Tuesday, August 9, 2016

KOMISSAARI JA EPÄILYKSEN PIRU

Säätila elokuisessa Brysselissä oli varsin mukava. Ei liian kuuma, ei liian kylmä. Sellainen suht passeli. Suuren ja viihtyisän asuntonsa työhuoneessa istuvalle eu-komissaarille olisi sinänsä ollut se ja sama vaikka ulkona olisi helleaalto. Hänen asuntonsa ilmastointi selättäisi sen kyllä. Rahalla saa ja federalismilla pääsee.

Komissaari oli juuri kaatanut itselleen illan kolmannen viskin ja arveli, että ei se taida siihen vielä jäädä. Hän katseli tietokoneensa näyttöruutua ja oli hyvin, hyvin huolissaan. Sinänsä siihen ei olisi pitänyt olla aihetta. Olihan hän kuitenkin uransa huipulla. Hän oli nykyisen politiikkosukupolven arkkityyppi. Hajuton, mauton, aatteeton, ajatukseton, mielipiteetön. Valmista poliittista pullataikinaa, joka leivottaisiin haluttuun muotoon. Ei häntä oltu koulutettu muodostamaan omia mielipiteitä vaan omaksumaan ja fanaattisesti levittämään hänelle jonkun toisen toimesta syötetyt mielipiteet. Hän piti tilannetta hyvänä. Suorastaan ainoana mahdollisena. Ei ollut hyvä, että ihminen ajatteli liikaa omia ajatuksiaan. Sehän oli jo itsessään valvomatonta toimintaa. Eräänlaista ajatusten anarkismia. Oli parempi ajatella niitä ajatuksia, jotka olivat jo jalostuneet toisissa pääkopissa ja kehittyneet täydellisyyteen. Kysymys siitä, kuka määritti täydellisyyden ja millä oikeudella hän sen teki oli taas itsessään silkkaa populismia ja siksi lähtökohtaisesti tuomittavaa. Ei sellainen kysymys ollut koskaan edes juolahtanut komissaarin mieleen.

Komissaarin poliittinen sukupolvi oli saanut omaksuttavakseen federalistisen ja monikultturistisen ideologian. Mikäpäs siinä. Kyllä se hänelle kävi. Jos elettäisiin jotain muuta aikaa, hän saattaisi julistaa dialektista materialismia tai kansallissosialistisia rotuoppeja. Whatever. Kaikki kävisi. Mutta hänen osansa oli julistaa sitä, mitä hän oli koko poliittisen uransa julistanut. Ja sehän oli kannattanut. Nopea eteneminen oman maansa poliittisessa kentässä, aina huipulle saakka. Sen jälkeen eräänlainen poliittis-luottamuksellinen kisällityö kotoisessa Suomessa ja sitä myötä sen niin sisäisten kuin ulkoisten kasvojen rumentaminen poliittisesti korrektilla tavalla. Ja tämä onnistunut kisällityö poiki hänelle paikan täällä Bryselissä. Eurooppalaisen vallan huipulla. Vapaana demokraattisen prosessin nöyristelystä. Mukavan kaukana niistä ihmisistä, joita hän oli koko uransa ajan väittänyt edustavansa.

Miksi hän oli siis niin huolissaan? Hänenhän olisi pitänyt olla tyytyväinen. Asema oli lähes niin korkea kuin saattoi olla mahdollista, hänen omaksumansa ideologia toimi teoriassa erinomaisesti ja Euroopan Unioni oli toteuttanut sitä jo hyvän aikaa. Euroopankin kasvot olivat muuttumassa. Monikultturismi-ideologia oli toteutumassa, ainakin määrällisesti. Eurooppa oli muuttunut valkoihoisesta mantereesta iloiseksi rotujen kirjoksi. Uusien, raikkaitten rotujen ilahduttaessa ja rikastuttaessa itseensä väsynyttä ja väljähtynyttä valkoista Eurooppaa.

Oli muuttunut niin, huokasi komissaari. Ainoa ongelma oli vaan, että eihän se systeemi perkele vieköön toiminutkaan niin kuin oltiin ajateltu. Vesimiehen aika kyllä tuli, mutta sen mukana ei tullutkaan harmony and understanding, sympathy and trust abounding. Tuli kaaosta, väkivaltaa ja ihan tolkutonta persnettoa. Kun eihän se rikkaudeksi julistettu väestöryhmä kiittänytkään kauniisti ja alkanut sen jälkeen elää kuin kuka tahansa lällysosialidemokraattinen eurooppalainen. Vaan ne elivät kantaväestön elättämänä, käyttäytyivät kuin miehittäjät ja alkoivat perustaa alueita, joissa eurooppalainen laki ei enää pätenytkään. Tuli ryöstöjä. Tuli pahoinpitelyjä. Tuli raiskauksia. Tuli tappoja. Tuli murhia. Siinä määrin paljon, ettei yksittäinen tapaus enää ylittänyt uutiskynnystä.

Mutta kun ne tapaukset hitto vie vielä moninkertaistuivat. Muuttuivat joukkolahtaamisiksi. Milloin räjäyteltiin ihmisiä pommeilla. Milloin lahdattiin väkijoukkoa konetuliaseilla. Tai nirhattiin kirveillä. Tai sitten puukolla. Tai hitto soikoon macheteveitsellä. Ja suolaksi sopassa liiskattiin kymmeniä ihmisiä kuorma-autolla. Piru vie, todellisuus ei sitten mennytkään teorian mukaan. Mitä tehdä?

