torstai 30. marraskuuta 2017

KUVIA SODASTA JA SODAN VARJOSTA

Tarkalleen 78 vuotta sitten kello 06.50 alkoivat aseet puhua itärajalla ja Suomen kansa aloitti 105 päivää kestäneen henkiinjäämiskamppailunsa. Sen asian tiimoilta tuli mieleeni eräs Ylen uutinen (joo, tuli taas mentyä Ylen pääsivun kautta teksti-tv:n sivulle 235) jossa aiheena oli sodasta otetut valokuvat ja jossa sotahistorian tutkija Olli Kleemola totesi että suomalaisilla ei ole käydyistä sodistamme yhtä sellaista eeppistä, muitten yli menevää valokuvaa niin kuin esmes amerikkalaisilla kuva Iwo Jimasta tai Neuvostoliitolla Berliinin valtiopäivätalon katolta.

Tuumailin asiaa hetken ja totesin, että heppu taitaa olla oikeassa. Talvi- ja jatkosodasta on useita muitten yli meneviä ja mieleenpainuvia kuvia, mutta ei sellaista yhtä muitten yli menevää. Ajattelin asian tiimoilta kerätä hieman niitä mieleenpainuvimpia (ainakin omasta mielestäni) kuvia tähän kirjoitukseen. Ihan vaan kunnioittaakseni sen ajan suomalaisia. Aloitetaan talvisodasta. Yksi sen kuuluisimpia kuvia otettiin itse asiassa jo ennen sotaa Helsingin rautatieasemalla lokakuussa 1939 jolloin sodan varjo oli jo Suomen yllä:


Kuvassa J.K. Paasikiven johtama valtuuskunta oli lähdössä Moskovaan neuvottelemaan ”konkreettisista poliittisista kysymyksistä”. Asema oli täynnä helsinkiläisiä ja he lauloivat ”Jumala ompi linnamme”. Pelko ja epävarmuus tulevaisuudesta oli silloin suuri. Epävarmuus Helsingissä vaihtui puhtaaseen pelkoon 30. 11. 1939 klo 09.15 ja siitä kertoo seuraava kuva, jossa vihollisen SB-2-pommikoneet lentävät kaupungin yläpuolella:


Ensimmäisen päivän pommituksissa kuoli 91 suomalaista. Sodan alku tiesi myös lähes puolelle miljoonalle suomalaiselle lähtöä evakkoon ja kohti tuntematonta tulevaisuutta. Tämä kyseinen kuva on ollut ehkä kaikkein eniten esillä:


Yksi kuuluisimpia talvisotaan liittyviä kuvia otettiin vihollisen puolella. Ja sehän on tietysti tämä:


Otto Wille Kuusisen ns. kansanhallitus pyytää tässä Neuvostoliitolta apua Suomen Kansantasavallan perustamiseksi. Jos puhutaan Suomen historian suurimmista pettureista niin vaikka nykyinen poliitinen eliittimme on toiminnallaan syyllistynyt mitä selkeimmin törkeään maanpetokseen, niin Kuusinen on silti sijalla yksi, sillä hän hyväksyi  ja aktiivisesti tuki Suomen aseellista valloitusyritystä miljoona-armeijan voimin. Jos toisen maailmansodan lopputulos olisi ollut toisenlainen olisi Kuusinen ilman muuta ollut montun syrjällä ja vaikka ihmisen ampuminen ei ole koskaan helppoa, niin tässä tapauksessa vapaaehtoisista tuskin olisi ollut pulaa.

Varsinaisista sotatoimistahan ei sodistamme ole kovinkaan paljon kuvia, koska sotiessa niitä ei sattuneesta syystä oikein ehdi ottaa. Talvisodan yhdeksi legendaksi muodostui Kannaksella ollut Mannerheim-linja jota neuvostopropaganda mainosti vähintäänkin Maginot-linjan vahvuisena. Todellisuus käy esille tässä kuvassa:


Suomalaisillahan oli panssarintorjuntakalustoa aivan surkkia vähä joten joukot joutuivat käyttämään tilapäisvälineitä eli kasapanoksia ja polttopulloja. Tämä kuva on jäänyt elämään ja kertomaan tilanteesta:


Kannaksen lisäksi taisteltiin tietysti pitkin pitkää itärajaa ja siellä saavutettiin suuria voittoja jotka herättivät – osin liioiteltuakin – toivoa siitä, että ehkä tästä vielä selvitään. Yksi kuuluisimpia talvisodan kuvia on tämä Laatokan Karjalan mottitaisteluihin osallistuneen konekivääriryhmän kuva:


Ne kaikkein kuuluisimmat mottitaisteluthan käytiin sitten Suomussalmen Raatteen tiellä. Sieltäkin varsinaisia taistelukuvia on vähän, sillä heppujen piti polttaa ruutia eikä filmiä. Mutta tämä sotasaalista kuvannut kuva jäi elämään:


Vihollisen kuorma-auton lavalla on urkupyssy eli nelipiippuinen ilmatorjuntakonekivääri. Kyseistä kivääriä käyttäneet sotilaat huomasivat varmasti pian että suomalainen uhka ei tule ilmasta vaan metsistä ja se tunnettiin nimellä belaja smert – valkoinen kuolema. Suomalainen ei taistellut reilusti tasaisella vaan hiihti metsiä pitkin sivustaan ja ampui pusikosta selkään. Pakkanen ja nälkä tappoivat sen, mikä lumipukuiselta perkeleeltä jäi huomaamatta.

Taisteluja käytiin myös Kollaalla. Kollaa kesti ja siellä on otettu yksittäisestä sotilaasta yksi sotiemme tunnetuimmista kuvista:


Eli kyseessä on tietenkin Simo Häyhä. Mies, joka ampui puoli pataljoonaa vihollisen joukkoja pääosin avotähtäimisellä Pystykorvalla. On tarkka-ampujien maailmanennätys vieläkin. Talvisodan loppuvaiheista niitä mieleen jääneitä kuvia on varsin vähän. Ymmärrettävistä syistä silloin ei ehditty oikein kuvaamaan.

Maailmalla talvisota herätti paljon huomiota koska muualla käytiin silloin lähinnä sitä sitzkriegiä. Sana goodwill tuli tunnetuksi mutta paljoahan siitä ei suomalaisille käteen jäänyt. Kouraantuntuvin myötätunto tuli Ruotsista. Ruotsalaiset vapaaehtoiset vastasivat sodan loppuvaiheessa Sallan lohkon puolustuksesta. Kuvan vapaaehtoisilla selässään brittiläiset panssarintorjuntakiväärit.


Aseet vaikenivat 13.3. 1940 ja rauhanehdot olivat raskaat. Tunnelmia sodan loputtua kuvannee parhaiten tämä kuva Helsingistä:


Liput laskeutuivat puolitankoon ja syystäkin. Rauhanehdot olivat raskaat, varsinkin kun vihollisen hyökkäyksellä ei ollut mitään oikeutusta. Joka tapauksessa hanttiin pannut Suomi selvisi paremmin kuin suosiolla antautuneet Baltian maat. Alkoi välirauha, ja eräästä sen ajan kuvasta nykyiset kulttuurikriitikot ovat valittaneet tuoreimman Tuntematon Sotilas-elokuvan tiimoilta:


Joo, Helsingin kaduilla todellakin liehuivat natsiliput. Syynä oli yksinkertaisesti se, että silloin (peruuntuneitten vuoden 1940 Helsingin olympialaisten korvikkeeksi) pidettiin yleisurheilun kolmimaaottelu Suomi – Ruotsi – Saksa. Ja kun Saksan virallinen lippu oli silloin hakaristilippu niin sitähän luonnollisesti liputettiin.

Ehkä kuuluisin välirauhan kuva otettiin Helsingin rautatieasemalla 19. joulukuuta 1940. Talvisodan ajan presidentti Kyösti Kallio oli eronnut tehtävistään terveydellisistä syistä ja hänen tilalleen oltiin valittu poikkeusjärjestelyin Risto Ryti. Kallio oli lähdössä kotiinsa Nivalaan, mutta sai asemalla sydänkohtauksen ja kuoli. Kuva on otettu hieman ennen Kallion kuolemaa.


Tarinan mukaan Kallio kuoli Mannerheimin käsivarrelle mutta wikipedian mukaan kyseessä olivat presidentin adjutantti eversti Aladár Paasonen ja eversti A.F. Airo.

Ja sitten alkoi se jatkosota. Jatkosodan mieleenpainuvimmat kuvat ovat sieltä vetääntymisvaiheesta. Yksi hyökkäysvaiheen tunnetuimmista kuvista on tämä hetki ennen sotaa otettu kuva jossa suomalaiset joukot marssivat kohti rintamaa:


Toisessa mieleenpainuvassa kuvassa suomalaiset joukot ylittävät Muurmannin radan Itä-Karjalassa:


Asemasodan ajan ehkä kuuluisin kuva on vuodelta 1942 jolloin Mannerheim täytti 75 vuotta ja Hitler tuli morjestamaan. Perinnetiedon mukaan Mannerheim ei ollut kovinkaan innoissaan Hitlerin vierailusta mutta vallitseva todellisuus on asia, jonka pieni maa joutuu aina ottamaan huomioon.


