perjantai 27. lokakuuta 2017

UUSINTA: HÖPÖTTI

Lukijalle: Edellisessä kirjoituksessani sivusin lajia nimeltä kabaddi. Aluen perin tästä painin, hokemisen ja hippaleikin sekoituksesta kirjoitti Jaska Brown vuonna 2012. Minäkin tutustuin Jaskan jutun myötä lajiin ja totesin että onks täsä järkke ensikkä. Koska omaan avoimen mielen niin päätin aina aika ajoin katsella lajia youtubesta sillä ajatuksella että saanko minä siitä mitään tolkkua. Toteutin lupaukseni ja itse asiassa minä jopa nykyisin alan ymmärtää sitä. Tosin lätkää tai rugbya kattelen edelleenkin mieluummin.

Joka tapauksessa silloisesta Jaskan kirjoituksesta sain idean, että ehkä hotellin respan on aika antaa oma panoksensa joukkueurheiluun. Niinpä kehitin lajin nimeltä ”höpötti”. Tai no, itse asiassa en varsinaisesti kehittänyt. Laji on ollut jo kauan olemassa erityisesti julkishallinnossamme ja siitä on käytetty mm. nimityksiä ”projekti”, ”kehittämispäivä” ja ”moniammatillinen työryhmäpalaveri”. Minä vain selvensin säännöt yhtäläisiksi. Tässä uusintaversiossa olen hieman vielä täsmentänyt lajin sääntöjä. Olen saanut siihen luvan kansainväliseltä höpöttiliitolta. Siirrytään siis julkishallinnollisen joukkueurheilun pariin:

*

Höpötti: nouseva joukkueurheilulaji

Höpötti on joukkueurheilulaji, jossa normaaleista joukkueurheilulajeista poiketen on vain yksi joukkue. Höpöttiä pelataan kahdeksankulmaisella kentällä, jonka yhteen vinkkeliin on laitettu maali. Höpöttijoukkueessa on kaksikymmentä jäsentä, jotka kaikki ovat pukeutuneet velcrokankaiseen peliasuun. Peliväline on velcrokankaalla päällystetty rukkanen, jota kutsutaan nimellä ”vastuu”.

Höpöttiottelu alkaa niin, että kaikki joukkueen kaksikymmentä jäsentä asettautuvat tiiviiksi rykelmäksi keskelle pelikenttää. Tämän jälkeen ottelun päätuomari, jota höpötissä kutsutaan nimellä ”projektipäällikkö” heittää pelivälineen keskelle rykelmää. Sillä pelaajalla, johon peliväline takertuu, on kolme sekuntia aikaa repiä peliväline irti itsestään ja heittää se kiinni jonkun toisen pelaajan peliasuun. Mikäli hän ei tässä onnistu, hänestä tulee ”vastuunkantaja”, ja hänellä on velvollisuus toimittaa peliväline maaliin.

Pelivälineen väistäminen on ensimmäinen olennainen osa höpötistä. Toinen on tietenkin höpöttäminen. Vastuullista hyökkääjää lukuunottamatta jokaisen pelaajan täytyy höpöttää, ts. toistaa sanaa ”höpötti” vähintään kaksi kertaa sekunnissa. Jokaista pelaajaa kohti on kaksi audiotarkkailijaa, jotka varmistavat, että pelaaja höpöttää tarpeeksi ja lisäksi yksi videotarkkailija, joka varmistaa, ettei pelaaja bluffaa, eli harrasta vatsastahöpöttämistä.

Mikäli pelaaja ei onnistu höpöttämään tarpeeksi, peli keskeytetään, ja yksittäisen pelaajan sijasta koko joukkuetta rangaistaan. Tämä tapahtuu niin, että pelikentälle tulee avustava tuomari, joka höpötissä tunnetaan nimellä ”projektikoordinaattori”. Hän heittää taas keskelle kenttää läjään ahtautuneitten pelaajien sekaan toisen rukkasen eli pelivälineen eli ”vastuun”. Avustavia tuomareita ja rukkasia tulee kentälle sitä mukaa lisää, kun pelaajat epäonnistuvat sääntöjen mukaisessa höpöttämisvelvollisuudessaan.

