VALMIUSLAKI TURVANAMME TAI JOTAIN SINNEPÄIN

Myllytys (ei kai tarkemmin tartte täsmentää, mistä aiheesta) jatkuu joka ristuksen päivä niin, ettei köyhän kansan karttuisa järjenjuoksu tahdo oikein perässä pysyä. Hotellin respasta voidaan esittää pari huomiota myllytyksestä. Ensimmäisenä voi todeta uutisesta, että ”uusia vastaanottopaikkoja otetaan käyttöön tänään Lahden lisäksi Turussa, Ylihärmässä, Seinäjoella ja Kemijärvellä sekä huomenna perjantaina ainakin Lieksassa ja Vantaalla”. Samaan uutiseen vedoten sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg on lähettänyt kunnanjohtajille ”vakavan vetoomuksen” uusien vastaanottokeskustilojen löytämiseksi ja hän toteaa vetoomuksessaan – tai no, oikeastaan käskyssään – näin:

Jos kunnat eivät vapaaehtoisesti tarjoa sopivia tiloja, ne voidaan määrätä valtioneuvoston asetuksella luovuttamaan tilat vastaanottokeskuskäyttöön tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Valtio maksaa vastaanottokeskuksen kustannukset ja tilavuokran.

Palataan termiin ”poikkeuksellisessa tilanteessa” hieman myöhemmin, ja tässä välissä todetaan että  kunnat menettävät itsenäisyytensä rippeetkin sen vuoksi, että maahamme saadaan lisää elätettäviä hädänalaiseksi kutsuttuja ihmisiä, jotka ovat suuressa hädänalaisuudessaan valittaneet, että pienillä (ja täysin rauhallisilla) paikkakunnilla on tylsää, isoihin kaupunkeihin ei pääse tarpeeksi nopeasti ja ruokakin on pahaa, mitä voi kieltämättä pitää varsin outona puheena ihmisiltä, jotka ovat juuri hetkeä aikaisemmin selvinneet Ruotsin Norlannin tykistötuli-, pommitus- ja nälkähelvetistä. Pakkohan sen on olla siellä kaikessa ankaruudessaan, sillä eiväthän ne muuten tulisi Ruotsin puolelta Suomeen turvapaikkaa hakemaan.

Toinen huomio:

Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok) toivoo valtiolta pikaisia toimia, jotta työttömiä saataisiin nykyistä joustavammin pestattua auttamaan turvapaikanhakijoiden vastaanotossa.

Ikonen ei ole varmaankaan niin iso tappi kuin Nerg, mutta iso tappi julkishallinnossa kuitenkin ja molemmat vaativat pokkana, että valtio käyttää niin pakko-ottoa kuin pakkotyöllistämistä saadakseen Suomeen elätettäväksi ja palveltavaksi vielä enemmän jotain sellaista, jonka tuomasta kovasti kyseenalaistettavasta autuudesta on nautittu jo viimeiset kaksikymmentäviisi vuotta. He, niin kuin kaltaisensa puhuvat kriisistä ja poikkeustilasta ja näitä vaatimuksia voi kuvailla siten, että he vaativat käyttöönsä valmiuslain valtuuksia niin pakko-ottojen kuin työvelvollisuuden muodossa.

Käydäänpä läpi hieman valmiuslakia. Näin alkuun se toteaa, että ”valmiuslailla pyritään varmistamaan väestön turvallisuus ja yhteiskunnan toimivuus poikkeusoloissa.”

Ja kuinka valmiuslaki sitten määrittelee poikkeusolot?

Poikkeusoloja tämän lain mukaan ovat:

1.      Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila;

2.      Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista;

3.      väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat;

4.      erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila; sekä

5.      vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.

Otetaanpa tuosta esille poikkeusolo kolme:

Väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat.

Meille on tulossa – valtiohallinnon siunaamana ja kiirehtimänä – päivittäin satoja ihmisiä, jotka ovat maamme väestön toimeentulolle tai talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava uhka. Kyseessä ei ole tietty paikallinen ja äkillinen katastrofi, niin kuin vaikka Lapuan patruunatehtaan räjähdys vuonna 1976, joka tapahtuu, josta kärsitään,  josta selvitään, ruumiit haudataan, jäljet raivataan, talot rakennetaan ja sen jälkeen eletään niin kuin ennenkin. Kyseessä on ihmisryhmä, joka viimeisen kahdenkymmenen viiden vuoden kokemuksella on kantaväestön pakkoelätettävä ja sille ihmisryhmälle on odotettavissa tulevaisuudessa perheetkin mukaan. Jolloin voimme kertoa rajoiltamme sisään tunkeutuvien ihmisten elätystaakan vähintäänkin neljällä. Kannattaa muistuttaa tässä vaiheessa, että Suomen valtiolla alkaa olla perse auki ja se etsii heikennyksiä omien kansalaistensa elatukseen.