 Myös suomalaiset naiset tekivät kaiken mahdollisen maanpuolustuksen hyväksi vaikeina aikoina ja vapauttivat työllään miehiä rintamalle. Kuvassa ilmavalvontalotta:


Suomessa on nykyisin kovasti muotia kaivaa ja julkaista todistettuja tai oletettuja suomalaisten pahantekoja. Sota on tietysti kuuluisan sanonnan mukaan paljasta pahantekoa molemmin puolin mutta nykyisin näyttää siltä että nimenomaan omien mustamaalaaminen antaa nostetta tutkijan uralle. Sen sijaan neuvostojoukkojen tekoihin ei niinkään puututa. Yksi näistä hirveimmistä teoista oli suomalaisiin korpikyliin hyökkääminen ja viattomien siviilien lahtaaminen. Kyseinen kuva on Seitajärveltä:


Vielä asemasodan aikana vihollinen pyrki painostamaan Suomea irtaantumaan sodasta järjestämällä kolme erillistä Helsinkiin kohdistunutta suurpommitusta helmikuussa 1944. Hyökkäyksiä saattoi pitää Helsingin ilmatorjunnan suurena voittona sillä tehokkaitten ampumamenetelmien ansiosta suurin osa pommeista putosi kaupungin ulkopuolelle.


Asemasotavaihe päättyi kesäkuussa 1944 vihollisen suurhyökkäykseen. Yksi ehkä sodan kuuluisimpia kuvia on näistä suomalaisista sotilaista vihollisen tykistökeskityksen aikana otettu kuva:


Keitä he olivat ja mitä heille tapahtui? Selvisivätkö he sodasta ja saivatko elää vanhaksi? Sitä ei taida kukaan osata sanoa. Elleivät nuo miehet itse. Kesän 1944 viivytysvaiheen yksi mieleenpainuneimpia kuvia on tämä kuva, jossa rynnäkkötykin miehistö lastaa vaunuunsa lisää kranaatteja:


Vihollisen eteneminen pysäytettiin kesällä 1944 Tali-Ihantalassa, Tienhaarassa, Viipurinlahdella, Vuosalmella, Nietjärvellä ja Ilomantsissa. Yksi kuuluisimpia kuvia noista vaiheista on tämä kuva Tali-Ihantalasta, jossa suomalaiset panssaritorjuntamiehet katselevat tuhottua vihollispanssaria:


Samoin kuin tämä kuva asemassa olevasta panssarintorjuntatykistä. Valitettavasti en löytänyt paremmanlaatuista:


Yksi suurimmista tekijöistä vihollisen etenemisen pysäyttämisessä oli tykistö. Sodanaikaisesta tykistöstä löytyy toki paljon kuvia, mutta on vaikea valita niistä yhtä yli muiden. Laitetaanpa kuvaksi siis tykistön hiljainen, mutta tappava sankari eli korjausmuunnin:


Kesällä 1944 kävi selväksi, että sodasta on irroittauduttava vaikka hinta tulee olemaan kallis. Päätös on ollut varmasti katkera, sillä Suomen armeijan joukot olivat kaikki Moskovan rauhan rajan itäpuolella ja maan asetilanne oli parempi kuin koskaan ennen. Mutta selvää oli, että Saksan tulevan tappion myötä sodan jatkaminen lopulta vain pahentaisi tilannetta. Jotta rauha olisi mahdollinen oli hallinto uusittava ja aikakauden vaihtumista kuvaa tämä kuva, jossa Mannerheim astelee ulos eduskuntatalosta tuoreena tasavallan presidenttinä:


Aseet vaikenivat lopullisesti 5.9. 1944, tosin suomalaisten puolelta ampuminen lopetettiin jo päivää aikaisemmin. Yksi tunnetuimmista tuona päivänä otetuista kuvista on tämä kuva kellojaan vertailevista suomalaisesta ja venäläisestä upseerista. Kovasti nuoren näköinen on muuten tuo venäläisupseerin vieressä oleva neuvostosotilas:


Sota Lapissa jatkui vielä, mutta Suomessa alkoivat ns. vaaran vuodet. Neuvostojohtoinen valvontakomissio saapui Suomeen pian Moskovan välirauhan solmimisen jälkeen. Tässä kuvassa valvontakomission neuvostoliittolaisia jäseniä on saapunut Malmin lentokentälle. Alkeellisena liennytyksen elkeenä voi todeta, että etummaisella miehellä ei ole kantamassaan konepistoolissa sentään lipasta kiinni. Näyttää olevan vielä vanhemman mallinen PPD-konepistooli:


Valvontakomissio majoittui vuosina 1944 - 1947 hotelli Tornissa ja sen puheenjohtajana toimi pahamaineinen Andrei Ždanov joka oli muutamia vuosia aikaisemmin ollut muuttamassa Viroa neuvostotasavallaksi:


Samaan aikaan käytiin vielä Lapin sotaa. Sota alkoi aluksi suomalaisten ja saksalaisten yhteisesti sovittuna leikkisotana jossa saksalaisten rauhanomainen vetäytyminen pyrittiin mahdollistamaan todellisia taisteluja välttäen mutta valvontakomission painostuksen vuoksi suomalaiset joutuivat lopulta aloittamaan oikeat sotatoimet. Suomalaisten varsinainen hyökkäys alkoi uhkarohkealla Tornion maihinnousulla:


 Käyty sota aiheutti Lapille valtavat tuhot. Tunnetuimpana niistä saksalaisten tuhoama Rovaniemi:


Viimeiset saksalaiset joukot poistuivat Suomen alueelta 27.4. 1945. Tämä tiesi sekä Lapin sodan että yleensäkin toisen maailmansodan päättymistä Suomessa. Yksi Lapin sodan kuuluisimpia kuvia on tämä, jossa suomalaiset nostavat Suomen sotalipun kolmen valtakunnan rajapyykille kyseisenä päivänä:


Vaikka varsinaiset sotatoimet olivat päättyneet, voi sanoa, että sodan varjo oli Suomen päällä vielä monta vuotta. Valvontakomissio tarkoitti käytännössä sitä että maata saattoi sanoa miehitetyksi ja asian kruunasi se, että Porkkalassa oli voimakas neuvostoarmeijan tukikohta. Tuolta ajalta on termi ”Porkkalan tunneli”, sillä suomalaiset saivat oikeuden junaliikenteeseen Porkkalan alueen läpi, mutta junan oli kuljettava ikkunat peitettynä ja neuvostosotilaitten vartioimana:


Vaaran vuosina tietysti eli pelko kommunistien vallankaappauksesta. Myöhemmän historiakäsityksen mukaan vallankaappausuhka ei ollut kovin todellinen sillä sillä ei ollut varsinaista Neuvostoliiton tukea. Silti kommunistit palasivat suomalaiseen yhteiskunnalliseen elämään. Pahimpana esimerkkinä kommunistien käsiin joutunut Valtiollinen poliisi. Ja varmaankaan läheskään kaikkia ei miellyttänyt nähdä maanpetoksesta elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuomittua Hella Wuolijokea Yleisradion pääjohtajana:


Oli uhkana sitten kommunistien vallankaappausyritys tai neuvostomiehitys, oltiin vastarintaan valmistauduttu kätkemällä aseita kaikkiaan 35.000:lle miehelle. Asekätkentä paljastui vuonna 1945. Kätkennässä ei ollut sinänsä mitään laitonta mutta taannehtivan lain perusteella toiminnasta tuomittiin kaikkiaan 1.488 henkilöä. Mainittavaa on, että varsinainen meteli asiasta nousi nimenomaan suomalaisten kommunistien, ei niinkään valvontakomission toimesta. Todennäköisesti venäläiset ajattelivat että totta kai suomalainen varautuu. Eihän se mikään tyhmä ole.

Samaan aikaan säädettiin myös toinen taannehtiva poikkeuslaki jonka perusteella tuomittiin suomalaista sodanaikaista valtiojohtoa eripituisiin vankeusrangaistuksiin. Taannehtivaa poikkeuslakia voidaan pitää käytännön pakon sanelemana kansallisena häpeänä. Jos kyseiset valtiomiehet oltaisiin tuomittu Moskovassa, olisi jokaista todennäköisesti odottanut hirttotuomio. Varsinaisena käytännön käsikassarana sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä oli muuten eräs Urho Kekkonen.


Vuonna 1948 solmittiin sitten Neuvostoliiton kanssa Ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus joka tosiasiallisesti määritteli suomalaisen politiikan sisällön seuraavaksi 43:ksi vuodeksi. Sopimusta voi pitää myös käytännön sanelemana pakkotoimenpiteenä jolle ei ollut olemassa kuin vielä huonompia vaihtoehtoja. Sillä siihen aikaan näillä maailmankolkilla se oli nimenomaan Neuvostoliitto joka näytti mistä kana pissii ja toinen vaihtoehto olisi ollut päätyä Varsovan Liittoon.


Vuonna 1952 alkoivat sodan varjot lopultakin väistyä. Ensimmäisenä valopilkkuna oli Armi Kuuselan valinta Miss Universumiksi 29. 6. 1952:


Kyseinen tittelihän ei tietenkään suomalaisten leipää leventänyt mutta tämä voitto ja siihen liittyvä glamour oli silloin tietysti mannaa puutteesta ja säännöstelystä kärsivälle maataan jälleenrakentavalle kansalle. Lisää mannaa oli tarjolla heti seuraavassa kuussa kun Helsingissä järjestettiin kesäolympialaiset:


Suoritusta voi oikeastaan pitää aivan uskomattomana vaikka olympialaiset eivät vielä siihen aikaan olleet sellaisia ylimassiivisia tapahtumia kuin nykyisin. Maa oli lopettanut raskaan sodan vasta vajaata vuosikymmentä aikaisemmin, maksoi vieläkin raskaita sotakorvauksia ja oli edelleenkin elintarvikesäännöstelyn piirissä. Silti kaikki meni nappiin ja kisojen järjestelyjä pidettiin hyvin onnistuneina. Helsingin kisat on mainittu ”viimeisinä oikeina olympialaisina”.

