Tuesday, April 20, 2010

TILATUN MAKUA

Niin kuin hyvin tiedämme, on Helsingin Sanomat ottanut itselleen opetus- ja valistustehtävän, jotta se voisi takoa oikean sortin viisautta perunanenäisten suomalaisten mulliturpien koviin kalloihin. Luulisin, että tuore mielipidekirjoitus ”Tulin unelmieni maahan ja petyin”, jonka on kirjoittanut itävaltalainen Harald Molan on osa tätä opetustehtävää ja sen tarkoituksena lienee aiheuttaa han-suomalaisissa voimakkaita kansallisen häpeän tunteita. Päättelen tämän siitä, että mielipidekirjoitusta oltiin vielä erikseen mainostettu lehden paperiversion otsikkosivulla.

Mielipidekirjoituksessaan Molan kertoo, että häntä ottaa päähän, kun ei ole löytynyt sopivia töitä, ja byrokratia on tolkuttoman jähmeää. Itseäni tuppaa vähän harmittamaan tämmöinen, koska kyseessähän on väärinkäsityksen aiheuttama turha suuttuminen. Molania nimenomaan ei ole syrjitty.

Kaverillehan olisi jonkun, mikseipä vaikka suomalaisen tyttöystävänsä, pitänyt kertoa etukäteen, että meillä Suomessa todellakin on mahdottoman jähmeä julkishallinto, jonka perustehtävä on jo iät ja ajat ollut julkishallinto itse, ei ne tehtävät joita varten se on alun perin perustettu. Ja julkishallintomme tykkää kyykyttää meitä kantakirjasuomalaisia ihan yhtä lailla. Jos painut virastoon varustettuna idealla, että siellä hoidettaisiin esmes sinuun liittyviä asioita, muistuttaa asiaa hoitavan viranomaisen naama säännöllisesti lättään painettua armeijan harmaata karvahattua, jolle on annettu leikkisä lempinimi.

Jokainen suomalainen tietää tämän, eikä siitä enää jaksa niin marmattaa. Se on vähän niin kuin luonnonvoima. Mutta jonkun olis pitänyt kertoa tämä Harald Molanille, niin hänhän olis hoksannut, että hemmetti, ihan samalla viivallahan tässä muitten kanssa ollaan. Sitten oltais menty kimpassa virastoon, otettu jonotusnumero, painettu persettä penkkiin ja odotellessa oltais rupateltu mukavia. Kun se yhteinen kielikin olis ollut olemassa.

En ole tosin aivan varma siitä, onko jähmeä byrokratia keksitty juuri Suomessa, ja onko Suomi ainoa maa, jossa sitä enää esiintyy, mutta kun en kerran varma ole, niin mitäs sitä asiaa turhaan sottailemaan.

Toinen asia, joka kaveria jurppii, on se, että töitten saaminen on ollut hankalaa. Tässä voidaan syyttävä sormi osoittaa taas kaverin suomalaista tyttöystävää kohtaan. Kyllähän elli ihan varmasti tiesi sen, että Suomessa tuotetaan liukuhihnatyönä tolkuton määrä turhanaikaisia maistereita, joille on erittäin vaikeaa keksiä mitään järkevää tekemistä ja julkishallinnon suojatyöpaikkojakin pystytään keksimään vain rajallinen määrä, sitten loppuu mielikuvitus kesken. Eli ei niitä hommia täällä riitä oikein muillekaan, joten taas kerran itävaltalainen ystävämme on samalla viivalla muitten kanssa.

Se on tietysti totta, että maassamme on varsin tehokas julkishallinnollinen organisaatio, joka keskittyy tasoittamaan töyssyjä tiettyjen maahanmuuttajaryhmien tieltä, ja mm. palkkaamaan heitä erityisavustajiksi ratkomaan ongelmia, joita ei olisi olemassakaan, mikäli näitä maahanmuuttajaryhmiä ei olisi maassamme.

Ja tähän kohtaan Molanin olisi kyllä kannattanut iskeä. Itävaltalaisethan eivät kuulu näihin etuoikeutettuihin maahanmuuttajaryhmiin. Johtuneeko siitä, että he eivät pahemmin aiheuta ongelmia maassamme? Ja kun ajattelee Molania, niin hänhän on akateemisesti koulutettu, ja oman maamme akateeminen järjestelmä on varsin vihervasemmistolainen. Voisiko tässä olla sorron juurta? Sorsiiko akateeminen järjestelmämme itävaltalaisia? Kun siellä Itävallassahan on se FPÖ ja BZÖ ja Haiderin haamukin kummittelee ja sieltä tuli se yksi hassuviiksinen korpraali ja tiedä minkälaista sotilassaappaan rumpsetta sieltä saattaa kuulua.

