LEIVÄNMURUJA VAALIVIIKOLLE

Mietitäänpä sellaista tilannetta, että vuonna 1989 olisi puolue X sisällyttänyt puolueohjelmaansa seuraavat asiat:

- Puolueemme pyrkii voimakkaasti vaikuttamaan siihen, että vuodesta 1990 alkaen Suomeen ryhdytään siirtämään mahdollisimman paljon ulkomaalaisväestöä sillä perusteella, että Suomeen täytyy siirtää mahdollisimman paljon ulkomaalaisväestöä.

- Siirrettäväksi väestöksi ei kelpaa minkä tahansa kansakuntien edustajat, vaan väestöpoliittisessa hankkeessamme keskitytään nimenomaan Afrikasta ja Lähi-idästä maahan siirrettäviin, kieli- luku- ja ammattitaidottomiin ihmisiin joitten tulee kulttuuriltaan edustaa suomalaiseen kulttuuriin nähden mahdollisimman kaukaista ja vierasta kulttuuria joka suhtautuu suomalaiseen ja yleensä länsimaiseen kulttuuriin vihamielisesti. Kuitenkin tämän kulttuurin edustajille tulee antaa pysyvä oleskeluoikeus vaikka siihen ei olisi perusteita sekä kantaväestön takaama jatkuva elatus.

- Tätä jatkuvasti kasvavaa siirtolaismäärää ei ole tarkoitettu Suomeen varsinaisesti työmarkkinoitten käytettäväksi koska sillä ei ole nettoverotuloja tuottavalle työmarkkinoille minkäänlaista käyttöä, vaan tämä väestömassa siirretään suoraan nettoveronmaksajien elätettäväksi.

- Kyseisessä maahanmuutossa suositaan sellaisten kulttuurien edustajia, jotka pitävät suomalaista kulttuuria omaansa huonompana, eivätkä halua sopeutua. Puolueohjelmamme mukaan tätä integroitumishaluttomuutta on yhteiskunnan puolelta tuettava niin taloudellisesti, henkisesti, kuin asettamalla tätä integroitumishaluttomuutta tukemaan jatkuvasti kasvava määrä valtion ja kunnallishallinnon virkamiehiä. Tätä toimintaa kuvaamaan on keksittävä joku mahdollisimman typerä ja kantaväestössä närkästystä herättävä termi. Puolueemme esittää, että termi voisi olla ”kotouttaminen”.

- Kyseisille maahanmuuttoryhmille on annettava etuoikeus asuntojonoissa erityisesti asuntopulasta kärsivässä Helsingissä. Samoin on räätälöitävä julkisia suojatyöpaikkoja näitten ryhmien edustajille. Puolueemme näkemyksen mukaan suojatyöpaikoissa voitaisiin keskittyä sekä tulkkipalveluihin että erilaisiin sovittelutehtäviin, sillä erilaisia ristiriitoja ja vastakkainasetteluja ilman muuta esiintyy, kun länsimaiseen kulttuuriin tuodaan väkisin sille vastakkaisen kulttuurin edustajia, ja heidän kulttuurinsa nostetaan jalustalle. Näitä suojatöitä tekeviä maahanmuuttajia täytyy säännöllisesti nostaa ”kotouttamisen sankareiksi” median toimesta.

- Aina viiden vuoden välein puolueemme asettaa tarkkailukomitean, joka toteaa kyseisen politiikan aiheuttaneen Suomelle ja suomalaisille taloudellista ja inhimillistä haittaa. Tarkkailukomitean tulee raportissaan esittää, että tätä taloudellista ja inhimillistä haittaa aiheuttavaa politiikkaa tullaan jatkamaan ja kiihdyttämään jokaisen seuraavan viisivuotissuunnitelman aikana.

