Oma alani eli lastensuojelu on taas vaihteeksi lööpeissä, johtuen tietysti tästä järkyttävästä kahdeksanvuotiaan tytön kuolemasta. Yleisin kysymys on että miksi lastensuojelu ei reagoinut. Tässä nimenomaisessa tapauksessa on tietysti tehty selvä virhe, ja itsekin olen aikaisemmin arvostellut omaa alaani. Johtuen tietysti siitä, että lastensuojelu on osa julkishallintoa ja sitä kautta osa Järjestelmää ja Järjestelmänhän on likimain mahdotonta tunnustaa tehneensä virheen. Joten tältäkin suunnalta varmaan voisi odottaa rikkiä lastensuojelun niskaan.
Mutta mutta.
Ennen kuin lähtee hirttämään ketään lastensuojelun sosiaalityöntekijää, kannattaa muistaa että he jos ketkä ovat puun ja kuoren välissä. Ennen tätä tapausta on lastensuojelu ollut kyllä tapetilla ennenkin, mutta silloin kysymyksenä ei ole ollut, että miksi lastensuojelu ei reagoinut vaan se, että miksi se reagoi. Tuttuja ovat puheet lastensuojelun sosiaalityöntekijöitten mielivallasta ja sekin, että he pyörittävät aiheettomilla huostaanotoillaan yksityistä huostaanottoteollisuutta.
Mikä väitös tietysti itsessään on tuulesta temmattu. Huostaanotto ja varsinkin laitossijoitus on huomattavan kallista ja rahan puutteen vuoksi huostaanottoja jää tekemättä. Yksityisiin laitoksiin sijoittaminen ei ole yksityisen liiketoiminnan tukemista vaan sitä, että julkisissa laitoksissa ei paikat riitä. Ja julkistenkin laitosten toimintaa säätelee liiketaloudellinen vastuu, eli niitten tulee ns. tienata itse toimintansa, vaikkeivat ne tosiasiassa mitään tienaakaan, vaan toimivat puhtaasti verovaroilla.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijän asiakasperheitten lukumäärä lähentelee Helsingissä pahimmillaan sataa per työntekijä. Sosiaalityöntekijä on virkamies, mutta virkamieskin on ihminen, ja kun yhdellä ihmisellä on tuollainen asiakasmäärä, on melko vaikeaa vaatia, että jokainen tapaus pystytään tönkimään täikammalla. Lisäksi asiakaskunta on vuosien varrella muuttunut, läheskään kaikki tapaukset eivät ole enää persaukisten päihdeperheitten lapsia, vaan aina vain tulee lisää ihan vakavaraisia perheitä, jotka eivät ole pystyneet/halunneet pitää lapsilleen rotia, mutta joilla on kyllä halu ja valmius käyttää lakimiesten palveluja.
Lastensuojelun virallinen näkemys ongelmaan tietysti on, että tarjolla ei ole tarpeeksi paljon muodollisen pätevyyden omaavia korkeakoulutettuja sosiaalityöntekijöitä. Oma näkemykseni on tuohon nähden varsin kerettiläinen. Muodollisen pätevyydenhän yleensä määrittelevät sellaiset tahot, joilla ei ole kosketuspintaa varsinaiseen suorittavaan työhön. Itse kaipaan niitä urani alussa tuttuja vanhoja sosiaalitanttoja, joilla ei ehkä ollut nykymitassa tarpeellista pätevyyttä, mutta heillä oli tilannetajua, elämänkokemusta, ihmistuntemusta ja kykyä tehdä vaikeita päätöksiä. Oman näkemykseni mukaan nimenomaan näitä uusia, päteviä sosiaalityöntekijöitä voi tarpeeksi röyhkeä asiakas viedä kuin litran mittaa.
Sama ilmiö vaikuttaa tietysti laitosten osastotyössä, mutta siitä olen kirjoittanut jo aikaisemmin kirjoituksessani Turhaa ylikoulutusta.