No tietenkin tuli kieltää todellisuus tai ainakin selittää se merkityksettömäksi. Komissiossa ei edes ajateltu sitä vaihtoehtoa, että tunnustettaisiin tilanne, todettaisiin että touhu kusi perseestään jo alkujaankin, pyydettäisiin anteeksi, erottaisiin ja luovutettaisiin viestikapula uusille tyypeille sillä toivomuksella että korjatkaa nyt ihmeessä edes osa siitä kaikesta minkä me onnistuimme ryssimään niin kerta kaikkiaan. Ei helvetissä sentään. Sehän merkitsisi täydellistä niin kasvojen kuin vallan menettämistä. Tiedä vaikka se loppulaskussa tietäisi niskapuolelle solmittua kravattia.

Onneksi komission tukena oli lojaali poliittinen koneisto ja media, jotka olivat kilvan mitätöineet tapahtunutta. Kerta toisensa jälkeen. He kun olivat samassa junassa kuin komissaari itse ja rakensivat vauhtiaan jatkuvasti kiihdyttävälle junalle epätoivoisesti lisää kiskoja ettei se vaan syöksyisi radalta ulos. Se Münchenin jätkä oli helppo tapaus sinänsä. Kun se oli kerran koulukiusattu ja vielä syntynyt samana päivänä kuin Breivik. Kyseessähän oli selvä äärioikeistolaisuus. Menihän se vähän numerologian puolelle mutta sai kelvata. Niin kuin sen somalinkin kohdalla joka oli riehunut sen macheten kanssa. Sehän oli Norjan kansalainen. Niin kuin oli myös Breivik. Jotain mätää norjalaisissa kyllä oli. Ja onneksi sitten hoksattiin, että hei, mielenterveyden ongelmillahan selitetään ja mitätöidään likimain kaikki. Vaikka sitten oltaisiin huudettu allahu akbaria kuinka paljon hyvänsä. Mielenterveyden ongelmat, se oli hyvä idea ja sitä saattaisi käyttää…

- Sinä sitä sitten vissiin kehittelet mielenterveyden ongelmista uuden vihapuheen ja populismin ilmenemismuodon, jos poliitinen tarve vaatii, hä? Ja sehän vaatii, eiks juu? Tosin, onhan niitä mielenterveyden ongelmista kärsiviä kantaväestössäkin, ja ihan oikeista sellaisista. Ja nehän pantiin kadulle jo aikaisemmin kuukauden lääkeresepti kourassa todeten että yritä pärjäillä. Eiks mielestäsi ole vähän ronskia tuo mielenterveyden käyttö meriselityksenä ongelmassa, joka on selkeästi uskonnollinen, poliittinen ja etninen? Vai onks häiskillä mielessä joku Aktion T4? Die Freigabe der Vernichtung Lebensunwerten Lebens? Hä? Was? Kun vaan saadaan jotenkin, keinolla millä hyvänsä peiteltyä se todellinen syy siihen, miksi ihmisiä lahdataan porukalla. 

No voi sen perkele. Siinä se taas oli. Se oli käynyt jo muutamana iltana. Komissaarin syrjäytetty poliittinen aseveli Suomesta oli siitä jo varoitellutkin.

Epäilyksen Piru istui komissaarin kirjahyllyssä jalkojaan heilutellen. Siitä se sitten lehahti komissaarin kirjoituspöydälle ja katseli komissaaria pää hieman kallellaan.

- Mitäs jäbä? Taidat olla täällä taas kertaalleen miettimässä sitä, kuinka tapahtuneen saisi selitettyä tapahtumattomaksi? Ja samalla huomamaassa että meriselitykset alkaa pian loppua. Maistuis se viski muuten minullekin. Ei se oo tuohesta pirunkaan suu.

- Ole hyvä ja kaada itsellesi. Ja totta kai minä mietin sitä, mitä arvelit. Mutta en ymmärrä sitä, miksi suhtaudut siihen niin pilkallisesti. Minä pyrin… me pyrimme toimimaan vihapuhetta vastaan ja eurooppalaisten arvojen puolesta. Sillä aikaa kun populistit takertuvat teorian kannalta mitättömiin tilastopoikkeamiin ja pyrkivät hyötymään niistä, me puolestamme toimimme johdonmukaisesti Euroopan kehittämisen puolesta ja samalla muodostamme selkärankaisen ja vastuullisen vastavoiman populismille.

Epäilyksen Piru pisti pirullisessä ilmeessä ns. uuden vaihteen silmään ja hymyili oikein ekstrapirullisesti.

- Hei kuule. Ei täällä ole mikrofoneja. Ei myöskään poliitikkoja, toimittajia ja muita kaltaisiasi housut jalassa huoraajia. Ei täällä ole kuin minä, sinä ja totuus. Joten oletkos ajatellut, että ne tahot, jotka mitätöit toteamalla heidät populisteiksi saattavatkin olla oikeassa?

- No totta kai ne ovat oikeassa! Enhän minä sentään ihan sokea ole. Mutta ei sillä ole merkitystä. Ei kai helvetti soikoon sitä ideologiaa ja teoriaa, johon perustuu kokonainen kolmenkymmenen vuoden johdonmukainen poliittinen kehitys voida yhtä-äkkiä vaan mennä ja tunnustaa virheelliseksi? Jonkun niin joutavanpäiväisen asian vuoksi kuin totuus. Sehän tarkoittaisi kaiken romahtamista. Nimenomaan koneiston romahtamista. Sen koneiston, mitä minä edustan ja jonka varaan olen rakentanut koko urani. En kai minä ole se, joka sen ensimmäisenä tunnustaisi? Minä olen sentään urapoliitikko. Ammattilainen. Luuletko sinä minun olevan joku hemmetin valtiomies? Ne on kaikki jo aikaa sitten kuolleet.

- Niinhän ne ovat. Ainakin täällä läntisessä Euroopassa. Tottahan sinä puhut. Et sinä ole valtiomies. Ei sinusta sellaiseksi olisikaan. Sinä olet poliittinen lätkänpelaaja, joka pelaa sille joka antaa sinulle pelipaidan päälle. Sinä pelasit ensin kansallisessa sarjassa josta sinut draftattiin kansainväliseen liigaan. Mikä oli suuri unelmasi. Ethän sinä siellä sinänsä mikään maalitykki ole, mutta uskollinen kolmosketjun puurtaja kumminkin. Hyvin palkattu sellainen.

