KUULUSTELU TASA-ARVON NIMESSÄ

Lähitulevaisuuden Radanvarsikaupunki, tarkemmin sanottuna Radanvarsikaupungin julkishallintobyroon yleinen asioita säätävä, sähläävä ja säveltävä subdiviisio.

Yleisen asioita säätävän, sähläävän ja säveltävän subdiviision osastopäällikkö Annaluutia Mähkiö-Flöffmann (FM, Tampereen Yliopisto) istui vakavailmeisenä kalliin ja siistin toimistopöytänsä takana. Hänen edessään seisoi osaston atk-tukihenkilö Jouko Jötikkä jonka ilme kuvasi lähinnä kyllästyneisyyttä ja halveksuntaa. Mähkiö-Flöffmann suoritti virallisen kurkunrykimisseremonian ja sanoi sitten hieman vaivaantuneena Jötikälle:

- Niin, ole hyvä ja istu.

- Eikös tämä ole kuulustelu? Niin minä ymmärsin. Kuulusteltavahan yleensä seisoo.

Mähkiö-Flöffman yritti hieman kepeää naurahdusta mutta sai aikaan äänen, joka muistutti lähinnä auton alle jäävän kissanpennun vingahdusta.

- Niin tuota… heh… eihän tämä nyt sellainen… kumminkaan… jos sinä nyt istuisit kumminkin…

Jötikkä istui ja sanoi sitten:

- Oletettavasti taas joku niistä ämmistä joilla on liipaisimessaan vain viiden gramman laukaisuvastus on taas kertaalleen kehittänyt itselleen ankaran henkisen pipin joka ei parane ilman paunaa veristä lihaa.

- Kuule Jouko. Mehän olemme tavanneet näissä merkeissä jo ennenkin ja niin kuin tiedät, niin minä olen joutunut antamaan sinulle sekä suullisen huomautuksen että kirjallisen varoituksen. Toivoisin, että ottaisit tämän tilanteen vakavasti.

- No totta munassa minä potkujen uhan otan vakavasti. Ja nähtävästi vastaus kysymykseeni on kyllä.

- No… kyllä. Osastokollegasi Lisbeth Lättäpee on tullut ilmoittamaan minulle, että sinä olet toistuvasti käyttänyt puolisostasi termiä ”emäntä”, vaikka se termi on todettu yleisessä virkamieskielenkäyttöohjeistuksessa sopimattomaksi ja hyvän tavan vastaiseksi. Lisäksi sinä olet käyttänyt tiettyjen osastokollegoittesi puolisoista termejä ”mies” tai ”vaimo” vaikka heidän ei tiedetä julkisesti kertoneen omaa seksuaalista suuntautumistaan. Tiedät myös hyvin, että uusituissa virkahenkilöitten eettisessä ohjeistuksessa työpaikan lähtökohtainen hetero-olettama on ehdottomasti kielletty. Sinä teet jo puhetapasi kautta sen lähtöoletuksen että ei kai täällä työpaikalla mitään homoja sentään ole. Tällaista ei missään nimessä voida hyväksyä, ei ainakaan mikäli se on toistuvaa käytöstä.

- Niin notta sopimattomia termejä olen viljellyt. Täytyy tähän väliin ensiksi sanoa, että osastolla toimiva sottailumerkonomian pykälänsiirtoarkkiteppo Sukkapekka Koivisto muuten on homo. Hän sanoi sen minulle jo aikaa sitten. Heppu hoitaa työnsä hyvin ja hänen yksityiselämänsä ei kiinnosta minua hevon vittuakaan, eiku siis anteeks ravikavioeläimen määrittelemätöntä sukupuolielintäkään. Mutta sen kysyisin, että onko hän mahdollisesti tullut valittamaan minun käytöksestäni? Meinaan, mielestäni minä tulen hänen kanssaan toimeen oikein hyvin. Ei me mitään henkiystäviä olla, mutta täähän onkin työpaikka eikä mikään kavereitten saunailta.

- Ei ole valittanut. Kävin sen itse häneltä kysymässä. Ja jostain kumman syystä hän ei tuntunut muutenkaan pitävän asiaa kovin merkittävänä. Voi olla, että hän ei halua erottua seksuaalisuudellaan ja sen vuoksi vaikenee asiasta.

- Ei hän haluakaan. Hän on täällä töissä eikä naimassa. Mutta sinä itse ja nuo puolestaloukkaantujat nostatte sen seksuaalisuuden tapetille. Osastollamme on muuten myös pari julkilesboa töissä. Oletkos käynyt kysymässä niiltä minun edesottamuksistani?

- Tuota noin… no, en. Kun he ovat sen varran epätasapainoisia yksilöitä muutenkin niin ne eivät oikein tuppaa tulla toimeen kenenkään kanssa. Ja kun ne ovat sen verran totaalisia miesvihaajia että ne syyttäisivät sinua vaikka Kennedyn murhasta jos menisin kysymään. Tämä oli tietysti vain meidän kesken. Mutta sinä et ole kyllä vastannut nyt niihin syytöksiin, mitä Lisbeth Lättäpee on minulle sinusta esittänyt.

