Sunday, January 17, 2016

ERÄS MINISTERI JA EPÄILYKSEN PIRU

Espoossa, nykypäivänä


Eräs ministeri vietti ankeaa iltapuhdetta kotinsa työhuoneessa istuen työpöytänsä ääressä ja siemaillessaan kolmatta viskiään. Hän mietti kulunutta puolta vuotta ja sitä, mitä se oli saanut hänelle aikaiseksi ja mitä tuntemuksia se hänessä herätti. Nimenomaan hänessä itsessään. Jos joku olisi sanonut hänelle, että mitäs jos miettisit mitä olet tehnyt ja mitä saanut aikaan kansalaisille, jotka sinun johdettavaksesi on annettu ja joitten parasta sinun tulisi kaikin voimin ajaa, hän ei olisi ymmärtänyt kysymystä. Sillä hänhän oli loukkaantunut. Henkilökohtaisesti. Sillä hän ei voinut välttyä siltä ajatukselta että hänen arvovaltansa kyseenalaistettiin, eikä häntä otettu tosissaan. Siis häntä, ministeriä. Sehän oli käsittämätön ajatus maassa, jossa perinteisesti ministerin viran mukana tuli ministeriä koskeva kunnioitus. Johan se nyt on helvetti, jos häntä ei kunnioiteta.

Niin, hän oli hyvin loukkaantunut. Ja hänestä alkoi tuntua siltä, että hän alkoi oikein hyvin ymmärtää niitä saksalaisia kenraaleita, joitten ote itärintamasta alkoi aikanaan pikku hiljaa lipsua. Käskyt olivat kyllä selvät, tavoite selkeästi saneltu ja tahtotila määritelty propagandakoneiston taholta vankkumattomaksi, mutta kädet lipsuivat ja ote reunoista höltyi kunnes lopulta irtaantui kokonaan eikä esikunnassakaan enää tiedetty, mitä tehdä. Jäljelle jäi vain sanelu, uhkailu ja propaganda, joka muuttui aina vain entistä komeammaksi, vaikka todellisuuspohja siihen olikin katoamassa. Mitenkäs se menikään… ensin oli, että ”me olemme voittaneet”, sitten oli ”me tulemme voittamaan”, sitten vuorostaan ”meidän täytyy voittaa” ja lopulta oltiin vaiheessa ”me emme antaudu”.

Eihän siitä ollut kuin puolitoista vuotta, kun hän oli puolueensa golden boy, alati hymyilevä ja selfieitä itsestään ottava uuden ajan poliitikko jolle vain taivas oli rajana. Nyt nurkissa supistiin, että näinkö mies koskaan olikaan muuta kuin hymyä ja selfieitä. Keinotekoisesti tyhjän päälle luotu mielikuva. Ministeri oli järkyttynyt moisesta mutinasta. Mielikuva tai ei, keinotekoinen tai ei, kyvytön tai ei. Ei sillä ollut väliä. Väliä oli ainoastaan sillä, että hän oli ministeri, hänellä oli valta ja nimenomaan sen mukaan häntä tulisi kohdella. Elettiinhän sentään maassa jossa ainakin virallisesti katsottiin titteliä eikä miestä. Mutta selfieitä häntä ei huvittanut enää ottaa ja hymykin tuppasi juuttumaan suupieliin. Sillä Eräs Ministeri oli alkanut pelätä, että otetussa selfiessä häntä katsoisivat vastaan Dorian Grayn kasvot. Kasvot, joitten irvistys ja epätoivo paheni jokaisen otetun kuvan myötä.

Kaiken hemmetin lisäksi Ministeriä oli koko illan vaivannut raivostuttava korvamato. Simo Salmisen Rotestilaulun ensimmäinen pätkä oli junnannut hänen päässään jatkuvasti. Se se vaan on sillä lailla… että tässäkin maassa sitä on paljon mälsää… se se vaan on sillä lailla… että tässäkin maassa sitä on paljon mälsää… se se vaan on sillä lailla… että tässäkin maassa sitä on paljon mälsää…

Kuin vinyylilevy, jonka neula oli jäänyt hyppimään urilleen. Tunti toisensa jälkeen. Ja se sai Erään Ministerin kiehumaan raivosta. Saatana! Tässä maassa ei voi olla millään muotoa mälsää. Sillä minä olen yksi sen suurimmista johtajista ja jos täällä on joku pielessä, niin siitähän saatetaan syyttää juuri minua. Siispä se se vaan on sillä lailla, että tässä maassa kaikki on paremmin kuin koskaan ennen. Ja siitä on saatana päätös! Siitä on poliittinen päätös! Siitä on viranomaispäätös! Ja ennen kaikkea siitä on minun päätökseni!

Mutta silti ministeri huomasi ajattelevansa, että kuinka hänen päätöksellään voisi olla merkitystä, jos hän ei saisi edes päänsä sisällä soivaa Simo Salmista kuriin. Ja mitä pään sisällä tapahtuviin asioihin tuli, niin se se vielä puuttuisi, jos paikalle ilmestyisi se yksi perkeleen…

Myöhäistä.

Siinä paha missä mainitaan. Huoneeseen pöllähti rikinkatku ja kirjahyllyn reunalle ilmestyi puolimetrinen sarvipäinen ja sorkkajalkainen otus joka hymyili hieman pää kallellaan. Erään Ministerin, samoin kuin ehkä hänen hengenheimolaistensa mielestä hymy kuvasti ilmiselvästi pohjatonta paholaismaista julmuutta kaukaa inhimillisen ymmärryksen tuolta puolen, mutta hieman toisella tavalla ajatteleva ihminen saattaisi puolestaan nähdä loppujen lopuksi melko sympaattisen oloisen vessukan, jonka silmät tosin muistuttivat krokotiilin silmiä. Hahmo kallisti hymyilevää päätään toiselle puolelle ja hymyili, jos mahdollista, vieläkin perkeleellisemmin/sympaattisemmin ja tervehti Erästä Ministeriä:

- Som´moro! Mitäs jäbä? Ollaanks täällä vähän pahalla päällä? Noi on muuten hienot noi sun uudet stereot.

Viimeisellä lauseellaan Epäilyksen Piru itse asiassa pelasti Ministerin stereot, sillä hän oli juuri heittämässä viskilasiaan pirua kohden, muistaen samalla, että kun muutama päivä sitten hän oli tehnyt juuri samoin, lasi oli lentänyt nätisti pirun lävitse, tuhonnut stereolaitteiston ja saanut koko hemmetin talon oikosulkuun. Tuo riivatun virnuileva sarvipää oli tullut muutama viikko sitten ensimmäistä kertaa morjestamaan Ministeriä ja vierailutahdit olivat vain kiihtyneet. Epäilyksen Piru vain virnuili ja sanoi:

- Ja kaiken lisäksi toi sun viskilasi oli vielä puolillaan ja nyt se kaikki läikkyi sun hienolle matolle. Alkoholin vastuutonta väärinkäyttöä ja ministerin vastuu on kumminkin huomattavasti suurempi kuin rivikansalaisen. Älä hyvä veikkonen viskiä heittele sinne tänne vaan juo se. Ei se mitään matonpesuainetta ole. Sellaista saa huolestaan rahvaan Stockmannilta eli Tokmannista. Jaa niin, mutta ethän sinä siellä ole käynyt kumminkaan. Vaan et tarjois mullekin? Kun kerran jo ihan tuttuja ollaan.

- Osta sinä jätkä… piru… perkele… tai no mikä hitto sinä oletkaan ihan omat viskisi vaan! Enkä minä sinua tänne vieraaksi kutsunut!