18.9. 1952 väistyi Suomen päältä toiseksi viimeinen osa sodan varjosta. Silloin Vainikkalassa ylitti rajan viimeinen sotakorvausjuna. Raskaat sotakorvaukset veivät pahimmillaan 16 % valtion vuosittaisista menoista. Nyt tästä taakasta päästiin eroon ja voitiin keskittyä kansakunnan oman hyvinvoinnin kehittämiseen.


Viimeinen varsinaisista sodan suoranaisista varjoista hävisi 26. tammikuuta vuonna 1956 jolloin Neuvostoliitto palautti Porkkalan Suomelle. Neuvostoliitto otti palautuksesta luonnollisesti kaiken PR-arvon irti, mutta suurin syy palautukselle lienee siinä, että Itämeri oli käytännössä muuttunut Neuvostoliiton sisämereksi ja ohjusteknologian kehittyessä kalliin tukikohdan ylläpitäminen ei enää vastannut tarkoitustaan. Joka tapauksessa helpotus Suomelle oli suuri, sillä halutessaan Neuvostoliitto olisi voinut ampua raskailla rannikkotykeillään Helsingin raunioiksi. Nyt alueelle marssivat jälleen suomalaiset joukot:


Siinä poistui viimeinen sodan suoranainen varjo. Luonnollisesti sodasta johtuvia varjoja jäi elämään ja uusia syntyi. Synkimpänä ehkä 1970-luvun suomettumisen aika. Joka tapauksessa voi sanoa, että kyseinen sukupolvi pelasti Suomen ampumalla ja rakensi päälle ennen näkemättömän hyvinvoinnin. Tuo sukupolvi teki, mitä sen piti tehdä. Uudemmilla sukupolvilla käsitykset siitä, mitä pitää tehdä ovat aika ajoin toisenlaisia.


Vietetään siis talvisodan alkamisen muistopäivää. Itsenäisyyspäivässähän ei ole enää mitään viettämistä. Miksi juhlia sitä, mitä ei edes menetetty vaan annettiin pois vapaaehtoisesti?

52 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Liikuttavia ja komeita kuvia ajasta josta tälläisellä 80-luvun tuotoksella ei ole kuin isovanhempien kautta saatu mielikuva. Ei ole 93-vuotias isoisäni kauheasti kertonut sodasta, muuta kuin että on niitä mukavempia reissuja tehty.

Pistän sinun julkaisemien kuvien kaveriksi äänitallennetta: https://www.youtube.com/watch?v=oET1WaG5sFk En tiedä tuleeko nämä linkit läpi, mutta tuossa siis Mannerheim ja Hitler keskustelevat siitä, että Neuvostoliitto oli suunnitellut sotaa Euroopan kanssa heti sen syntyhetkistä lähtien. Harvinainen äänite siinä mielessä, että Aatu ei yleensä antanut nauhoittaa itseään valmistautumatta, joten Ylen kaverit tekivät sen sitten salaa.

Ironmistress kirjoitti...

Sodan ja rauhan kuvat. Kiitos näistä valokuvista.

Terho Hämeenkorpi kirjoitti...

Tämän päivän (30.11.) johdosta pieni historiallinen katsaus:

1495: Viipurin pamaus: Viipurin pamaus on kansantarinan mukaan suuri räjähdys, joka 30. marraskuuta 1495 käänsi pakosalle Venäjän sotaväen, joka oli juuri valloittamaisillaan Viipurin. Kansantarinoiden mukaan puolustusta johtanut Knut Posse olisi aikaansaanut Viipurin pamauksen jonkinlaisella räjähtävällä seoksella (tervaa, pikeä ja ruutia).

1718: Ruotsin kohko kuningas Kaarle XII sai kutsun mahtavampansa puheille Fredriksenin linnan edustalla...Esittikö kutsun Ruotsin armeijan sotaväsymys vai norjalainen Simo Häyhä, on vieläkin riidanalainen asia. Lopputulos ei kuitenkaan muutu eikä siitä ole valitusoikeutta!Muuten 30.11 tässä yhteydessä on ns. "vanhaa lukua".

1917: 30.11. Eduskunnassa kansanedustajat R.A. Wrede ja Antti Mikkola esittivät Suomen oman sotaväen perustamista. Se huolehtisi maan sisäisestä järjestyksestä ja lopettaisi vallitsevan epämääräisen tilanteen, "järjestysvaltatyhjiön".

1939: Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota. Neuvostoliitto aloitti talvisodan hyökkäämällä ilman sodanjulistusta, ja sota päättyi 105 päivää myöhemmin Moskovan rauhansopimukseen. Kansainliitto tuomitsi hyökkäyksen ja erotti Neuvostoliiton jäsenyydestään 14. joulukuuta 1939.

1939: Eino Matias Hämeenkorpi (isäni) ja Tyyne Maria Mehtälä (äitini) menivät
kihloihin Alavieskassa - ja saivat häälahjakseen talvisodan !

2017: Antin - päivä , siispä Onnea heille ja hyvää joulunalusaikaa Sinulle ja läheisillesi !

Terhomatti Karjalasta (Tl.)

Terho Hämeenkorpi kirjoitti...


Oma kommähdykseni oli kun kirjoitin Kaarle XII:n kuolinpäivän 30.11. olevan "vanhaa juliaanista lukua". Eipä tietenkään näin, vaan nimenomaan uutta, gregoriaanista lukua"
Muistia virkistäisi kummasti, kun pitäisi mielessä, että ns. lokakuun vallankumous tehtiinkin uuden luvun (nyk.) mukaan marraskuussa 1917. Tällaisia tämä ukko kiireessä päästelee, sori vaan error.

buuri johannesbuurista kirjoitti...

Tuo "kolmen valtakunnan rajapyykikuva" on lavastettu.

”Meitä oli kaikkiaan toistakymmentä miestä. Aamuyöllä kiipesin parin aseveikon kanssa tikkaiden avulla korkean rajapyykin päälle. Kiinnitin partionjohtajana toimineen kapteeni Valkosen repusta otetun Suomen lipun jonkinlaiseen karahkaan, josta saatiin lippusalko. Yksi meistä piti salkoa pystyssä, ja toisen toverini kanssa sidon sen rajapyykin päällä olevaan kivikolmioon, siihen, jonka sivuissa on maiden vaakunat. Lipunnoston jälkeen partio ampui kolme kunnialaukausta. Harmi vain, ettei meillä ollut valokuvaajaa mukana. Valoa valokuvaan olisi kevätyössä kyllä riittänyt.”

Valokuvan puute korjattiin päivällä. Kenttävartioon tuli tieto, että nyt ovat rajamerkillä tiedotuskomppanian miehet eli tk-kuvaajat lavastamassa tilannetta uudestaan."

http://www.kirjastovirma.fi/oilinginvarrelta/poikolan_antti

Anonyymi kirjoitti...

Aiheen tiimoilta pari mielenkiintoista linkkiä, tältä näyttää historian "uudelleenkirjoitus tai uustulkinta", mm. väitteet 2, 4, 5, 7 ja 8 ovat aikasmoista soopaa.

Toisaalta sitten näin Vitali Milonovin suulla, menee sitten jo edellisestä "dokumentista" toiseen äärilaitaan.

Mielenkiintoisia Suomi 100 "lahjoja" itänaapurista, mitähän he seuraavaksi keksivät...


- Soomepois Eestist -

Mito Islam kirjoitti...

Teltta täynnä polven alta katkottuja vanjan jalkoja huopikkaineen, hymyilevä kipinämikko lyö klapia kaminaan, jotta jäätyneet jalat saadaan kiskottua jalkineista. Jäätyneistä vanjoista rakennettu aidanne ampuma-aukkoineen. Siinä muutama mieleenjäänyt kuva veteraanien omista albumeista. Ei oma isoisäkään kertonut sotahommistaan kuin kännissä, silloinkin rehvasteluna alkanut juttu päättyi yleensä kyyneliin. 2000 luvun alussa tuli tehtyä muutama vuosi veteraani avustajan hommia, vanhat miehet kertoivat mielellään kaunistelemattomia kokemuksiaan sodasta, kaikki harhaluulot sodan glooriasta katosivat iäksi. Moni ihminen uhrasi kaikkensa Suomen puolesta, kiitos siitä.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos hienosta summauksesta ja sattuvista kuvista!
Tuntui että pää halkeaa, kun samaan aikaan blogia lukiessa takaraivossa tykyttivät tsadin valtuuston tekemän päätöksen aiheuttavat fiilikset.

Työmatkalla todettiin yhden kaiffarin kanssa, että jos -39 olisi ollut tämmöinen "talvisää", niin tässä maassa ei tod.näk. enää puhuttaisi suomea.

En kommentoi enempää, ettei mene vihapuheen puolelle...