- Voi Hyvä Jumala, kansojemme herra! Anna tään olla pahaa unta. Ihmisistä kumminkin 95 prosenttia on heteroja joten tuntemattomasta henkilöstä saattaa melko helposti olettaa, että hänkin on sellainen joten esmes jonkun miehen puolisosta saattaa tulla käytettyä termiä vaimo. Ei siihen sisälly lähtöoletusta että homot pitäis kärrätä keskitysleirille eikä minkäänlaista tarkoitusta muutenkaan loukata. Jos mies sitten ilmoittaa olevansa homo, niin käytetään sitten toista termiä. No problem. Ja tuskin se homo tuosta pikku virheestä elämänsä mittaista traumaa saa. Eikös muuten heteroilla ole yhtä lailla oikeus loukkaantua, jos häntä puhutellaan ajatellen, että hän olisi potentiaalinen homo? Ai niin juu, mutta minähän olenkin valkoinen heteroseksuaalinen lihaa syövä keski-ikäinen mies jonka uhriutumispääoma on miinus kaksi, joten asia ei koske minua. Minkä ihmeen takia muuten nuo Lättäpeen nillitykset otetaan aina niin vakavasti? Ämmähän on vielä itsekin ainakin pääosin hetero ja käy vähän väliä asiakseen loukkaantumassa milloin homojen ja milloin minkäkin puolesta. Ja se keskittyy työnteon sijasta lähinnä etsimään uusia loukkaantumisen aiheita eli toisin sanoen lisää toisten työtaakkaa.

- Lisbeth Lättäpee on kuitenkin arvostettu ja aktiivinen Social Justice Wankers-aktivisti jolla on paljon sellaista, miten minä nyt sen kuvailisin, näkymätöntä arvovaltaa.

- Joka näkymätön arvovalta ilmenee niin, että eräs sen Social Justice Wankers-kaveri sattuu olemaan Iltalehden toimittaja etkä sinä halua naamaasi lehtiin ainakaan homofoobikoksi tulkittuna.

- Juuri niin. Mitäs minä sitä kieltämään. Minulla on oma urani ja minun on pakko mukautua ajanmukaisiin pillupoliittisiin realiteetteihin. Mutta tilanne on nyt ajautunut siihen pisteeseen, että sinun on kyllä nyt esitettävä julkinen anteeksipyyntö käytöksestäsi ja sitouduttava siihen että noudatat jatkossa uusittua virkahenkilöitten eettistä ohjeistusta kirjaimellisesti.

- Jaa sinä meinaat että revin ihokkaani, kaadan tuhkaa päälleni, pistän alaleuan väpättämään ja suoritan niitten ämmien edessä kyynelehtivät katumusharjoitukset.

- Juuri sitä minä meinaan.

- Homojen hommaa, sanon minä. Revi itte perperisi.

- Valitettavasti sinä et anna minulle mitään muuta mahdollisuutta kuin aloittaa irtisanomismenettelyn.

- Kysynpä tässä sitten näin pitkäaikaistyöttömäksi siirtyessäni, että onko sulla ollut koskaan mitään valittamista minun varsinaisesta työnteosta? 

- Ei koskaan. Ei minkäänlaista.

No niin. Tässä vaiheessa lukija varmaankin tuumailee, että olipa harvinaisen paska tarina ja nyt meni hotellin respassa mielikuvitus jo kumminkin liian pitkälle. Ei tollaista koskaan tapahdu eikä kukaan ole sentään ihan niin typerä että menis pokkana tollaista ehdottamaankaan. Korkeintaan tuo olis mennyt hyvänä sketsinä aikanaan Pahkasika-lehdessä.

Vaan elekeepä hättäilkö, kansalaiset. Sillä 230.000 jäsentä käsittävä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL tai ainakin sen oma lehti Motiivi on toista mieltä. Sen tuoreimmassa numerossa käsiteltiin seksuaalivähemmistöjen syrjintää työpaikoilla. Hotellin respassa ollaan sinänsä sitä mieltä että niin työpaikkasyrjintä kuin työpaikkakiusaaminen on syvältä ja poikittain ja siihen tulee totta kai puuttua. Mutta samoin toisaalta on syvältä ja poikittain se, jos syrjinnäksi aletaan määrittelemään asioita joitten vuoksi tavallinen työntekijä joutuu opettelemaan newspeakia, ettei hänellä vain olisi edes teoreettista mahdollisuutta loukata ketään ja sen newspeakin sisällön määrittelee pienen vähemmistön kovaäänisin osa.

Otetaan hieman otteita lehtikirjoituksesta. SAK:n juristi Anu-Tuija Lehto ilmoitti että seksuaaliseen syrjintään liittyviä tapauksia ei ole mennyt oikeuteen asti ensimmäistäkään. Johon taas kommentoi Helsingin yliopiston tutkija Riikka Taavetti että seksuaalivähemmistöjen syrjintä työpaikoilla ilmeneekin nimenomaan puheen kautta ja ilmapiirinä, joka korostaa hetero-olettamaa ja tekee siksi ei-heteroseksuaalisen työntekijän avautumisen yksityiselämästään riskialttiiksi.