- Mutta kutsuithan sinä. Kas kun minä toimin tällaisessa palveluammatissa, niin minä voin tulla kylään vain kutsuttuna. Se on tietysti eri asia, että tunnustaako kutsun esittänyt sen minulle tai edes itselleen edes ääneen.

Eräs Ministeri kaatoi lasinsa puolilleen viskiä ja kävi sitten omaksi yllätyksekseenkin kaatamassa Epäilyksen Pirullekin omansa. Jospa se sitten läksisi helpommin pois. Piru kiitti kauniisti ja ministeri kysyi:

- No mitä sinulla on tällä kertaa asiaa?

- Sitähän minä ajattelin tulla turisemaan, että sinä – hallituksesi mukana – olet vetänyt pellollisen herneitä nokkaasi noista kansalaisten katupartioista. Niin, että jopa meinaatte kieltää ne. Tiedäkkös, min nya vän, että te olette tekemässä eräänlaisen Suomen ennätyksen, kun kiellätte toiminnan, jota ei ole määritelty rikolliseksi, jossa ei ole mitään rikollista ja jossa ei olla tehty mitään rikollista. Johan tolle nauraa naurismaan aidatkin.

Erään ministerin naama alkoi nykiä sillä tutulla tavalla, kun häntä oli äärimmäisesti loukattu, eli siis arvosteltu hänen toimiaan ja hän kivahti:

- Kuulehan, sinä rikkiä piereskelevä kotirauhan rikkoja! Tässä maassa ei anneta tuumaakaan periksi rasismille ja vihapuheelle!

Epäilyksen Pirun hymy meni niin leveäksi, että suupielet kohtasivat niskan takana ja puolet päästä putosi. Piru nappasi vierellä olevasta kulhosta päänsä seuraksi pari appelsiinia ja jonglöörasi niillä hetken aikaa varsin taitavasti. Pyöriessään pirun kourissa sen pään yläosa iski koko ajan silmää ja Ministerin uudet stereot soittivat Säkkijärven Polkkaa.  Lopetettuaan se muutti appelsiinit kahdeksi kotihiireksi jotka menivät menojaan, läsäytti päänsä jälleen paikalleen ja edelleenkin leveästi hymyillen totesi:

- Joo, myöntää täytyy, että se on kyllä huomattu. Ja sekin, että nimenomaan puheelle, edes kuvitellulle sellaiselle ei anneta tuumaakaan periksi. Meinaan, sinua ei kiinnosta pennin vertaa se, että se ihmismassa jota sinäkin olet ollut tänne haalimassa harjoittaa jatkuvaa väkivaltaa kantaväestöä kohtaan. Ja miksi se sinua kiinnostaisikaan? Eihän se ole puhetta. Se on tekoja. Ja vielä ikoniksi nostamasi väestönryhmän tekoja. Ei niillä ole niin väliä, joten haluat, että niistä vaietaan. Sinua kiinnostaa vain se, että joku kantaväestöön kuuluva saattaa puhua rasistisia rumia tuosta kyseisestä väestönryhmästä ja sen vuoksi olet valmis muuttamaan laillisen laittomaksi ja  kääntämään virkakoneistonkin omaa kansaansa vastaan. Siksi, ettei se vaan puhuisi rumia. Mutta muistuttaisin, että tässä kun ei ole median edustajia kameran ja nauhurin kanssa paikalla, niin eihän tässä mistään jumalanhylkäämästä vihapuheesta ole kyse. Sinä tiedät sen itsekin.

- Mitä sinä tuolla tarkoitat?

- Jaa-a, haluat, että mennään rautalangan eli ratakiskon kautta. No, mennään sitten. Kerropas, mitä, ketä ja minkälaista sellaista hallituksesi johtaa?

- Suomen kansaa ja valtiota, joka kuuluu osaltaan Euroopan Unioniin.

- Hetkinen, pystytkö sinä muuten puhumaan missään vaiheessa Suomesta ja suomalaisista sotkematta sitä Euroopan Unionia siihen? Tuleeko sinulle rytmihäiriöitä ja näppylöitä jos jätät kertaalleen sen EU:n mainitsematta ja puhut Suomesta Suomena.

- Suomi kuuluu Euroopan Unioniin. Eikä sinun tarvitse mennä henkilökohtaisuuksiin.

- Itse asiassa tässä mennään koko ajan henkilökohtaisuuksiin, sillä teknisesti ottaen tämä keskustelu käydään pääsi sisässä ja sinä puhut itsellesi. Mutta jatketaan. Sinä vastasit puutteellisesti. Tarkenna.

Eräs Ministeri oli hetken hiljaa ja vastasi sitten:

- Miten tuota voi tarkentaa. Kerro sinä, jos niin pirun viisas olet.

- Kas kun sinä jätit vastaamatta kysymykseen ”minkälainen”.

- Miten niin minkälainen?

- Sinä et todellakaan taida tajuta. Jaa, no, miksi sinun eliitin jäsenenä sitä tarvitsisi tajutakaan. Minäpä selitän. Sinulla ja hallituksellasi on johdettavanaan ehkä maailman lauhkeimmat hallintoalamaiset. Suoranaiset hallintolampaat. Kansa, joka sietää lähes mitä tahansa. Tai sinun luulosi mukaan aivan mitä tahansa. Se on kestänyt idioottimaisimmat ja sille vahingollisimmat niin poliittiset kuin viranomaispäätökset pistämättä millään muotoa rähinäksi. Se on sietänyt jopa kahden edellisen hallituksen pyhäksi epistolaksi nostaman linjan, että muualta tulleet ovat automaattisesti kantasuomalaisia tärkeämpiä ja kantasuomalaisille jää vain maksajan ja hyväksyjän, tai ainakin sietäjän osuus. Mutta viime aikoina sinäkin olet alkanut tajuta, että lähes mitä tahansa ja aivan mitä tahansa ovatkin kaksi huomattavan eri asiaa. Ja siitä tässä koko partioinnin kieltämisessä tai ainakin sen yrittämisessä on kysymys.

- En nyt aivan ymmärrä.

- Kyllä sinä ymmärrät oikein hyvin. Mutta haluat kuulla sen jonkun muun suusta. Ja minähän Oy Helvetti Ab:n palvelevana virkapiruna autan mielelläni. Se, että partioita tulee kadulle on signaali. Reaktio johonkin. Tiedät oikein hyvin mihin. Se signaali teitä pelottaa. Ei teitä kiinnosta tippaakaan saako joku turvapaikkahuilailija turpaansa. Te pelkäätte vain signaalia. Se on ensimmäinen merkki siitä, että kansalaiset eivät enää luota siihen, että virkakoneisto pystyy takaamaan heidän turvallisuutensa. Itse asiassa he eivät ole luottaneet siihen aikoihin, mutta et ole hoksannut sitä, kun et ole koskaan sitä vaivautunut edes ajattelemaan. Mutta he ovat viimeisen puolen vuoden aikana tapahtuneen invaasion myötä tajunneet, että virkakoneisto ei enää edes halua taata heidän turvallisuuttaan. Ja että poliittista koneistoa ei tippaakaan kiinnosta heidän turvallisuutensa, sillä jos siitä kiinnostuttaisiin, jouduttaisiin tunnustamaan, että järjetön maahanmuuttopolitiikka on saanut turvattoman tilanteen aikaiseksi. Ja kukas sitä maahanmuuttopolitiikkaa tällä hetkellä johtaakaan…