Kun olin ehtinyt lukea mielipidekirjoitusta tähän asti, niin heränneet ajatukseni saivat minut hetken tuntemaan sympatiaa kaveria kohtaan, tosin ehkä hieman eri syystä kuin kirjoituksen julkaisseen toimittajan idea oli.

Mutta sitten kun päästiin kirjoituksen loppuhuipennukseen, niin pilalle meni sekä tapetit että tunnelma, sympatia hävisi ja huomasin, että tilaustöitähän tää vaan taas kertaalleen oli.

”Olemme kurkkua myöten täynnä maata, jossa asuu vähemmän ulkomaalaisia kuin yhdessä Wienin esikaupungissa, ja joka ei halua maahanmuuttajia riippumatta heidän iästään, koulutuksestaan, kielitaidostaan tai kotimaastaan.”

Sekös se Suomeen muuton viehätys olisi ollut, että täällä olisi ollut paljon muita kuin suomalaisia? Ja sekö sen innon sitten vei, että täällä olikin liikaa suomalaisia ja liian vähän muita? Korreloiko maahanmuuttajien määrä miehen viihtyvyyden kanssa? Miksi sitten lähteä alunperinkään pois Wienistä, jossa näitä viihtymisen elementtejä olisi ollut olennaisesti enemmän?

Muuttaako mies Espanjaan nimenomaan nähdäkseen paljon venäläisiä ja kanadalaisia? Muuttaako hän Chileen nähdäkseen paljon uiguureja ja papualaisia? Viehättääkö Alaskassa juuri aboriginaali- ja masaivähemmistö?

Harrastanko minä tunturivaellusta nähdäkseni koralliriuttoja?

Ymmärrän sinänsä sen, että nuo byrokraattiset ja työnhakuseikat saattavat jurppia. Tai sen, jos viemärit haisee, sähköt pätkii eikä hanasta tule lämmintä vettä. Tai jos snagarilla ei tarjota kunnon bratwurstia vaan sitä iänikuista lihapiirakkaa sadalla nakilla. Tai jos paikalliset ryövärit ryöstävät tyypin ja potkivat samalla polvilumpion halki. Ai niin, toi tapaus taisikin olla niitten viihtyvyyttä lisäävien elementtien tekemä, joten otetaan toi takaisin.

Mutta kun ei ollut tarpeeksi niitä ulkomaalaisia.

Tilatun makua on taas tässä jutussa.

Vaan mitä jää jutusta käteen, kun mietitään Helsingin Sanomien valistus- ja opetusmissiota? Ei varmaankaan mitään. Suomalaiskansallisiin itseinho-orgioihin ei tällä jutulla lisää osallistujia tullut. Niitten lisäksi, jotka niissä orgioissa jo valmiiksi palkkaa vastaan piehtaroivat. Niin että hukkaan meni hyvät sellut. Olisivat tehneet niistäkin ennemmin sätkäpaperia. Kyllä minä olisin ostanut.

17 comments:

pjt said...

Korjaus: tehdä itsesammuvaa sätkäpaperia. HTH.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys pjt. Itse asiassa huomioni mukaan tavallinen sätkäpaperi on kyllä aina sammunut itsekseen, jos ei ole muistellut vedellä savuja. Liekö siinä sitten joku erilainen ainesosa, vai puuttuneeko siitä jotain?

Kumitonttu said...

Hyvin on hana sallussa Ykäpersketillä, kiitos taas!

Kirjoituksessa tuo itävaltalainen kehtaa marmattaa, ettäv joutuisi maksamaan veroa enemmän kuin suomalaiset. No Aa, olisiko se jotenkin väärin? Ja Bee, veronpalautuksena ne saa sitten takaisin, eli kyse on taas kerran tahdosta.

Toimiiko tuo julkishallinto todellakin tuolla tavalla, että kirjoittaa valituskirjeen yleisönosastoon, niin kohta puhelin pärähtää ja joku kukkahattutäti pyytää töihin, sillä juuri heidän virastossaan on tarvetta suomea ja ruotsia puhuvalle itävaltalaiselle? Yksityiselle puolelle tuolla asenteella ei pääse mihinkään. No ehkä elokuvakoneen käyttäjäksi, kuka ei voi pilata marinallaan maksavien asiakkaiden iloa.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Kumitontulle ja kiitokset. Kommenttisi osuivat kohdalleen.