Komissaari kaatoi itselleen uuden viskin, otti hörpyn, ähkäisi ja totesi:

- Niin no… oikeastaan tuo on aika hyvä kuvaus minusta. Enkä ymmärrä sitä, mitä pahaa siinä on. Valtiomiesten aika on ohi ja aika on ammattipoliitikkojen. Aika on laajempien kokonaisuuksien. En oikein ymmärrä niitten vanhojen valtiomiesten logiikkaa. Niitten ajatus urakehityksestä pysähtyi aina siihen pisteeseen, jossa oltiin presidentin virassa. Ei mitään kunnianhimoa. Aivan kuin niitten poliittinen ja henkilökohtainen ajattelukenttä olisi rajoittunut pelkkään Suomeen.

- Ehkäpä ne vanhat valtiomiehet eivät ajatelleetkaan uraansa vaan sitä kansaa, jota ne edustivat ja jolle olivat vastuussa. Katsos, ne vanhat valtiomiehet aikanaan toimivat – ja onnistuivat toimessaan – ettei maastasi ja kansastasi tullut yksi osa sitä laajempaa kokonaisuutta. Ja nyt sinä teit omalta – hyvin suurelta – osaltasi tyhjäksi niitten valtiomiesten yhteenlasketun elämäntyön ja menit sitten viemään Suomen osaksi suurempaa kokonaisuutta. Vaikutusvallattomaksi maakunnaksi Euroopan Takahikiän Perähikiällä. Ja perustellen vielä että itsenäisyyden menettäminen palvelee suomalaisten etuja kaikkein parhaiten. Oletko muuten sattunut näkemään viime aikoina mielenkiintoisia unia?

Unia? Tiesikö tuo rikkiä röyhtäilevä hirvitys senkin? Olihan hän nähnyt unia. Erityisesti sitä yhtä, joka tuli aina uudestaan ja uudestaan. Nykyisin melkein joka yö. Siinä unessa hän oli syytettynä kansainvälisessä tuomioistuimessa. Tosin jostain syystä se ei sijainnutkaan Haagissa vaan Helsingissä ja istunnon käsittelykielenä oli Suomi. Unessa tuomari lausui:

- Syytetty on todettu syylliseksi kaikkiin syytekirjelmän kohtiin.

Ja silloin hän puolestaan nousi istuimeltaan ja huusi:

- Tämä on laiton tuomioistuin! Syytekirjelmässä on sellaisia kohtia joita ei ole niin EU:n kuin Suomenkaan lainsäädännössä!

Tuomari keskeytti puheensa, kumartui hieman komissaaria kohti ja vastasi rauhallisella äänellä:

- Kuules jätkä. Ei sitä vihapuhettakaan ollut missään lainsäädännössä mutta eipä se estänyt sinua ja kaltaisiasi toimimasta niin kuin se olisi ollut laki. Ja missä salissa sinä luulet istuvasi? Jossain tekijänoikeustuomioistuimessa vai? Kuvitteletko sinä onneton ihan tosissasi että Nürnbergissäkin käytiin oikeutta Natsi-Saksan lakien mukaan? Vartijat! Läntätkää tuo jätkän räkä takaisin istumaan ja pankaa sille suukapula!

Näin tapahtui ja komissaarin suu lyötiin tukkoon. Yllätyksekseen hän huomasi, että vartijoilla ei ollut minkäänlaista sotilas- tai poliisin univormua. Toinen vartijoista oli mies, jolla oli päällään rasvaiset haalarit. Toinen oli nainen, jonka päällä näytti olevan sairaanhoitajan työvaatteet. Kun komissaari katsoi tuomaristoa tarkemmin, ei heidänkään päällään ollut tuomareille normaalisti kuuluvaa rekvisiittaa. Päätuomarilla oli päällään keltaiset huomioliivit. Hänen vieressään olevalla tuomarilla oli taas palomiehen vermeet. Toinen, naispuolinen tuomari näytti olevan laitossiivooja. Ja hänen vieressään oli nuori poika jonka päällä oli paita, jossa luki Vesalan Yläaste. Oikeudenkäyntiä televisioivan kuvausryhmän kameroissa luki Huitsinnevada tai jotain sinnepäin ja ääniteknikot muistuttivat kovasti Cisse Häkkistä ja Albert Järvistä.

Tuomari jatkoi:

- Osallisuudesta sekä maanpetokseen että valtiopetokseen. Osallisuudesta kansalaisten turvallisuuden tietoiseen heikentämiseen ja sitä kautta osallisuudesta murhiin, tappoihin, ryöstöihin, raiskauksiin ja pahoinpitelyihin. Osallisuudesta yhteiskuntarauhan romuttamiseen. Osuudesta yhteiskunnallisen luottamuksen romuttamiseen. Osallisuudesta lainsäädäntövallan vääristelyyn ja sitä kautta laittomiin uhkauksiin. Osallisuudesta aktiiviseen sananvapauden tukahduttamiseen. Osallisuudesta koululaitoksen muuttamisessa poliittisen propagandan välineeksi. Osallisuudesta oikeuslaitoksen muuttamisessa poliittisen manipuloinnin välineeksi. Osallisuudesta kantaväestön muuttamisessa toisen luokan kansalaisiksi. Sekä osallisuudesta ennenäkemättömän typerään ja vaaralliseen etnisen väestörakenteen muutoskokeiluun tuomitaan syytetty kärsimään…

Tässä vaiheessa komissaari oli aina herännyt. Ja pelännyt seuraavaa kertaa. Pääsisikö tuomari puheessaan loppuun saakka? Mitä sitten tapahtuisi? Hän tiuskaisi epäilyksen pirulle:

- Ja sinäkö perkele tuon unen olet päähäni laittanut?