Epäilyksen Piru otti siemauksen viskistään ja  raapi hieman leukaansa. Ääni kuulosti siltä kuin teräsharjaa olisi hinkattu karkeaan hiekkapaperiin. Sitten se jatkoi:

- Ja sinä tajuat senkin, että se kansa, jonka eteen sinun pitäisi työskennellä, osaa jossain vaiheessa tehdä myös lisää johtopäätöksiä. Se esittäisi ensiksi kysymyksen: miksi meidän turvallisuutemme on vaarantunut, ja miksi virkakoneisto ei halua taata sitä? Ja se vastaisi itselleen totuudenmukaisesti: siksi, että hallituksemme on laskenut maahan kymmeniätuhansia väkivaltaisia maahantunkeutujia. Maahantunkeutujien niin taloudellisen hyvinvoinnin priorisointi kantaväestön ohi kuin se, että heidän jatkuvasti kantaväestöön kohdistuvat rikokset vaietaan, on hallituksemme syy. Se tiesi tästä invaasiosta eikä se tehnyt mitään muuta kuin vaati kansalaisiltaan lisää ponnisteluja, taloudellista uhrautumista ja alistuvaa hyväksymistä, että joka ainoa arabijätkä saataisiin varmasti tänne vastaanotettua. Tiedätkös, Eräs Ministeri. Se hallintolampaitten lauma, joka on aina tyytynyt konekivääriin ja Lahtiseen ei enää ehkä siihen tyydykään. Se kaipaa syyllistä. Ja se tietää, mistä se sen löytää.

Eräs Ministeri nousi työpöytänsä takaa seisaalleen ja huusi:

- Minun on pakko protestoida tuota väitettä! Vaikka se sinänsä totta onkin, enhän minä sitä mikrofonien ulottumattomissa viitsi kieltääkään. Nimittäin, syy on yhtä lailla virkakoneiston. Suomessa virkakoneisto ja poliittinen koneisto ovat käytännössä symbioosissa. Ja emmehän me voineet tehdä mitään. EU:n osana meidän kätemme olivat sidottuja. Me olemme sitoutuneet EU:n linjaan ja sitä myötä meidän tulee kantaa osamme vastuusta.

Epäilyksen Pirun hymy leveni ja paljasti sen terävät hampaat kaikessa komeudessaan:

- Symbioosissa? Totta sinänsä, mutta täydellinen symbioosihan on sellainen, josta ei kumpikaan osapuoli pääse irti. Ainakin politiikassa. Ja virkakoneisto pystyy siitä kyllä irtautumaan ja  kaatamaan vastuun poliittiselle koneistolle, todeten, että toimimme vain voimassaolevien lakien ja asetusten mukaisesti. Kun syyllistä etsitään, niin virkakoneisto on esmes sinua paljon paremmassa asemassa. Nyt se nauttii asemastaan valtiona valtiossa mutta tarvittaessa se voi sanoa olleensa vain poliitikkojen viaton käsikassara. Ja luuletko muuten, että tavallisia kansalaisia kiinnostaa se, että vetoat Euroopan Unioniin ja tuohon vastuunkantamisesta lässyttämiseen? Vähentääkö se mahdollisesti kiukkua vai lisääkö jatkuvasti toistettuna mahdollisesti halua tahkota saippuaa köyteen? Tiedät itsekin vastauksen. Ja tiedät myös sen, että sinulla on kaksi vaihtoehtoa. Kertoa olleesi osa Suomen historian suurinta töppäystä ja kantaa vastuu, tai sitten se toinen vaihtoehto. Kerropas sinä puolestasi se. Kyllä sinä tiedät.

Eräs Ministeri istui takaisin tuolilleen ja totesi:

- Niin. Kieltää ongelman olemassaolo ja ennen kaikkea siitä keskusteleminen. Vaientaa signaali, ennen kuin se kuuluu liian laajalle, eikä sitä pysty enää hallitsemaan.

- Missä sinä oletkin kunnostautunut tähän mennessä mainiosti. Jopa eduskunnassa, jossa kielsit erästä kansanedustajakollegaasi puhumasta haittamaahanmuuttajien rikoksista. Ja totesit, että eduskunta ei ole paikka, jossa puhua tällaista. Muistatkos, mitä se kollega vastasi?

- Joo. Että missäs näistä sitten voi puhua, jos ei eduskunnassa.

Epäilyksen Piru vakavoitui, pyyhki hymyn naamaltaan ja totesi lähestulkoon myötätuntoisella äänellä:

- Tiedätkös, Eräs Ministeri. Aikanaan Suomessakin on ollut aika, jolloin maan poliittinen johto on ollut oikeasti vastuussa kansalleen ja jopa tunnustanut sen. Se ei ole mieltänyt itseään ylikansalliseksi eliitiksi, joka on vastuussa vain itselleen. Eikä se syyllistänyt ihmisiä väärin äänestämisestä ja kriminalisoinut ajatuksia. Ei edes suomettumisen aikana oltu lähelläkään sitä, mitä nyt. Ei silloin Suomen lakeja määritelty sen mukaan, mitä Moskovassa ensiksi päätettiin.  Eikä siitä itse asiassa ole niin kauankaan aikaa. Totesihan jopa entinen tasavallan presidentti Mauno Koivisto aikanaan, että ”Minua rasittaa, että on joku eliitti, joka kertoo mitä mieltä kansan pitäisi olla ja antaa tuomioitaan ja hyväksymistään sen mukaan. Täytyy tunnustaa, että minua aika lailla rasittaa sekin, kun sanotaan, että katsokaa muita maita ja kuinka me kehtaamme niiden edessä olla. Aivan kuin meidän historiamme, yhteiskuntamme tai saavutuksemme olisivat sellaisia, että pitäisi jotenkin madella muiden ihmisten edessä”. Aivan niin kuin Koivisto olisi tuuminut, että kansalaiset osaavat itsekin ajatella ja että päättäjä on kuitenkin kansansa palvelija eikä sitä hyväksikäyttävä despootti. Ja muistatkos, Eräs Ministeri, minkä tapahtuman yhteydessä hän sen sanoi?

- Muistan. Somalien ensimmäisen tulon yhteydessä. Mutta se on poliittista esihistoriaa ja sitä myöten täysin merkityksetöntä. Niin kuin on kansan palveleminenkin. Sinänsä en kiistä sanomaasi. En kiistä sitä, että olen narsistinen ja vallanhimoinen paska joka on saavuttanut asemansa olemalla mitään kyseenalaistamaton Euroopan Unionin häntäkärpänen ilman omia kykyjä, aatteita ja mielipiteitä. Mutta se minulle riittääkin, sillä haluan jatkossakin olla osa sitä eliittiä, joka on vastuussa vain itselleen. Ja näin tulen toimimaan tästä eteenpäinkin. Eikä sinulla ole mahdollisuutta estää sitä. Olen nimittäin vähän keskustellut sinusta muutamien ihmisten kanssa. Sinä uhkailet heitä Omallatunnolla. Oliolla, joka on aikanaan irtautunut heistä ja joka takaisin tullessaan muuttaa ihmisen pysyvästi. Mutta minuun tuo uhkailu ei vaikuta. Kas kun minulla ei ole sitä koskaan ollutkaan. Se, mitä ei ole ollut, ei voi myöskään palata. Joten olet aseeton minua vastaan. Olen tieni valinnut ja hiljennän tuon hallintolampaitten alkavan määkymisen heti alkuunsa. Koska minulla on siihen oikeus. Ja sen oikeuden olen antanut itse itselleni. En ole noussut tähän asemaan pudotakseni siitä vaan käyttääkseni sitä.

