maanantai 17. huhtikuuta 2017

EPÄILYKSEN PIRU JA PELOTON POLIITIKKO

Elettiin vuonna 2017 erästä huhtikuista iltaa eräässä viihtyisässä helsinkiläisessä neljän huoneen ja keittiön kerrostaloasunnossa joka tarkemmin sanottuna sijaitsi Helsingin Kalliossa, siinä kaupunginosassa joka oli aikanaan täynnä työläisiä ja nykyisin ihmisiä jotka lähinnä puhuvat työläisistä mutta pyrkivät välttämään heidän varsinaista seuraansa. Yksi asunnon huoneista oli työhuone, jonka työpöydän ääressä istui eräs noin nelikymppinen nainen, joka katsoi tietokoneensa näyttöä ja naukkaili samalla hieman punaviiniä. Hänen miehensä oli mennyt hieman aikaisemmin nukkumaan.

Kyseinen nainen oli Imeliä Placeboinen-Knääkkä, kansanedustaja Yleisestä Vasemmistoliberaalista Puolueesta, Suomessa absoluuttista valtaa pitävästä puolueesta joka antoi kuitenkin ulospäin  vaikutelman monipuoluedemokratiasta jakautumalla useisiin erinimisiin alaosastoihin. Placeboinen-Knääkkä kuului YVLP:n Kokoomus-nimiseen alaosastoon ja oli sekä ansioitunut että arvostettu kansanedustaja toisten ansioituneitten ja arvostettujen kansanedustajien keskuudessa. Hieman Imeliän takana, noin kahden metrin korkeudessa näytti leijuvan jotain utuista ja epäselvää. Kertojan täytynee käyttää hieman tekstizoomia, jotta saataisiin selville mikä outo olento onkaan kyseessä vai onko kyse vain jostain ilmastonmuutoksen aikaansaamasta sisätilojen happityppiväreilystä. Hetkinen…


…mutta kas, kun tekstinkuvausta hieman tarkentaa, niin eihän otus kovin outo enää olekaan. Siinähän on Epäilyksen Piru, joka on tullut morjestamaan Imeliää. Imeliä ei vaan sitä näytä vielä hoksaavan. Tuo mainio sarvekas veikko katseli takaviistosta että mitäs se Imeliä sillä tietokoneellaan oikein mahtoi puuhailla. Katsotaas, Twitter on auki ja niin näkyy olevan resurssienhallintakin. Imeliä näyttää aukaisevan sieltä kohdan ”tiedostot”… ja kansion ”tekstit”… ja sitten alikansion ”twitteriin suruvalitettavaksi”… niin juu, siellä Tukholmassahan sattui todella ikäviä, niin kuin niin monessa paikassa ennen sitä… no nyt Imeliä aukaisee tiedoston, katsotaanpa mitä sieltä löytyy…

Olen järkyttynyt ja pidättelen kyyneleitä. Ajatukseni ovat XXXXXX:n ihanien ihmisten luona. Väkivalta, pahuus ja raukkamaisuus järkyttää. Lähetän ajatusteni myötä voimia XXXXXX:n ihanille ihmisille. Nyt ei saa antaa valtaa pelolle, katkeruudelle ja rasismille.

No juu… ihan kätevää. Piruakos sitä krokotiilinkyyneleitä joka kerta alusta loppuun tekemään kun on tuo kätevä copy/paste-mahdollisuus. Lisää vaan siihen sen kaupungin jossa ihmisiä tapettiin. Imeliä näyttää siirtävän tekstin twitteriin mutta sitten hänen viinihammastaan kolottaa, joten ennen tekstin viimeistelyä ja lähettämistä hän kaataa lasiinsa lisää viiniä. Liekö tuo virallinen sureminen sellaista että se pistää janottamaan? Antaapas Imeliän löröttää punkkua ihan rauhassa, tuumaili Epäilyksen Piru, ja samalla päätti auttaa häntä vähän. Ja taisipa olla mielessä myös pieni källi. Pirullisesti irvistellen otus pyöritteli hieman etusormeaan viestiä muokatakseen ja sitten napsautti sitä ilmassa hieman alaspäin niin että tietokoneen näppäimistön Enter meni pohjaan.

Imeliä havahtui. Häh? Lähtikö se viesti jo? Eihän hän ehtinyt vielä… hän katsoi twitteriään ja hänen silmänsä laajenivat teevadin kokoisiksi.

- MITÄ HELVETTIÄ?


Imeliä kääntyi ympäri, havaitsi pirun ja huusi:

- Ja sinäkö perkele se olet täällä taas! Enkö minä ole jo sanonut, että…

Sitten hän ymmärsi haaskaavansa kallista aikaa. Tiedä vaikka joku olisi ottamassa kuvakaappausta tuosta twiitistä juuri tällä hetkellä. Siinä sitä olis taas selvittämistä. Hän kääntyi jälleen ympäri ja räpläsi twiitin hätäisesti pois. Epäilyksen Piru kysäisi liioitellun ihmettelevällä äänellä:

- Mutta ei kai kansanedustaja vaan nyt mennyt ja antanut pelolle valtaa? Kun eikös sun pitänyt juuri kehoittaa muitakin pitämään sen pelon piilossa? Vaikka pommeja paukkuu, luoteja lentää kuin pyssyn suusta ja Scanioitten ohjattavuus on oleellisesti heikentynyt?