– On syrjivää kielenkäyttöä, jos puhetavan kautta tehdään ilmiselväksi lähtö-oletus, että eihän täällä ketään homoa ole.

Tässä muuten kyseinen Riikka Taavetti laittaa omasta puolestaan sanoja toisten ihmisten suuhun ja ajatuksia toisten ihmisten päähän. ”Ei se noin sanonut, mutta niin se ajatteli. Tai ainakin minä ajattelen että se ajatteli niin”. Joka tapauksessa tuossa äskeisessä tarinassa älyttömältä kuulostanut ”Annaluutia Mähkiö-Flöffmannin” sananpläjäys oli oikeasti sanottu ja sen esitti tämä Riikka Taavetti. Sen toisen pläjäyksen puolestaan esitti kyseisessä lehtijutussa Seta ry:n puheenjohtaja Panu Mäenpää:

Panu Mäenpää kehottaa esimiehiä parhaansa mukaan välttämään tekemään oletuksia työntekijöiden seksuaalisesta suuntautumisesta. Jos ei tiedä, ei pidä esimerkiksi mennä viittaamaan miestyöntekijän kumppaniin ”vaimona”. Sana ”puoliso” on Mäenpään mukaan varsin hyvä ja neutraali termi.

– Se on tottumiskysymys, ja meidän täytyy kielellä yrittää muuttaa sitä asenneilmastoa. Joillekin ihmisille se pitää tehdä varsin näkyvästi, jotta he tiedostaisivat nykyään tekevänsä alaisistaan liikaa oletuksia.

– Ja jotkut tämmöiset ”paremmat puoliskot”, ”emännät” ja ”isännät” ovat sellaisia, joita toivoisin ihan jo hyvän maun vuoksi jätettävän käyttämättä.

Täytyy sanoa, että ensimmäistä kertaa hotellin respassa törmätään väitteeseen, että ”parempi puolisko”, ”emäntä” ja ”isäntä” ovat hyvän maun vastaisia termejä, eikä niitä tulisi käyttää. Tuo kyseinen Mäenpää on varmaankin mielestään ihan ihmisyyden asialla mutta siinä samalla häiskä -  ehkä tajuamattaan – kyllä haastaa sujuvaa orwellia.

Sinänsähän tässä on kyse vain yli-innokkaista ylimitoitetusta homohypetyksestä ehkä jo hieman juopuneista hörhöistä, jotka etsivät ja keksivät asiakseen aina uusia asioita joista voisi loukkaantua. Mutta kun kyseessä on sukupuolivähemmistöön liittyvät loukkaantumisasiat, niin tässä maassa ne otetaan valitettavan todesta. Vaikka joku sinänsä aivan järkevä kansanedustaja toteaisi keskenään ihan selkeästi että kyllä tää menee jo liian pitkälle, niin hän pitää silti turpansa kiinni ja äänestää puoluekurin mukaisesti aina vain uusien loukkaantumislainsäädäntöjen puolesta. Sillä muutenhan hän olisi homofoobikko ja saisi vastaansa lehdistön tukeman joukkorääkymisen. Tiedä vaikka Ultra Bra koottaisiin vielä kerran kasaan osallistumaan ”heittäkää ajatteleva kansanedustaja pois eduskunnasta ja vittu heti”-massahysteriatapahtumaan.

Tämän tyyppisiin asioihin liittyy vahvasti se kuuluisa piru- ja pikkusormi-efekti. Eli jos joku asia on saatu todettua ongelmaksi ja sille ruvetaan tekemään jotain ts. kieltämään se, niin sen jälkeen täytyy tietysti alkaa etsiä sitä seuraavaa asiaa, josta loukkaannutaan. Niinpä hotellin respassa jäädään odottamaan sitä päivää, jolloin työpaikalle saapuu feminiiniset kasvonpiirteet ja muodot sekä selvästi erottuvat rinnat omaava henkilö, jonka nimi on vaikkapa Tiina, Taina tai Riitta ja jonka henkilötunnuksessa löytyy se merkitsevä parillinen numero mutta jonka ennakko-olettaminen naiseksi henkilöltä itseltään kysymättä on loukkaavaa ja hyvän maun vastaista.

Ja jos toisaalta selkeästi naisen oloiselta henkilöltä menee kysymään, että oletko nainen, mies vaiko ehkä jotakin muuta niin epäkohteliasta ja loukkaavaa sekin on. Ehkä nykymaailmassa helpointa VHM:lle olisi yksinkertaisesti viedä revollinpiippu ohimolle ja painaa liipaisinta. Silloin ei loukkaisi kuin itseään eikä sekään kauaa kestäisi. Toisaalta esmes meikäläinen varmaan loukkaa näitä ammattimaisia alaleuan väpättäjiä jo pelkällä olemassaolollaan, niin taidanpa jatkaa entisellä linjalla ja todeta että homojen hommaa koko touhu.

Kiitos MV-lehdelle joka julkaisi asiasta aikaisemmin.