JÄRKEVÄN MUSTAN ONGELMA

Yleensä pyrin pitämään blogini aiheet Hangon ja Nuorgamin välillä mutta tuumailenpa hieman suomalaisen käppäukon tuumailuina tuota Ameriikan BLM-hysteriaa. Pelkkää hysteriaahan se on sillä sen myötä lause ”White Lives Matter” on muuttunut rangaistavaksi, urheilijat pakotetaan polvistumaan anarkian edessä ja hysteerisimmät valkoiset osallistuvat mielenosoituksiin jossa nuo valkoiset vastustavat valkoisia siksi että ne ovat valkoisia. Ja tietysti se Ameriikan kusi valuu lautaa pitkin tänne Suomeenkin.

Ajattelen ymmärrysharjoituksessa nimenomaan niitä järkeviä mustia joita jenkeistä taatusti löytyy. Paljonkin, mutta heidän ääntään ei nyt haluta kuunnella. Järkeviä ja asiallisia mustia jotka haluaisivat että Yhdysvaltain mustan väestönosan asema kohentuisi mustien omin, rakentavin ja yhteiskunnassa mukana olevin toimin. As an American like other Americans, together. Yksi sellainen on suuresti arvostamani Thomas Sowell. Mutta kun nämä järkevät mustat katsovat meneillään olevaa hysteriaa niin mitä he näkevät?

No, koska he ovat järkeviä tyyppejä niin he tajuavat että nykyisessä lyhytjänteisessä länsimaisessa yhteiskunnassa asiat menevät muodista toiseen. Alkuvuodesta oli muotia nostaa esille Hongkongin mielenosoitukset joissa oli huomattavasti enemmän perustetta kuin BLM-hysteriassa. Järkevät mustat tyypit hoksaavat että Social Justice Warrioria eivät ne Hongkongin mielenosoitukset kiinnosta enää paskan vertaa sillä tilalle tuli uusi muoti ja sen myötä vanha unohtui.

Nämä järkevät mustat tyypit tajuavat myös että BLM-hysterian tilalle tulee taas pian joku uusi muoti. Jolloin moni ihminen alkaa tarkastella sitä, että mistä siinä BLM-hysteriassa loppujen lopuksi oikein olikaan kysymys? Sosiaalisesta oikeudenmukaisuudestako? Paskat. Kyse oli polttamisesta, riehumisesta, ryöstämisestä ja murhaamisesta joka alkoi selvästi suunniteltuna, odottaen vain sopivaa tekosyytä. Järkevät mustat tyypit miettivät että millä tavalla se riekkuminen heidän asemaansa oikeastaan paransi. Ja heidän uskottavuuttaan.

Nuo järkevät mustat tyypit tajuavat myös että yhteiskunta on kuin heiluri. Kun heiluri heiluu tarpeeksi pitkälle niin se saattaa tulla takaisin samalla voimalla millä se meni aikaisempaan ääripisteeseensä. Tai mahdollisesti kovempaakin. Järkevät mustat tajuavat myös että ne aseistetut BLM-joukkiot jotka marssivat demokraattivetoisissa kaupungeissa tällä hetkellä niin kuin Sturmabteilung konsanaan marssivat siellä ainoastaan siksi, että niiden annetaan marssia. Järkevät mustat tajuavat oikein hyvin missä se varsinainen tulivoima kyseisessä maassa löytyy ja mitä se pystyy tarvittaessa tekemään.

He tajuavat myös, mikä väestönosa pitää yllä infrastruktuuria ja elättää mustan väestönosan. Ja se väestönosa ei ole musta.

He tajuavat myös, mikä väestönosa tekee valtaosan niin itseensä kuin muihin kohdistuvista väkivaltarikoksista. Ja se väestönosa ei puolestaan ole valkoinen.

Ehkä järkevät mustat ajattelevat että we should rise and save us from ourselves.

Mutta nousevatko he koskaan ja saavatko he siihen mahdollisuutta? Sillä tuollainen ajatteluhan on acting white. Ja muutenkin, kun eletään kansankiihottajien aikaa ei järkipuhe ole muodissa.

Ehkä järkevät mustat myös tajuavat että eivät vasemmistoliberaalit oikeastaan kaipaa heitä tasavertaisina amerikkalaisina vaikka blm-hoosiannaa huutavatkin. He tarvitsevat mustia yhteiskunnan elättämänä ja sortoaan julistavana vähemmistönä jatkossakin. Varmistaakseen mustien äänillä osaltaan oman valta-asemansa jatkumisen. Ja saaden sitä myötä aikaan aina uusia Detroiteja.

Thomas Sowell