- Älä sinä lentävä hajupommi yhtään irvistele. Kyllä sinä tiedät, mistä tuossakin hokemassa on kysymys. Kun minä ja muut etuoikeutetut kirjoitamme että älkää antako pelolle valtaa niin sehän on synonyymi käskylle ”Älkää uskoko siihen, mitä näette, vaan siihen, mitä me käskemme teidän uskoa. Älkääkä helvetissä esittäkö kysymyksiä”.

- Entäs jos niitä kysymyksiä kuitenkin esitetään?

- No nehän vaiennetaan vihapuheena. On muuten pirun käyttökelpoinen hokema sekin. Täytyy vaan saada tuo oikeuslaitos vielä käyttämään hanakammin sitä ehdottoman vankeuden vaihtoehtoa. Kun ei ne turvansoittajat muuten asetu kumminkaan.

Epäilyksen Piru lennähti Imeliän työpöydälle ja katseli kansanedustajaa pää kallellaan ja lähes ihmismäisesti hymyillen:

- Sinähän taisit muuten juuri tunnustaa että tämä teidän ylläpitämä vasemmistoliberaali yhteiskuntajärjestelmä ei toimi?

Imeliä otti hörpyn punaviiniä, röyhtäisi varsin epänaiskansanedustajamaisesti ja totesi:

- Ai toimi vai? No ei tietenkään toimi. Sehän on kussut perseestään jo iät ja ajat. En minä sitä suinkaan kiistä. Ainakin tavallisen ihmisen näkökulmasta on niin.

- No miksi sitten olet siinä mukana? Mikset rupea ensimmäiseksi kansanedustajaksi joka puhkaisisi kuplan? Tiedä vaikka sinusta tulisi sankari. Eikös sinun kansanedustajana pitäisi edustaa nimenomaan kansaa?

Imeliä hymyili vinoa hymyä joka oli Epäilyksen Pirunkin mielestä varsin pirullinen. Lähes yhtä pirullinen kuin sillä itsellään.

- Jaa että kuplanpuhkaisijaksi? Alentaisin itseni patriisista plebeijiksi? Vaikka sinulla on noinkin pirullinen ammatti niin olet sinä kumminkin loppulaskussa aika naiivi. Sankarin viitta ei itsessään elätä ketään. Luuletko tosiaan että minun yksittäinen avautumiseni aikaansaisi jonkunlaisen ketjureaktion? Kissan paskat. Minä olisin yhtä lailla hylkiö ja nopeasti samalla lailla persaukinen kuin nuo muutkin niin sanotut totuudenpuhujat. Ja minulla on kallis maku. Siks toiseks sinä taisit saada sen käsityksen että minä välittäisin. Siinä  sinä olet väärässä. Minä olen hypännyt siihen junaan, johon kannatti hypätä. Minua kiinnosti vain valta, raha ja maine. Ei mitkään suuret ideat ja kaikkein vähiten kanssakansalaiset. Kun liityin vasemmistoliberaaliin kokoomukseen tein sen siksi, että ajattelin sen olevan kannaltani paras ja tuottavin vaihtoehto. Ei minulla ollut mitään ideologiaa. En ollut mitään mieltä mistään. Puoluekoneistossa minulle mielipiteet sitten opetettiin. Ennen kaikkea opin, että tärkein ideologia on opportunismi, joka hyödyttää omaa viiteryhmää ja samalla tietysti minua itseäni. Opin myös sen, että hyötyjien määrä on vähäinen eikä sen määrä kasva. Se oli se todellinen ideologia. Ainut ideologia jolla on merkitystä. Virallinen liturgia on sitten asia erikseen. Se on sitä munkkilatinaa jota hoetaan kun jotain pitää hokea ja jota yllättävän moni jopa uskoo. Ja jonka nimissä todetaan, ettei saa antaa pelolle valtaa.

Epäilyksen Piru tuumasi itsekseen sitä, mitä monen Imeliän kaltaisen poliitikon kanssa keskustellessaan oli tuuminut ennenkin eli kumpikohan meistä se varsinainen piru oikeastaan onkaan. Siksi oli helppo kysyä:

- Ja koska se liturgia vaati että Suomi luopui itsenäisyydestään ja sitä myötä muuttaa itsensä pikkuhiljaa afrikkalaisen ja lähi-itäläisen väkivaltaisen ylijäämäväestön kaatopaikaksi niin sinä olit valmis toimimaan sen liturgian mukaisesti? Yhtään miettimättä? Yhtään kyseenalaistamatta?

- Totta kai. Kun aloitin poliittisen urani niin niin silloin voittavaksi suuntautumiseksi oli tullut federalismi. Ja kun federalistinen EU kerran pitää rajoittamatonta kehitysmaalaista maahanmuuttoa itseisarvona niin tottahan sitä kannatan minäkin. Siksi hoen kansalaisille, ettei saa antaa pelolle valtaa. Eli toisin sanoen älkää kyseenalaistako mitään ja eläkää niin kuin ennenkin. Terrori-iskusta seuraavaan. Ja sitä seuraavaan. Ja vahvistakaa uusrälssin asemamme joka neljäs vuosi.

