettyjä poliittisia päämääriä.

Juha: Tuokin voi olla hyvin pitkälle totta. Neuvostokauppaa oli helppo hoitaa, sillä Moskova piti huolen että se onnistui ja suomalaista tavaraa meni minkä tehdä ennätti. Se kun oli Neuvostoliitossa aina priimaa. Sen jälkeen jouduttiin myymään tuotetta tuotteena. Lisäksi voisi sanoa, että nämä nykypoliitikot ovat puhtaita broilerikoneiston tuotteita. Ajatuksettomia, mielipiteettömiä ja mielikuvituksettomia. He tarvitsevat jonkun sanomaan heille, mitä ajatella ja mihin pyrkiä. Ja kun sanelu tulee Brysselin suunnasta, niin ajatuksiin ei taatusti kuulu sellainen asia kuin kansakunnan etu.

Becker: Saattoivatpa hyvinkin seurata, ja Ruotsiahan täällä ollaan apinoitu iät ja ajat. Liekö ajatuksena ollut, että kun tehdään kaikki täsmälleen samalla tavoin, niin saavutetaan ennennäkemätön menestys. Siinä tietysti unohtui se pikku seikka, ettei Ruotsin tarvinnut sotia sitä yhtä tiettyä rähinää ja maan teollisuusvolyymi oli kuitenkin huomattavasti suurempi kuin Suomen. Scifiähän nää viimeiset parikymmentä vuotta on ollut, ja jos joku tutkija aikanaan alkaa purkaa, että mitä ”Adolf Butlerin neuvottelussa” tapahtui, niin on sillä ihmettelemistä. Ja legitimiteetti on häviämässä. Ensinnäkin ihmisten suuttumus on sitä luokkaa, että hallintokoneistomme ei edes tunnu tajuavan sitä, ja jos nykyisin kuulee jonkun tekevän pimeitä hommia, niin sitä ei taatusti käräytetä.

Virkamies: Onhan se sinänsä totta, että mehän ne sinne ollaan äänestettykin. Toisaalta poliittisia vaihtoehtoja ei ole ollut pahemmin tarjolla, joten äänestäessä on joutunut turvautumaan toiveajatteluun. Kaipa Unkarissa ja Tsekissä hieman halvemmat hinnat ovat.

Anonymous said...

Tässä myös eräänlainen ainakin osittain jälkikäteen kirjoitettu futuuri:
- Arkisen turvallisuuden järjestäminen on siirtymässä viranomaisilta tavallisille kansalaisille. Viranomaiset kammoavat tätä kehitystä, sillä se tarkoittaa ettei valtiolla ole enää turvallisuus- ja väkivaltamonopolia maan rajojen sisäpuolella.
- Islamismin, monikultturismin ja muun valtiovastaisen toiminnan innokkaimmat kaahot eivät nauti subsidiariteettiturvallisuuden suojaa. Monelle tulee vähän silleen orpo olo.
- Korpilain käyttö lisääntyy. Se saa myös yhä laajempien kansanosien vähintään vaikenevan hyväksynnän.
- Fouad Husseinin vuosituhannen alussa kuvaama islamistisen sodankäynnin eteneminen saavuttaa Euroopassa intifadan tai sisälllissodan tyyppisiä piirteitä. Valtiot ja viranomaiset alkavat vastaamaan siihen sellaisilla tavoilla, joita ei olisi voinut edes kuvitella kymmenen vuotta sitten.
- Radikaali islamismi pistää pakan sekaisin myös Oseanian muslimimaissa - ainakin osassa.
- Kolmas maailmansota. Tosin se voi olla muodoiltaan hyvinkin yllättävä.
- Maallepako lisääntyy Suomessa.
- Aseteollisuuden myyntikirjat täyttyvät vähän joka puolella maailmaa.
- Putinin seuraajaksi kaavaillaan Putinia.
- Ruottin seuraavissa vaaleissa Ruotsidemokraatit ottavat ennätysvoiton. Samalla ne otetaan mukaan politiikan tekemiseen, koska muita vaihtoehtoja ei ole.
- Moskovan trollaattoriteollisuus lähtee hyvin aggressiiviseen character assasination -henkiseen hyökkäykseen keskeisiä hankalaksi kokemiaan tahoja vastaan. Nuivassa skenessä aivan liian moni taho lähtee kyseiseen subversion muotoon mukaan.
- Yuri Bezmenovin opetukset tulevat isolle yleisölle tutuksi.
- Joku tajuaa jossain vaiheessa, että monet keksityillä henkilöllisyyksillä länsimaihin saapuneet ovat ujuttaneet keksittyyn nimeensä sellaisia osioita, jotka toimivat vihjeinä heidän hengenheimolaisilleen. (Kukaan tuskin nimeää itseään Muhammed bin Laden Abdullahiksi, mutta jopa Suomeen saattaa hyvinkin rantautua joku Ählämäsähläm Fouad Hussein Äläwäbä jonka nimestä jokainen militantti ääri-islamisti ja aihetta tunteva tietää heti, että kyse on johtohenkilöstä, jota ei saa vastustaa.)