- Enhän minä. Se uni on omasta alitajunnastasi. Niin kuin kaikki sekin, mitä minä kanssasi nyt rupattelen. Minä en laita ihmisten päähän mitään. Minä vain aukaisen ajattelun kahleita.

- Olen puhunut sinusta erään kollegani kanssa. Uhkaatko sinä minua seuraavaksi omatunnolla?

Nyt Epäilyksen Piru katsoi komissaaria inhimillisesti. Suorastaan surullisesti. Sitten se sanoi:

- Tiedätkös kaveri. Ei sinuun voi laittaa omatuntoa. Kas kun te ihmiset ette ole lääketieteessä vielä niin pitkällä kuin kuvittelette. Te ette tiedä, että ihmisellä on myös moraalinen hermosto. Ja sitä myötä moraalinen selkäranka. Sinulla, ja kaltaisillasi sitä ei ole. Teillä on moraalinen tikapuuhermosto. Silloin sinuun ei voi asettaa omatuntoa. Se vaatisi moraalisen selkärangan kiinnittyäkseen. Aikanaan tutkijat löytävät moraalisen hermoston ja siinä vaiheessa sinun kaltaisillesi ihmisille epäilemättä kehitetään vammaisluokitus, jonka perusteella te ette saa olla missään tehtävissä mihin liittyy vallankäyttöä. Voi olla, että te pääsette suoraan sairaseläkkeelle. Mutta sitä ennen te ehditte vielä hässiä paljon asioita vituralleen.

Sitten Epäilyksen Piru otti kasvoilleen taas iloisemman ilmeen.

- Mutta älä huoli. Ihminen pystyy kasvattamaan halutessaan itselleen moraalisen selkärangan. Ei siihen loppujen lopuksi tarvita kuin oma vahva tahto, uskallus katsoa peiliin, halu tunnustaa virheensä sekä hieman ammatillista apua. Jota minä pystyn puolestani tarjoamaan. Ja tarjoan jatkossakin, aivan piruuttani, jos en muuten. Sillä ethän sinä vielä apua halua kun et ymmärrä sitä tarvitsevasi.

Komissaari joi viskinsä loppuun ja kysyi:

- Aiotko jättää minunkin kiusakseni niitä hornanhiiriä mistä kollegani kertoi? Se tulee niitten kanssa aivan hulluksi.

- Enhän minä samaa källiä kahta kertaa tee. Täytyy olla luova, katsos. Minä annan sinulle taiteellisen lahjan. Kiitos viskistä ja nähdään taas. Som´moro!

Epäilyksen Piru katosi rikinkatkuiseen pöllähdykseen ja komissaari jäi ihmettelemään että mitähän hittoa se sillä taiteellisella lahjalla mahtoi tarkoittaa. Sitten hän huomasi. Hänen seinällään oli paljon tauluja. Mutta nyt niissä kaikissa oli sama kuva.


Hän kiersi ympäri taloa ja joka ainoassa taulussa oli sama kuva. Sitten hänen tietokoneeltaan kuului outo ääni. Aivan kuin joku olisi vinguttanut pirunviulua. Hän istui työtuolilleen ja katsoi näyttöä. Siihen oli ilmestynyt teksti:

”Niin muuten, sinun on turha vaihdella noita tauluja. Jatkossa tulet joka tapauksessa näkemään kaikissa tauluissa tuon saman kuvan. Muut ihmiset näkevät sen kuvan minkä kuuluukin, mutta vaikka menisit katsomaan Mona Lisaa, niin tuon saman näkymän näet siinäkin. Niin kauan, kunnes alat vakavasti suunnitella moraalisen selkärangan kasvattamista.

Lämpimin terveisin,

Uskollinen ystäväsi E.P.”

Komissaari katsoi näyttöä. Sitten hän katsoi vielä kerran taulujaan, joissa se juuttaan kuva oli edelleenkin. Lopulta hän katsoi kirjahyllyssään olevaa avaamatonta viskipulloa.

Edessä olisi pitkä yö ja punasilmäinen aamu.

27 comments:

Euvostotaivas said...

Jälleen hyytävän mainio kirjoitus.

Tuollaista oikeusistuinta Eutoopan alistetut kansat suorastaan huutavat. Vielä liian moni on kuitenkin sokea ja kuuro niin ennen kuin machete tai kuorma-auto sattuu omalle kohdalla. Kansainvälinen ura tai palkkiovirka ajaa monilla ohitse vastuun synnyinmaasta.

Vainotkoon tuo Epäilyksen Piru tauotta kaikkia komissaareja, meppejä, ministereitä ynnä sensuurivirkamiehiä. Ei ole syytä unohtaa myös niitä juudaksia, jotka ovat härskisti alistuneet euvostoikeeseen veisatakseen oodia unelmasta, joka onkin helvetti. Valitettavasti peiliinkatsomisen paikka lähes jokaisella meistä, koska kadut eivät täyty nykymenon vastustajista...

Anonymous said...

Kiitos taas Ykä tämä oli mukavaa lukea.
Niin sellanen pikkujuttu vaan että Kontulassa on 2 yläastetta toinen kulkee nimellä Vesalan Yläaste (sivussa on myös ala-aste) ja toinen on Helsingin Yhteislyseon Yläaste jossa on yhteydessä myös lukio. Jälkimmäinen on yksityiskoulu. Ala-asteita on pari tohon vielä päälle.