- Vaan entäpä jos EU muuttaakin linjansa?

- Äläpäs sinä rikinlöyhkä sorvaile kompakysymyksiä. Tiedät itsekin ettei se sitä tee. Sillä silloin mitään EU:ta ei enää olisikaan ja kansallismieliset olisivat voittaneet. Kaikki se sotku minkä me siivoamisen nimissä olemme sotkeneet siivottaisiin pois. Ja minäkin olen osa sitä sotkua.

- Mutta eikö se olisi tavallisille ihmisille kuitenkin loistava asia? Valtava taloudellinen rasite läksisi pois ja kaduilla olisi jälleen paljon turvallisempaa?

- Tavallisille ihmisille? Niin varmaankin, mutta mitä niistä? Entäs minä? Siinä tilanteessa ne tavalliset ihmiset alkaisivat nimittäin etsiä konekiväärin ja Lahtisen sijasta syyllistä. Ja syyllinen olisin muun muassa minä. Vaikka tietysti yrittäisin vyöryttää omat syntini jonkun toisen niskaan. Katsohan piru, yhteiskuntamme tilanne on tällä hetkellä erittäin paha, ja jos kansallismieliset voittaisivat nyt niin minä olisin työtön. Tällä menolla - ja tämä menohan luonnollisesti jatkuu koska sen on vain yksinkertaisesti päätetty jatkuvan - kymmenen vuoden päästä tilanne on vielä paljon pahempi ja jos ne voittavat silloin niin minä olen vankilassa. Kahdenkymmenen vuoden päästä tilanne on jo katastrofaalinen ja jos ne voittavat silloin niin minä killun todennäköisesti hirressä. Niinpä kansallismieliset eivät saa voittaa koskaan ja siksi monikulttuurisuus on rikkaus jatkossakin. Propagandakoneistomme syöttää tavallisille kansalaisille 24/7/365 ajatusta että tilanne on paras mahdollinen ja nuotioon istuminen tekee perseeseen gutaa kun vaan siihen kunnolla uskoo.

- Vaikka se merkitsisi kokonaisen maanosan ajautumista sekasortoon ja pahimmassa mahdollisessa tapauksessa täydelliseen tuhoon?

- Vaikka niin. On siinä sekasorronkin keskellä rikkaita vartioituja alueita. Ja minä asun siellä.

- Ja vaikka se vaatisi sellaisia vallan ylläpitämisen keinoja jotka tunnettiin esmes Natsi-Saksassa?

- Kyllä. Ja minä tiedän että sinä heitit tuon natsivertauksen piruuttasi. Termit ovat retoriikkaa. Vain  keinot ratkaisevat. Ja niihin nähden minä olen täysi fasisti. En minä sitä kiellä. Mutta minäpä olen yksi niitä joilla on termien määrittelyoikeus ja niinpä me määrittelemme ne niin että vain ne edustamaamme fasismia vastustavat ihmiset ovat fasisteja.

Epäilyksen Piru piti pienen luovan tauon ja katseli kunnianarvoista kansanedustaja Imeliä Placeboinen-Knääkkää. Hän loppujen lopuksi muistutti ulkonäöltään huomattavasti Margot Honeckeria.

- Tiedätkös, Imeliä… kun sinä tiedät mitä tuleman pitää, ja olet silti valmis toimimaan niin kuin toimit, seurauksista välittämättä, niin oletko ajatellut että etkös sinä oikeastaan ansaitsekin sen köyden kaulaasi?

Imeliä joi punkkulasinsa tyhjäksi ja vastasi:

- Olet sinä muuten aika saatanallinen otus.

- Hjuu. Kuuluu vähän niin kuin toimenkuvaan. Mutta ei varsinaiseen luonteenkuvaan. Minä osaan olla ihan rento ja reilukin jätkä. Mutta sinä Imeliä puolestasi olet itseäsi täynnä oleva, kylmä, ahne, tunteeton ja täydellisen empatiakyvytön paska.

Imelia siemaisi täyttämästään lasista ja totesi:

- Hjuu. Myönnän. Se kuuluu sekä toimen- että luonteenkuvaan. En minä sitä kiistä. Mitenkäs sinä kuvittelet minun nousseen poliittisissa kuvioissa näin korkealle? Kyllä ne hyvät tyypit jäävät sinne kunnanvaltuustoihin. Minä olen kyvyiltäni lähinnä keskinkertaisuus ja ihmisenä minut voi aivan rauhassa luokitella narsistiksi mutta minä olen hyvä opettelemaan hokemia ulkoa ja ennen kaikkea minä olen keskimääräistä parempi ja härskimpi selkäänpuukottaja. Jokaisen täytyy oppia pelaamaan niillä korteilla mitkä hänelle on jaettu. Minä en saanut kuin akkaparin, mutta aika pitkälle minä silläkin olen päässyt.