Kyseinen ihmisryhmä ei ole myöskään kokemuksemme pohjalta esittänyt suurempaa halua sopeutua suomalaiseen kulttuuriin vaikka aikaa olisi kyllä ollut. Aikavektori asiassa on kaksikymmentäviisi vuotta. Jos siinä ajassa olisi ollut jotain tapahtuakseen, se olisi jo tapahtunut. Vertailukohdaksi voi ottaa Suomen juutalaiset ja tataarit, joista ei ole pahaa sanaa sanottavana. Mutta silloin kun juutalaiset ja tataarit sopeutuivat suomalaiseen yhteiskuntaan ei yhteiskunnassa ollutkaan suomalaista virkakoneistoa, joka keskittyi siihen, ettei heidän tarvitse sopeutua. Ja lisätäänpä tähän vielä kertaalleen, että maahan jatkuvalla syötöllä ja  suomalaisten suosiollisella avustuksella tunkeutuvan ihmisryhmän osallistuminen niin väkivalta- kuin seksuaalirikoksiin on kymmenkertainen valtaväestöön verrattuna. Valtiovaltamme vaatii näitä ihmisiä Suomeen sillä perusteella, millä löytyy valmiuslaista.

Valmiuslaki mahdollistaisi myös tämän uhan vastaiset toimenpiteet, mutta viranomaiset vaativat valmiuslain valtuuksia, että he nimenomaan takaavat tämän uhan lisääntymisen.

Käsitelläänpä vielä valmiuslain määrittelemää poikkeustilaa kaksi:

Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista.

Se, että joku suojelupoliisin tyyppi määrittelee, että elintasosurffareitten seassa ole mahdollisia ISIS-terroristeja ei tarkoita sitä, etteikö niitä olisi. Islamin nimessä eivät Euroopassa ole ampuneet ihmisiä islamia vastustavat ihmiset. Ne ovat olleet islamilaisia. Vilkaiskapaa piruuttanne tuo Paavo Tajukankaan postaus.

Yhtä kaikki, valtiovalta näyttää suunnittelevan valmiuslakiin perustuvia toimenpiteitä, että se voi toimia lisätäkseen sitä uhkaa, mitä varten valmiuslaki on yleensä olemassa. Vaikuttaa vaan siltä, että valtiovallan näkökulmasta tavalliset suomalaiset ovat yksinkertaisesti hävinneet olemasta. Heitä ei enää ole. Jäljellä on vain tietyn utopian ylläpitäminen ja ne kansainväliset joko oikeat tai omissa päissä keksityt sopimukset, joilla perustellaan utopiaa ylläpitäviä toimenpiteitä joka ei enää onnistu kuin pakkotoimenpitein.

Hotellin respassa kannatetaan kyllä voimakkaasti valmiuslain voimaansaattamista. Joskin aivan eri syistä kuin valtionhallinto. Ja tässä mieleen juolahtaa epämiellyttävä kysymys:

Mitä tehdä sellaiselle valtionhallinnolle, joka uhkaa kansalaistensa turvallisuutta niin suoraan kuin taloudellisesti? Yhdysvaltain perustuslain toisessa lisäyksessä siihen on oma keinonsa.

Yhdysvaltain perustuslain toinen lisäys (engl. Second Amendment tai Amendment II) on Yhdysvaltain perustuslaissa taattu oikeus kantaa ampuma-asetta. Laki hyväksyttiin yhdessä muiden Bill of Rights -lisäyksien kanssa 15. joulukuuta 1791. Lisäyksen tarkoituksena oli taata jokaiselle kansalaiselle mahdollisuus puolustaa itseään ja maataan ulkoisia tai sisäisiä hyökkääjiä vastaan.

…

Koska hyvin valvottu kansalliskaarti on tarpeellinen vapaan valtion turvallisuudelle, kansalaisten oikeutta omistaa ja kantaa aseita älköön loukattako.

Kuvassa korkea viranomainen vastaa kansalaisiin kohdistuvaan uhkaan.

Lisäys perjantaina klo 16 ja risat. Turvapaikkainnovaatiota Vantaalla: neljä yrittäjää ajetaan tiloistaan huuthelvettiin vastaanottokeskuksen tieltä.

”Vuokranantaja kyllä vihjaisi vähän siihen malliin, että kannattaa lähteä aika nopeasti. Kuulemma liiketoiminnan edellytykset huononevat vastaanottokeskuksen myötä, eräs irtisanotuista yrittäjistä kertoo.”