Mielenkiintoinen se uni mitä teinipoika tuomarina tekisi. Mistä moisen päähäsi saisit.
Juu ai niin pitikin kertomani eräs hassunhauska tapaus metrossa.
Istuin tossa taannoin metrossa menossa paikasta a paikaan b. Oli iltapäivä ja olin juonut tuopin kupppilassa ja olin menossa paikkaan b näkemään henkilöä xyz. No sanassa loosissa istui pari kantasuomalaista teiniä jotka jutteli keskenään. Kattelin ikkunasta ulosja ajattelin omia juttujani kunnes korvani nappasivat vihapuhetta. Kuulin kuinka toinen teineistä kertoi että siinä koulussa missä se oli edellisenä keväänä ollut oli hänellä kavereineen mennyt muki nurin lähi-itäläisten ja somalien kanssa kun ne oli porukalla kiusannut jotain thai kundia. no nää suomalaiset ja thait ja muutama kinkki ja pari mustalaista oli mennyt tekemään koulun pihalla vastaiskun nyrkein ja astaloin.
Siinä vaiheessa mä sanoin pirullinen virne naamallani pojille että "oho" mites nyt noin eikös kaikki kulttuurit sulaudu koulussa yhdeksi monikulttuuriksi ja kaikki laula kumbayah ja taputa karvasia käsiään.
Pojat katto mua sekunnin kaks ihan et mitä vittua ilmeellä ja se toinen sano mulle " et itekkään usko tollaseen" ja sen jälkeen " oon 9 vuotta saanu olla siinä monikulttuurisessa onnelassa rikastumassa ja voin vaihtaa iloisesti sen aasialaisia lukuunottamatta johonkin muuhun" ja siihen et kiitti vitusti tästä monikulttuurin ihanuudesta.
NO totesin et olenko ihan oikesti havainnut jotain nuivaa???
Ne pojat siihen et he on nuivistunut ihan kokemuksien valossa. Siihen nauroin räkäisesti mutta samalla pistin merkille että pojat olivat aika tiukassa urheilullisessa kunnossa ja juteltiin niitä näitä loppu matkan ajan. Kävi ilmi että olivat futaajia ja sen lisäksi nyrkkeily oli kiva laji. Ite ehdotin pojille potkunyrkkeilyä siihen lisäksi.
Nuo nuoret about 16v pojat olivat vakaasti siinä uskossa ja sitä mielipuolta että noista rauhanuskontoa edustavista tyypeistä ei ole kuin vakavaa haittaa ja että niinkuin toinen sen sanoi "kunnolla turpaan ja laivataan takaisin" kysyin sit et onko turpaanveto hyväkin idea noin yleisesti ottaen. pojat olivat sitä mieltä että kusipäät ei opi kuin kantapään kautta.

MIelenkiintoista on siis oikeasti olemassa konservatiivisia nuoria. Mielenkiintoinen sivujuonne on myös miten aasialais maahanmuuttajat olivat kummankin mielestä mukavia ja positiivinen juttu siihenkin pisteeseen että tämä edellämainittu tappelus oli seurausta thaikun kiusaamisesta.

Terveisin Labrotta

Lasse Rantanen said...

Mainio teksti jälleen. Olen näiä tarinoitasi Yrjö lukenut jo vuosia. Nyt vasta ensimmäisen kerran kommentoin. Jotenkin tuntuu että on vaan korkea aika ja pakko.Sanottava on, niin kuin moni muu jo ennen minua, että sinulla todella on sana hallussa.
Huovisten, Paasilinnojen ym. kanssa samassa sarjassa, monesti ylikin.
On ilo huomata että jaksat vielä olla näin tuotteliaskin. Äijällä on kirjoittamisen ja sanomisen palo päällä vuosien jälkeenkin.
Sikäli ei ihme sillä aiheitahan nykymaailman perverssin rikollisessa menossa tarjoutuu loputtomalla syötöllä ja hullummaksi vaan menee...
Jotakuta muuta saattaisi tuuleenhuutaminen jo lannistaa siinä määrin että luovuttaisi mutta meidän Yrjö se vaan porskuttaa.
Turha sanoa että jatka samaan malliin kun jatkat jumalauta kumminkin.
Voimia eloon toivotan kumminkin, niinkuin tavaksi täällä on näemmä tullut.
Uutta tekstiä odottaen.

Lasse

Yksi Turkkulaanen said...

Labrotta: Kokemushan opettaa parhaiten. Ja nämä pojat, kuten monet muutkin saavat jatkuvaa opetusta monikulttuurisuuden auvosta ihan kotipihalta lähtien. Eikä heidän oppiaan voi kiistää. Vaikka tietenkin monet kupla-asukit taatusti tulevat sitä yrittämään.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Euvostotaivaalle, Labrotalle, Lasse Rantaselle ja Yhel Turkkulaasel & kiitos
kommenteistanne.

Euvostotaivas: Kiitokset. Luulen vaan että moraalisella tikapuuhermostolla varustettuihin ammattipoliitikkoihin ei Epäilyksen Piru reaalimaailmassa saa kontaktia. Ja kadut eivät täyty. Jotenkin se kulkueeseen meneminen ei oikein sovi tavallisen suomalaisen pirtaan. Saattaa valitettavasti olla niin, että sitten kun sen kulkueen aika on ja kynnys ylittyy, niin kädessä on jotain muuta kuin banderolli. Kannattaa katsoa historiaa.

Labrotta & Yks Turkkulaanen: Ensinnäkin Labrotalle kiitos huomautuksesta. Vaikka olen noilla kulmilla ja noissa kouluissa aikanaan pyörinyt, niin muisti pätki. Virhe korjattu. Sen, mistä sain sen pojan tuomarina päähäni tulee juuri siitä, että ehdin siellä päin nähdä monikulttuurisuuden helmiä jo 1990-luvulla. Ja silloinkin jo oli paljon suomalaisia nuoria, joille monikulttuurisuus tarkoitti jatkuvaa koulukiusaamista. Johon ei puututtu, josta ei puhuttu ja jota ei tunnustettu, koska se oli teorian ja utopian vastaista. Mikä lienee tilanne tämä päivänä? Ei ainakaan parempi. En ole asunut enää aikoihin Helsingissä. Mutta se koulukiusattu nuori poika voisi olla varsin mainio tuomari tässä kuvitteellisessa oikeudenkäynnissä.