Nyt Epäilyksen Piru hymyili tavalla jota saattoi sanoa jopa ihmismäisen lämpimäksi:

- Tiedätkös, Imeliä. On sinussa kuitenkin yksi hyvä puoli. Sinä olet nimittäin rehellinen. No, siis työssäsi sinä olet toki valehteleva ja moraaliton paska niin kuin sinun kuuluukin olla, mutta sinä olet sentään rehellinen itsellesi. Toisin kuin moni kollegasi jotka suoltavat sitä samaa tekopyhää epistolaa kun he keskustelevat kanssani ja uskovat ihan oikeasti olevansa kaksoisplushyviä ihmisiä. Sen rehellisyyden myötä sinulla on vielä toivoa. Siksi minä annankin sinulle lahjan.

- Lahjan? Minä olen kuullut niistä sinun lahjoistasi. Katseleeko minua jatkossa peilistä joku Irma Grese? Vai toimiiko älypuhelimeni jatkossa vain armenialaisilla aakkosilla? Vai hankitko sinä minun asuntooni joitain turboahdettuja helvetinsammakoita?

- Enhän toki. Itse asiassa moni ihminen pitää tätä lahjaa hyvänä ja kokonaisen elämän kannalta suorastaan välttämättömänä.

- No mikä se sitten on?

- Siinähän se nakottaa sinun takanasi.

Imeliä kääntyi ympäri ja näki takanaan oudon usvamaisen hahmon joka totesi jotenkin oudon tutulla äänellä joka muistutti nuoruusvuosista:

- Morjens, Imeliä. Siitä onkin pitkä aika…


Tähän asti Imeliän kasvot olivat olleet tylyt ja tyynet. Nyt ne muuttuivat jäisen kauhun jäykistämäksi naamioksi.

- Ei-kai-tuo-vaan-ole…

- No onhan se. Sinun omatuntosi. Oliko se yliopiston ensimmäisellä luokalla kun revit sen irti itsestäsi? Vai teitkö sen jo lukiossa? Se on kaivannut sinua kovasti ja nyt se tulee takaisin.

- EI!

Usvainen olento sujahti Imeliän sisälle hänen kauhunhuudostaan huolimatta. Kauhun ilme muuttui nopeasti taas tylyksi ja Imeliä näytti siltä kuin olisi juuri hoksannut sairastavansa pahaksi äitynyttä tippuria.

- Senkin paskiainen minkä teit.

- Niin saattaisi tietysti sanoa. Sillä sinähän et tule muuttamaan tapojasi vaan toimit jatkossakin aivan niin kuin tähänkin saakka. Tämän mennessä olet pystynyt tekemään niin ilman minkäänlaisia tunnontuskia. Mutta nyt ne tulevat riesaksesi. Sillä nyt sinulla on mukanasi muistuttaja joka on paljon tehokkaampi kuin joku keskitysleirivartijan kuva peilissä. Sinä olet tähän mennessä pystynyt blokkaamaan epämiellyttävät kysymykset twitteristäsi ja facebookista ja samalla pystynyt unohtamaan ne. Jatkossa sinä kysyt ne epämiellyttävät kysymykset itse itseltäsi. Ja ehkä, siis painotan ehkä, sinä alat kaipaamaan sitä seuraavaa lahjaa.

- Mikäs se sitten on?

- Vilkaisepas tuohon seinälle.


- Mikäs tuo sitten on?

- Se on moraalinen selkäranka. Mutta siihen sinä et ole vielä valmis. Sinun täytyy tosissasi haluta sitä. Omatunto tulee auttamaan sinua siinä. Se on paras ystäväsi. Tosin sinä tulet pitämään sitä vielä kauan pahimpana vihamiehenäsi. Sillä sen myötä sinä ymmärrät, että kaikki se sinulle luontainen toiminta on väärin ja aiheuttaa kärsimystä lukemattomille ihmisille. Se ymmärrys repii sinua sisältä kappaleiksi. Sitä voisi pitää pääsi sisällä kulkevana yksityishelvettinä. Mutta jos selviät siitä sekoamatta tai ampumatta itseäsi, tulet pyytämään että saisit moraalisen selkärangan. Ja sen myötä sinusta saattaa tulla se ensimmäinen valtapoliitikko joka puhkaisee kuplan. Aika näyttää. Mutta minun täytyy jatkaa kierrostani. Som´moro!

Epäilyksen Piru katosi keltaiseen pöllähdykseen ja jätti menestyneen suomalaispoliitikon tuijottamaan tyhjin katsein seinää josta moraalinen selkäranka alkoi hiljalleen kadota. Seuraavaksi pitäisi käydä sen yhden riekkuvan punapastorin tykönä vaikka hän tiesikin reissun aivan turhaksi. Ja sellainenhan se sitten olikin. Kyseinen henkilö ei yksinkertaisesti nähnyt Epäilyksen Pirua vaan keskittyi tuijottamaan peiliin rakastaen siellä näkemäänsä. Täydellistä helvetillisen ajan haaskuuta. Piru pisti piruuttaan yhden banaanin leijumaan punapastorin edessä ilmassa sekä kuorimaan ja syömään itsensä mutta kohteena oleva punapää piti sitä vain jumallisena ilmestyksenä joka entisestään vahvisti hänen kovasti omintakeista mutta selkeästi evlut-kirkon nykykäsityksen mukaan oikeaoppista uskoaan. Epäilyksen Piru kaivoi esille Helvetillisen Tabletin ja naputteli punapapin tiedostoon lyhyen merkinnän: ”Kuuluu edelleenkin syyntakeettomien osastoon. Näillä näkymin tulevaa voimalakamaa”.