Palataanpa takaisin ”vastuunkantajan” vaativaan tehtävään. Jos ”vastuunkantaja” ei ole onnistunut toimittaa pelivälinettä jonkun toisen pelaajan kontolle, ei hän enää saa yrittää luopua pelivälineestä, vaan hänen tulee kaikin keinoin yrittää toimittaa velcrorukkanen maaliin. Joukkueen kaikki muut jäsenet yrittävät estää hänen suorituksensa, ja kun kyseessä on voimasuhde 19 – 1, he yleensä onnistuvat.

Mikäli ”vastuunkantaja” kuitenkin onnistuu toimittamaan pelirukkasen maaliin, päätuomari keskeyttää pelin, ja tuomarineuvosto kokoontuu. Tuomarineuvosto toteaa, että maali oli alunperinkin väärässä paikassa, ja maali siirretään toiseen paikkaan. Samalla todetaan, että koska maali oli väärässä paikassa, ei maalia ole alunperinkään tehty ja koska vastuunkantaja yritti selvästi hämätä ja toimia alkuperäissuunnitelman sekä pelisääntöjen vastaisesti, rangaistaan häntä pelilisenssin menettämisellä ja sarjasta sulkemisella, syynä sooloilu, yhteistyökyvyttömyys ja ongelmat peliin liittyvissä asenteissa. Tätä tuomarineuvoston päätöstä kutsutaan termillä ”väärin sammuttaminen”.

Kyseisen rangaistuksen saaneella pelaajalla on vielä mahdollisuus pelastaa nahkansa haastamalla joku joukkueensa jäsen höpöttämishaasteeseen jota kutsutaan nimellä ”syyllisyyden siirtäminen”. Höpöttämishaaste kestää minuutin, ja sen aikana haasteeseen osallistuvat kaksi pelaajaa toistavat mahdollisimman monta kertaa sanan ”höpötti”. Höpöttämishaasteen hävinnyt ts. vähemmän höpöttänyt pelaaja suljetaan sarjasta, hän menettää pelilisenssinsä ja tämän lisäksi koko joukkueella on kaksi minuuttia aikaa kirjoittaa hänestä juoruja Höpöttiliigan facebook-sivuille.

Välillä höpöttiottelu keskeytetään ja paikalle saapuu jälleen uusi tuomari nimeltä ”konsultti”. Konsultti kehittää otteluun täysin uudet pelisäännöt joitten mukaan ottelu jatkuu välittömästi. Uusilla säännöillä pelataan sen aikaa kun konsultti on paikalla, kunnes palataan vanhoihin sääntöihin joita on kuitenkin hieman päivitetty projektipäällikön ja projektikoordinaattorin toimesta mutta uusia sääntöjä ei kerrota pelaajille ennen kuin ottelun jälkeen. Koska tämä aiheuttaa selkeitä sääntörikkomuksia kentälle lentää aina uusia velcrorukkasia.

Höpöttiottelu päättyy siinä vaiheessa, kun pelikentällä on enemmän tuomareita ja pelirukkasia kuin varsinaisia pelaajia ja suurin osa pelaajista on joka tapauksessa menettänyt tajuntansa jatkuvan höpöttämisen aiheuttamasta hapenpuutteesta. Tässä vaiheessa ottelun päätuomari keskeyttää ottelun, ja tuomarineuvosto kokoontuu. Tuomarineuvosto päättää, että peliä ei itse asiassa ole koskaan pelattukaan, vaan se suunniteltiin alun perinkin pelattavaksi joskus seuraavan vuoden maaliskuussa jolloin peliin on keksitty  jälleen uudet säännöt. Juuri pelatun koskaan pelaamattoman pelin tilastopöytäkirja sijoitetaan tuomarineuvoston huoneeseen ja asiasta uutisoidaan että on onnistuttu jossain, jota ei tosin osata määritellä mutta sitä, missä haluttiin onnistua määrittelee jatkossa moniammatillinen työryhmä joka antaa asiasta lausuntonsa kaksi vuotta pelaamattoman ottelun jälkeen.

Lisäksi tuomarineuvosto päättää pitää projektipäivän jonka aiheena määritellään, oliko pelissä loppujen lopuksi maalia ollenkaan, vai oliko se kori, juoksu vaiko ehkä hippa, hippaoletus tai sitten kumminkin jotain ektoplasmaa. Projektipäivä pidetään ilman pelaajia, jotka tietysti haluavat muutenkin toipua ottelusta ja se pidetään jossain sopivassa paikassa jossa tarjoilu pelaa. Liiga tarjoaa, sillä liigan johtohenkilöt tietenkin ymmärtävät, että tärkeintä ei ole tulos, vaan peli itsessään eikä peliä voi olla ilman jatkuvasti kasvavaa organisaatiota.