T. Riku Raunioilla
tsadi, agenția socială a lumii

ps. Khihihi - Flu Blendersson - khihihihi!!!

Juha kirjoitti...

Minun mielessäni voimallisimmin talvisotaan assosioitunut kuva on juurikin tuo konekivääriryhmästä napattu.

Anonyymi kirjoitti...

Hienoja kuvia. Mutta yksi sivulause antoi ajatuksia: "sillä halutessaan Neuvostoliitto olisi voinut ampua raskailla rannikkotykeillään Helsingin raunioiksi.". Ajatus, joka tästä seurasi: "Nykytiedon valossa on harmi etteivät ampuneet.".

Juho kirjoitti...

Talvisodan ensimmäisen päivän jälkeen Helsingin pommitusten symboliksi ulkomaisissa lehdissä nousi palava bussi (joka onneksi oli tyhjä). Erittäin mieleenpainuva kuva sekin. Tuolloin kaupunkien tasoittaminen lentopommituksilla oli vielä uutta ja siksi siitä nuosi kova haloo.

Off topic.

Saa taas olla ylpeä kotikaupungistaan (sarkasmivaroitus). Helsingin valtuusto hyväksyi esityksen paperittomien terveydenhuollosta. Pidän päätöstä erittäin suurena virheenä, mutta avautuupahan punavihreän kuplan ydinalueelle näyteikkuna päätöksen seurauksista. Se onkin sitten ainoa hyvä asia, mikä tästä seuraa. Vahinko vaan, ettei ketään voi pakottaa katsomaan näyteikkunaan. Voit viedä hevosen joen rantaan, mutta et pakottaa sitä juomaan.

Vahinko, että olen vielä ainakin kesään saakka jumissa täällä.

Veijo Hoikka kirjoitti...

Hieno kertomus, mut sinne jäit he haitarit pöyvälle soimaan.
Pitäisi virittää näppäimet parilla Tsuhnan Kostolla kommentoinnin sujuttamiseksi. Ei nyt.
Minusta Simo Häyhän kuva kasvovammansa paranemisen jälkeen on legendaarinen. En saa kopioitua kuvaa tähän, mutta:
Google simo häyhä niin kuva näkyy heti avauksessa.
Kaikki, jotka tuntevat Simo Häyhän historiikin, osaavat asettaa kuvan osioon: ne suuret sankarit, jotka eivät kuolleet taistelussa. Sota on.

Muistini mukaan hän sai ampumavamman kasvoihin tiukassa taistelutilanteessa. Silloin sniperikin oli ensisijaisesti vain taistelija, ei elokuvien hidalgo.

Anonyymi kirjoitti...

Jumala ompi linnamme. Näinhän ne suursuomesta unia nähneet lauloivat ja laulavat vieläkin.
Suursuomi-kiihkoiset olivat pääasiallisia syypäitä sotiimme.
Sotalauluja lauletaan taas, varsinkin suomalaisessa "totuus"mediassa. Huonosti päättyy sekin laulu!

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Tapio Rantaselle, Ruukinmatruunalle, Terho Hämeenkorvelle, Buurille Johannesbuurista, Soomepoisille Eestist, Mito Islamille, Rikulle Raunioilla, Juhalle, Jollekin Toiselle, Juholle, Veijo Hoikalle ja Anolle & kiitos kommenteistanne.

Tapio: Kiitos tuosta linkistä. Olen kuullut, että moinen äänite on olemassa mutta en ole siihen vielä aikaisemmin törmännyt.

Ruukinmatruuna: Olkka hyvä.

Terho: Ja siinähän se olennainen olikin, tattista.

Buuri: Joo, en epäile. Käsittääkseni jälkikäteen tehtyjä ovat myös se kuva Iwo Jimalta ja Berliinin valtiopäivätalon katolta. Ja kiitos linkistä.

Soomepois: Kovasti erityyppistä on tuo palaute Venäjältä. Tuo dokumenttihan on täyttä paskaa mutta toi heppu taas puhui ihan miehekkäästi. Venäjälle se ns. kunnia on kovasti tärkeä asia mutta siellä saisivat hoksata että ei omien virheitten tunnustaminen kunniaa vie. Enempi päinvastoin.

Mito Islam: Joo, nämä kuvat mitkä tässä jutussa ovat ovat niitä julkiseen levitykseen laitettuja kuvia. Todellisuus on ollut tietysti huomattavasti kovempaa. Kiitos tuolle sukupolvelle.

Riku, Joku Toinen & Juho: Hjuu… Helsingin valtuuston päätös oli odotettavissa mutta sen typeryys järkyttää siitä huolimatta. Menivät ja tekivät Suomesta turvapaikkahuilailijoitten vapaavaltion. Mokomat paskat.

Juha: Joo, tuo on yksi niitä kuuluisimpia.

Veijo: Käsittääkseni Simoon osui räjähtävä luoti päähän ja miehen kokoon parsiminen oli sen ajan kirurgien äärimmäistä huippua. Huhun mukaan mies ehti olla jonkun aikaa jo ruumiskasassa. Tulee vielä kerran muistuttaa, että Häyhä ampui vielä avotähtäimillä.

Ano: Jaa, näinkö se menikin? Minä olin siinä käsityksessä että talvisodan aloitti laajentumishaluinen Neuvostoliitto. Mitä tulee nykyajan sotalauluihin niin minä en halua sotaa mihinkään suuntaan.

Juho kirjoitti...

"Suursuomi-kiihkoiset olivat pääasiallisia syypäitä sotiimme."

Ihan käsi sydämelläkö uskot tuon?

Baltian maat eivät ymmärtääkseni haikailleet mitään suur-baltiaa, mutta niin vain käsky neuvotteluun kävi. Ja kun olemme nähneet mihin alistuminen vaatimuksiin niiden kohdalla johti, niin kyllä Suomi valitsi pienemmän riesan tien.

Jatkosota puolestaan syntyi, kun valittiin kolmesta huonosta vaihtoehdosta se, joka ei automaattisesti merkinnyt kansallista itsemurhaa.

Krypta kirjoitti...

Hieno kollasi, niin kuvina kuin teksteinä. Hieman jäi mietityttämään yksi kuva, jossa kolmella vainajalla on paljaat sääret ja osin reidet. Naisia? Raiskattu ennen teloitusta?

Anonyymi kirjoitti...

Vaaran vuosien aikoihinhan ajoittuu myös ns. Leinon vankien tapaus, jolle itsenäisen Suomen historian aikana törkeydessään vetää vertoja ainoastaan sotasyyllisyysprosessi ja asekätkennän jälkeiset taannehtivaan oikeudenkäyttöön perustuvat oikeudenkäynnit, jos nekään. Jos jollekulle on epäselvää, mistä Leinon vankien tapauksessa oli kyse, niin juttuhan eteni siten, että kommunistinen sisäministerimme Yrjö Leino (aiemmin tuomittu muuten mm. maanpetoksesta, yllätys yllätys) junaili Valpo-lakeijoidensa ja muutamien muiden häntäkärpästen avulla 19 Suomen kansalaisen tai Suomessa ns. Nansen-passilla oleskelevan ulkomaalaisen luovutuksen Neuvostoliittoon. Näistä 19:stä ainakin yksi sai valkoisena emigranttivenäläisenä suoraan napin otsaansa (kieltäytyi allekirjoittamasta Josif Stalinille osoitettua armonanomusta). Suomeen palasi noista muutama. Viisi kuoli NLn keskitysleireillä tai vankiloissa. Unto Parvilahden kirjoittama "Berijan tarhat" on aiheeseen liittyvä muistelmateos, joka julkaistiin 1950-luvun lopulla (Parvilahti palasi Suomeen 1954). Teos kiellettiin Kekkoslovakian aikana 1960-luvulla. Julkaisukiellollahan ei ole sitten mitään tekemistä sen kanssa että Parvilahti väittää kirjansa esipuheessa UKKn olleen täysin tietoinen luovutuksista.

19 ihmisen luovutus oma-aloitteisesti maahan, jossa tiedetään varmuudella näiden joutuvan hengenvaaraan. Olipa vahvaa suorittamista YL:lta ym.

Mitä tulee Hella Wuolijokeen, hänestähän on tehty elokuva. Joskus YLEn kanavalla tiedottivat ohjelmien välissä siitä että "Hella W tulee X.Y.20ZÅ YLEn joltakin kanavalta" ja siinä samalla kertoivat hiukan elokuvasta ja sen päähenkilöstä. En katsonut elokuvaa, enkä katso. Hellan kanssa samaa kaartia toki olivat mm. Hertta Kuusinen (O-Wn tytär), Martta Koskinen (viimeinen Suomessa teloitettu nainen) ja Kerttu Nuorteva (josta muuten Suomen Virallinen Älykkö Jörn Donner on katsonut aiheelliseksi tehdä elokuvan "Kuulustelu")
--Viikon radiokasvo

Veijo Hoikka kirjoitti...

Vielä asiaa sivuava juttu. Joskus silloin olin mukana jossain eteläisen Euroopan korruptiomatkalla. Illalliselle ravintolaan mennessä valkkasimme haluamamme pöydään ennen pöytiinkutsua. Taitoin pahvista kyltin, johon kirjoitin Simo Häyhä. Illallisasiakkaat olivat suomalaisia ja pöytä oli meidän. Rispektiä!

Ghettomaksaja kirjoitti...