Labrotan tapauksesta: Ehkäpä nuoriso ei ole tyhmää, ja ehkä nuorisossa on tulevaisuus. Itäaasialaiset ovat pääosin hyvää porukkaa, tosin minulla on omia kokemuksia siitä, että kun niillä alkaa hihna luistaa, niin ne ovat kaikkein hulluimpia. Mutta tässä en lähde yleistämään. Tuo Labrotan kertoma kokemus muuten aikanaan päätyy juttuun, missä annan puheenvuoron kommentoijille. Se oli hyvä, ja kuvaa hyvin aikaamme.

Lasse: Lämmin kiitos kannustuksesta. Ja tervetuloa kommentoimaan. Tuollaiset kommentit auttavat jaksamaan. Aiheita tulee. Valitettavasti. Ja jos miettii nykyistä Suomea, niin poliittisen vaikuttamisen mahdollisuudet ovat tällä hetkellä aika olemattomat. Ei siis auta kuin rääpiä turpaansa. Pienistä puroista jne. Ja äärimmäisen paljon voimia eloon sinullekin.

Juha said...

Olen tässä kierrellyt ja kaarrellut ympäriinsä kesän ajan, siinä ohessa keskustellut kaikenkarvaisten kanssa. Punaisena lankana monesti on ollut, että mitä mieltä ihmiset ovat asioista toisaalla, myös tiedonvälityskoneiston yleisestä laatutasosta on tehty kansainvälisiä vertailuita. Ja kaikkialla näyttää Epäilyksen Piru vierailleen, ihmiset eivät enää purematta niele, mitä medioissa kerrotaan. Voisi sanoa, että pata porisee, mutta kansi pysyy vielä päällä. Mutta kolinaa kuuluu.

Anonymous said...

"Housut jalassa huoraajia".. Taisin hymyillä ääneen. =D

Muttajoo, tuo komissaarin perkele muistuttaa hyvin paljon erästä tiettyä nimeltämainitsematonta J. Kataista, tai toisin sanoen Jyrki K.:ta, jonka nimeä emme myöskään mainitse. Ja täytyy myöntää, että nämä epäilyksen pirun tarinat ovat kyllä hauskoja ja tuovat toivon että "entäpä jos sittenkin..." Ja sitten herätyskello pärähtää ja harmaa arki lyö päin pläsiä.

Tuo labrotan kertomus kyllä lämmitti vanhan kyynikon sydäntä, varsinkin se osa että myös mannet olivat tällä kertaa hyvisten puolella =)

--Madri

Anonymous said...

Tämä menee tietysti Yrjö vähän ohi aiheesta mutta kyllä näkee millainen epätoivo valtamedian on vallannut. Vähän väliä on postilaatikossa tarjousta että tilaa nyt tämä lehti ja tuo lehti, välillä soitetaan puhelimella ja sähköpostiin painaa tarjouksia. Tilaa nyt, saat hyvään tarjoushintaan ja vielä kovat kaupanpäälliset. Kaikille soittaneille olen sanonut kiitos ei, osalle on pitänyt lyödä luuri korvaan kun eivät tajua mitä niille sanoo. Mielestäni jos sanoo että en tilaa niin pitäisi olla aika selvää puhetta.

Vasarahammer said...

Olisi kaikkien kannalta parempi, jos tämäkin tapaaminen olisi jäänyt toteutumatta ja Siilinjärven vänrikki Nappula olisi jäänyt kotikonnuilleen eikä koskaan olisi päässyt Kokoomuksen puoluekokoukseen väärennetyillä pöytäkirjoilla.

Toki joku toinen olisi sitten ottanut hänen paikkansa ja edennyt oman kunnianhimonsa ajanmana kuten Siilinjärven mieskin.

Nykyinen Kokoomus tuottaa liukuhihnalta heikkotasoisia broilereita. Sama taitaa tosin päteä muihinkin puolueisiin.

Castor said...

"Suomen KANSA on asian tutkinut ja havaitsee toteen näytetyksi, että..."Näin se tulee menemään, tämä Suomi tulee vielä olemaan yhtenäinen. Noista banderolleista, sitähän se Akselikin muistaakseni kantoi, muttei mennyt sekään perille. Vaikka kivivuorelainen olenkin, niin ei se Akselikaan joka asiassa väärässä ollut. Tuuria oli, että ne muut kapinalöiset eivät olleet samaa kaliiperia. Mutta edessä eivät ole mielenkiintoiset vaan todennäköisesti hirveät ajat.

Anonymous said...

Aijai! Tämä oli vuorostaan sellainen lämminhenkinen ja ylevä visio mistä mie tykkään!

-Tvälups-

Anonymous said...

Ykä, eikö sinun pitänyt lopettaa blogailu jo jytkyyn? Silti olet jatkanut vuosikausia.

Ekku said...

Epäilyksen Piru se on vaan rautaa. Tuskinpa viesti menee perille, mutta toivotaan.

Homma menee siinä vaiheessa niin kovin pirulliseksi, kun tehtyjä virheitä aletaan korjaamaan väkivallalla ja hallintokoneisto puolustaa omia virheratkaisujaan oletettavasti omalla väkivaltakoneistollaan, jos saavat sen toimimaan...

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Juhalle, Madrille, Ano1:lle, Vasarahammerille, Castorille, Taisteluvälineupseerille, Ano2:lle ja Ekulle & kiitos kommenteistanne. Tässähän sivuttiin mielenterveysongelmia ja virallinen Suomi onkin sitten priorisoimassa asioita myös sillä rintamalla:

” Suomen Punainen Risti arvioi, että turvapaikanhakijoiden oireilu lisääntyy, koska kielteisten turvapaikkapäätösten määrä kasvaa.

