TASAPÄISTETTYÄ KURKKUSALAATTIA

Hotellin respassa törmättiin uuteen Ruotuväki-lehteen, jossa pääuutisena oli ”Tasa-arvotutkimus poikii muutoksia”, mikä taas tietysti tarkoittaa sitä, että puolustusvoimat ottaa käyttöön nollatoleranssin kaikenlaiseen epätasa-arvoon ja sukupuoliseen syrjimiseen. Uusien käytäntöjen pohjana on luonnollisesti yliopistollinen tutkimus ja vielä luonnollisemmin Tampereen Yliopistosta. Aiemmin meikäläinen on tottunut siihen, että puolustusvoimiin liittyvä tutkimustyö koskee vaikkapa tykistöballistiikkaa tai tutka-aaltojen etenemistä, mutta nykyinen linja lienee päivitetty toisennäköiseksi:

Hotellin respassahan ei varsinaisesti kannusteta mihinkään sukupuoliseen syrjintään, mutta siinä asiassahan on ongelmana sana kokeminen. Jos miellät kokeneesi syrjintää, niin olet sitä myös kokenut, kokemisen myötä syrjiminen on saatu toteennäytetyksi, ja se tietysti aikaansaa sen, että asiasta seuraa toimenpiteitä. Ja tämähän vahvistetaan myös sotavaltion puolelta, eli puolustusvoimien komentopäällikkö, prikaatikenraali Jukka Ojala toteaa:

- Isossa mittakaavassa puolustusvoimilla menee ihan hyvin, mutta tosiasiassa toimintakulttuuriimme sisältyy samanlaisia ilmiöitä kuin mitä yhteiskuntaan yleensäkin. On epätasa-arvoista kohtelua, ja joku kokee itsensä häirityksi tai kiusatuksi.

- Useimmiten on kyse ajattelemattomasta kielenkäytöstä. Ajattelematon puhuja ei välttämättä tarkoita pahaa, mutta jotakin kuulijaa sanat voivat pahimmillaan satuttaa. Kielenkäyttöön kiinnitetään nyt erityishuomio.

Eli jatkossahan voi ylimääräistä päänrapsutusta sotavaltiossa aiheuttaa mm. tämänkaltaiset typsyt. Jos lukija ei jaksa katsoa 13 min 53 sek pitkää vuodatusta, niin annetaanpa tiivistelmä: Eli kyseessä on vapaaehtoisena varusmiespalvelustaan suorittava typykkä, joka on laittanut youtubeen valitusvirren (ja tietysti hienosti englanniksi), jossa hän nillittää siitä, että hän ei saa kassulla pitää pelkästään sporttirintsikoita, vaan hänellä on oltava paita päällä. Hän ilmoittaa komeasti että this is my call to arms against what I feel is a censorship of the female body, simply based on ridiculously patriarchal views of purity and decency at my base.

Maanpuolustuksen mittakaavasta lienee varsin tyhjänjoutoa tehdä tämmöisestä jonkunlainen lautakuntakysymys, mutta jatkossahan tämmösestäkin se aikaiseksi saadaan, koska kyseinen typsyhän on mieltänyt kokeneensa sukupuolista syrjintää ja silloinhan kyseessä ON sukupuolinen syrjintä ja asiaan pitää puuttua ja pitää palavereja ja täyttää mahdollisimman monia lanketteja. Ja kun asiaan lisätään jatkuva kyttääminen siitä, ettei jollekin naisvarusmiehelle vai henkilöitäkö ne nykyisin on tule jonkun yksittäisen lauseen takia henkinen pipi, niin perusyksiköitten päällikköjen perustoimintoihin tulee asennon, levon, ojennuksen ja taakstun lisäksi aina useammin facepalm, jolle ne ressukat eivät mahda mitään, vaikka he aikanaan kadettikouluun vähän muista syistä menivätkin.

Tuon typsyn muuten bongasin uudelleen aktivoituneitten Keskiolutkommandojen sivuilta. Hats of to Commandos!

Univormussa tapahtuvasta sukupuolisesta syrjinnästähän pääsee kerralla eroon, kun heivaa naiset univormuista huuthelvattuun. Puolustusvoimathan on olemassa vain ja ainoastaan sitä varten, että meillä on tiukan paikan tullen jotain, jolla panna hanttiin, jos tännepäin lähdetään höökimään. Naiset eivät ole siinä yhtälössä minkäänlainen välttämättömyys.