Anonymous said...

"Miksi valtiokoneistomme päätyi hässimään asiat vituralleen?"

Vastaus: Vihreät.

Vihreät ovat liittoutuneet arvolibaralismissa ja -relativismissa RKP:n kanssa. Vasemmistoliitto on hyvin lähellä. Kokoomus on joutunut arvoliberaalisiipensä kaappaamaksi. Keskustalle kävi samoin Vanhasen aikoihin. Media on lähellä Vihreitä. Pääkaupunkiseudun kunnnallispolitiikalla on suorat kytkökset valtakunnanpolitiikkaan. Akateemisesta maailmasta iso osa on aivan lähellä vihreitä.

Tuossa kuviossa Vihreille riittää ikuisen lupauksen asema, hyvä verkostoituneisuus ja pääkaupunkiseudun - etenkin Helsingin - poliittinen hallinta. Valta tulee tavallaan itsestään kaupanpäällisenä.

Kattokaa huviksenne... Kaikki paha ja haitallinen on tehty Vihreiden agendaa, retoriikkaa ja toimintatapoja noudattavalla tavalla. Kepu junttaisi läpi paskalain. Oikeasti se on kuitenkin paljon voimakkaammin De Rödan politiikkaa kuin keskustalaisuutta edustava laki. Astrid Thors toimi kuin joku anti-Midas. Kaikki, mihin se koski muuttui paskaksi. Holmlund toteutti sisäministerinä Vihreiden haluamia asioita...

Vihreät osaa syöttää oman agendansa muille erittäin taitavasti. Media, akateeminen maailma ja järjestökenttä ovat siinä apuna.

Muuten...

Lukemisen arvoinen artikkeli:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001125857.html

Anonymous said...

Nyt olit Yrjö keksinyt oikean helmen opinahjoksi - Aintworthin yliopisto. LOL - niin kuin me täällä netissä joskus kirjoitetaan.

Sitten jotain aivan muuta. Joskus rippikouluikäisenä kuulin tai luin jostakin kysymyksen;" Osaako Jumala tehdä niin ison kiven ettei Hän jaksa sitä itse nostaa?" Rippikoulussa mietin asiaa, mutta en uskaltanut kysyä asiaa papilta. Ajattelin että se on nokkelakin kysymys ja nolaa papin.

Kysymys unohtui sitten reiluksi 25 vuodeksi, kunnes se yllättäen putkahti mieleeni muutama vuosi sitten. Nyt tiesin vastauksenkin eikä se kysymys niin pöljä ollutkaan vaan hyvin syvällinen.

Älykkyydestä aina vaahdotaan mutta viisaudesta ei juuri puhuta. Ehkä siksi että viisaus on tasaisen harmaa, hajuton ja mauton. Viisaudesta ei repäistä shokeeraavia otsikoita toisin kuin älykkydestä, joka selviää siitä pinteestä mihin viisaus ei olisi koskaan edes joutunut. Ei meillä turhaan puhuta politiikan yhteydessä broilereista, jotka ikään kuin brassaillakseen luovat järjestelmän tai tilanteen, jota he eivät sitten hallitsekaan. Tai josta he mahdollisesti selviävät hiuksia nostattavien tilanteiden jälkeen.