Epäilyksen Piru palautti naamalleen oikein pirullisen hymyn ja sen silmät kiiluivat:

- Olet oikeassa. Ei sinulla ole koskaan ollut omaatuntoa. Mutta katsos, meillä on firmassa käytettyjä sellaisia jemmassa yllin kyllin. Itse asiassa me olemme etsineet sinua varten valmiiksi hyvin vähän käytetyn yksilön. Kun minä vielä vähän pehmittelen sinua, niin jossain vaiheessa me sujautamme sen sinun sisääsi. Ja me tulemme tekemään sen silloin, kun olet mahdollisimman suuren väkijoukon huomion kohteena. Vaikkapa lehdistötilaisuudessa. Voi Eräs Ministeri, kun Omatunto on sinussa, se tulee tekemään elämästäsi niin, niin helvettiä. Vaan kiitti viskistä ja nähdään taas!

- Hei! Odota!

- No mitäs vielä?

- Sinä olet siis töissä Oy Helvetti Ab:ssa?

- Pitää paikkansa.

- Kai teillä sitten on jonkunlainen valitusosastokin? Minä haluan valittaa toiminnastasi.

- No johan nyt toki.

Epäilyksen Piru napsautti sormiaan ja Erään Ministerin eteen ilmestyi sentin paksuinen nippu lomakkeita.

- Nuo kun täyttelet, niin minä koukkaan ne seuraavalla käynnillä mukaani ja vien asiasta vastavalle apulaispääperkeleelle.

- Mutta hei… nää lomakkeethan… mitä ihmeen kieltä nää on?

- Mitäkö kieltä? No helvettiä tietenkin. Luuletko että tällainen monikansallinen kokonaisuus printtaa kaikki lanketit kaikilla mahdollisilla mitättömillä kielensirpaleilla? Ja etkös sinäkin ole kovasti hehkuttanut, että aika on suurempien kokonaisuuksien, eikä kieli ole mikään varsinainen identiteettikysymys, joten luulis tämän sulle kelpaavan. Ensi kertaan. Som´moro!

Epäilyksen Piru häipyi rikinkatkuiseen pöllähdykseen ja Eräs Ministeri jäi tuijottamaan tyhjin katsein eteensä. Hän havahtui siihen, kun ne kaksi appelsiineista ilmestynyttä hiirtä loikkasivat hänen pöydälleen heittäen samalla kolmoisvoltin kahdella kierteellä ja tehden täydellisen telemark-alastulon. Hiiret alkoivat puhua:

- Mahtoikohan se Epäilyksen Piru muistaa sanoa sulle, että me muutetaan tänne asumaan? Me nimittäin haetaan sulta turvapaikkaa, ja sinä myönnät sen.

- Hä?

- Ja me muistutetaan samalla, että sun on ihan turha laitella tänne mitään loukkuja tai myrkkyjä tai hankkia kissaa tai yleensä mitään muutakaan. Ei ne meille pärjää. Me ollaan katsos hornanhiiriä (mus infernus) ja meille ei parane pahemmin vittuilla. Sinä voit vaikka tuupata talon täyteen VX:ää, eikä me olla moksiskaan. Naapurustosi tosin saattaa tykätä siitä lopullista kyttyrää. Niin että parempi vaan hyväksyä väistämätön ja kantaa vastuu. Etkös sinä ole jo sitä muilla mukavasti kannattanutkin?

- Tä?

- Ja niin juu, toinen meistä on uroshiiri ja toinen naaras. Kantava sellainen. Niin että perheenlisäystäkin on tulossa. Me kattellaan nyt vähän paikkoja, mutta päätettiin jo, että tuosta teidän makuuhuoneesta tulee meidän kämppä. Niin että rupeepas roudaamaan rojujasi sieltä huuthelvettiin ja sen valituslankettiläjän pohjimmaisena on sitten parin sivun luettelo siitä, mitä sinun tulee hankkia meille A.S.A.P. Ja muista, että me ei mitään halpasapuskaa syödä, niin että kunnon mättöä pöytään. Tai muuten tulee tupenrapinat. No niin, jätkä, panehan toimeksi.

- Öh?

Seuraavana päivänä Erään Ministerin avustajat ihmettelivät hänen käytöstään. Ensinnäkin mies oli antanut heille lapun, jossa oli lista tarvikkeista ja muonasta, jota heidän tulisi hankkia eläinkaupasta Ministerin kotiin. Kun kaiken listassa oli hankkinut, se kustansi yli kaksi tuhatta euroa. Listan mukaan näytti siltä, että Ministeri oli hankkinut kotiinsa hiiriä. Mutta avustajat ihmettelivät, että kuinka paljon hiiriä oikein saattoi hemmotellakaan. Eräs Ministeri oli varmaankin hyvin eläinrakas.

Lisäksi avustajat ihmettelivät, miksi hän näytti säpsähtelevän aivan turhasta ja vilkuilevan jatkuvasti olan yli taakseen. Ymmärsi Eräs Ministeri itsekin käyttäytyvänsä hieman oudosti ja hän meinasi jo lipsauttaa pelkäävänsä, että häneen asennetaan salaa omatunto. Mutta hän tajusi, että se ei kuulostaisi hyvältä julkisuudessa. Kun ne hemmetin hallintolampaat tuntuivat jostain hänelle käsittämättömästä syystä arvostavan sitä omaatuntoa.

Kiitokset Epäilyksen Pirun kuvasta Thulelle.

28 comments:

Anonymous said...

Ristus miten hyvä. Olen ehdottomasti sitä mieltä että nämä kuuluisi määrätä pakolliseksi tärähtäneistön lukea, ja ottaa opiksi.
Kiitos Yrjö mahtavasta sunnuntai-aamun lukuhetkestä.

Heikki Honkanen said...

Hieno tarina taas. Todellakin tekevät vähintään Suomen ennätyksen, jolleivät jopa laajemmankin luokan ennätystä. En tiedä onko kategoria oikeusmurha vai typeryys.

T: Hezzu

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Anolle ja Heikki Honkaselle & kiitos kommenteistanne. Minulla vaan on pyörinyt mielessäni viime aikoina kovasti se, että mikä on niin poliittisen kuin virkamiespäättäjän vastuu kansalaisille, ja mieltääkö nykyinen poliittinen eliitti kantavansa sitä vastuuta ollenkaan. Vai ajatteleeko se niin, että nimenomaan sen eliitin elättävät kansalaiset ovat vastuussa siitä, että eliitin täysin reaalimaailmasta kadonnut utopia täytyy toteuttaa keinolla ja hinnalla millä hyvänsä? Tein ajatuksistani tässä kirjoituksessa hieman kevyemmän version. Voi olla, että palaan tähän myös ymmärrysharjoituksen merkeissä.

Anonymous said...

Lisää kuvitusta tähän reportaashiin:
http://i.imgur.com/qKPUtXj.jpg

All resemblances to known comics characters are purely coincidental.

- Ukko

Anonymous said...

Ykän piru-saaga sai jatkoa. Hyvä kirjotus. Tuohon oikeastaan sopisi kuka ministerintollukka vain, mutta ainakin olin tunnistavinani "hymyistä ja selfieista" argumentoinnin mestarin. Hänet, jolle "monikulttuurisuus on rikkaus, ei mulla muuta". Laita pilkun tilalle sana koska, niin huomaat miten loistavaa argumentointia ao. ministeri harrastaa.
Tuosta "tästä ja tästä asiastahan ei keskustella" tulee mieleen Suuri Oppositiojohtaja, AY-johtaja, joka luulee että hänen edustamansa instituutio (SDPn ja SAKn symbioosi) on kuolematon ja hän voi määritellä, mistä vapaassa demokratiassa puhutaan ja äänestetään.