Hienoja kuvia ja tyylikäs kirjoitus.

Eihän itsenäisyydestämme ole jäljellä enää kuin rippeet. Siitä huolimatta (tai osin juuri sen takia) ilmoittauduin tuona päivänä vapaaehtoiseksi sankarihaudoille kunniavartioon. Ei ole tällaisella räkänokalla mitään mahdollisuutta antaa riittävän suurta hatunnostoa noille urheille miehille, mutta kelvatkoon tämä paremman puutteessa.

Anonyymi kirjoitti...

105 Kunnian päivää!

Eikä kunniaa jää uupumaan jatko- tai lapinsodasta.

Presidentti Kallio sanoi allekirjoitettuaan rauhansopimuksen "Kuivukoon käteni, jonka on pakko allekirjoittaa tällainen paperi!" ja niinhän siinä kävi, oikea käsi halvaantui ja myöhemmin kuolema joulukuussa.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Juholle, Kryptalle, Viikon radiokasvolle, Veijo Hoikalle, Ghettomaksajalle ja Anolle & kiitos kommenteistanne.

Juho: No joo, kyseessä oli joko trolli tai sitten aito uskovainen ja uskovaisen kanssa on turha kiistellä. Jos kyseessä oli aito uskovainen, niin minä melkein arvaankin mistä suunnasta tuo viesti tuli.

Krypta: Minä olen vaimoni kanssa käynyt pohjoisessa useillakin noitten murhien muistomerkeillä ja jutellut paikallisten kanssa. Tietojeni mukaan kyllä niitä naisia raiskattiin ennen tappamista. Sehän ei ollut neuvostosotilaille mitenkään vierasta muutenkin. Noita ”partisaaneja” jahdannut Olavi Alakulpin johtama Osasto Sau ei ottanut vankeja ja siitä asiasta tuskin kenelläkään on valittamista.

Viikon radiokasvo: Olen itsekin lukenut tuon Parvilahden kirjan ja käyttänyt sitä osittain pohjana siihen toiseen 1919-kirjoitukseeni. Itse asiassa se prosessi oli vielä törkeämpi kuin sotasyyllisyys- ja asekätkentäoikeus sillä sen prosessin myötä monelle tuli nappia ottaan tai pitkät virumiset vankileireillä jossain huuthelvetissä. Tuossahan olisi jollekin oikealle yhteiskuntatutkijalle väitöskirjan paikka mutta kun se ei ole niinqu muodikasta. Noista muista mainitsemistasi ihmisistä voi todeta, että heistähän on muodikasta tehdä jonkunlaisia rauhan sankareita. Mielenkiintoista sinänsä, nykyinen ns. intelligentsia vittuilee Venäjälle minkä ennättää mutta Neuvostoliitto on sille edelleenkin koskematon.

Veijo: Finn hits – Suomi osuu.

Ghettomaksaja: Kiitokset. Suomen itsenäisyys on enää pelkkä vitsi mutta se ei estä kunnioittamasta menneitä sukupolvia jotka ottivat sen tosissaan. Tuo kunniavartioon meno on hieno ele sinulta. Nostan hattua.

Ano: Kunnia heille joille kunnia kuuluu. Kallio oli varmaankin oraakkeli sen kätensä kanssa. Miltähän hänestä on mahtanut tuntua tehdessään sen kuuluisan allekirjoituksen? Mutta pakkohan hänen oli. Voimat olivat silloin kerta kaikkiaan lopussa.

Castor kirjoitti...

Hieno esitys Ykältä!

Tunnelmaa ei valitettavasti vähääkään nosta Hellstinkyn valtuustopäätös. Helsinkiläisille: "kunnan toiminnan tulee olla kuntalaisten kannalta yhdenvertaista ja siinä on huomioitava kaikkien kuntalaisten edut".

Kuka aikoo valittaa päätöksestä? Laittomasti maassa olevat eivät saa perustuslain mukaan valita asuinpaikkaansa, joten he eivät ole "kuntalaisia", heillähän ei edes voi olla missään kunnassa kotipaikkaa.

Päätös menee selvästi valtuuston toimivallan ulkopuolelle. Vaikka terveydenhuollosta päättäminen kuuluu kunnassa päätettäviin asioihin, se ei voi ulottua ei-kuntalaisiin. Missä ne pilkkuja köyrivät perustuslakipellervot nyt ovat?

No, off-topicia, mutta ei minunkaan isäni siellä rintamalla ollut Ambokavangon takia.

Kumitonttu kirjoitti...

Talvisodan yksi parhaista muistelmista on Kempin rykmentti -niminen kirja. Rykmentti vastasi mm. Koukunniemen puolustuksesta, joka taisi olla lähestulkoon ainoa paikka, jossa rintamalinja piti loppuun asti (tuliko ne nyt 400 m taaksepäin tms.).

Ymmärrän hyvin, että Talvi- ja Jatkosota ovat kaukaisia aiheita nykynuorille samalla tavalla kuin I Maailmansota meidän ikäluokallemme. Mitä en ymmärrä, on että vasemmistolaiset edelleen muistelevat Punakapinaa, joka on siis I Maailmansodan aikainen tapahtuma ja ilkkuvat kansallismielisiä keski-ikäisiä miehiä, jotka muistelevat Talvisotaa, joka on siis II Maailmansodan aikainen tapahtuma.

Vielä vähemmän ymmärrän nuorisoa siinä suhteessa, että 70-luvun suomettuneisuuden aika ei kiinnosta heitä lainkaan, vaan nutturat täristen he vaativat uutta suomettumista "vihapuheineen" ja "natseineen" kuin stalinistit 70-luvulla. Mutta mitäpä uutta auringon alla.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Castorille ja Kumitontulle & kiitos kommenteistanne.

Castor: Niin kuin tuolla ylempänä totesinkin niin Helsinki teki päätöksellään Suomesta turvapaikkahuilailijoitten vapaavaltion. Odotellaan ensi kevättä kun ilmat lämpenee ja etelän miehetkin uskaltavat taas tulla pohjoiseen. Jäädään odottamaan sitä, kuka valittaa päätöksestä. Helsinki toimii aivan omalla tavallaan ja sen päätös menee todellakin oman toimivaltansa ulkopuolelle. Jos joku turvapaikkahuilaileva häiskä on saanut Oulussa hylsyn, hän voi siityä Helsinkiin ja on elatusautomaatin piirissä koko ikänsä. Sen päätti Helsingin kaupunginvaltuusto. Mokomat paskat.

Kumis: Voi muuten olla, että isoisäni on ollut sotimassa juuri noissa maisemissa. Vasemmistolaisten punakapinan muisteleminen on varmaankin sitä samaa ilmiötä mikä on ns. älyköissä muutenkin yleistä eli ”halveksun Suomea, halveksun suomalaisia, halveksun Suomen historiaa joten minun täytyy silloin olla intellektuelli”. Nehän muuten varoittelevat 1930-luvusta. He ovat oikeassa. Tosin ehkä eri lailla kuin kuvittelevat. 1930-luvulla sai valtaa väkivaltainen ja autoritäärinen porukka joka ei hyväksynyt vastakkaisia mielipiteitä ja halusi lahdata juutalaiset. Nykyisin Euroopassa saa valtaa väkivaltainen ja autoritäärinen porukka joka ei hyväksy vastakkaisia mielipiteitä ja joka haluaa lahdata juutalaiset. Niin 1930-luvulla kuin nytkin meidän ns. intellektuellit tuumivat että jos me silitetään sitä myötäkarvaan ja annetaan sille mitä se haluaa niin ehkä se rauhoittuu ja alkaa elää ihmisiksi.

Anonyymi kirjoitti...

Moikka Ykä ja kiitos hyvistä kuvista.

Mulla on kanssa ollut harrastusta käydä noilla "partisaanien" tuhotöiden muistomerkeillä. Viime kesänä oltiin juurikin Seitajärven Paavonmaassa.

Suosittelen kaikille, pistää miettimään.

Kannattaa myös lukea Veikko Erkkilän "Vaiettu sota" ja "Viimeinen aamu"

T: Ymmi

Anonyymi kirjoitti...

Ykä kysyi:
"Itsenäisyyspäivässähän ei ole enää mitään viettämistä. Miksi juhlia sitä, mitä ei edes menetetty vaan annettiin pois vapaaehtoisesti? "

Kannattaa juhlia.

Lähitulevaisuudessa valtaapitävät itsenäisyyden vastustajat hoksaavat, että päivä ylläpitää väestön keskuudessa ajatusta itsenäisyydestä. Silloin päivän nimeä yritetään muuttaa. Silloin media valjastetaan aivopesemään yleisöä pitämään itsenäisyyttä pahana asiana. Ehkä päivän vietto jopa kielletään.

Itsenäisyyspäivä on vastarintaan rohkaiseva päivä. Yhä useampi huomaa, että itsenäisyydestä on luovuttu ilman äänestyksiä tai vieraan vallan tekemän Suomen miehityksen takia.

Itsenäisyyspäivänä tulisikin nykytilanteessa tuoda julkisuuteen valtion johdolle kiusallisia kysymyksiä. Itsenäisyyspäivä tulisi ottaa itsenäisyysmielisten haltuun.

acc

KKi kirjoitti...

Ykälle propsit kuvakokoelmasta.

Se Aatun radio juttu tosiaan purkitettiin salaa. Asiasta on jokin dokumenttikin olemassa. Linkitän jos löydän.