Ei ole vaikeaa ennustaa, että Helsingin lastensuojelussa painetaan tämän ikävän tapauksen takia paniikkinappulaa. Ensimmäinen osa paniikkinappulan painamisessa on tietenkin etsiä syylliset. Järjestelmä tarvitsee syyllisen. Tapahtuneesta oppiminen ei ole välttämättä niin tärkeää. Seuraava osa paniikkinappulan painamisesta on se, että huostaanotoissa kaiken varalta ylireagoidaan, ja silloin tehdään myös niitä aiheettomia huostaanottoja.
Ja koska julkinen muisti on lyhyt, niin puolen vuoden päästä niin media kuin sosiaalipornoa erityisesti rakastavat iltapäivälehdet kirjoittavat lööppejä lastensuojelun mielivallasta, turhista sijoituksista ja huostaanottoteollisuuden ylläpitämisestä. Ja aktiivisimpia kommentoijia siihen, miksi lastensuojelu reagoi ovat todennäköisesti ne henkilöt, jotka tällä hetkellä kommentoivat, miksi lastensuojelu ei reagoinut.
Se, että tässä tapauksessa parin työntekijän pää lyödään vadille ei muuta mitään. Tulee muistaa, että eivät he ole ketään murhanneet. Parempi olisi miettiä, että mikä yhteiskunnassa on mennyt näin pahasti pieleen, että näitä tapahtumia jatkuvasti tapahtuu.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
10 kommenttia:
Selkeästi näkyy kaikkialla että niissä paikoissa joissa osaavat muodollisesti pätemättömät korvataan muodollisesti pätevillä alkaa kustannukset nousemaan, henkisiä pahoinvointi lisääntyy, byrokratia lisääntyy.
Kaikkien sektorien toimintaperiaatteet pitäisi pistää uusiksi ja arvostaa enemmän ymmärrystä kuin koulukirjojen lukemista.
Kylmästi tilastollisesti ajatellen yksi tällainen kuolemantapaus kertoo, että lastensuojelu on onnistunut työssään hyvin. Ilman edes kohtuullisesti toimivaa järjestelmää niitä olisi takuulla moninkertaisesti. Ja jos ylivarovaisiksi heittäydyttäisiin, olisi siitäkin negatiiviset seurauksensa - huostaanottoja tehtäisiin pienistäkin syistä ja sekös stressaisi vanhempia aiheuttaen lumipalloefektinä tapausten kasvun. Insinööriratkaisuna: tehdään funktio, derivoidaan ja asetetaan toimintatapa derivaatan nollakohtaan, jossa saatu funktion arvo on ihanteellinen. Ei täydellinen, mutta paras mahdollinen. Sanoisin näin näppituntumalla, että lastensuojelu on tässä onnistunut jopa erinomaisesti.
Jaa'a... En mä oikein jaksa uskoa että mitään merkittävää muutosta tapahtuu. Syyllinen tietenkin pitää löytää, se on selvä, mutta hirttäjäisten jälkeen sama meno jatkuu.
Kerronpa ilmeisesti varsin kuvaavan tarinan: kaverin muksu (17v) piti kotibileet. Puolilta öin sisään alkoi pyrkiä paikallisia koviksia, joita ei laskettu sisään. Kostoksi soittivat poliisille, joka teki asiasta lastensuojeluilmoituksen. Lastensuojelusta tuli puhelinsoitto keskellä yötä (oltiin vielä hereillä) ja kutsu alkuviikosta tulla esittäytymään. Eli systeemi tai Järjestelmä kusi linssiin niitä, jotka olivat osanneet asiansa hoitaa. Tämä on Järjestelmän sisäinen ominaisuus. Kunnon ihmiset eivät halua olla missään tekemisissä sen kanssa ja hulttiot käyttävät sitä väärin.
8-v tytön tapaus on sellainen, että sitä ei millään olisi voitu estää. Jos hänen henkensä olisikin, joku muu olisi kuollut jossain muualla. Jos me emme muuta Suomea suljetuksi laitokseksi, niin vanhemmilla on mahdollisuus tappaa lapsensa ja joku sen varmasti myös tekee. Pitää vaan hyväksyä, että tuollaisilla surmatöillä herätellään ehkä joku isä tai äitipuoli vastuullisempaan käytökseen ja jonkun lapsen hakkaaminen päättyy tuon tapauksen saamaan julkisuuteen. Ihmiset tarvitsevat kannusteen ottaakseen vastuun omasta ja lastensa elämästä. Mikään määrä virkavaltaa ei voi kantaa vastuuta kaikista Suomen eerikoista.