Ja mitä tulee itse "Erääseen Ministeriin" (nimi muutettu), niin mitenkäs se taas menikään tuo virkavala? "Minä N.N. lupaan ja vannon kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä (vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta), että minä virassani noudatan perustuslakeja ja muita lakeja sekä toimin oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti kansalaisten ja yhteiskunnan parhaaksi." Juhlallinen vakuutus on siitä huono, että se vetoaa omaantuntoon. Ja vala taas siitä huono, että se vetoaa mielikuvitusolennon edessä lupauksen tekemiseen. Eivät ne mitään hävetä osaa, joten musta maija jää maksajalle käteen.
--Viikon radiokasvo

Anonymous said...

Hyvin eläväinen tarina. Oli kuin oisin ollut ko huoneessa ja nähnyt tämän hammaspeikon reaktiot. A) Pirun kanssa ja B) ilman pirua. Itseasiassa B näytti vielä hauskemmalta.

-Tvälups-

Anonymous said...

Tästä jutustasi tuli niin elävästi mieleen Jim Carreyn elokuva Valehtelija - valehtelija, juoni on ainakin mahtava. Kuvitelkaapa lakimiestä (tai miksei poliitikkoa) joka ei kykenisi valehtelemaan, vaikkapa vain yhden vuorokauden ajan, eikä pystyisi olemaan pois julkisuudesta? Voisi tulla mielenkiintoisia kommentteja. Tässä hyviä pätkiä k.o. leffasta, tuo hissikohtaus on ainakin mainio!

- Soomepois Eestist -

Anonymous said...

Ah, aivan hillitöntä tuuletusta! Kiitos, kylläpä mieli tätä lukiessa kepeni mukavasti! Ja erityiskiitos mus infernuksista!

Ihan toiseen asiaan: Iltalehdessä olevan artikkelin mukaan (sorry, ei linkkiä) mm.Teräasekeskuksen asekirjanpidon "häviämisen" tutkimukset tahallaan hässineen K. Soukolan persettä voi hieman kuumottaa, kun tavalliset kansalaiset ovat ruvenneet reagoimaan frouvan tapaan toimia:
http://blog.sipp.is/2015/12/04/kantelu-kihlakunnansyyttaja-krista-soukolasta/

T. Riku Raunioilla
ps. tuo "1918 Kertomaton tarina" on sitten aivan hämmentävän hyvää tekstiä, nöyräksi vetää kun sitä lukee!

thule said...

Jälleen kerran loistava EP-tarina. Todella pistänyt miettimään tunteeko tämä eliitiksi itsensä mieltävä rosvojoukko lainkaan sanojen "vastuu" ja "omatunto" merkitystä. Kello käy...

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Ukolle, Viikon Radiokasvolle, Taisteluvälineupseerille, Soomepoisille Eestist, Rikulle Raunioilla ja Thulelle. Noin yleensä ottaen voisin tuumia, että ennen EU-aikaa päättäjät saattoivat sanoa kansalaisille, että ”meidän on pakko työskennellä kovemmin ja kiristää vyötä, että selviämme maana ja kansakuntana” ja siinähän oli ihan järkeäkin. Nyt linja on, että ”meidän on pakko työskennellä kovemmin ja kiristää vyötä, sillä toisten etu vaatii sitä” ja se heitetään aivan pokkana eikä sitä edes kiistetä.

Tuo Viikon Radiokasvon pilkku/koska-huomio on hyvin osuva. Ja Soomepois Eestin ”liar, liar”-vertaus sai kyllä hymyn huulille, sillä päivä valehtelematta vastaisi nykyisen poliittisen eliitin jäsenelle päivää helvetissä.

Tuo linkki, minkä Riku Raunioilla lähetti kannattaa muittenkin lukea ja Rikulle erityiskiitokset erityiskiitoksista. Noita vaihtoehtohistorioita on aina mukava väsäillä.

Thorvald Eskilinpoika said...

Mielenkiintoinen tuo ministerin vala. Useimmat ministerithän eivät ole uskovaisia, eikä suurimmalla osalla heistä ole omaatuntoa eikä kunniaa. Menee hukkaan mokomat valat. Merkitystä niillä on siis vain niille harvoille uskovaisille ministereille, muut vannovat ihan tuleen....

Yrjöperskeles said...

Tervehdys, Thorvald Eskilinpoika. Olisi mielenkiintoista tietää, onko ministerin valan rikkomisesta koskaan tullut kenellekään mitään sanktiota? Tai että onko joku instanssi, joka yleensä voi todeta, että vala on rikottu? Vai liekö tuo vala sitten vain merkityksetön rituaali? Ei ole tämmöstä koskaan tullut otettua selvää.

Anonymous said...

Kumma juttu muuten, miten tietyntyyppisten ihmisten kyky ymmärtää asioita loppuu täsmälleen samalla sekunnilla kun niistä tuntuu, että niiden arvovaltaa kyseenalaistetaan, niitä ei oteta tosissaan ja/tai niihin kohdistuu epäkunnioitusta. Täsmälleen samantyyppisten ihmisten kohdalla toistuu usein "mieluummin tuho kaikille kuin aseman menetys minulle" -prosessi eri mittakaavoissaan.

"En minä konekivääri ja Lahtista kaipaa, vaan syyllisiä...." Hmm... Näyttää tutulta. ;-)

Eu:hun vetoaminen ei muuten tavallisen kansan silmissä ole uskottavaa silloin jos EU:sta löytyy yksikin sellainen valtio, joka on voinut ilman raskaita haittoja toimia toisin. Tämän vuoksi EU:hun ja kansainvälisiin velvoitteisiin ei voida vedota uskottavasti missään sellaisessa asiassa jossa vaikka Viro on voinut toimia meitä fiksummin. Voidaan toki vedota, mutta ei siihen vetoamiseen kukaan täysipäinen usko.

Jos islamismi luo Eurooppaan intifadan tai jopa sisällissodan kaltaisen tilanteen, niin yksikään poliitikko, journalisti, kansalaisjärjestöjohtaja tms. ei voi säilyttää sitä unelmaa että olisi vastuussa vain itselleen. Silloin asiat lähtevät kääntymään sisällissotamaisen jyrkkään polarisoitumiseen päin ja hyvin suuri määrä ihmisiä kysyy ensimmäisenä, että "oletko ollut meidän puolellamme vai meitä vastaan". Jos vastaus on "meitä vastaan", niin elämä voi olla ikävää.

Stubiootin asema puolueessaan taitaa muuten olla kovasti laskusuunnassa. Sen tyyppiset henkilöt ovat aina parhaimmillaan ollessaan kaukana. Lähellä todellisuus tulee ennen pitkää esille ja se taas tuottaa kritiikkiä ja vastarintaa.

Olisin muuten valmis lyömään vetoa siitä, että jos Sale ei hae toiselle kaudelle, niin Vapaavuoresta tulee Kokkareiden seuraava pressaehdokki. Enkä hämmästyisi jos saisi vastaansa Heinäluoman. Kepun mahdollisia ehdokkeja on vaikea arvailla - ellei tule ylläri päivänpolitiikan ulkopuolelta. Persujen olisi aika keksiä jotain muuta kuin Soini, Soini ja Soini. Ehkä Terho? Voisi saada enemmän nostetta kuin Soini.

Anonymous said...