"
Vielä vähemmän ymmärrän nuorisoa siinä suhteessa, että 70-luvun suomettuneisuuden aika ei kiinnosta heitä lainkaan, vaan nutturat täristen he vaativat uutta suomettumista "vihapuheineen" ja "natseineen" kuin stalinistit 70-luvulla.
"

No katoppaku ne tiedostavat jotka nyt kovasti tiedostavat eivät olleet pahimpana suomettumisaikana edes syntyneet, taikka korkeintaan leikkivät nukeilla.
Sen sijaan heille on kakarasta saakka tungettu päähän guatemalan verta ja kärpässilmäisiä neekereitä.
Itse asiassa eivät he pahaa tahdo, eivät kellekään. He ovat varmasti aiavan vakuuttuneita siitä, että he tekevät Oikeita ja Hienoja tekoja. Valitettavasti vain suurin osa taitaa olla melkoisen suojattua elämää viettäneitä. Ihmisiä joille suurin osa kansasta on jotain omituisia juntteja joilla ei ole edes oikeaa ammattia. Jotain hiton hanttihommia tekevät rumissa keltaisissa liiveissä, taitavat olla sitä liivijengia.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Ymmille, acc:lle ja KKi:lle & kiitos kommenteistanne.

Ymmi: Olen itse käynyt monissa noissa ”partisaani”-iskujen paikoissa ja kaikissa Suomen puolella sijaitsevissa talvi- ja jatkosodan taistelupaikoissa. Ja ne käynnit ovat pistäneet miettimään ja arvostamaan sitä sukupolvea. Kiitos kirjavinkistä.

acc: Ymmärrän pointin, vaikka en juhlikaan sitä virallista itsenäisyyspäivää jota määrittelemään on hankittu mm. pelle nimeltä Paleface. Ehkä juhlimme sitä itsenäisyyden muistopäivänä ja elätämme samalla toivetta että se olisi vielä joskus uudelleen itsenäisyyspäivä.

KKi: Luulen, että olet oikeassa ja mainitsemasi ihmiset ovat eläneet hyvin suojattua elämää. Ja heidän on helppo saada intellektuellin asema, ”Halveksin Suomea, suomalaisuutta ja suomalaisia. Olen siis intellektuelli”.

korpisoturi kirjoitti...

”Halveksin Suomea, suomalaisuutta ja suomalaisia. Olen siis intellektuelli”.

Joo erittäin osuvasti sanottu. Se ilmeni tässä taasen toteen, kun itseään täynnä oleva tamperelainen kulttuuripunikki ilmoitti, että "opetelkaa ruotsia, juntit". Sai jonkin palkinnon kirjasta, jossa kyseenalaistetaan koko suomalaisuus.

Veijo Hoikka kirjoitti...

Yksi parhaista sotakirjoista on kirja Mannerheim-ristin Ritarit. Googlasin, näyttää löytyvän divareista. Uskomattomia miehiä!

Ruotsalaisten sotilaiden panosta talvi- ja jatkosodassa kovasti tuodaan esiin. Heitä kuoli talvisodassa 33, jatkosodassa 79. Aika vähän, mutta ehkä he vain olivat taitavampia pysyttelemään hengissä kuin tsuhnat.?!
Tämä taitaa olla juntin irvailua, johon voisin saada apua palauttamalla käyttötasolle kouluruotsini. Tuleva kirjallisuuden Nobelisti Juha Hurme ainakin suositteli ruotsinkielen opettelua meille junteille. JS Hankamäki kevyesti kylläkin kritisoi tuota bimboa http://jukkahankamaki.blogspot.fi/2017/11/svenlandia-rangaistukset-lukijoille.html

Anonyymi kirjoitti...

Pari aseteknistä korjausta sallittaneen muuten oivaan kollaasikirjoitukseesi?

Urkupyssyssä on tietystikin nelipiippuinen (ei putkinen) Maxim-konekivääristö.
Ruotsalaisilla on käytössään brittiläiset 13mm Boys pst-kiväärit, näitä saatiin lahjoituksena 100kpl ehdolla, että osa luovutetaan ruotsalaiselle vapaaehtoisjoukolle (SFK).

-Tvälups-

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Korpisoturille, Veijo Hoikalle ja Taisteluvälineupseerille & kiitos kommenteistanne.

Korpisoturi & Veijo: Tuon Joku Hurmeen avautuminen oli sellaista tyypillistä vastenmielistä paskaa jolla kulttuuriperseet yrittävät kohottaa omaa egoaan mollaamalla muita. Ja vielä huonolla menestyksellä sillä eivät ruotsalaiset pidä tuota kyseistä jätkää yhtään enempää ruotsalaisena vaikka häiskä kuinka selittäisi.

Veijo: Ruotsalaisethan olivat siis vastuussa Sallan lohkosta siinä vaiheessa kun kovimmat taistelut oli jo käyty. Yhtä kaikki, he vapauttivat kuitenkin Kannaksen taisteluihin käsittääkseni viisi pataljoonaa suomalaisia.

Tvälups: Virheet korjattu, tattista. Ja tosi on, tykissä on putki, muissa piippu. Noi vanhat paksut vesijäähdytteiset konekiväärit ovat vaan sellaisia möhkäleitä että ne mieltää putkiksi vaikka piippuhan niissäkin on.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos näistä kuvista. Osa on tuttuja jo lapsuudesta, kuten valokuva, jossa sotilaat kuuntelevat tykistökeskitystä kesällä 1944. Loistava valokuva. Toinen vaikuttava kuva on tuo viimeinen kuvapari. Tehtiin mitä piti, joopa joo.

maallikko

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, maallikko. Tuo ensimmäinen kuva on yksi niistä mieleenpainuvimmista. Ja toinen kuva, no, se kuvaa nykyajan Suomea. Eikä niin kovin mairittelevasti.

Anonyymi kirjoitti...

Tere Ykä,

olen vissiin aikaisemminkin linkittänyt tämän dokkarin tänne eli Talvisota venäläissilmin, samalla nimellä löytyy myös kakkososa. Tuossahan pari "tovaritsh-tutkijaa" myöntää että ne Mainilan laukaukset ammuttiin nimenomaan Itänaapurin puolelta, EIKÄ Suomen puolelta. Eli täydellinen rajaprovokaatio, jolla saatiin aikaiseksi "casus belli" eli syy sotaan. Suomen tykistö ei edes ollut kantomatkan päässä et se olisi pystynyt tuonne koskaan ampumaan yhtään mitään kranaatteja.

Tuon dokkarin myöhäisemmässä vaiheessa eräs suht'koht tuohtunut Puna-armeijan tiedustelujoukkojen veteraani kiroaa silloisen NL:n valtionjohdon, kun siitä Mannerheim-linjasta ei tiedetty mitään, ja heidän soturit sananmukaisesti iskivät päänsä kuvainnolliseen tiilimuuriin tai siis tulimuuriin, kun he koittivat tiedustella mistähän sitä pääsisi läpi.

Myös kakkososan Raatteen tien taistelut ovat hyvin kuvattuina. Kuka pöhkö lähettää lumiseen talveen & maastoon sotureita, jotka eivät osaa pätkääkään hiihtää?! Hehän ovat kuin "istuvia ankkoja" siellä talvimaastossa, kaikkine khakiuniformuineen. Ei voi olla osumatta.

Se täytyy todeta, et otaksun ettei Itänaapuri enää samalla taktiikalla Suomeen hyökkää? Kerta opetti heitä. Ja rehellisyyden nimissä jos he olisivat tulleet kesäolosuhteissa samaan tyyliin rajan yli kuin Talvisodassa 1939, niin eihän Suomella olisi millään riittänyt voimavarat pysäyttämään sitä "hyökyaaltoa". Onneksi NL:n fokus oli myöhemmin taistelussa natsi-Saksaa vastaan v. 1944, Operaatio Bagration on siitä hyvä esimerkki, jossa lähes täydellisesti tuhottiin Saksan keskustan armeijaryhmä (Heeresgruppe Mitte). Tali-Ihantala & Äyräpää jäi sivuosiin kun Stalinille tuli kiire-kiire Berliiniin, mitenkään väheksymättä näiden taisteluiden suomalaisia veteraaneja. He tekivät sen mitä oli mahdollista heille annetuin asein suurta ylivoimaa vastaan. Ei kait sitä voi enempiä sotureilta vaatia?

En katsele linnanjuhlia 6.12. TV:stä vaan taidan ottaa ekaksi pullollisen kuohuviiniä ja sitten vodkaa satavuotisen Suomen kunniaksi! Ehkä sikaari kyytipojaksi? Tämä nykyhallinto on lähestulkoon toiselta planeetalta kun heitä vertaa esim. K.J. Ståhlbergiin, Risto Rytiin tai J.K. Paasikiveen, "Marskista" nyt puhumattakaan....he eivät edes kelpaisi näiden herrojen kenkien kiillottajiksi!

VMP ja pahoittelut avautumisestani....


- Soomepois Eestist -

Anonyymi kirjoitti...

Kiitokset kuvakokoelmasta. Valtaosa oli tuttuja, mutta niinhän niiden pitääkin olla.

Pienen tarkennuksen, tai oikeastaan korjauksen, voisit tekstiin tehdä. Kellojen vertailukuvan alapuolella puhut välirauhasta, mutta oikea termi olisi Moskovan välirauha.