Jaahah… se olis kyllä jo tauon paikka. Nää tiedostavat ihmiset ovat niin kumman mieltyneitä siihen punkkuunsa, mutta jos lähtiskin moikkaamaan Ykää Huitsinnevadaan ja jois hotellin baarissa kylmän Tsuhnan Koston…


Tsuhnan Kosto (c) Reijo Koiras

25 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Terve Ykä.Täyttä asiaa, plus ehkä tarinasi henkilön moraalia syö kuukausittainen tilipussi.Puhuit aikaisemmin Sammakon hiljaisesta keittämisestä, kun kansa ei kapinoi,mutta oletko ajatellut että olemme pikkuhiljaa marinoituneet osaksi lientä ja kapinaa ei koskaan tule.Tällä tarkoitan Suomen miesten "ja omaani"munattomuutta!

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Ano. Olen ajatellut ja tuo mainitsemasi vaihtoehto on ikävä kyllä myös mahdollinen. Ainakin siihen saakka kunnes talous nykymenon myötä romahtaa ja suomalaisenkin vellilautanen on tyhjä. Se ns. munattomuushan on tällä hetkellä kuuliaista hallintoalamaisuutta. Sillä on saatu aikaan hyvin toimiva yhteiskunta mutta nyt se alkaa toimia sitä vastaan.

Reijo Koiras kirjoitti...

Mainio teksti jälleen kerran. Tuo epäilyksen piru on muuten yksi parhaista hahmoistasi. Ja muutenkin tuo piru vs suvakki on erittäin toimiva asetelma.

Tuosta kansan kapinoinnista totean, että eihän se ainakaan kovin vähästä tapahdu. Mutta kyllä minä uskon että sen lammasmaisen hallintoalamaisen sisällä uinuu pahansisuinen peto, joka kyllä panee tarvittaessa ranttaliksi oikein kunnolla. Asioitten pitää vain olla vielä huomattavasti huonommin jotta se tapahtuisi.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Reijo ja kiitokset. Epäilyksen Piru on myös minulle yksi suosikkihahmojani. Toki myönnän, että nämä tarinat hieman toistavat itseään koska niissä on kyse samantyyppisistä ihmisistä ja samanlaisista tapahtumista. Ehkä lukija antaa sen anteeksi. Voisin sanoa, että en toistamista aloittanut minä vaan toiset, Göbbelsin oppeja noudattavat.

Mitä tulee tuohon kapinointiin niin tulee muistuttaa että sata vuotta ja risat sitten suomalaisia pidettiin lammasmaisina, kuuliaisina ja hyväuskoisuuteen asti rehellisinä tsuhnina. Vuonna 1918 sitten se tsuhna näytti, mihin se pystyy kun se oikein vittuuntuu. Ei siitä kapinan ajasta loppujen lopuksi niin kauhean kauan ole eikä kansa peruuttamattomasti muuttunut.

Ja kiitos Tsuhnan Koston lainasta. Jään odottelemaan, että saatte sen viritelmän muutettua ajatuksesta olueksi. Ja saiskos lageria, kiitos.

KKi kirjoitti...

Sepä on marjaanat, irjat ja muut mäkiset Pirullekin tekemätön paikka. Nämä kun katsos iahnvilpittömästi uskovat olevansa Oikealla Asialla.
No tällä tietyllä Marjaanalla mukana varmasti myös huomattava jalkovälin kutina.

Mutta silkkaa viranomaisten munattomuuttahan toki on, ettei Marjaana & Geelitukat performance group ole raudoissa matkalla Afganistaniin.

Kiintoisaa nähdä mihin tämä johtaa. Marson vasta performanssista ei vissiin ole hetkeen oikein mitään kuulunutkaan.

Strix Senex kirjoitti...

Jaa jaa. Kyllä minä olen niin nauttinut tästä Epäilyksen Pirusta. Mitäs tähän enää lisäämään. Kun sen vielä saisi oikeasti ilmestymään ja tekemään samoja kuin näissä kirjoituksissa. Että mahdotontako? Ei välttämättä. Siinä 80-90 -luvun taitteessa, kun Neuvostoliitto ja Berliinin muuti sortuivat, tuo Epäilyksen Piru lakaisi niin leveällä luudalla, että vasemmistolaisiksi tunnustautuvia sai haravoida esiin täikammalla, eikä tahtonut sittenkään löytyä. Mutta ihmisen muisti on niin lyhyt ja, kuten P.T. Barnum sanoi, joka minuutti syntyy uusi höynäytettävä.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys KKi:lle ja Strix Senexille & kiitos kommenteistanne.

KKi: Joo, voi olla että olet oikeassa. He ovat saavuttaneet mieltämässään hyvyydessä autismin tason. Viranomaisten munattomuutta kuvaa myös se Rautatientorilla oleva leiri. Kyky toimia varmasti olisi. Mutta lupaa ei ole.