Tuli hassu ajatus mieleen.

Suomi on ihan aidosti infosodan kohteena. Se on todellisuutta. MV-lehti lienee osa kyseistä infosotaa. Näin ollen viranomaisilla on todellisia perusteita selvittää siihen liittyviä asioita.

Ykä, Matruuna, Riikka, Rähmis ja monet muut bloggaajat eivät ole osa infosotaa. He ja heidän tekstinsä loukkaavat ja vaarantavat kuitenkin hyvin monien vaikutusvaltaisten poliitikkojen ja virkahenkilöiden tulevaisuuden suuria suunnitelmia. Paha juttu. Ei saa jäädä kostamatta.

Jos ja kun näitä infosodan ulkopuolisia tahoja assosioidaan infosodan toimijoiksi vaikka YLEn voimin, niin silloin voidaan tuottaa tekosyitä ja perusteita poliittisesti kiusallisen sananvapauden loukkaamiseksi.

En tiedä onko sellaisen mahdollisuuden todennäköisyys nolla, yksi vai jotaini siltä väliltä, mutta ihan huomioimisen arvoinen asia sinänsä.

Becker said...

Tämä oli kyllä ihan mainio tarina, mutta epäilempä että kyseisellä kanisterilla mitään omaatuntoa on. Silmissä kangastelee päästä Brysseliin käteisen seuraksi alkaa tienaamaan 27.000 egee kuussa verottomana perseennuolemisesta. Kyseinen kanisteri kun alkaa varmaan olla vähän kadekin ja kiirehän sillä tulee sillä pieni pelko kaivelee persuksissa jotta jospa EU hajoaa ennekuin hän pääsee lihapatojen ääreen. Kotimaassa meinaan alkaa eväät olla jo syöty.
Nuo ministerinvalat samoin kuin perustuslaki ovat vain savuverhoa pottunokan hämäämiseksi. Ei niillä ole poliittiselle aatelille mitään merkitystä. Eikä niiden noudattajättämisestä joudu minkäänlaiseen vastuuseen.

Castor said...

Kanada kiristää maahantuloa nyt sitten myös suomalaisten (ja muiden aikaisemmin viisumia aikaisemmin tarvitsemattomien) osalta:
http://www.cic.gc.ca/english/helpcentre/answer.asp?q=1056&t=16

Tämänkin ovat saaneet aikaan rauhanuskonnon edustajat. On se kummallista, että yksi porukka saa aivan vapaasti riehua ja melskata, ja rajoittaa MEIDÄN vapauksiamme. Ja joku jaksaa vouhkata jositain täysin merkityksettömästä Odinin sotilaista! Mutta tätähän se on, tärkeät asiat hukutetaan sosiaalipornoon.

Anonymous said...

Tarvitaanhan näitä maahantulijoita. Mihinkä..? No, tarve on huutava sinä päivänä kun suomalaiset alkavat vikuroida tosissaan valtaapitäviä vastaan.
Hallitus vain yksinkertaisesti jakaa rk:t näille herroille ja käskee heitä hoitamaan ongelman pois.
Jaa ettei..? Miksei? Tulee taatusti hoitamaan. Halvalla ja tehokkaasti.
Entä puolustusvoimat? Voimme pyyhkiä sillä takapuolen. Se lafka tekee tasan kuten hallitus käskee ja sillä selvä.
Ja jos hallitus käskee jakamaan aseet matuille, niin näin myös tapahtuu.
Meidän tulevaisuus on ihan meidän omissa käsissä ja vain niissä. Ei meitä kukaan tule auttamaan.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Ano1:lle, Ano2:lle, Beckerille, Castorille ja Ano3:lle & kiitos kommenteistanne.

Ano1: Näihin ”tietyntyyppisiin ihmisiin” on tullut törmättyä työelämässä siinäkin mielessä, että jos antaa johonkin työtehtävään liittyvää täysin asiallista ja perusteltua palautetta, niin asia mielletään henkilökohtaiseksi loukkaukseksi ja silloinpa asiasta on huomattavan vaikeaa keskustella.

Mitä EU:sta totesit niin tosi on, ja Suomihan on ollut EU:n mallioppilas, jota muualla Euroopassa pidetään todennäköisesti hyväuskoisena höhlänä.

Sisällissodasta ja sen vaikutuksista mainitsemiisi ihmisiin voisi todeta, että kyseiset tahot eivät kertakaikkiaan usko tilanteen kärjistyvän sellaiseksi. Kas kun siitähän on viranomaispäätös ja tokihan suomalaiset noudattavat viranomaispäätöksiä maailman tappiin saakka.

Stubbin kohdalta olen samaa mieltä. Ehkä kokkareissa on huomattu, että jätkällä oli mainio imago, mutta sen takana ei sitten ollutkaan mitään. Noista pressanvaaleista vähän luulen, että puolueet satsaavat niihin nykyisin lähinnä puolilla valoilla, sillä presidentinvaltuudet ovat jo varsin rajalliset.

Ano2: Infosodalla tarkoitat vissiinkin sitä, että Venäjä käy infosotaa Suomea kohtaan. Siinä kohdalla en ole sinänsä varma siitä, että MV-lehti olisi Venäjän trolli. Siinä on omat hyvät ja huonot puolensa, mutta joka tapauksessa se kertoo sen, mitä valtamedia ei. Oma bloginihan on sinänsä ylen taholta linkitetty osaksi MV-lehden verkostoa, mutta se vain kertoo siitä, että yle ei oikein ymmärrä näitten blogien ideaa. Näissä blogeissa kirjoittavat ihmiset, jotka aikaisemmin lukivat vain Tex Willeriä ja vähät välittivät, mutta valtiovalta on saanut typeryyksissään aikaan tilanteen, että tavallisetkin ihmiset ovat heränneet. Eikä näissä blogeissa (mitä yle tod näk ei myöskään ymmärrä) ole kyse ihmisistä, jotka haluavat julkisuutta, vaan näissä blogeissa viesti on pääasia, ei viestintuoja. Mutta – niin kuin tuumailit – niin yle voi hyvinkin alkaa käsitellä meitä jonkunlaisina putinistisina trolleina ihan vaan sen takia, että saadaan epämiellyttäviä totuuksia laukovat turvat tukittua. Tuo termisi ”poliittisesti kiusallinen sananvapaus” kuvaa muuten tilannetta erinomaisesti.

Becker: Mitä varmimmin olet oikeassa ja jotenkin politiikassa ja poliitikoissa on tapahtunut perustavanlaatuinen ja pelottava muutos. Ennen vanhaan poliitikot ymmärsivät, että heidän työnsä kohde ja suurin yksikkö on Suomi, jonka eteen tulee toimia. Kukin tavallaan ja tyylillään, onnistuen tai epäonnistuen. Mutta nykyinen poliitikkokunta jatkuvasti korostaa alamaisuuttaan EU:lle, enkä oikein usko, että aikanaan EU:n puolesta äänestäneet suomalaiset halusivat tätä tilannetta.

Castor: Juu, kiitos islamilaisille veljillemme tästäkin ilosta. Tuo mainitsemasi ”tärkeät asiat hukutetaan sosiaalipornoon” on muuten hyvin osuva.

Ano3: En oikein jaksa uskoa, että puolustusvoimat nostaisivat asetta suomalaisia kohtaan. Se kun ei ole kumminkaan mikään muukalaislegioona, vaan se koostuu meistä tavallisista jätkistä.

Anonymous said...

https://www.youtube.com/watch?v=lQIdhdQKDCE

Vasarahammer said...