Naisten vapaaehtoinen asevelvollisuushan hankittiin aikanaan vain siksi, että naiset saavat käydä armeijan, jos heitä sattuu huvittamaan. Tai sitten olla käymättä, jos ei huvita. Tai keskenkin voi heittää, jos ensiks huvittaa ja sitten ei huvitakaan. Miehillä taas on pakollinen asevelvollisuus, huvitti tai ei, ja jollain kumman systeemillä tämä on sitten edistänyt tasa-arvoa.

En toisaalta kuulu niihin, jotka vaatisivat pakollista asevelvollisuutta myös kaikille naisille tasa-arvon nimissä. Siihen ei riitä resurssit muutenkaan ja se on vähän sellaista tasa-arvoa, että kaikkien täytyy ampua naulapyssyllä kämmenestä läpi. Tasa-arvoista kiistatta, mutta täysin hyödytöntä ja myös varsin tuskallista. Sen sijaan jos jotain Lotta Svärd-tyyppistä toimintaa kehitellään, niin mikä ettei.

Lehden paperiversiossa prikaatinkenraali Jukka Ojala palasi vielä kielenkäytön valvonnan tärkeyteen ja totesi, että puolustusvoimain komentaja sanoi hyvin todetessaan, että varusmiessaapumiserän pystyy kouluttamaan ilman, että kiroilee kertaakaan.

Hotellin respassa ei pidetä kiroilua itsetarkoituksena, ja säällistä kielenkäyttöä tulee harjoittaa. Toisaalta kiroilun kitkemistä sotavaltiolta tuskin kannattaa pitää itsetarkoituksena myöskään, sillä niissä puuhissa saatetaan silloin tällöin ruma sana sanoa niinku se on, ja jos joku ei kestä sitä, niin vaikea on sinänsä ajatella, että kestääkö kyseinen henkilö sitten paljon enempää muutakaan. Ja tietyillä voimasanoilla on kiistatta kannustava vaikutus. Ajatellaanpa tilannetta, että jo vähän gonahtaneet tykkimiehet siirtelevät 122H63:sta huomattavan laiskasti. Silloinhan harjoitusta johtavalla luutnantilla on parikin vaihtoehtoa:

a) Hän toteaa, että tykkiryhmän on saatava toimiinsa lisää ripeyttä.

b) Hän toteaa sopivilla desibeliluvuilla, että voi isämajavan vittu, tehän perkeleet nyhjäätte sitä tykkiä kuin jalatonta paskalle.

Ainakin omana varusmiesaikana vaihtoehdon b kuultuaan tykärit kyllä hoksasivat, että luti tarkoittaa sitä mitä sanoo, ja hänellä on gonahteluun kyllä muitakin keinoja. Lopputulos: tykki alkoi liikkua nopeammin ja sotahommissahan lopputulos on tärkein.

Puolustusvoimia ollaan muuttamassa samanlaiseksi paikaksi kuin vaikkapa politiikkaa, eli jokaista juuttaan sanaa täytyy vahtia ajatellen, että siitä saattaa jollekin tulla henkinen pipi. Hotellin respassa pelätään sitä, että puolustusvoimien prioriteettinä ei jatkossa ole se, että jääkäri-Markku oppii ampumaan singollaan vihollisen ryntövaunun möhjöksi, vaan se, ettei jääkäri-Markku aiheuta jääkäri-Mirkulle henkistä pipiä kommentoimalla jääkäri-Mirkun terhakkaita tissejä positiivisessa sävyssä. En usko hetkeäkään sitä, että ajatus tähän maanpuolustuksen kannalta ei-niin-ensisijaiseen toimintaan on tullut kaluunaosastolta itseltään, mutta kaipa ne ovat ajatelleet, että tää on pienemmän riesan tie ja jos tähän ei suostuta, niin seurauksena on feministinen joukkorääkyminen, joka saa valitettavan helposti kaiku- ja kannatuspohjaa myös eduskunnassa.

Joka tapauksessa on ainakin yksi taho, joka on kehityksestä mielissään, eli Venäjän Luoteisen sotilaspiirin henkilökunta, joka tuumii, että kyllä tsuhna on oikeilla jäljillä maanpuolustuksensa kehittämisessä. Huomauttihan täällä muutama vuosi sitten eduskunnan oikeusasiamies Uttia, kun siellä, voi herregud, pantiin laskuvarjojääkärit punnertamaan. Eikö ihmisen julmuudella ole mitään rajaa?

Laitetaanpa vielä kuvamateriaalia asiaan liittyneistä palavereista: