GREATEST SHITS: TULOKSET

Lähihistoriamme suurinta hölmöntölmäystä koskeva äänestyksemme on saatu sitten käytyä läpi. Äänestykseen osallistui kuukauden aikana kaikkiaan 646 henkilöä ja siinä annettiin yhteensä 1762 ääntä. Lämmin kiitos kaikille osallistujille. Ennen kuin julkistan tulokset, kerron omat kolme valintaani ja miksi niihin päädyin. Lukijoilta tuli kaikille valinnoille kyllä erittäin hyviä perusteita, eivätkä omani ole sinänsä sen parempia kuin muidenkaan. Mutta ovatpahan omiani kumminkin. Valintani aikajärjestyksessä:

1987: Konsensus

Tästä konsensuspolitiikasta voitaisiin käyttää myös nimitystä broileripoliitikkojen aikakausi. Poliitikkojen, jotka ovat ajatuksettomia, mielipiteettömiä sekä mielikuvituksettomia ja jotka ajavat sitä linjaa, mitä oma etu sekä niin sanottu ajan henki vaativat, ajan henkeä noudattaen ilman minkäänlaista kyseenalaistamista. Viimeisen noin kolmenkymmenen vuoden aikana poliittinen koneistomme (samoin kuin tietysti ylin virkakoneisto) on oikeastaan kloonattu itäsaksalaisesta järjestelmästä.

Ilman tätä kloonipoliitikkojen sukupolvea Suomea ei oltaisi ajettu väkisin EU:hun ja siihen kaikkeen, mitä sen myötä seurasi. Niin euro, Suomen muuttaminen EU-maakunnaksi, monikultturismin muuttaminen itseisarvoksi ja invaasio 2015 ovat seurausta siitä, että kloonipoliitikot toteuttavat sitä politiikkaa, mitä heidän omasta mielestään täytyy toteuttaa. Se kysymys, ovatko he mielestään oikeassa vai väärässä ei ole enää aikoihin juolahtanut heidän mieleensä. Se katosi siinä vaiheessa, kun broilerit hautasivat viimeisen valtiomiehen ja polttivat kaikki noitarummut, ettei häntä saisi enää manattua henkiin.

Tietysti nykyiseen poliittiseen koneistoon - lähinnä vihreisiin ja vasureihin - kuuluu niitäkin, jotka aivan oikeasti uskovat monikultturismin epistolaan. Heidän poliittinen painoarvonsa on heidän määräänsä nähden käsittämättömän suuri. Ehkä se kertoo siitä, että elämästä vieraantuminen ja kaikenlaisen realismin unohtaminen on muuttunut maassamme jonkunlaisen uskonnon asemaan.

1990: Somali-invaasio

Äänestyksen kommenttiosuudessa todettiin useammastakin suunnasta, että somali-invaasio ei ollut sinänsä merkittävä, sillä sen tilalle olisi tullut joku toinen invaasio kuitenkin. Voi pitää paikkansa. Mutta somali-invaasio tuli kuitenkin ensimmäisenä, joten se on sekä symboli että tietyn hallitsemattoman kehityksen alkupiste. Nimenomaan se on symboli turhalle alistumiselle. Kyllähän Suomi oli alistunut ja nöyristellyt Neuvostoliitollekin kymmeniä vuosia. Mutta siihen oli varsin perustellut syyt. Muun muassa Neuvostoliiton parisataa divisioonaa ja parikymmentä tuhatta ydinkärkeä. Nöyristelyn myötä Suomi pystyi myös käymään Neuvostoliiton kanssa kannattavaa kauppaa, joten se, mikä nöyristelyllä aiheutti haavoja itsetuntoon voitiin voidella kansalliseen lompakkoon ilmestyneillä seteleillä.

Somalien kohdalla ei olisi ollut minkäänlaista tarvetta alistua. Suomea ei oltaisi pystytty pakottamaan. Se tehtiin vain ja ainoastaan omaa typeryyttään. Eikä alistumisella saavutettu mitään hyötyä. Somalian suurin vientituote on edelleenkin somalit. Ja Somalia puolestaan tuo Suomesta lähinnä somalien lähettämää suomalaista rahaa. Somali-invaasio oli ensimmäinen turha, tarpeeton ja perusteeton kansallinen alistuminen jota on seurannut aina vain uusia alistumisia.