"Jos ja kun näitä infosodan ulkopuolisia tahoja assosioidaan infosodan toimijoiksi vaikka YLEn voimin, niin silloin voidaan tuottaa tekosyitä ja perusteita poliittisesti kiusallisen sananvapauden loukkaamiseksi."

MV-lehti lainaa lähes kaiken aineistonsa muualta. Kaikki, jotka pääsevät/joutuvat lehden sivuille saadaan epäilyksen alaisiksi vihjailemalla infosodasta ja Venäjän trolleista.

Kyllä niitä trolleja oikeasti on, mutta ne ovat sellaisia perskärpäsiä, joita on turha huitoa sivummalle. Twitterissä muutama Vaalit-alkuinen tili esimerkiksi seuraavat perästä ja tekaisevat juttuja Twitter feediin twiitatuista uutisista. Aina silloin tällöin julkaistaan välissä joku Venäjä-myönteinen hömppäjuttu tai arvostellaan Yhdysvaltojen toimintaa.

Eli nuivat uutiset ja niiden kommentointi houkuttelee hunajapurkille, jossa yritetään syöttää Venäjä-propagandaa.

Venäjätrollien uutissaitteja ovat mm. finnleaks.net, asialehti.net ja tietysti Putlerin uutiset fi.sputniknews.com .

Toiminta on paljon harmittomampaa, kömpelömpää ja läpinäkyvämpää, kuin Saara Jantunen ikinä suostuisi myöntämään.

Oma teoriani on se, että MV-lehden menestys on tullut ensin ja trollien omat saitit ovat sen jälkeen alkaneet julkaista samoja uutisia kuin MV-lehti ja näin saada lukijoita.

Anonymous said...

Ei ehkä plv käännä aseita kansaa vastaan, mutta kuten sanoin, jos käsky käy, ne jakavat aseet matuille ja sillä selvä.
Meinaan, tässä maassa,jos tiukka paikka tulee, ei ole ketään muita joita hallitus voisi käyttää käsikassaranaan.
Ja nämä taatusti tekisivät sen hyvin mielellään.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Ano1:lle, Vasarahammerille ja Ano2:lle & kiitos kommenteistanne.

Ano: On tietysti hyvä, että protestoidaan, mutta en kyllä ymmärrä, kuinka minihameissa kulkevat miehet estävät ensimmäistäkään väkivallantekoa. Tuon tyyppinen protestointi on sitä länsimaisten ihmisten keskinäistä omaa kivaa, joka ei vaikuta millään muotoa islamilaisiin ja jotka lähinnä naureskelevat tuolle.

Vasara: Näen asian pitkälti samoin kuin sinä. Nuo laittamasi linkit olivat minulle muuten ihan uusia. Näyttivät koko lailla olevan kopioita MV-lehdestä. Niin kuin totesin, niin MV-lehdessä on paljon hyvää. Tuota Magneettimedian ideaa taas en ymmärrä.

Ano2: Tässä olen eri mieltä. Poliittinen koneisto voi ehkä vaatia aseitten jakamista matuille (mitä en sitäkään usko), mutta puolustusvoimat eivät niitä luovuta. Se kun tarkoittaisi sitä, että PV antaisi viholliselle aseet toimia itseään vastaan. Niin hulluksi tilanne ei mene, vaikka se hyvin hulluksi menisikin.

Castor said...

Kenguruoikeudenkäynnit ovat nyt viimeistään tulleet myös Pohjoismaihin mullilauman mukana: Ruotsissa tuomioistuin hylkäsi ulkomaalaisen, ei-eurooppalaisen syytteen ajokortitta ajosta, koska SYYTTÄJÄ ei kyennyt näyttämään että kuskilla EI ollut ulkomaista ajokorttia! Sitäpaitsi ainakaan Suomessa ei mikä tahansa ulkomainen ajokortti kelpaa. Minusta näyttövelvollisuus on sillä, joka väitteen esittää siitä, että hänellä on ajokortti, jos sitä ei muutoin saada selvitettyä jostain saatanan vinkuintian ajokorttirekisteristä. Kaikki nämä ja muut älyttömyydet tulevat meille näiden maahantunkeutujien mukana.

Lähtökohta on siis se, että kaikilla Ruotiin tulevilla ulkomaalaisilla on ajokortti. Kaikki ovat myös insinöörejä, lääkäreitä, jne. vaikka papereita tällaisesta ei ole, jos vastakkaisen väitteen esittäjä ei pysty osoittamaaan, että henkilö EI ole lääkäri, insinööri, jne.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys, Castor. Mitä muutakaan tähän voisi todeta, kuin sen että aikanaan Spede ja kumppanit tekivät mainioita sketsejä, mutta tähän heidänkään mielikuvituksensa ei olisi riittänyt. Ruotsi ei ole valtio, se on sairaus. Joka piru vie vielä pyrkii leviämään.

vieras said...

Veikkaan että Stubb on jo jonkin aikaa miettinyt sitä aikaa jolloin hän ei ole enää politiikassa mukana. Veikkaan että hänellä on listattuna vaihtoehtoja mitä tekisi, jos täytyy ottaa ritolat syystä tai toisesta. Hän on ollut vajaat kaksi vuotta, eli melko lyhyen aikaa Kokoomuksen pj., mutta ei ole enää se freesi uusi kasvo josta huokui tsemppaava mutta lapsenomainen yltiöpositiivisuus. Tilanne oli tuo kun hän Europarlamentiin 2004 ja kun astui ministeriksi kun Ilkka Kanerva sai potkut keväällä 2008. Stubb on siis kohta ollut kahdeksan vuotta ministerinä. Tuona aikana hän on ylläpitänyt edelleen sitä fiilistelyä mutta se on enää ”muoto vailla sisältöä”, hieno ulkokuori joka peittää onton, tyhjän ja kumisevan astian. Poliittisella saralla ei ole enää ylös nousemista. Pääminsterinä hän piipahti ensimmäisen ja toivottavasti, ja myöskin luultavimmin vihoviimeisen kerran. Komissaariksi ei enää pääse, kun se Siilinjärven ihmepoika vei sen duunin ja ehti ottaa ritolat. No, jos pääsisi Brysseliin hänen kaveriksi, jos hän järkkää jokin suojatyöviran? Jyrki-boy oli kuitenkin se syyllinen joka ylipäätään nosti Stubbin näkyviin asemiin.

Siksi Stubb varmasti miettii mitä tekee politiikan jälkeen. Ehkä jo jollain lailla elää niissä ajoissa tai ainakin käy mielikuvaharjoitteluja siitä kun on jo jossain muussa puuhassa. Siksi ei välitä mitä kamaluuksia nyt tapahtuu, kun ei kuitenkaan ole enää korjaamassa niitä. Hän voi makoilla loistoveneellä Karibialla ja ryypätä, ja kuvitella kun ”ne muut” korjaavat hänen aiheuttamia vahinkoja. Mitä Ykä arvelee tästä?

Elinkeinoministeri olisi ehkä se salkku jonka olisin antanut Stubbille, jos hänet oli pakko päästää jatkamaan. Mieluiten olisi ilmoittaa erosta kun uusi eduskunta virallisesti aloitti mutta kun ei. Elinkeinoministeri olisi ollut sopivan mukava mutta ei liian raskas. Soini kun ei älynnyt tai uskaltanut ottaa valtiovarainministeriä vaikka salkku oli tarjolla, niin näin ei käynytkään. Ellei sitten Soini laskelmoinut että Stubbia voi kompromettoida lisää VM:n salkulla, ja hän korventaa itsensä lopullisesti hiileksi jolloin poliittinen ura on lopullisesti alamäessä. Voisiko olla niinkin että pressa olisi sanonut Soinille että ota UM ettei Stubb pääse pelleilemään enempää ulkomailla? Kumitonttu arveli joskus noin. VM:n paikka olisi sitten tarjolla myöhemmin? Onko foliohattuilua?