Tervehdys Jaassulle, Jaska Brownille ja Kumitontulle & kiitos kommenteistanne.
Jaassu: Samanlaisia kokemuksia minullakin. Kannatan ajatustasi.
Jaska: No periaatteessa noin. Tietysti toinen lastensuojelun osa-alue on häiriökäyttäytymiseen puuttuminen, ja siinä se pärjää huonosti, koska sen ei anneta nykyisin edes yrittää.
Kumis: Jäynää voi tehdä monella tavalla. Poliisihan muuten tekee lastensuojeluilmoituksen aina, jos törmää juopuneeseen alaikäiseen. Niillä on siitä selvä käsky. Ihmisillä on sinänsä varsin korkea kynnys tehdä lastensuojeluilmoituksia, koska yleensä ei haluta tunkea kärsää toisten asioihin. Pääosinhan tämä on hyvä, sillä lastensuojelun on pakko reagoida aiheettomaksikin osoittautuvaan ilmoitukseen. Sitä pystyisi käyttämään halutessaan ihan terrorina.
Poliisihan muuten tekee lastensuojeluilmoituksen aina, jos törmää juopuneeseen alaikäiseen.
Jos vanhemmat ovat sopineet tietyt pelisäännöt (kuten kaverin tapauksessa), niin ei se nyt ihan oikeasti kuulu poliisille tai sosiaalitoimistolle. Jokainen perhe elää tavallaan ja jos vanhemmat antavat nuorten pitää kotibileet, niin ei kai ne siellä juo teetä ja syö donitseja.
Ei sillä että kannatan alaikäisten juopottelua, mutta olen siihen itsekin syyllistynyt useamman kerran. Eivät ne vanhemmat varsinkaan siihen maailman aikaan sitä hyvällä katsoneet, mutta minkäs tekivät. Pöllittiin röökitkin vielä matkaan. Aamulla ei sitten armo käynyt oikeudesta vaan kotitöihin oli herättävä samaan aikaan. Silloin sitä ihmettelikin, kun miehet puhuivat krapulasta, että mikä se sellainen on, kun itsellä ei ollut kuin kova jano riesana.
Tervehdys, Kumis. Niin tuo määräyshän ei ole rivipoliisien keksimä. Ja tottahan se on, että harvassa kai lienee ne, jotka eivät ole huikan huikkaa ottaneet, ennen kuin täyttävät 18. Noin vanhempana miehenä olet varmaan ymmärtänyt, mitä ne miehet krapulalla tarkoittivat. Hiipii vuoteen jalkopäästä, kun se tulee, ei se säästä...
Tietysti toinen lastensuojelun osa-alue on häiriökäyttäytymiseen puuttuminen, ja siinä se pärjää huonosti, koska sen ei anneta nykyisin edes yrittää.
Kommentissa tarkoitinkin pelkästään perhesuojeluasioita. Häiriökäyttäytymiseen puuttumisasioissa tulee ikävä Ensio Kyppö -metodeja.
Yksi asia muuten mistä voisit kirjoittaa jos inspistä ja tietoa löytyy, on lastensuojelun vapaaehtoistyö. Tunnen tapauksia, joissa ollaan käytännössä kulukorvausta vastaan viikonloppuvanhempina vaikeissa kotioloissa oleville lapsille. Kumarran maahan ja tomuun asti tuollaisten vapaaehtoisten jaksamiselle ja uhrimielelle.
Tervehdys Jaskalle. Pernasaaren kuuluisan johtajan Ensio Kypön metodeja pidetään vielä osittain yllä tietyissä yksityisissä laitoksissa, joihin ne pahimmat tapaukset sijoitetaan. Tosin niiltäkin ollaan syömähammasta pikkuhiljaa hiomassa nollaksi. Aikanaan kovimmat tapaukset sijoitettiin valtion koulukoteihin, mutta nykyisin ne ovat ihan tavallisia laitoksia muitten muassa.
Mitä tulee tuohon vapaaehtoistyöhön, niin siitä tuskin kirjoitan. Koska niin minä kuin Ylvakin ollaan oltu alallamme iät ja ajat leipäpappeja.