Jotenkin säälittävää on se, että HS laittelee tommosia valituksia luettavaksi ja kuvittelee, että nyt saadaan rasset, netsit ja muut örkit kerralla häpeämään.

Toi elokuvavertaus saattaisi muuten toimia julkisella puolellakin, eli jollain ylikultturellielokuvafestarilla, missä koneenkäyttäjä laittais piruuttaan pyörimään 600 metriä karamellivärillä sotkettua elmukelmua, ja kriitikot kirjoittaisivat arvosteluja, että "kerrankin elokuva, joka herättää syviä tunteita tarjoamatta katselijalle valmiiksi pureskeltua ratkaisua."

Jouko Lilja (PS) said...

Noinhan se on kuin Ykä asian ilmaisee aika tyhjentävästi. Eikä Hesarin linja päätoimittajan vaihdolla miksikään muuttunut vaikka toiveita olisi ollut ilmassa.

Kyllästynyt said...

Turun Sanomien yleisönosaston vastaava kirjoitus (tyttöystävän kirjoittama & lähettämä) lyö Hesarin jutun mennen tullen, sillä se käsitteli jamaikalaisen mustaihoisen muusikon kammottavaa (rotu)syrjintää, minkä vuoksi mies halusi poistua maasta.

Ollaan me pohjoismaalaiset aivan läpeensä hirveää porukkaa näköjään (tässä sopii yleistää...). Kai täytyy opetella tuntemaan jonkinlaista myötäsyyllisyyttä, vaikkei itse olekaan kohdellut mamuja kehnosti.


Syrjinnän vuoksi pois maasta
Turun Sanomat 18.4 2010 02:31:17
http://www-4.cms.ts.fi/online/mielipiteet/lukijoilta/125547.html

Reissumies said...

Erinomainen analyysi tuosta tilausoksennuksesta.
Itse kun olen useissa euroopan maissa tuohon byrokratiaan törmännyt työreissuilla,niin tuo Suomen jähmeähkö byrokratia kyllä voittaa mm.Italian ja Belgian vastaavat toimivuudellaan ja nopeudellaan.
Erityisesti Italian byrokratia on sellainen suo,että sinne upotessaan kannattaa sitä aikaa olla...

Vasarahammer said...

Ykälle taas kiitokset hyvästä kirjoituksesta. Sanankäyttö vain paranee ajan myötä.

Sinänsä en mitenkään ihmettele itävaltalaisen julkisen sektorin työnantajilta saamaa kohtelua, joka tuskin poikkeaa kantasuomalaisten kohtaamasta tympeydestä.

Mies ilmoittaa tittelikseen kääntäjä ja tietokirjailija. Vähän jäi epäselväksi, millaisia hommia hän oli hakemassa. Jos opettajan työ kiinnosti, miksi hän ei pyrkinyt täydentämään kotimaassa hankkimaansa tutkintoa? Jutussa ei välttämättä kerrota kaikkia työnhaun epäonnistumiseen johtaneita tekijöitä.

Habahoo said...

Angina on kanssa kiinnittänyt huomiota kyseiseen juttuu.

http://an-gina.blogspot.com/2010/04/maa-johon-kukaan-ei-kai-ole-tervetullut.html

Anonymous said...

jees, nyt tämän tähän rasistimaahan pettyneen hemulin kannattaa mennä heti kiinaan!
siellä on niitä kilttejä han-kiinalaisia, ne kohtelee kaikkia mamuja ja murjaaneja niin kovin kiltisti....
sinne vaan vinkumasta täältä, tämä on paska maa. :P

Yrjöperskeles said...

Tervehdys ja kiitokset kommentoijille.

Jouko Lilja: Hesari lienee tiensä valinnut. Sääli, minä kun muistelen, että se ihan oikeesti oli joskus aivan laadukas sanomalehti.

Kyllästynyt: Kiitos linkistä. Oliskohan mielipidekirjoituksessa ollut hieman Lapin, ei kun siis Jamaikanlisää?

Reissumies: Se oliskin mielenkiintoista, jos joku maita kiertänyt kaveri tekisi tutkimuksen, ja etsisi Euroopan hitaimman ja toisaalta sitten toimivimman byrokratian. Luulen, että kärkisijoilla kankeudessa on tämä EU-byrokratia.

Vasarahammer: Kiitos.

”Jutussa ei välttämättä kerrota kaikkia työnhaun epäonnistumiseen johtaneita tekijöitä.”

Luulen, että tuossa voidaan olla villakoiran ytimessä. Työllistymiseenhän vaikuttaa myös se, millä asenteella työhaastatteluun mennään.