Olisi vaan pidetty Ike ulkoministerinä silloisissa oloissa, vaikka vanha ukko jaksaa juosta hameitten perässä. Pienempi harmi tuo olisi ollut pitää ukko kehissä. Vaikka mielestäni pitää olla lojaali omalle muijalle varsinkin jos on ”vanhanaikaisesti” naimisissa. Sitäpaitsi Kokoomuksen propagandaosasto olisi osannut rauhoittaa tilanteen, heillä kun on taitava viestintä. Sitä median ja julkisuuden hallinnan taitoa on kehuttava ammatillisessa ja teknisessä mielessä, vaikka muutoin inhoaisi puoluetta. Oli Urkillakin niitä naisia pitkin vuosikymmeniä. Sylvi hyväksyi Urkin naisjutut, mutta ehtona oli ettei anna eroa.

vieras said...

Kepun oma Stubb on Olli Rehn. Pitkän aikaa olen kummastellut, mitä hän tekee Kepussa. Hän olisi aina sopinut Kokoomukseen. Hän on kuitenkin paluumuuttaja. Hän ehti pokkuroida EU:ta pitkään ja sai palkinnoksi komissaarin viran jossa ehti olla kymmenen vuotta. Hän on jo saanut EU:lta kaiken sen mitä sieltä voi henkilökohtaisesti saada. Periaatteessa hänen ei tarvitse enää kannattaa liittovaltiota eikä edes EU:ta, vaikkei sitä vielä sanoisi ääneen. Hänellä on helpompi tilanne kuin Stubbilla. Hän on jo pokkuroinut omansa, eikä myöhempi ura siltä osin vaarannu, vaikka EU lakkautettaisiin helmikuun puolella.

Sinällään, jos menneisyyden voisi taikoa toisenlaiseksi, olisin taikonut hänestä ammattilaisjalkapalloilijan joka olisi päässyt ulkomaille huipputason liigaan, ja luonut siellä menestyksellisen uran. Tähän tulisi mukaan pelit maajoukkueessa, hyvässä lykyssä arvokisoissa, vuoden 1986 MM-kisat, joihin oli melko lähellä päästä oikeallakin aikajanalla. Tuo siis aikana jolloin oli kolmen pelaajan ulkomaalaiskiintiö kaikissa liigoissa. Futisjoukkueen avauskokoonpanossa sai olla kolme ulkkaria. Hän olisi ollut hyödyllisempi jos olisi luonut pelaajauran ja sen jälkeen valmentajauran tai jonkilaisen viskaalin uran seuratoiminnassa, Palloliitossa tai Veikkausliigassa.

Niistä jotka äänestivät EU:n jäsenyyden puolesta 1994, aika suuri osa oletti EU:n pysyvän sellaisena kuin se oli vuonna 1994. Ei-puoli ei tainnut osata osoittaa, että vaikkei EU vielä tuolla hetkellä vaikuttanut huonolta, niin sitä ei kuitenkaan oltu betonitu pysymään siinä.

Voi olla että ei-puoli ei osannut markkinoida Sveitsin omaksumaa EFTA- tai ETA-mallia tarpeeksi ammattitaitoisesti. Koko mediakenttä oli heitä vastaan joten eivät saaneet palstatilaa ja media-aikaa yhtä paljon kuin kyllä-puoli. Mikäli palstatila ja media-aika olisi jaettu 50-50 niin ei-ääniä olisi annettu enemmän, ehkä niin paljon että voitto olisi tullut. Lopuksi esitän vastuuvapauslausekkeen. Olin alaikäinen v. 1994, eikä minulla ollut äänioikeutta, joten sillä ei ole mitään merkitystä mitä mieltä minä olin.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys, Vieras.

Viesti 1: No joo, Stubb oli vielä joku aika sitten semmonen kävelevä vaalimainos, mutta on todellakin paljastunut muodoksi vailla sisältöä. En tiedä, mitä Stubb suunnittelee poliittisen uransa jälkeen, mutta epäilemättä hän putoaa jaloilleen. Pakko muuten sanoa, että en usko, että Stubb olisi sählännyt ulkoministerin hommissa kovin paljon verrattuna Tuomiojaan, jonka jälkiä mainitsemasi Kanerva aikanaan paikkaili varsin onnistuneesti, kunnes sitten sähläsi asiansa sen Tukiaisen kanssa. Soinin laskelmointiin tässä asiassa en usko ollenkaan, vaan puolestani luulen Soinin olevan juuri siinä hommassa missä halusi ja mihin kyvyt maksimissaan riittää. Suomen ulkopolitiikka kun on koko lailla lukkoon lyöty, eikä yksi mies juuri mihinkään voi muuttaa. Sooloilla ja sählätä tietysti voi, niin kuin Tuomiojan esimerkistä huomaa.

Viesti 2: Minusta Rehn on sellainen tyypillinen virkamiespoliitikko eli hän pitää yllä vallitsevaa järjestystä sen vuoksi koska niin kuuluu tehdä, eikä edes käsitä, että asiat voisi tehdä toisinkin.

Jalkapallopuolesta en osaa sanoa mitään.

Muistan hyvin EU-äänestystä edeltävän vaalikampanjan ja siinä todettiin selkeästi, että meillä on vaihtoehtona joko liittyä EU:hun tai sitten joutua tsuhnan helvettiin. Se oli totaalisen puolueellinen ja propaandistinen vaalikampanja. Ja vain muutama vuosi aikaisemmin päättäjämme sanoivat, että missään nimessä emme Europan Unioniin liity, ETA riittää meille. En tiedä, mitä siinä muutaman vuoden aikana tapahtui. Joka tapauksessa eivät ihmiset, jotka äänestivät EU:n puolesta edes kuvitelleet, mihin suuntaan se sitten menisi. He äänestivät liittymisestä valtioitten liittoon, ei liittovaltioon. Itse äänestin EU:ta vastaan.

vieras said...

Mihin ketjuun nämä ruoka- ja juomakyselyt pistetään Ykän blogissa. Ykällä kun ei ole alablogeja spesifeihin juttuihin. Kai sitten tuoreimpiin ketjuihin...

Näytin kahta keskisormea eliitille ja EU:lle, ja tilasin jokin päivä sitten iippojen tuottamaa jälkiruokaviiniä ja valkoviiniä.

http://www.alko.fi/tuotteet/921484/

http://www.alko.fi/tuotteet/907387/

http://www.alko.fi/tuotteet/920327/

En osannut tilata EVVK-kerhon tavoin, siis ulkomailta sellaisesta firmasta mistä saisi halvemmalla kokonaissummalla, kun en löytänyt tai en osannut etsiä. Siksi hankin ne Alkosta. Jos saisi korvamerkitä niin pistäisin noista koituvat ALV:t ja alkoholiverot Ykän hotellille. En halua että Stubb saa nämä. Harmillisesti noita ei ole Alkon hyllyissä, vaan ne ovat tilattavia, ja ryhmässä "Muu alkuperämaa". Niihin palaa rahaa sitten kun noudan ne liikkeestä. Toivottavasti ovat hyviä juomia. Jos ruokasuositukset pitävät paikkansa, niin yritetään mennä niiden mukaan.