Vapaaehtoistyötähän ovat nämä lastensuojelun tukiperheet, hatunnosto heille kun jaksavat. Lisäksi on lastensuojelun tukihenkilöitä, jossa hommassa työn ohella ollaan oltu aikanaan (20 v sitten) niin minä kuin Ylvakin. Kulukorvauksilla tehtävää koiranvirkaa, en suosittele kenellekään. Asiakkaat olivat hieman toisenlaisia kuin näillä tukiperheillä, meillä ne olivat urallaan pitkälle kehittyneitä narkkareita ynnä muuta mukavaa. Korvaus 200 mk (siis ei euroa) kuussa plus 200 mk kulukorvauksia kuitteja vastaan. Ja ideana oli se, että tehkää te nyt joutessanne vapaa-ajallanne se, mitä ei järjestelmä pystynyt tekemään. Ei koskaan enää. Meidän puhelinnumerot ja osoitteet ovat olleet jo iät ajat salattuja.
Sitten on se vapaaehtoistyön oma osa-alueensa, johon urani alkuvaiheessa tutustuin (kai niitä on vieläkin, en tiedä, en ole ottanut selvää) eli nämä ”vapaaehtoiset erityisnuorisotyön katutyöntekijät”, jotka ainakin silloin olivat pääosin alan opiskelijoita, mutta olihan siellä pari vanhempaakin tyyppiä mukana. Lähinnä siinä oli kyse agenttileikistä ja oman egon kohottamisesta, mutta lopputulos oli, että tyypit tekivät lähinnä itsestään pellen. Jätän kertomatta henkilöt ja organisaatiot, jotka tätä silloin pyörittivät, koska en halua tieten tahtoen loukata. Tämä siis 20 vuotta sitten, tuoreempaa tilannepäivitystä ei ole, koska, niin kuin aikaisemmin sanoin, olen leipäpappi eli työ työnä ja vapaa vapaana.
Yrjöperskeles: "Pääosinhan tämä on hyvä, sillä lastensuojelun on pakko reagoida aiheettomaksikin osoittautuvaan ilmoitukseen.
Täytyy sanoa etten tiedä tuota ko. tytön kuolamnatapauksesta muuta kuin mitä olen muutamista blogeista ja satunnaisista lehdistä lukenut, mutta mm. iltapäivälehtiä ei tule seurattua, eli yksityiskohtaisia tietoja en omaa.
Mutta sen mitä käsitin, niin kyseisessä tapauksessa kuitenkin useammat eri tahot/henkilöt olivat jättäneet ilmoituksen että jotain hämärää tytön ympärillä on tekeillä, joten mitä siellä lastensuojelussa sitten oikein konkreettisesti tehtiin ja miten se reagointi ilmeni tuossa tapauksessa, jos sen on kuitenkin pakko reagoida jopa aiheettomiinkin ilmoituksiin?
Yksi ilmoitus voi olla väärä hälytys, ehkä jopa kiusantekoa, niin jopa useampi ilmoitus, jos ne tulevat samasta lähteestä, mutta useampi ilmoitus eri lähteistä näin maallikolle indikoi jo todennäköisestä metsäpalon alusta johon pitää jo reagoida konkreettisestikin.
Enkä nyt ajattele että siellä oltaisiin vedetty kalsarit niskaan, suljettu persluukku ja lennetty huostaanottamaan tyttöä, mutta ainakin jonkinlaista seurantaa haastattelua tms.
Onko jollain tarkempaa arvausta siitä että miten siellä suojelupuolella sitten oikein toimittiin tässä keississä? Tai edes miten siihen olisi ohjesäännön mukaan pitnyt tarttua.
- lihapuhe
Tervehdys, Lihapuhe. Minäkään kun en ole tapauksessa ollut mukana, niin mitään varmaa tietoa ei ole antaa. Kyseessä on voineet olla tavallista aremmat sosiaalityöntekijät ja tavallista manipuloivampi asiakas. Hälytysmerkkejä oli, ja yleensä noihin on reagoitu vahvemmin. Miksi juuri nyt ei, en pysty sanomaan.
Lähetä kommentti