Vastaus tuohon teininä nokkelaksi luulemaani kysymykseen kuului;" Varmasti, mutta miksi ihmeessä Hän tekisi niin? "

maallikko

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Ano1:lle, Ano2:lle ja Maallikolle & kiitos kommenteistanne.

Ano1: Kaikki nuo kohdat ovat mahdollisia. Ja osa niistä on sellaisia, joita mitä varmimmin ei enää voida välttää.

Ano2: Nykyinen soppa on tietysti monen asian summa, mutta totta on, että vihreitten poliittinen painoarvo on moninkertainen verrattuna niitten todelliseen kokoon. Ja ihmettelen kyllä miksi. Millä ne pystyvät oikeastaan uhkailemaan? Menevätkö ne lakkoon? Miten sellainen voi mennä lakkoon, joka ei mitään varsinaista työtä edes tee? Tuosta artikkelista tuli mieleen se, kuinka helposti valtamedia löytää nykyisin näitä Putinin kätyreitä nimenomaan kansallismielisistä ihmisistä, jotka vastustavat haittamaahanmuuttoa.

Maallikko: Ymmärsin idean. Asiaa voisi verrata hyvän autokuskin ja taitavan autokuskin väliseen eroon. Hyvä autokuski osaa ajaa niin, ettei hänen tarvitse olla taitava autokuski.

Anonymous said...

Jaskalle: Turhaa tuosta on näytelmää tai muutakaan esitystä tehdä. Ei tässä maassa löydy estradia missä sen esittäisi.
Huru-ukko

Yrjöperskeles said...

Tervehdys, Huru-ukko. Juu ainakaan ylen ohjelmistoon tuota on turha odottaa.

Anonymous said...

Ykä...

Vihreät eivät uhkaile. He kutsuvat, houkuttelevat, tempaavat mukaansa, luovan keinotekoista ja valheellista yhteisöllisyyden ja "yhteisen ymmärryksen" mielikuvaa, he määrittelevät, uudelleenmäärittelevät, valmistelevat...

Keskivertopersun käsitys vaikuttamisesta on se, että "lyödään nyrkkiä pöytään" ja "päästään päättämään". Täysin tehottomia menetelmiä molemmat.

Keskivertovihreän käsitys vaikuttamisesta on se, että osallistutaan asian määrittelemiseen mahdollisimman näkyvästi, suljetaan vastustajiksi koetut pois määrittelemisestä, samoin heidän tapansa määritellä, osallistutaan asioiden valmistelemiseen kauan ja hartaasti, uudelleenmääritellään vielä vinonpaan asentoon se, mikä on jo aiemmin määritelty aivan vinoksi...

Niinpä asia on tavallaan lyöty lukkoon, vaihtoehdot karsittu, käsittelytapa ratkaistu, menettelytavat valmisteltu jne. jo paljon ennen kuin koko asia tulee päätösvaltaisen poliittisen elimen päätettäväksi. Tällä tavoin päättävästä elimestä tulee aika suuressa määrin kumileimasin eikä sillä ole enää niin suurta väliä, että keitä siellä eduskunnassa/valtuustossa/tiesmissä on.

Jos persut olisivat viisaita, niin ne ottaisivat ehdokkaikseen lähinnä vain sellaisia ehdokkaita, joilla on jotain julkisessa päätöksenteossa välttämätöntä julkisen sektorin ulkopuolista osaamista ja jättäisivät Halla-ahoa lukuunottamatta pois ehdokaslistoiltaan ne yhden asian (=haittamaahanmuutto) ihmiset, joilla ei ole mitään osaamista, annettavaa tai ideaa mistään muusta aiheesta. Tilalle vain ja ainoastaan niitä, joilla on nuiva asenne, mutta oikeaa osaamista. Vihreät ovat jossain määrin tehneet juuri niin ja saaneet sillä tavoin ainakin 2-4 kertaa kannatusprosenttiaan suuremman valtapotentiaalin.