Strix Senex: Epäilyksen Piru kyllä teki työtään osassa Eurooppaa mutta meillähän jäi valtaan YYA-johtajat ja jälki on sen mukaista. Kumarruksen suunta vain vaihdettiin ja unohdettiin se vaihtoehto että jospa oltaisiin vaikka itsenäinen valtio. Ja ne perkeleet vielä kouluttivat itselleen uuden poliittisen sukupolven jatkamaan tehtäväänsä.

Anonyymi kirjoitti...

Mitenköhän mahtaa olla. Tässä kun on puhuttu sisällissodista, mahdetaanko käydä tulevaisuudessa seuraavanlainen keskustelu:
-Niin, minä siitä Placeboinen-Knääkän asiasta. Kyllähän sen muuten sais ampua, mutta meillä ei muut osaa käyttää Twitteriä, ja mulla on 20 vuoden "vihapuhe"tweetit laittamata
-Hmm...no jääköön sitten jos niin on. Määrää hänet pakkotyöhön sinun takuusi alle.
-Niin... ja ampuu hänet sitten jos ma uuden löydän. No mutta onkos se jo västäräkki...?
-Eeeikä ole, keikkuu muutoin.

Voi kun tähän touhuun tulisi joku järki ettei enää tarttis niitä kunnantaloilla istuvia kenttäoikeuksia.
-Kärähtänyt sulake

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Kärähtänyt sulake. Kyllä tuohon suuntaan taidetaan olla menossa. Minun kaltaiseni kirjoittajat ovat pyrkineet siihen, ettei siihen tarvitsisi mennä. Mutta meidät mielletään rikollisiksi. Ehkä toiset, vähemmän sovinnolliset miehet tulevat ajan myötä tilalle. Mutta ei voi sanoa, etteikö olisi varoitettu. Itseni miellän (kun nyt Linnan Väinöä siteerataan) samaan asemaan kuin Kivivuoren Oton. ”Minä vaan täällä Ylvaa auttelen…”.

Anonyymi kirjoitti...

Imagonsa vanki

Se taitaa olla niin, että Imeliät saavat henkisen selkärangan takaisin vasta sen jälkeen kun aktiiviura ja siinä vaikuttaminen on loppunut. Tästä on hyviä esimerkkejä niin poliisista kuin puolustusvoimistakin. Ei ne ajatukset vaihdu yllättäen kun ura loppuu, tulee vaan tilaisuus vihdoinkin kertoa OMAT mielipiteet.

Mahtaa se olla raskasta pitää sisällään ratkaisuja ongelmiin, jotka olisi ratkaistavissa erittäin yksinkertaisesti. Luulen, että aina välillä joku erehtyy jopa lähes vahingonomaisesti loogiseen ajatteluun (koska se on luonnollista) ja näin ollen herättämään hämmennystä kaltaistensa joukossa.

Tarkkailija

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Tarkkailija. Joo, tämä tapaus Paatero on hyvä esimerkki tästä. Milloin joku poliitikko tai virkamies uskaltautuu aukaisemaan suunsa silloin kun on vielä pestissään?

Anonyymi kirjoitti...

Oi Yrjö,ei millonkaan.Aivan niin kuin mie ja sie ollaan nimimerkin suojassa.Tässä iässä "50+" ja hommassa jos suunsa aukaisee ja totuuksia latelee loppuu palkanmaksu.Ja rahalle on muutakin käyttöä, kuin saada takkalenkki ja ruisleipä peruspäivärahalla.Marttyyriksi olen liian heikkko.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Ano. Jep. Me ollaan liian nuoria eläkkeelle ja liian vanhoja työllistymään uusiin hommiin. Siksi on huomattavan viisasta pysyä nimimerkin takana.

Becker kirjoitti...

Tuo epäilyksen piru on tosiaan sun parhaita hahmojasi. Sen kautta voi kätevästi hutkia kohdehenkilön opportunista moraalia. Tosin moraali noin yleisesti ottaen taitaa olla jo muutenkin harvinaista herkkua. Minä itse ja heti ja ensin on enemmänkin nykyinen tapa toimia. Kansa ei tunnu kestävän muutamaa kymmentä rauhan vuotta. Tolkku häviää ja kaikki perversiot ja vastenmieliset ilmiöt valtaavat alaa. Poliitikassa oma väki jää hännille kun maahantunkeutujia hyysätään.
Tarvittaisiin ilmeisesti taas kunnon sota jotta vanhat terveet arvot saataisiin sille tasolle mille kuuluvat.
Noin historiallisesti on nähtävissä että kansoilla on yllättävän pitkä pinna kestää huonoja hallitsijoita/hallitusta. Vrt. Romania. Toivon tosin että suomalaisilla se on lyhyempi, mutta ei liian lyhyt.

Anonyymi kirjoitti...

Yksinkertainen tulevaisuuden ennuste:

Terrorismi on pitkien trendien toimintaa.

Tyypillinen trendi on 20-40 vuotta. Asiantuntevat tutkijat tuntuvat tuumaavan, että Eurooppaa koskeva trendi edustaa tuota pidempää päätä ellei jopa sitäkin pidempää. Näin ollen Eurooppa jatkaa islamistisen terrorismin näyttämönä suunnilleen tonne 2060 -luvulle asti.