Maahanmuuttovirasto (Migri) aikoo puuttua turvapaikanhakijoiden mielenterveysongelmiin. Virasto kertoo lisäävänsä paikkoja vastaanottokeskuksessa, joka on suunnattu esimerkiksi psyykkisistä ongelmista kärsiville turvapaikanhakijoille.

Myös vastaanottokeskusten työntekijöiden koulutusta aiheesta lisätään syksyllä.”

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016080922046371_uu.shtml

On se vaan hyvä, että rahaa riittää tärkeimpiin asioihin.

Juha: Samoja huomioita. Se suomalaisten pata on vaan siitä paha, että toisin kuin joittenkin etelämaalaisten vastaavassa siinä ei ole varaventtiiliä joka päästää aika ajoin höyryjä ulos. Se räjähtääkin sitten kerralla.

Madri: Kieltämättä hän erästä Jyrki-boyta muistuttaa. Hahmoon on tosin lisätty kyseisen arkkityypin aineksia noin yleensäkin tekotaiteellisella vapaudella.

Ano1: Samoja havaintoja, tosin meillä on puhelin jäänyt rauhaan. Mutta postin kautta Helsingin Sanomat lähettää jatkuvasti mainoksia. Noin yleensä ottaen kannattaa muuten hankkia puhelimeensa mainospuheluitten esto.

Vasara: Kylläpä joo. Mietin sitä, että mitähän esmes Edwin Linkomies tuumisi, jos näkisi Kokoomuksen nykyiset ajatusten Tonavat Petteri Orpon ja Sanni Grahn-Laasosen.

Castor: Kyllähän sinänsä edessä ovat ”mielenkiintoiset” ajat. Sana ”mielenkiintoinen” vaan ei todellakaan ole synonyymi sanalle ”miellyttävä”.

Tvälups: Tattista. Mehän ollaan lämminhenkisiä miehiä kumpainenkin.

Ano2: Häiritseekö sinua, että jatkan? Mutta itse kysymykseen: Minulla oli tosiaan aikomus lopettaa. Olin nimittäin sen varran lapsellinen, että kuvittelin jytkyn myötä järjen äänen nousevan esille myös muissa puolueissa. No, se veikkaus meni sitten totaalisen poskelleen.

Ekku: Epäilyksen Piru kiittää ja lähettää pirulliset terveiset. Ja totta puhut. Minkähän takia EU:n huipulla mahdetaan niin kovasti kaivata EU:n omaa armeijaa kansallisten armeijoitten sijasta?

Khalifatta said...

"Huovisten, Paasilinnojen ym. kanssa samassa sarjassa, monesti ylikin."
Olen täysin samaa mieltä Lasse Rantasen kanssa, niin Paasilinnan ja Huovisen suuri ystävä kuin olenkin!
Huumoria tässä sairaassa ajassa todella tarvitaankin.

Anonymous said...

Kiitos Yrjö asioitten ytimiin käyvästä kirjoituksesta.
Olen valitettavasti löytänyt blogisi vasta äskettäin, enkä ole vielä ehtinyt perehtyä aikaisempiin teksteihisi perusteellisesti.
Tämä kirjoitus vei kuitenkin mennessään. Aivan kuin olisin lukenut jotain kauan sitten kirjoitteutua maailman klassikoksi noussutta teosta. Mieleeni tuli etenkin Franz Kafkan romaani Oikeusjuttu (Der Prozeß), jonka päähenkilö Josef K. vangitaan eräänä varhaisena aamuna ja asetetaan syytteeseen rikoksesta, jota ei paljasteta. Kafkan Oikeusjuttua pidetään satiirina virkavaltaistunutta yhteiskuntaa kohtaan. Kafkamaisuudella tarkoitetaan usein kasvotonta byrokratiaa sekä siitä aiheutunutta yksilön vieraantumista yhteiskunnasta. Olisin lukenut mielelläni pidempäänkin "kafkamaista" tekstiäsi. Erittäin sujuvasti ja mielenkiintoisesti kirjoitettu!

Tärkeintä oli kuitenkin havaita, että Suomessa on vielä ihmisiä, jotka uskaltavat nostaa keskusteluun aiheita, joista valtamediat vaikenevat, ja puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Tämä vihapuhekeskustelu Suomessa on ihan absurdia ja siinä on "kafkamaisia" piirteitä. Vihapuhetta ei ole edes eksaktisti määritelty eikä se ymmärtääkseni ole rikos, koska sitä ei rikoslaissa mainita. Silti se on ankarasti kielletty ja monet ovat sanoutuneet siitä irti.

Suvaitsevaisto ei hyväksy vihapuhetta, vaikka kansalaisten on mahdoton tietää tarkoitetaanko sillä vihaisena puhumista, puheen pitämistä (aiheena viha) vai yleensä vihasta puhumista. Onko sanan "viha" käyttö kielletty samoin kuin Heinäluoma kielsi Immoskohun aikana "taistelu" -sanan käytön? Mikä sana seuraavaksi joutuu kiellettyjen sanojen listalle? Stasimaisilla urkintamenetelmillä kytätään ihmisten sanomisia. Tuleeko Suomesta tällä menolla uusi DDR vai Neuvostoliitto? Uskaltaako kukaan sanoa todellisia ajatuksiaan ääneen sitten, kun on sallittua puhua vain yhtä, vallanpitäjien totuutta?

Poliitikkojen tulisi puolustaa demokraattisen valtion sananvapautta eikä olla kaventamassa kansalaisten oikeuksia. Kaikkein absurdeinta päättäjiltä on yrittää suitsia ihmisten tunteita. Viha on tunne, eikä kukaan voi kieltää ihmistä tuntemasta tunteitaan. Toivottavasti järki joskus voittaa eikä jatkossa ihmisiä vaadita enää tukahduttamaan tunteitaan, sillä siitä voi seurata mielenterveyden ongelmia ja jopa vihatekoja. Teot saattavat olla satuttavampia kuin sanat.