Höpötissä on paljon pelaajia ja vielä enemmän tuomareita ja toimitsijoita. Vaikka se ei sinänsä kovin paljon kiinnosta yleisöä, eikä sitä selosteta juurikaan televisiossa ja radiossa, niin se on silti saamassa kansallispelin aseman sillä onhan höpöttiliigan budjetti huomattavasti suurempi kuin esmes jääkiekon SM-liigan. Höpötillä on edessään suuri, laaja, leveä ja menestyksekäs tulevaisuus, sillä lajilla on taustanaan julkisen sektorin voimakas ja jatkuvasti kasvava tuki ja julkinen sektori tekee parhaansa, että myös yksityinen sektori perehtyisi lajin hienouksiin. Kun tähän mielenkiintoiseen lajiin on päässyt sisälle, siihen koukuttuu pahemman kerran. Jopa niin pahasti, ettei siitä pääse irti ilman erikoisvalmennusta josta käytetään nimeä ”irtisanoutuminen ja uudelleenkouluttautuminen”.


Kas siinäpä huimassa nousussa oleva joukkueurheilulaji höpötti. Laji, jossa helposti huomaat olevasi suuressakin joukossa yksin. Täytyy huomauttaa, että kun kirjoitin jutun vuonna 2012 niin en vielä hallinnut niitä kaikkia puolestaloukkaantuvia triggeröitymistermejä jotka hallitsen nykyisin paremmin, sillä nehän on hierottu vasten pärstääni varsin suurella antaumuksella ja kovin monesta suunnasta.

Siksi ymmärrän, että kun käytin hyväkseni suomalaisia selvästi kehittyneempien jalojen aasialaiskansojen omaa urheilumuotoa ja kehitin siitä suomalaista julkishallintoa irvailevan lajin, olen syyllistynyt aivan selkeästi kulttuuriseen aprpprro… aprlrpoo… arroppl… aproplipa… arpliooti… totanoin pöllimiseen. Näin ollen heti kirjoituksen postattuani revin ihokkaani, ripottelen tuhkaa päälleni ja suoritan asiaankuuluvat katumusharjoitukset. Anteeks. Ihan tosissaan.



Lähes vilpittömästi katuva vihakirjoittaja toivottaa oikein mukavaa alkavaa viikonloppua kaikille.

13 kommenttia:

Terho Hämeenkorpi kirjoitti...


HeipäYkä!
Tuli jotenkin lähelle tuo höpötti. Näet kirkon piirissä, jossa olen ikääntymistäni suorittanut vuosikymmeniä, ennenkuin pääsin tähän autuaallisen vastuuttoman eläkeläisen säätyyn, muistissani on senkin lukemattomia höpöttiotteluita, joita vielä
70-luvulla saattoi jotenkin pitää jossain määrin tarpeellisena, osin jopa järkevinä. Mutta ne ajat ovat muistoissa vain, sillä viime vuosikymmenien kirkollinen seminaarihöpöttäminen on saanut sellaiset mittasuhteet, että:

Yhä suurempi osa papeista viettää (virka)aikaansa päätoimisena höpöttäjänä, sekä pelaajana että konsulttiperkeleenä. Näinhän se aika kuluu, veronmaksajat maksavat
ja tyhjää tuottoa tulee paljon.

Kirkon arkkiperkele makinen (kuten e-kieli häntä kutsuu) tai siis arkipiiska (kuten
me siitä jengistä elossa irti päässeet häntä kutsumme) tai siis telaketju-mäkinen(kuten häntä kutsuvat hänen entiset höpöttäjäkaverinsa) on osoittautunut erityisesti höpöttämisevankeljumissa aivan pitelemättömäksi.
Esim. hän käyttää nepotismia kutsumalla/määräämällä veljensä Olli-Pekan vetämään konsulttina tai projektikoordinaattorina kirkon koulutus- ja kasvukeskuksen psykoterapeuttista työnohjausta edistävään (?) kehittämispäivään.
Toinen esimerkki nepotismista ko. telaketju- tai linko-mäkisen kohdalla oli, kun (taas kerran!) pidetyssä päivän mittaisessa työelämän kehittämisyhteisön palaverissa
hän ilmoitti, että srk:n työntekijöiden sukulaisia ei oteta srk:n kesätöihin. Kun kesä tuli, oli arkipiiskan vanhin tyttö kuitenkin jostain kumman syystä Ulvilan kirkon oppaana. Ilmeisesti se ei ollut srk:n kesätyötä...