Suomi on osa Eurooppaa ja etenkin sen läntistä ryhmittymää. Kaikki Euroopan trendit tulevat tännekin, pienellä viiveellä. Ne saattavat myös viipyä täällä vielä silloin kun ne ovat muualta häipyneet. Suomi tulee siis olemaan islamistisen terrorismin näyttämönä suunnilleen tonne 2060 -luvulle asti.

Israel ja Libanon näyttävät kaksi eri kehityskulkua sen suhteen, että mitä islamistinen terrorismi ja kansannousu saavat aikaan. Israel näyttää miten käy kun islamismi ei saa valta-asemaa. Libanon näyttää miten käy kun islamismi saa valta-aseman.

Nyt kun ollaan trendin alkuvuosissa, niin kaiken maailman aivokääpiöt kuvittelevat että paha väistyy jos siihen ei kiinnitä huomiota. Trendin edetessä nämä vajaaälyiset menettävät enemmän ja enemmän sekä yleisöä että uskottavuutta. Tilalle tulevat yhä enemmän ne, jotka tajuavat että paha väistyy sillä tavoin että siltä otetaan kaikki liikkumatila pois.

Kun tämä islamistinen valloitusoperaatio on ihan puhtaasti moraalittomien mulkeroiden aikaansaannos, niin näiden moraalittomien mulkeroiden asema tulee tulevaisuudessa huononemaan rajusti. Heidän roolinsa tulee olemaan samantyylinen kuin oman puolensa pettäneiden rooli yleensäkin sisällissodissa. Niistä ei hirveästi tykätä ja ikävä kyllä viha kohdistuu usein myös seuraaviin ja sitä seuraaviin sukupolviin. Se on väärin. Kukaan ei valitse vanhempiaan. Mutta niin yleensä kuitenkin käy.

Kun kaksi toisiaan vastaan sotivaa ja/tai intifadailevaa pääryhmää asuu lähekkäin, niin aseista tulee jokakodin perusvarusteita - järeistäkin. Se voi tapahtua lupaprosessien ja valvonna kautta tai siitä huolimatta, mutta se tapahtuu. Ei kukaan jää odottamaan että mitä se vastapuoli on tälle päivälle meidän perhettä varten suunnitellut.

Politiikka on välttämättömyyksien taidetta. Jos ja kun lähellä olevan uhkan torjuminen nousee äänestäjien elämän keskiöön, niin turvattomuutta tuottavat agendat ja henkilöt menettävät sekä asemansa että myös turvallisuutensa.

Tossa ennuste.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Beckerille ja Anolle & kiitos kommenteistanne.

Becker: Ja mitä ylemmäs vallan rappusilla noustaan, sen tarkemmin moraalin rippeetkin hioutuvat pois. Jos sodasta puhutaan niin tällä linjalla se saadaan aikaiseksi mutta siinä ei ole rintamalinjoja vaan kyseessä on yleinen tappamisavohärdelli.

Ano: Erittäin hyviä huomioita. Näkisin tosin, että tuo 20-40 vuoden ennuste ei päde islamin suhteen sillä islam ei pyri mihinkään paikalliseen voittoon vaan maailman hallintaan. Ja niin pitkään kuin sillä on mahdollisuus yrittää, se tekee niin.

Anonyymi kirjoitti...

Hä hä hää! Kyllä tuo banaanitemppu onnistui sittenkin koska punapapitar Marja-ana T lähtee Tansaniaan julistaen hallituksen voittaneen (?)

-Tvälups-

Pieni pilkahdus toivoa antaa iloa jatkaa&jaksaa taisteloa!

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Taisteluvälineupseeri. Kyseisen punapapittaren toiminta noudattaa tuttua kaavaa. Ensin munataan itsensä oikein kunnolla, huomataan reaktiona seuraava röhönauru, kaivetaan pari kourallista genitaalihiekkaa, uhriudutaan ja todetaan että mää lähden. En vaan ole muuten vielä ollenkaan varma että lähteekö hän. Voi olla, että mutisee vaan.

Hep0nen kirjoitti...

Kristittynä pidän vähäsen kummallisena moraalia ja omaatuntoa opettavan pirun käsitettä, mutta agnostikon kirjoittamana pitänee ottaa ns. hyppysellisellä suolaa.
Ja onhan se toki siinä mielessä loogisempi, että vaikka enkeleistä on levitetty pullukan, kiharatukkaisen nelivuotiaan kiiltokuvaa, raamatussa enkelit eivät ole suhtautuneet pullikointiin kovinkaan suvaitsevaisesti; homma on hoidettu kerralla loppuun.
Lootille kerottiin, että korjaat nyt luusi täältä tai ei jää mitään korjattavaa, ja kun hahgoittelu jatkui lähdettiin ns. portsarin käsikynkkää. Jaakob oli sen kokoluokan lurjus että enkeli "hapetti" häntä sen verran huolella että hän ontui lopun ikäänsä. Sakarias avasi suunsa kerran liikaa, ja enkeli totesi että nyt muuten pidät sitten turpasi kiinni seuraavat yhdeksän kuukautta. (Lainauksia hieman muokattu). No jaa.. ei minulla mitään asiaa ollut, mutta tulipahan sanottua.