Vanha suomalainen sananlasku "Ei haukku haavaa tee", olisi osuva ohje vihapuhekeskustelun järkeistämiseksi.

Die Heimat

Anonymous said...

Hyvä kirjoitus, pisti miettimään. Tälläisten tekstien pitäisi saada enemmän näkyvyyttä.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Khalifattalle, Die Heimatille ja Anolle & kiitos kommenteistanne.

Khalifatta: Lämmin kiitos. Minä en sinänsä oikein miellä itseäni huumorikirjoittajaksi. Tietysti, kun nykyaika on itsessään ylittänyt parodiahorisontin, niin elämähän on itsessään jo suuri vitsi. Valitettavan usein huono sellainen.

Die Heimat: Lämpimästi tervetuloa niin lukemaan kuin kommentoimaan. Osa ihmisistä nousee keskustelemaan omilla nimillään ja kasvoillaan ja heitä arvostan kaikkein eniten. Sitten on ihmisiä, joihin kuulun itsekin, joilla on yksinkertaisesti liikaa menetettävää ja siksi pysymme nimimerkin takana. Sehän olisi sinänsä hyvin suuri keskustelunaihe, että miksi sivistysmaaksi itseään kutsuvassa Suomessa mielipidettä ei uskalleta kertoa julkisesti.

Vihapuhe pidetään sellaisena määrittelemättömänä sumuisena terminä ihan tarkoituksella. Silloin siihen voidaan vedota ja sitä vastustaa ilman mitään perustelun tarvetta. Jos ”vihapuhe” todella määriteltäisiin, niin huomattaisiin että se rajoittuu kovin, kovin vähäiseksi. Siksi sitä ei tulla tekemään.

Olen samaa mieltä siitä, mitä sanoit poliitikoista. Meillä vaan valitettavasti on nykyisin nimenomaan poliitikkoja aikana, jolloin tarvittaisiin valtiomiehiä.

Ano: Kiitokset. Onhan näitten näkyvyys pikkuhiljaa lisääntynyt, mutta marginaalissa ollaan edelleenkin.

Anonymous said...

No nyt ollaan menossa kohti täydellistä antijytkyä, joten Ykä voi lopettaa kirjoittelun.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys, Ano. Kerrotko vielä, että miksi minun pitäisi antijytkyn myötä lopettaa?

Anonymous said...

Koska ideoillesi ei näytä löytyvän kannatusta.

Ukkeli said...

Paul Weston kirjoittaa, miten vasemmistoeliitti on pettänyt britit: Petos

Hän kertoo, kuinka äreissään sotaveteraanit ovat ja he sentään voittivat natsit. Onneksi oma isoisä ei ole näkemässä näitä aikoja.

Anonymous said...

Pyytän nöyrimmästi että ano näyttää esimerkkiä* Ykälle tässä aiheessa.


ja tätä esimerkkiä Ykän ei pidä miettiä muuna kuin varoittavana sellaisena.
Kirjoituksiasi kaivataan ja koska se niin näitä "anoja" ahistaa on vain merkki siitä, että olet oikealla tiellä ja Sinun on jatkettava valitulla uralla.

-Tvälups-

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Anolle, Ukkelille ja Taisteluvälineupseerille & kiitos kommenteistanne.

Ano: No mutta. Kun ideoilleni ei löydy kannatusta, niin silloinhan minä olen täysin vaaraton ja voin varmaan jatkaa kirjoituksiani. Eikös se ole niin, että vain vaaralliset tulisi vaientaa?

Ukkeli: Kiitos linkistä.

Tvälups: Näyttää siltä, että eräs vanha tuttavani Saksasta on jälleen aktivoitunut, tällä kertaa anona. Voi olla, että kun hän on päässyt depisvaiheestaan maaniseen vaiheeseen, niin tavaraa on tulossa myös Jaska Brownin, Vasarahammerin ja Kumitontun sivuille.

Anonymous said...

Komissaarin kolmannesta viskistä tuli mieleen uutinen sisäelinministeri Orpon viinalaskuista.

Jotenkin tuntuisi kohtuulliselta, että Orpo hakeutuisi hoitoon, jos tilanne on päässyt sille tasolle, että joka tapaamiseen tarvitaan suunnilleen kolmen viinipullon verran dokattavaa per kokoustaja.

Anonymous said...

Noi "mielenterveysongelmat" ovat jo siirtyneet islamistisen terrorismin ja jihadin poisselittämisessä niin tukevasti parodiahorisontin puolelle, että termin käyttöähän pitää laajentaa.

"Mielenterveysongelmaista henkilöä epäillään jihadismin poliittisesta ja taloudellisesta tukemisesta. Pääministeri ei kommentoi asiaa vaan toteaa että kyse on sisäministeriön sisäisestä asiasta ja Orpo vastatkoon jos krapulaltaan kykenee."

"Löyhää kaveriporukkaa epäillään mielenterveysongelmien motivoimista ryöstöistä ja pahoinpitelyistä."

"Massapsykoosijoukkoraiskausten yleistyminen huolestuttaa laivayhtiöitä."

"Islam on mielisairaus."

Mielenterveysongelmia on käytetty islamismin epäinhimillisyyksien selittämisenä ihan liian vähän.

Yrjöperskeles said...

Ano1:lle ja Ano2:lle & kiitos kommenteistanne.

Ano1: Joo, on näkynyt häppä maistuvan. Tätä ennenhän myös evlut-kirkkomme on kunnostautunut kosteissa istunnoissa.

Ano2: Luulen, että termin käyttö tulee jatkossa olemaan hyvinkin luovaa.