1995: Median pravdoittuminen

Konsensuspolitiikan kohdalla kirjoitin lauseen ”Tietysti nykyiseen poliittiseen koneistoon - lähinnä vihreisiin ja vasureihin - kuuluu niitäkin, jotka aivan oikeasti uskovat monikultturismin epistolaan. Heidän poliittinen painoarvonsa on heidän määräänsä nähden käsittämättömän suuri.” Herää tietysti kysymys että miksi näin, mutta siihen on helppo vastata. Jos maassa ei ole pariinkymmeneen vuoteen ollut minkäänlaista vapaata mediaa, vaan se kuuluu kokonaisuudessaan punavihreään kuplaan, on luonnollisesti varsin selvää, minkälaiset ajatukset ovat esillä ja mitkä puolestaan vaiettuja ja kiellettyjä.

Niin kuin aikaisemmin olen todennut, valtamedia ei ole enää vallan vahtikoira eikä edes verikoira vaan se on vallankäyttäjä itsessään. Vallankäyttäjä, jota poliittinen koneistokin pelkää. Se on suurin syy siihen, miksi suomalainen asenneilmapiiri on jo pitkään muistuttanut Itä-Saksaa. Siksi tervehdinkin suurella ilolla vaihtoehtomediaa, jota valtamedia luonnollisesti kutsuu valemediaksi. Se on se aseettoman sissisodan muoto, jonka kautta me tavalliset kansalaisetkin voimme panna hanttiin.

Ja siirrytäänpä sitten äänestyksen varsinaisiin tuloksiin:

Sijalla neljätoista:

1991: Suuri Lama, 59 ääntä

1990-luvun suuri lama sai oikeastaan yllättävän vähän ääniä sillä silloin Suomesta, tai ainakin osasta siitä murtui moraalinen selkäranka ja satojen tuhansien ihmisten työttömyys muuttui pysyväksi normaaliksi.

Sijalla kolmetoista:

1987: Konsensus, 66 ääntä

Varmaankin niin laman kuin konsensuksenkin ääniä söi noitten tapahtumien suhteellinen kaukaisuus. Osa lukijoista ei niitä ole elänyt.

Sijalla kaksitoista:

2012: Homohypetys, 78 ääntä

Homohypetyshän ei itsessään maata tuhoa, mutta se on osa sitä perinteisten arvojen romuttamista, mikä punavihreälle kuplalle on niin perin tärkeää.

Sijalla yksitoista:

2017: Punavihreä kirkko, 82 ääntä

Samaan perinteisten arvojen romuttamiseen kuuluu tietysti myös evankelis-luterilaisen kirkkomme moraalinen mädättäminen, jonka viimeisin suuri ilmentymä oli Marjaana Toiviainen-show. Mutta olkaa huoletta. Joku laittaa vielä taatusti paremmaksi. Ehkä jo tänä vuonna. Ja kyseinen Toiviainen on kuitenkin vain yksi julkisuudenhaluinen leikkipartisaani. Tarinan suurimmat myyrät löytyvät sieltä arkkipiispa-/piispatasolta.

Sijalla kymmenen:

2011: Suomi EU-maakunnaksi, 87 ääntä

Tällä perustuslain muutoksellahan eduskuntamme taputteli sitten viimeisetkin rippeet itsenäisyydestämme. Sinänsä kyseessä oli vain leiman lämpsäytys jolla virallisesti vahvistettiin jo saavutettu olotila.

Sijalla yhdeksän:

1995: Median pravdoittuminen, 105 ääntä

Kyseinen ilmiö ei siis päässyt edes pistesijoille. Voi olla, että asiaan ollaan viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana jo niin pitkälti totuttu.

Siirrymme pistesijoille.

Sijalla kahdeksan:

2011: Jalkaväkimiinakielto, 112 ääntä

Tähän hölmöntölväykseen olisi voinut lisätä myös sen, että Suomi osti erinomaisia raskaita raketinheittimiä, mutta niihin ei sitten hankittu rypäleammuksia. Harjoitusraketeilla ei meinaan tosipaikan tullen kauhean pitkälle pötkitä.