"Asetekniikka-anonyymille" sen verran, että Boysin kaliiberi oli lähempänä 14 mm kuin 13 mm

https://en.wikipedia.org/wiki/.55_Boys

Anonyymi kirjoitti...

Suomen talvisodan ihmeen syntymiseen myös se että Stalin oli vainoharhaisuudessaan tuhonut punaarmeijan upseereitten parhaimiston tuhansia ammattiupseereita 30-luvun puhdistuksissa, toinen oli kanssa että oli alettu parantaa työväestön ja talonpoikien sosiaalista aemaa 30-luvulla Suomessa (mm. lex kallio), oli jotakin minkävuoksi taistella..

-jpt-

Anonyymi kirjoitti...

Tervehdys Ykä,ja kiitos hienosta kuvamuistelosta ajalta,jolloin maasta löytyi enemmistö suomalaisuutta ja Suomea puolustamaan!Tosiaan noista ulkomaisista muistetaan aina mainita ruotsalaiset sekä uussuomalaisessa historiankirjoituksessa Afrikan valtava apu(ei yhtäkään afrikkalaista todellisuudessa,aineellinen apu valkoiselta Etelä-Afrikalta)-toiseksi eniten 8680n ruottalaisen jälkeen oli Tanskalaisia 1010 miestä(5 kaatui),norskejakin 695(2 kaatui),USA,vaikka laki kielsi sotivan maan armeijaan liittymisen,372(3kaatui,5haavoittui),Unkari!346 miestä,Viro n.100 miestä,Belgia 51miestä,Saksa,vaikka Suomen auttaminen oli kielletty talvisodassa,18 miestä;brittejä 17,tunnetuin näyttelijä Christopher Lee,Italialaisia 7,joista kaatui 1 eli lentäjä,ylikersantti Diego Manzocchi joka kaatui pommittajien torjuntalennolta palatessa laskussa 11.3.1940-huono mäihä miehellä,jonka apu lentokoulutuksessa Fiat g50:siin oli arvokasta-hauta löytyy Hietaniemen sankarihautausmaalta.Puolasta ja Sveitsistä ukkoja 6 kummastakin,Latviasta 4,Luxemburgista! 3,sekä Liettuasta,Itävallasta ja Ranskasta kustakin 2.Nämä miehet siis virallisesti Talvisodan aikana palvelukseen astuneita-paljon sitten seikkailijoita,jotka etenkin myöhemmin väittäneet Suomen talvisotaan osallistuneen,mutta tosiasiassa joko myöhästyneet koko sodasta,tai olleet kaukana Suomesta-eli puhuneet puhdasta paskaa.Kaikki kunnia ja kiitos kuitenkin kaikille ulkomaisille,niin ruosalaisille,kuin muillekkin,jotka tekivät Suomen eteen enemmän kuin nykyisistä suomalaisiksi luettavista valitettavan iso osa olisi valmis tekemään-itseasiassa Kuusisen petturihallitukseen olisi nykyeliitin joukosta tungosta.
Itsellä kommentointi ollut vähän jäissä-on ns. iltatähden laskettu aika juuri ohitettu-menee h-hetki lähelle tuota itsenäisyyden muistopäivää.Tulossa siis hektinen loppuvuosi,luulen.
Tuon Helsingin maanpetturivaltuuston lisäksi naapurikylä Espoo kunnostautui heittämällä persut ulos koko budjettineuvotteluista.Jotenkin tuli mieleen Ruotsin tapa toimia ruotsidemokraattien kanssa.
T:Vesku

Joppos123 kirjoitti...

Kovia poikia olivat ne jotka ryssän aikoinaan pysäytti. Nykyään puhutaan paljon ns "pullamössösukupolvesta" mutta oma kokemukseni pajalalla yli 30 vuotta notkuneena on kuitenkin se, että ihan yhtä hyviä noi junnut on tänäkin päivänä. Kyllä mulla niihin on ihan täysi luotto.Hyviä kuvia ja PV:n nettiin laittamasta arkistosta löytyy lisää jos haluaa käydä tsekkaamassa.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Soomepoisille Eestist, Anolle, -jpt-:lle, Veskulle ja joppos 123:lle & kiitos kommenteistanne.

Soomepois: Minä olen nähnyt tuon dokumentin pariinkin kertaan ja sehän julkaistiin silloin kun Suomen ja Venäjän suhteissa oli varsin tasainen suvantovaihe. Noin venäläisdokumentiksi se on varsin objektiivinen. Ja eihän itänaapuri hyökännyt samalla taktiikalla enää kakkosrähinässäkään. Kesän 1944 suurhyökkäys oli hyvin harjoiteltu ja yhteistoiminta aselajien välillä sujui. Stalinilla oli tietysti kiire siellä etelän suunnassa mutta on myös totta se, että Neuvostoliiton hyökkäysarmeija Kannaksella oli poltettu suurinpiirtein loppuun. Hyökkäyksen jatkaminen olisi vaatinut uuden samanlaisen armeijan rakentamista ja kaiken lisäksi edessä olisi ollut vielä se Salpa-linja. Linnanjuhlat jää minultakin katsomatta tosin eipä niitä ole aikakausiin tullut katsottua muutenkaan.

Ano: Tein tuon pyytämäsi lisäyksen joskin olisi se asia kai tullut noinkin ymmärretyksi. Pst-kiväärihän alkoi tuossa vaiheessa olla muutenkin vanhentunut ase. Siihen aikaan oli kaikenlaista lähitorjuntavälinettä, muitakin kuin kasapanos ja polttopullo. Tässä esimerkkinä ”sticky bomb”:

https://www.youtube.com/watch?v=kK7HX-lfzYE

-jpt-: Täysin totta. Ensimmäisen asian kohdalla Suomella kävi tuuri. Toinen asia puolestaan oli silloisten päättäjien kaukaa viisautta.

Vesku: Totta tuo lista ja Christopher ”Saruman” Lee oli todellakin talvisodassa mukana tosin vain vartiointitehtävissä. Ja täältä suunnalta toivotetaan teille lämpimimmät onnittelut tulevan perheenlisäyksen tiimoilta ja samoin toivotetaan onnea ja menestystä iltatähdelle. Toivottavasti hän saa kasvaa rauhallisessa ja järkevässä maassa.

joppos 123: Minullahan kuva asiasta on ammatin vuoksi vähän vääristynyt joten toivottavasti olet oikeassa ja mikset olisi. Sitten tarttee myös miettiä, että minkälaisia heppuja siellä vastapuolella on. Venäläiset näyttävät mielellään videoita VDV-joukoista ja muista erikoishepuista mutta minkälainen siellä lienee se perusjantteri?

Joppos123 kirjoitti...

Kyllä se perusjantteri kuten myös erikoisjantteri tottelee 7.62 mm luotia. Ei ne mitään superihmisiä ole.
Joskus aikoinaan Venäläiset kävivät ihan urakalla ihmettelemässä meidän varusmiesjärjestelmää. Ne olivat silloin luomassa omaa sopimussotilaskuviota mihin nyt kaikki heidän valmiudessa olevat taisteluosastot perustuvat.
Olin heidän kanssaan käymässä Parolassa ja kävästiin paikallisessa varuskuntasairaalaassa. Venäläinen kenraali kysyi tulkin kautta päälekurilta, että kuinka monta varusmiestä sinne hillotaan sen vuoksi, että esimiehet tai muut varusmiehet on hakannut.
Lekuri sanoi, että ei yhtään. Venäläinen kenu ei uskonut. Niillä on vähän eri meininki, parisataa jantteria kuolee vuosittain siihen kun känniset esimiehet tai palvelustoverit hakkaa ne hengiltä.
Iso maa isot toleranssit.
Ensimmäinen ja ainoa "rauhanturvatehtävä" mihin naapuri oallistui oli Kosovo. Maahankaskujoukot valtasivat Pristiinan lentokentän.
Hyväksyttävä tappioprosentti oli 20. Meillä se tarkoittaa lamautettua porukkaa.
4 viikkoa rullas Antonovit edestakas kun ne tyhjentivät luolia. Venäläisillä oli todennäköisesti ydinaseita siellä. Sitten ne häipy. Olin siellä silloin.
Ei naapuria pidä vähätellä mutta ei pidä myöskään arastella. Samaa leipää ne syö ja piereskelee kuten mekin.
Kyllä meidän junnut on vähintäänkin yhtä kovia kuin ne.
Aika monta saapumiserää kouluttaneena voin sanoa, että huoli pois.

Simo kirjoitti...

Ostin juuri liput Tuntematon Sotilas elokuvaan huomenna. Mennään vaimon kanssa katsomaan sopivasti ennen itsenäisyyspäivää. Pitää ottaa nenäliinat mukaan, kun minulle tulee kyyneleet silmiin jo pelkästä trailerista. Mieshän ei sais itkeä, mutta kai se liikuttuminen tuollaisesta on ihan ok?

Jotenkin tuo ajatus siitä miten paljon he ovat olleet valmiit uhraamaan muiden puolesta, on aina liikuttanut minua. Narsistisina aikoina joita elämme, tämä toki on monille ihmisille vieras näkökanta.

Joppos123 kirjoitti...