QroquiusKad kirjoitti...

PT-Median asiasta kertoneen artikkelin kommenteissa pohdiskeltiin pienen Marjaanan motiiveja. Täälläkin mainittujen lisäksi esiin nostettiin työnantajan toimesta tapahtuva kevytkarkotus: pieni Marjaana on aiheuttanut jo tähän mennessä sellaisen kirkostaeroamisten aallon, että ylimmältä taholta on käsky käynyt joko lopettaa se omiin muroihin kuseminen tai siirtyä kansainvälisiin tehtäviin, mieluimmin mahdollisimman kauas.

Vaihtoehtoina olisivat joko hoitoonohjaaminen ilmeisten mielenterveysongelmien johdosta tai jopa erottaminen, jotka olisivat molemmat suunnilleen yhtä kiusallisia kirkon imagolle. Tämän skenaarion puolesta voisi puhua juuri tuo pienen Marjaanan kiukuttelu "hallitukselle"; onhan kirkkomme osa valtiota.

Toisena mahdollisuutena nostettiin esiin väitöskirja, jota hän olisi lähdössä valmistelemaan. Olihan pieni Marjaana omienkin sanojensa mukaan se kuuluisa kympin tyttö, joka kirjoitti ylioppilaaksi hyvin arvosanoin ja valmistui teologian maisteriksi liput liehuen, joten halu väitellä teologian tohtoriksi olisi sangen ymmärrettävä. Eri asia on, miten todennäköinen se on, ja onko siitä ylipäänsä nyt kyse.

Kuten ennenkin, odotellaan ja katsotaan.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Hep0selle ja Qroquius Kadille & kiitos kommenteistanne.

Hep0nen: On selvää, ettei tapani kirjoittaa aina miellytä vakaumuksellista kristittyä, mutta olet varmaan hoksannut itsekin, että tämän tyyppisissä jutuissa vittuilun kärki kohdistuu aivan muualle kuin kristittyihin. Epäilyksen Piru on vaan tässä mielessä käyttökelpoinen hahmo.

Qroquius Kad: Joillain ihmisillä alkaa tietysti esiintyä jo sääliä itsensä ankarasti munannutta ja nyt uhriutuvaa ihmistä kohtaan, mutta tulee muistaa, että kyseinen ihminen vaati aivan pokkana meidän kaikkien elämään hänen harhojensa mukaan.

Hep0nen kirjoitti...

Juu.. Ymmärrän toki. Mietin vain mitä olisi tapahtunut jos Imeliän taakse olisikin ilmaantunut enkeli eikä alakerran asukki.. Kyyti olisi saattanut olla kovempaa. Siinä mielessä leikkimielinen piru on käyttökelpoisempi hahmo, enkelin kanssa ei olisi tullut kummempaa dialogia.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Hep0nen. Näin varmaan olisi. Enkeli olisi antanut huomattavasti suoraviivaisempaa runtua ja kirjoitus olisi jäänyt kovin lyhyeksi.

QroquiusKad kirjoitti...

Myönnetään, Marjaana on ihan oikeasti alkanut säälittää minua. Nythän on käynyt ilmi, että hän itse ilmoitti jo puolitoista vuotta sitten olevansa mielenterveyskuntoutuja. Sen jälkeen hänen psyykkinen tilansa on silminnähden alkanut pahentua, ja kirkko on katsellut vierestä härskisti hyväksikäyttäen hänen alentunutta syyntakeisuuttaan omien tarkoitusperiensä hyödyntämiseksi. Nyt mauri on tehnyt tehtävänsä ja mauri saa mennä.

Minusta tilanne on sama, kuin jos kadulla olisi Napoleoniksi pukeutunut mies, joka komentelisi la Grande Arméeta ihmisjoukon keskellä. Osa nauraisi katketakseen, osa myisi lippuja performanssiesitykseen. Kävisi pian ilmi, että kyseinen mies kärsii mielenterveysongelmista ja uskoo olevansa Napoleon. Hoitoonohjaamisen sijasta hänet onkin puettu Napoeloniksi ja tuotu torille esiintymään Napoleonina. Joidenkin motiivina on ollut vain saada nauraa, toiset taas rahastavat röyhkeästi sairaan ihmisen tilalla, jota tämä ei itse kykene tiedostamaan.

Ei minulla silti mitään sen kummempia sympatioita Marjaanaa kohtaan ole. Ei minun tule häntä yhtään ikävä, jos hän häipyy Tansaniaan ja vaikka joutuisi siellä pataan. Mutta heitteillejättönä minä sitä silti pidän, osoittaen syyttävän sormeni nimenomaan kirkon suuntaan.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Qroquius Kad. Kyllähän tommosia johtopäätöksiä voi tehdä, varsinkin kun nainen oli itse asian ilmoittanut. Itse ajattelen asian niin, että kuinka kirkkomme olisi kyseistä naista oikeastaan voinut hoitaa, kun se itse on sairas ja tehnyt sairaudestaan hyveen.