Kirkko noine saatanan tosimitättömyyksien johdolla johtaa käsitykseni mukaan suomen höpöttämissarjaa - pienellä varauksella tosin, sillä en tunne valtiollista, kunnallista tai muuten kummallisten yhteisöjen höpöttämisen määrää. Sopii kuitenkin arvailla, että se(kään) ei ole vähäinen.

Vittuuntunut NettoVeronmaksaja kirjoitti...

"Kun tähän mielenkiintoiseen lajiin on päässyt sisälle, siihen koukuttuu pahemman kerran. Jopa niin pahasti, ettei siitä pääse irti ilman erikoisvalmennusta josta käytetään nimeä ”irtisanoutuminen ja uudelleenkouluttautuminen”."

Ja niille jotka ovat koukuttuneet niin pahasti, että edellä mainittu ei riitä on pelastusrenkaana erikoisvalmennuskorvaustanimillä: "sopeutumiseläke / sopeutumisraha".

Habahoo kirjoitti...

Morjensta.

Ai saatana. Tämä oli hyvä.

Näin vientiteollisuuden palveluksessa olevana ja nolla korotuksista/kikystä nauttivana ns.väärinajattelijana tuli tämmöinen jutska mieleen.
Mitä jos yksityisen puolen palkkoja vaikka nostettaisiin ja valde kuorisi saavutetun kerman omiin tarpeisiinsa veronkorotusten muodossa?
Tulisi julmasti lisää rahaa yleishyödyllisiin tarpeisiin. Esimerkiksi vaikka isompiin höpötti kenttiin ja muuhun bkt:ta kasvattavaan tärkeään toimintaan.

QroquiusKad kirjoitti...

Liekö tässä sittenkään suurempaa aihetta katumusharjoituksiin itseruoskintoineen päivineen: eihän suurin osa Suomen ja koko maailman väestöstä ole edelleenkään edes kuullut lajista nimeltä kabaddi?

Höpötti sen sijaan on huomattavasti tunnetumpi, sillä poliittinen, hallinnollinen ja mediaeliittimme ovat jostain syystä pelanneet sitä ikäänkuin yhtenä joukkueena yhtäjaksoisesti viimeisen neljännesvuosisadan osoittamatta pienimpiäkään merkkejä väsymisestä, saati kyllästymisestä.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Terho Hämeenkorvelle, Vittuuntuneelle NettoVeronmaksajalle, Habahoolle ja Qroquius Kadille & kiitos kommenteistanne.

Terho: Minähän en ole noissa seurakuntahommissa koskaan ollut mutta käsitykseni mukaan niissä hallitaan myös höpötti varsin suvereenisti ja myös työpaikkakiusaamisindeksissä (muistini mukaan) seurakunnat ovat jopa ykkösasemassa. Mäkisestä käytän itse termiä arkkiperkele. Jotenkin kuvittelisin, että entisajan papit olivat ihan oikeasti niitä niin sanottuja hengen miehiä mutta kyseinen arkkiperkele ei eroa tavallisesta vasemmistoutopistista millään muotoa.

VNV: Täytyy kyllä tunnustaa, että työeläkkeelle pääsyä odotellessa minä siirtysin kyllä mielelläni elämään sopeutumisrahalla. Mutta enhän minä sille pääse, koska en ole hallinnut höpöttiä tarpeeksi suvereenisti.

Habahoo: Kiitokset. Valde saattaa ottaa ehdotuksestasi vaarin. Itse näkisin, että tärkeintä ei olisi miettiä sitä ainaista yhtä prosenttia vaan sitä, mihin veromarkkoja käytetään ja mistä kaikesta turhasta voisi karsia. Äkkiseltään tulisi mieleen tietysti haittamaahanmuuton kustannukset joita voitaisiin vähentää sata prosenttia ja sitten tietenkin ammattimaiset höpötinpelaajat joita julkishallintomme on täynnä.