Habahoo: Joo, Anginan juttu aiheesta oli hyvä. Varsinkin, kun hänellä on ns. vertaiskokemusta.

Ano: Luulen, että kaveri pärjäisi Kiinassa aivan hyvin, jos kävisi ensin opiskelemassa sitä paljon mainostettua somalialaista sovittelutekniikkaa.

Kumitonttu said...

Hyvää nimipäivää Ykälle!

Yrjöperskeles said...

Suuret kiitokset.

Anonymous said...

Olisiko pitänyt esiintyä nimettömänä?

Harald Molan

Heinrich Pesch (HS Mielipide 21. 4.) vastasi mielipidekirjoitukseeni (HS 19. 4.) ja huomautti, etten maininnut, mitä työtä Suomessa etsin. Olen hakenut kaikkia niitä työpaikkoja, joihin olen uskonut minulla olevan mahdollisuuksia, esimerkiksi myyjän töitä. En ole hakenut töitä, joihin en olisi ollut tarpeeksi pätevä tai joihin minulla ei ole koulutusta.

On selvä asia, että heti opiskelujen jälkeen ei saa koulutusta vastaavaa työtä. Tilanne on sama joka puolella maailmaa varsinkin tällä hetkellä. Olen hakenut töitä myös maantieteellisesti laajalta alueelta, koska tärkeintä olisi saada edes jotain työtä.

Kirjoituksellani halusin kertoa, että omien kokemusteni (ja niiden kokemusten, joista olen kuullut) perusteella näyttää siltä, että ulkomaalaisilla on huomattavasti pienemmät mahdollisuudet ansaita elantonsa Suomessa ja että ulkomaalainen on huonommassa asemassa kuin suomalainen. Se on mielestäni väärin.

Muilla maahanmuuttajilla voi olla erilaisia kokemuksia, toivottavasti parempia kuin minulla.

Näyttää siltä, että monet ovat löytäneet mielipidekirjoituksestani vain niitä asioita, joita he haluavat lukea. Sen takia ei ole ihme, että olen saanut kirjoitukseni ilmestymisen jälkeen paljon rasistisia ja epäystävällisiä viestejä (onneksi myös asiallisia ja kivojakin) ja olen huomannut, että kirjoitustani on kommentoitu rasistisesti ja halveksuvasti nimettömissä blogeissa.

Ehkä minun olisi pitänyt kirjoittaa nimimerkillä. Mutta en halunnut sitä, koska mielestäni oman tekstin ja mielipiteen takana pitää seisoa omalla nimellään.

Espoo

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Anolle ja kiitos Molanin uudesta avautumisesta. Sanoisinko, että myöhäistä ruikuttaa kun maito on maassa.

Lakeudenmies said...

Ykä on taas vauhdissa.

En voi olla pohtimatta muutamaa seikkaa sekä kirjoituksessa että lisäkommentoinnissa Molanilta.

1. Suomessa ulkomaalaisen on paljon vaikeampaa saada töitä kuin suomalaisen.
Täh? onko tilanne sitten jossakin muussa maassa erilainen? eikös se vaikuta kansantalouteen aika ikävästi jos maa suosii palkkauskäytännöissään maahanmuuttajataustaisia ihmisiä?

2. Vaikeaa ylipäänsä löytää töitä.
Kuullostaa aivan tavan saamattoman suomalaisen valitukselta. Olen elämäni varrella törmännyt niin moniin ihmisiin jotka vain jonottavat työkkärin listoilla ja valittavat etteivät saa töitä.

Ei kukaan käy soittamaan kotiin ja pyytämään töihin.
Jos töitä haluaa niin niitä myös saa. Yleensä se vaan menee niin että haluamiensa asioiden eteen joutuu vain tekemään jopa töitäkin.


3. Julkishallinon koneisto on kankea.
No eikös se ole jollakin tasolla julkishallinon tehtävä? Ja minkä ihmeen takia sen kuuluisi olla maahanmuuttajille letkeämpää kuin tavan suomalaiselle? Ketä siinä sitten syrjittäisiin?

Mielestäni Ykä kiteyttää aivan loistavasti koko jutun juonen seeuraavaan lauselmaan:
"ihan samalla viivallahan tässä muitten kanssa ollaan. Sitten oltais menty kimpassa virastoon, otettu jonotusnumero, painettu persettä penkkiin ja odotellessa oltais rupateltu mukavia. Kun se yhteinen kielikin olis ollut olemassa."


Kiitos ja kumarrus.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Lakeuden Miehelle ja kiitos hyvästä kommentista.