Sijalla seitsemän:

2009: Sananvapaustuomiot, 113 ääntä

Jos tämän kaltainen äänestys pidetään vielä kymmenen vuoden kuluttua, niin oletettavasti esimerkkejä on huomattavasti enemmän eikä Seppo Lehdon ehdoton tuomio ole enää ainut, eikä varmaan pisinkään.

Sijalla kuusi:

2002: Euro, 114 ääntä

Mikä on asia, joka erottaa Suomen muista pohjoismaista? Vinkki: muut pohjoismaat olivat kyseisessä asiassa huomattavasti tsuhnaa fiksumpia.

Sijalla viisi:

1994: EU-äänestys, 121 ääntä

Jos kyseessä olisi ollut äänestys, jossa etsittäisiin suurimman hölmöntölväyksen sijasta suurinta kusetusta, niin kyseinen äänestys olisi todennäköisesti voittanut ylivoimaisesti ja jos vuonna 1994 oltaisiin näytetty aikakoneella sen ajan suomalaisille kooste vuoden 2017 Suomesta ja liittovaltiota kohti etenevästä EU:sta olisi kyllä-äänten osuus jäänyt epäilemättä jonnekin kymmeneen prosenttiin.

Sijalla neljä:

2016: Poliittinen poliisi, 123 ääntä

Kyseessähän on varsin tuore möhläys joka aloitti jatkumon, jonka myötä poliisi on muuttamassa itseään uudeksi Valpoksi ja siitä pikkuhiljaa Tšekaksi. Mikäli äänestys oltaisiin pidetty pari - kolme vuotta myöhemmin, on oletettavaa että poliittisen poliisin äänimäärä olisi ollut huomattavasti suurempi. Joka tapauksessa nytkin se pääsi jo melkein mitalisijoille.

Ja seuraavaksi kärkikolmikko, joka erottui muista melko selkeästi:

PRONSSIA:

1990: Somali-invaasio, 216 ääntä

Typeryys, jota ei olisi tarvinnut tehdä. Kukaan ei pakottanut. Ja sitten kun se tehtiin, saatiinkin kävelevät solidaarisuuspokaalit jotka muuttuivat välttämättömäksi suvaitsevaisen egon polttoaineeksi. Ja suvaitsevainen egohan eroaa esim. polttomoottoreista siten, että ajan myötä ja tekniikan kehittyessä sen polttoaineenkulutus vain kasvaa.

HOPEAA:

2000: Tarja Halosen valinta presidentiksi, 224 ääntä

Vilpitön onnittelu eritoten suomalaisille naisille maamme lähihistorian toiseksi suurimmasta hölmöntölmäyksestä. Jonka vaikutus jatkuu edelleenkin. Meinaan, kukas se sitä korkeaa virkakoneistoa nimittikään vuosina 2000 - 2012?

KULTAA:

Invaasio 2015, 262 ääntä

Monesta pahasta on vaikea valita, mutta äänestäjät valitsivat tämän. Eikä se millään muotoa huono valinta olekaan. Tulee muistaa ja muistuttaa, että kyseisestä invaasiosta tiesivät etukäteen niin nykyinen kuin sitä edeltänyt hallitus. Jotka tekivät mitä? No sitä, mitä on tehty uuteenkin invaasioon varautuessa. Eli ei mitään. Muuta kuin pyritty suitsimaan vihapuhetta.

Voittajamöhläykselle ja siitä vastuussa oleville tahoille luovutetaan juhlallisesti Hömpstadin vähänköehkäammatillisen oppilaitoksen metalli- ja sanaseppälinjan opiskelijoiden suunnittelema ja valmistama ”annos uusinnovaatiota”-palkinto. Onnea voittajille.

Vielä lisäys: Tämä kyseinen blogipostaus on omistettu edesmenneen suositun ja arvostetun bloggaajan Rähmiksen muistolle. Yksi parhaista on poistunut rivistä, mutta me muut jatkamme. Hänen muistoaan kunnioittaen.

Rähmis in memoriam