- Mikäli Suomi liittyy johonkin suurempaan valtioliittoutumaan ja se liittoutuma vaatii sanotaanko vaikka 25 vuoden kuluttua, että kyseistä haittamaahanmuuttoa on moninkertaistettava, puolueemme suostuu siihen ilman muuta ja millään tavoin asiaa kyseenalaistamatta.

- Mikäli Suomessa esiintyy tahoja, joitten mielestä tämä Suomelle ja suomalaisille jatkuvasti kasvavaa taloudellista ja inhimillistä kärsimystä aiheuttava politiikka aiheuttaa Suomelle ja suomalaisille jatkuvasti kasvavaa taloudellista ja inhimillistä kärsimystä ja he ilmoittavat mielipiteensä julkisesti, heidät on pyrittävä hiljentämään joko tekemällä naurunalaiseksi, demonisoimalla ja julkisesta keskustelusta eristämällä.

Kuinka moni tämän blogin lukijoista äänestäisi tällaista puoluetta? Kuinka moni edes hitusen ajatteleva ihminen äänestäisi tällaista puoluetta? Tällaista puolueohjelmaa ei näillä sanamuodoilla ole kirjoitettuna yhdelläkään puolueella. Sillä ei ole merkitystä. Käytännöllä on merkitystä. Sillä eduskuntapuolueistamme Vasemmistoliitto, Vihreät, Sosialidemokraatit, Keskusta, Kristillisdemokraatit, RKP ja Kokoomus ovat käytännön politiikassaan sitoutuneet tuohon ohjelmaan. Eikä niillä ole minkäänlaista tarkoitusta muuttaa tuota ohjelmaa seuraavankaan eduskunnan aikana.

Suuresti arvostamani Jaska Brown totesi hiljattain kirjoituksessaan, että hyvin monella vaalien kynnyskysymyksellä voidaan huonosti hoidettuna saada aikaan suomalaisille suuria vaikeuksia, mutta ne voidaan ajan myötä myös korjata, sillä lopullista tuhoa niillä ei aikaan saada. Sama koskee jopa maanpuolustusta, sillä sen suurin ongelma ei ole suomalainen politiikka, vaan se, hyökkääkö Venäjä, eikä se kysy siinä suomalaisten mielipidettä. Tätä ei pidä tulkita niin, että hotellin respassa suhtauduttaisiin maanpuolustuskykyyn kevytmielisesti. Se ei ole poliittinen kysymys, se on itsestäänselvyys ja kansallinen henkivakuutus. Mutta Venäjä päättää aina, vihelletäänkö pilliin.

Olen samaa mieltä Jaskan kanssa. Samoin olen samaa mieltä siitä Jaskan esittämästä asiasta, että näissä vaaleissa valitettavan marginaaliin jäänyt maahanmuuttokysymys on kysymys, jolla kokonainen yhteiskunta voidaan muuttaa peruuttamattomasti huonommaksi tai jopa tuhota. Se on näitten vaalien tärkein kysymys. Meillä on länsirajan takana aikakone, joka kertoo siitä, mitä  kyseisessä asiassa väärin toimimalla saadaan aikaiseksi. Ruotsi on tullut siihen pisteeseen, että sillä on tulevaisuudessa mahdollista korjata tilanteensa vain ampumalla. Tai sitten se hyväksyy sen tosiasian, että ruotsalainen kansakunta näivettyy ja taantuu anarkistisen kehitysmaan tasolle muuttuen yhdestä maailman rikkaimmista kansakunnista yhdeksi maailman perslävistä.

Vasemmistoliitto, Vihreät, Sosialidemokraatit, Keskusta, Kristillisdemokraatit, RKP ja Kokoomus eivät kohota sormeakaan estääkseen tuota kehitystä, joka saadaan tällä menolla aikaan Suomessakin. Tekevätkö ne sen tieten tahtoen, tyhmyyttään tai säilyttääkseen kasvonsa on kysymyksenä merkityksetön. Vain lopputuloksella on merkitystä. Noitten puolueitten maahanmuuttopoliittisen ohjelman määritteli puolue X vuonna 1989.