Tuo uusi tuntematon pitää kyllä käydä katsomassa ihan elokuvateatterissa. Kotoa löytyy teatterihässäkät mutta ei se ole sama. Mitä tossa Simo sanoi niin voi olla nessun paikka. Talvisota leffa oli vähän samanlainen, ei sitä ilman muutamaa ylimääräistä nielemistä voi katsoa. Ei itkeminen ole mikään heikkouden merkki, päin vastoin.
Jotain ihmisyyteen viittaavaa löyty aina sellaisesta tyypistä joka uskaltaa antaa sisimmälle vallan.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys joppos 123:lle ja Simolle & kiitos kommenteistanne.

joppos 123: Kiitos lisävalaistuksesta. Olen siinä käsityksessä että Venäjä yrittää modernisoida armeijaansa ja sen tiimoilta kysyn että vieläköhän siellä on vallalla se ”dedovtshina”-systeemi? Sääliksi sinänsä käy venäläisiä varusveijareita sen kanssa mutta toisaalta onhan se meille etu että venäläinen sotilas vihaa esimiestään enemmän kuin vihollista. Sen yhden kommenttisi jätin julkaisematta omasta pyynnöstäsi mutta totean että olen kanssasi täysin samaa mieltä.

Simo & joppos 123: Minuahan joku suvakki voisi ajatella tunteettomaksi natsiksi mutta minäkin olen kovasti tunteellinen mies ja kyynel saattaa tipahtaa aika ajoin. Siinä ei ole mitään hävettävää. Se on inhimillisyyttä ja ihmisyyttä. Simo totesi että elämme narsistisia aikoja ja näinhän on, tai ainakin voisi sanoa että maassamme julkisen äänen saavat juuri narsistit jotka mielellään määrittelevät sitä, kuinka muittenkin tulisi elää.

Joppos123 kirjoitti...

Venäjä on jo jonkin aikaa purkanut divisioona rakennetta taisteluosastoiksi ja niitä on nytkin Ukrainan pinnassa noin 23. Nämä tstosastot ovat kykeneviä käymään sotaa omillaan, eli kaikki aselajit ovat mukana. Aikaisemmin tekivät erillisiä moottoroituja prikaateja, tein asiasta joskus tutkielman.
Nyt kuitenkin ovat ,menossa vanhaan divisioonamalliin. Syynä voi olla johtopaikkojen vähyys mutta meille hyvä asia. Divisioona on käänteissään kankea ja luottaa miesmäärään.
Mitä kysyit tuosta naapurin palvelusmotivaatiosta niin en oikeasti tiedä.
Mitä nyt Syyrian hommia seuranneena niin ei se ihan tapissaan ole ja kuten kirjoitit niin meidän vahvuus on se, että upseeri uskaltaa mennä samaan monttuun jääkärin kanssa.
Venäjällä näin ei ole.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, joppos 123. Sinä kun alan miehiä olet niin kysyn tuohon liittyen että mikä olisi Suomelle fiksuin sotilaallinen yhtymämuoto? Prikaati vai taisteluosasto? Silloin kun minä olin armeijassa ja reservissäkin (nythän minä olen lähinnä tissirintaman sankari) oli perusyhtymänä prikaati ja näistä taisteluosastoista ei edes puhuttu ja divisioonat oltiin hylätty liian suurina ja kankeina. Minä kuuluin silloin ns. prikaatin patteristoon mistä Lapin leirillä puhuttiin tosin olen siinä käsityksessä että silloin LKP:n myötä prikaateihin (ainakin osaan niistä) perustettaisiin kokonainen tykistörykmentti.

Anonyymi kirjoitti...

Se mikä sotkee kotimaista järjestelmää on natottaminen kaikkine käsitteineen.

Esim. huolto jakautuu täydennys- ja kunnossapitoon (entisen selkeän huollon sijasta), ja sama käsitesekamelska pätee kaikkiin organisaatioihin taistelijaparista ylijohtoon...
Talous-, Kuljetusväline-, Lääkintä-, Taisteluväline- jne määritti aiemmin huollon lajin, nykytilanne: http://maavoimat.fi/aselajit

Asia voi olla selkeä suomeksi, se voi olla sitä englanniksi mutta nämä eivät välttämättä käänny 1:1 keskenään.
Vertaa käsitteitä prikaati vs brigade:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Prikaati
https://en.wikipedia.org/wiki/Brigade
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taisteluosasto

-Tvälups-

Jk anolle. Totta. .55 = 13,97x99B eli 14mm. Suom.nimike 14mm pst.kiv m/37 Boys Mk I
-menee tosin teholtaan sinne 13mm luokkaan (esikuva saks. 13,2 TuF, pohjana amer. 12,7x99) verrattuna neuvostoliittolaisiin 14,5x114 pst-kaliipereihin ja siksipä muistivirheeni.

Joppos123 kirjoitti...

Itse asiassa ei ole väliä sillä mikä on yhtymän koko vaan sillä miten sitä käytetään. Me ollaan menty liikkuvaan taistelutapaanbja vasta käskytyserän 5 porukat kaivaa itsensä kaulaa myöten maahan ja tappelee siellä viimeiseen asti.
Muut hoitavat hommat ikäänkuin sissitoiminnalla ilman mitään perinteisiä rintamalinjoja. Mitä nyt viimeaikaisia sotia on katsellut niin toi taistelutapa on myrkkyä isoille armeijoille. Joskus aikoinaan kenraali Laaneots kävi pitämässä meille luennon Venäläisen panssaridivisioonan komentajan näkökulmasta ja kun kysyttiin mikä on se mitä hän eniten hyökkäyksen aikana pelkää niin vastaus oli miinat ja sissitoiminta.
Kaiken muun ne kuulemma pystyy jauhamaan ajan kanssa paskaksi mutta nopeasti liikkuville joukoille eivät voi mitään.
Ollaan siis oikeilla jäljillä kun veivattiin tämä nykyinen liikkuva taistelutapa.
Se vaatii pojilta aika paljon, nimittäin pitää olla valmis tappelemaan eristettynä ilman mitään tukea päivätolkulla, ei huoltoa ei siis mitään.
Mitä nyt viimeaikoina on asiaa seurannut niin tavallaan hyvä ratkaisu. Ei supervallan armeijat tuollaista porukkaa vastaan ilman kovia tappioita pärjää.
Maksaa se meille mutta maksaa se vihollisellekkin. Näillä mennään.

Joppos123 kirjoitti...

Jos tuo naapuri jonkun valmiusharjoituksen jatkoksi päättää lähteä tänne niin sillehän ei voi mitään. Hintalappu pitää vaan laittaa sen verran kovaksi, että ei edes putte pysty sitä muuksi vääntämään.
Onhan ne ennenkin koittaneet.
Tässä palataan taas siihen mitä tämänpäivän junnut ovat. En epäile hetkeäkään sitä ettei junnut laittaisi kampoihin. Mulla on aika kova luotto nykynuorisoon, kyllä ne hommansa hoitaa. Oli sitten vastassa se perusjantteri tai erikoisjoukkosotilas.

Joppos123 kirjoitti...

Ihan kaikkea tässä ei pysty kertomaan kun mennäään stII tasolle nutta periaatteet ovat löydettävissä ihan netistä.

Becker kirjoitti...

Kovasti ovat tuttuja nuo kuvat, mutta aina niitä tiirustelee yhtä mielellään. Kiitos niistä. Nythän kuvamateriaalia on valtavasti netissä kaiken kansan tutkittavana.

Tuo Aatun äänitetty keskustelu on sikäli mielenkiintoinen että se on tiettävästi ainoa olemassa oleva äänitys missä kyseinen henkilö käy keskustelua normaalilla puheäänellä. Zdanov koki sitten myöhemmin Neuvostoliitossa luonnollisen kuoleman, hänet ammuttiin.
Porkkalan vuokra-alueen läpi mennyttä junarataa kutsuttiin aikoinaan Suomen pisimmäksi rautatietunneliksi johtuen peitetyistä ikkunoista.

Moni tietämätön höpisee viime sodasta että se hävittiin. Ja paskan marjat. Kun tiesi mikä oli Neuvostoliiton päämäärä jatkosodassa, eivätkä he pystyneet sitä toteuttamaan, niin kyllä kyseessä oli puhdas torjuntavoitto. Maa jäi itsenäiseksi, tosin hieman raajarikkona, mutta itsenäiseksi kumminkin, joka nyt on menetetty ampumatta laukaustakaan. Sun Zun mukaan juuri tällainen voitto on se suurin voitto.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Taisteluvälineupseerille, joppos 123:lle ja Beckerille & kiitos kommenteistanne.

Tvälups & joppos 123: Kiitos lisätäsmennyksistä. Se mulle on epäselvää että onko liikekannallepanossa vielä suunniteltu perustettavaksi niitä erillisiä paikallispataljoonia ja –komppanioita. Tuo liikkuva taistelutapa vaatii paljon niin miehiltä, kalustlta kuin viestiyhteyksiltä mutta se lienee välttämätön sillä kiinteä puolustus tosiaan murskataan ennemmin tai myöhemmin.

Becker: Joo, en ole minäkään Hitlerin normaalia puheääntä ennen kuullut. Mitä rähinöihin tulee niin Neuvostoliiton suunnitelmat toteutuivat vain osittain mutta ei kokonaan. Jatkosodan lopussa suomalaisjoukot olivat kokonaisuudessaan vuoden 1940 rajan itäpuolella ja asetilanne oli parempi kuin koskaan.