Qroquius Kad: Kyllähän on niin, että höpötin suosio julkishallinnossa ei osoita minkäänlaista laskusuunnan merkkiä. Mutta koska minä olen viha-ajattelija niin pienet itseruoskimissessiothan kuuluvat minulle aika ajoin illman muuta.

Veijo Hoikka kirjoitti...

Höpötyksen raskassarjalaiset ovatkin sitten asia erikseen:

http://www.nykysuomi.com/index.php/2017/10/27/hallituksen-strategiamalli-selvityksessa-keskeinen-tulos-on-etta-yhteiskunnan-vaikuttajat-suhtautuvat-myonteisesti-uudistettuun-strategiamalliin/

"Valtioneuvoston kanslia on kartoittanut sidosryhmien näkemyksiä pääministeri Juha Sipilän hallituksen käyttöönottamasta uudesta strategiamallista. Siinä hallituksen strategian muodostavat linjaava hallitusohjelma ja keinot täsmentävä hallituksen toimintasuunnitelma, joka yhteensovitetaan julkisen talouden suunnitelman kanssa.

Selvityksen keskeinen tulos on, että yhteiskunnan vaikuttajat suhtautuvat myönteisesti uudistettuun strategiamalliin. Mallin toteuttamisessa nähdään kuitenkin edelleen monelta osin kehitettävää, eikä siihen kohdistuvia suuria odotuksia ole vielä täytetty. Uuden toimintamallin katsotaan edistäneen myönteisesti politiikan sisällön ja resurssien yhteensovittamista, hallituspolitiikan vaikuttavuutta ja vahvistaneen yli ministeriörajojen tapahtuvaa politiikkavalmistelua."

...ja kaikki luovuttavat, kansa antautuu, rukkaset naulaan...

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Veijo. Näyttää siltä, että tämän höpöttikauden voittajaksi on löytynyt ehdoton ennakkosuosikki. Oikein ammattimaisen höpötin pelaajanhan muuten tunnistaa siitä, että hänen tuottamaa tekstiä varten tarvitaan tulkki, joka tulkkaa suomenkieltä suomalaisille. Ja mestarin taas tunnistaa siitä, että hän nimenomaan EI hanki sitä tulkkia.

Anonyymi kirjoitti...

Eikös Aku Ankassa ollut joskus Carl Barksin piirtämä sarjakuva jossa Aku Ankka kokeili höpsismiä? Eli kun tuli tenkkapoo niin Aku heitti kolikon ilmaan ja antoi kruunan tai klaavan päättää mitä hän teki. Ironisesti hän oli tuolla menetelmällä löytää sen höpsismi-professorin, mutta Aku tulkitsi pimeässä väärin kumpaa se kolikko näytti. Olisihan se metkaa heittää kolikkoa jossain tukalassa tilanteessa ja katsoa et mitä pitäisi tehdä. Vastuuhan siirtyy kolikolle!

OT:nä, Katalonia on sitten näköjään antanut itsenäisyysjulistuksen ja Espanjan hallitus poisti itsehallinnon k.o. maakunnalta. Saas nähdä miten käy tämän kalabaliikin suhteen?

Suomalainen historioitsija kulki pakolaisten reitillä ja artikkelissa sitten enemmän hänen kokemuksistansa. Mutta tämä lienee se asian ydin:

"Mitä Eurooppa tekee tällä hetkellä itselleen ja miten eurooppalaisten ihmisten ajattelu muuttuu? Pääsimme juuri eroon Berliinin muurista. Nyt rakennamme uusia Berliinin muureja kaikille Euroopan rajoille. Mitä se kaikki tekee meille eurooppalaisille?"

Niin, pitäisikö tänne sitten ottaa kaikki vapaaehtoiset "siirtolaiset" kehitysmaista lännen lihapatojen ääreen? Entäs se hiilijalanjälki ja kuka (haluaa) maksaa heistä aiheutuvat kulut? Asuntojakin pitäisi löytyä jne. Yhtälö ei vain tule toimimaan. Ihme että toikin oli joku "taideprojekti" sponsored by the veronmaksajat olettaisin.

OT 2 vai olisiko jo 3: Shia Labeouf'in "He will not divide us" lippuprojekti saa yhä uusia ja mielenkiintoisempia käänteitä. Lipun sloganhan viittaa kaiken pahan ruumiillistumaan Donald Trump'iin. Kaikkea noi 4chan'in veijarit keksivätkään, Linnan romaania siteeratakseni "aikas velikultia"!

- Soomepois Eestist -

vieras kirjoitti...

Huomasiko Ykä että Kumitonttu päätti jättää Twitterin?

Kumis siirtyi Gab:iin.

https://gab.ai/Kumitonttu

Nuivien ei kannata pitää sometusta Facebookin eikä Twitterin varassa. Vaihtoehtoisia somealustoja ovat VK ja Gab.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Soomepoisille Eestist ja Vieraalle & kiitos kommenteistanne.

Soomepois: Joo, muistan sen sarjakuvan, tosin onhan siitä pitkä aika kun se on tullut luettua. Katalonian kohdalla päädytään pahimmillaan ampumiseen. Huvittavaa muuten seurata niitä perusteluja joitten mukaan Katalonian EI tulisi itsenäistyä. Samoilla perusteilla Suomikin olisi jäänyt itsenäistymättä.

Tuo linkittämäsi juttu on sitä tyypillistä alaleuan väpätystä jonka pohja-ajatuksena on se, että kehitysmaalainen maahanmuutto on kyseenalaistamaton itseisarvo ja jos sen ei anneta vapaasti jatkua, niin natseja ollaan kaikki.

Siitä lippuhommasta voi todeta, että lähellä oli onnistumistaan tuo lentävä liekinheitin mutta joku meni sitten pieleen.

Vieras: Joo, olen tietoinen. Minä olen vähän hidas näissä uusissa formaateissa. Täytyy vähän tarkemmin tutustua tuohon Gab-palveluun.

Becker kirjoitti...

Ruotsissa Höpöttiä kutsutaan nimellä Möte. Möte on sellainen johon kutsutaan koko henkilökunta yhteisesti ja solidaarisesti päättämäänn asioista. Paikalla on maan tapaan liuta kalliita konsultteja antamassa ohjeistusta. Ja sitten kun asiat menevät päin mäntyä niinkuin ne usein menevät, niin kenenkään ei tarvitse ottaa perselleenmenosta vastuuta koska kaikki olivat päättämässä asioista solidaarisesti. Möten tarkoituksena on päästää johtohenkilöt kaikesta vastuusta ja syyttää vaikkapa konsultteja jotka ovat jo rahansa saaneet.
Monet tuntemani suomaliset jotka ovat olleet Ruotsissa vuoden parin keikalla ihmettelevät miten varsinaista työtä pystyy hoitamaan jatkuvien Möten ohella.
Mutta ruotsalaisten omasta mielestä Möte on eräs sosiaalidemokraattisen järjestelmän
kruunun jalokiviä.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Becker. Joo, tällaisessa käsityksessä minäkin tuosta ruotsalaisesta systeemistä olen. Mikä pistää kieltämättä ihmettelemään sitä, kuinka ihmeessä svedut ovat pystyneet pärjäämään näinkin hyvin. Itse asian tiimoilta juolahti mieleen tämä kuva:

https://s3.amazonaws.com/37assets/svn/thumb-meetings-oldtime-ad-2b87b99e8418d65092d4f294c7fff58e.png

QroquiusKad kirjoitti...

Ruotsalaiset ovat ymmärtäneet solidaarisuuden käsitteen eri tavalla, kuin puolalaiset. Heillähän kyseistä asiaa ajoi tunnetuin tuloksin samaa nimeä kantava ammattiyhdistys, koko nimeltään Niezależny Samorządny Związek Zawodowy "Solidarność". Sen tavoitteet olivat aavistuksen verran erilaiset kuin ruotsalaisen solidaarisuuden apostolien, kuten myös saavutukset.

Suuren Ykkösen tappiollinen lopputulos aiheutti Saksaan mittavia poliittisia rettelöintejä, joista silloinen puolustusministeri Gustav Noske (SPD) sai kommunisteilta nimensä raskaaksi ja rakkaaksi haukkumanimeksi, vaikka ei tehnyt mitään muuta kuin esti heitä tekemästä Saksasta neuvostotasavaltaa.

Mahtoivatko nämä Wałęsan toimijat olleet heille sitten solidar-noskeja?