Entä perussuomalaiset? Tekevätkö perussuomalaiset tarpeeksi estääkseen tämän kehityksen?

Valitettavasti voi todeta, että Timo Soinin näköiselle perussuomalaiselle puolueelle kysymys on marginaalinen. Se ei ymmärrä sitä. Mutta perussuomalaisten riveissä on ihmisiä, joille se sitä ei ole, ja jotka ymmärtävät asiaan liittyvän vaaran. Ja heitä on mahdollisuus saada eduskuntaan. Mitä enemmän, sen parempi. Minkään muun puolueen kautta heitä ei näissä vaaleissa saada läpi. Vuonna 2019 tilanne voi olla toinen, mutta nyt eletään vuotta 2015 eikä meillä ole neljää vuotta aikaa odottaa, sillä Vasemmistoliitto, Vihreät, Sosialidemokraatit, Keskusta, Kristillisdemokraatit, RKP ja Kokoomus noudattavat orjallisesti Puolue X:n vuonna 1989 tekemää maahanmuuttopoliittista ohjelmaa. Myös Nukkuvien Puolue sitoutuu Puolue X:n ohjelmaan.

Hotellin respasta toivotaan, että äänestäjät muistuttaisivat Timo Soinia siitä, mikä nosti persut jytkypuolueeksi ja äänestäisivät vaikkapa seuraavia ehdokkaita. Lista pohjautuu pitkälti Jussi Halla-ahon suosituksiin:

HELSINKI:

Sampo Terho 176

Nuutti Hyttinen 160

UUSIMAA:

Teemu Lahtinen 64

Pauli Vahtera 88

Simon Elo 56

VARSINAIS-SUOMI:

Vilhelm Junnila 76

Maria Lohela 80

HÄME:

Jari Ronkainen 43

PIRKANMAA:

Heikki Luoto 123

SATAKUNTA:

Laura Huhtasaari 11

KESKI-SUOMI:

Teuvo Hakkarainen 61

Ja tämä on hotellin respan ihan oma valinta. Ihan muistutukseksi. Todellisuus ei ole Sanomatalon lasipalatsissa. Todellisuus ei ole yliopistolla. Todellisuus on Veijo Essolla. Teuvo tietää sen. Ja jos ruvetaan laskemaan sitä niin muodikasta kehitysapua, niin kuinka moni ehdokas on henkilökohtaisesti tehnyt sitä enemmän kuin Teuvo?

VAASA:

Juha Mäenpää 74

Ja muistutan, että edesmennyt Tapio Tuuri tuki voimakkaasti Mäenpäätä. Jos pohojalaaset haluavat sytyttää pienen etäkynttilän Tapion haudalle, ja hänen muistonsa kunniaksi, se käy parhaiten piirtämällä lappuun numeron 74.

KAAKKOIS-SUOMI:

Juho Eerola 106

SAVO-KARJALA:

Jussi Wihonen 17

OULU:

Olli Immonen 116

LAPPI:

Hanna Mäntylä 41

Tämän blogin mahdollisuus vaikuttaa asiaan on äärimmäisen pieni, mutta leipää ne on murutkin. Ennakkoäänestystä on jäljellä vielä pari päivää ja varsinaiset vaalit ovat sunnuntaina. Käykääpä heittämässä oma murunne yhteiseen leipään. Jos äänestätte jotakin muuta, ja teillä on valittavananne kaksi ehdokasta, joitten välillä ette osaa päättää, äänestäkää sitä, joka hymyilee kuvassa vähemmän. Hän on todennäköisesti rehellisempi.

Hotellin respassa on tullut tavaksi laittaa musiikillista vaaliboostia ajalta, jolloin soittajat olivat rumia ja karvaisia, ja jolloin musiikissa oli vielä melodia. Tällä kertaa vauhtia antaa folk-rockyhtye Lindisfarne vuodelta 1971 kappaleellaan Meet Me On The Corner.