MAALITTAJA

Radanvarsikaupunki, lähitulevaisuudessa, ehkä jo tämän hallituksen aikana…

Suomalainenhan oli vieläkin kuuliainen hallintoalamainen niin kuin oli aina ollut ja jos joku viranomainen, varsinkin poliisi käski hänen näyttäytyä paikassa A aikaan B niin hallintoalamainenhan teki työtä käskettyä vaikkei ehkä tiennytkään että mistähän nyt mahtaa olla kysymys ja että oliko käynnissä varsinaista järkeä. Samanlainen kuuliainen hallintoalamainen oli Radanvarsikaupungin poliisiasemalle käskystä ja juuri vaadittuun aikaan saapunut Paavo Pilsneerus joka oli saanut käskyn tulla kuulusteluun viharikoksesta. Kun hän ilmoittautui poliisiaseman tiskille virkailija soitti lyhyen puhelun ja häntä saapui hakemaan kuulusteluhuoneeseen varsin tuimailmeinen poliisi, ehkä samoja neljänkympin ikiä kuin mitä Pilsneeruskin oli. Sinänsä poliisi käyttäytyi korrektin kohteliaasti. Hän pyysi Paavoa luovuttamaan älypuhelimensa kuulustelun ajaksi ja Paavohan luovutti sen kuuliaisesti.

Kuulusteluhuoneeseen siirtyminen ei tapahtunut ns. lännen malliin vaan poliisi kohteliaasti pyysi Paavoa seuraamaan, osoitti kulmissa kädellä tietään ja piteli kohteliaasti ovia auki. No, eihän tietysti poliisilaitoksella siviileillä tarvittavia avaimia ollutkaan joten tuo portsarintouhu oli ymmärrettävää. Kuulusteluhuoneessa poliisi pyysi Paavoa istumaan. Paavo huomasi, että poliisin rintapielessä ei ollutkaan enää poliisin nimi ja numero niin kuin vielä joku aika sitten. vaan siinä oli vain koodi GH76RR19F. Paavo ajatteli kysyä, että kuinkas teillä noin monimutkaiset sukunimet nykyisin on mutta päätti olla hiljaa. Tällaisessa tilanteessa oli turhaa ruveta vitsikkääksi. Ehkä poliisi kuitenkin arvasi Paavon ajatukset. Hän otti pöytälaatikosta pienen, hieman nettimodeemia muistuttavan laitteen ja painoi sen päälle. Siitä alkoi kuulua hiljainen hurina.

- Tuo laite tuossa sotkee kaikki mahdolliset äänitykset mitä tässä tilassa tehdään. Se ei ole oikeastaan teitä varten. Vaan tätä laitosta. Te luovutitte puhelimenne minulle ja matkalla tähän kuulusteluhuoneeseen kuljimme tunnistimen läpi ja se olisi hälyttänyt mahdollisista muista äänityslaitteista. Kas kun teillä ei ole oikeutta nauhoittaa tätä kuulustelua.

- Eikös minulla olisi siihen kuitenkin laillinen oikeus?

- Periaatteessa kyllä, sanoi aikanaan Radio Jerevankin. Mutta lain ja asetusten lisäksi maassamme on voimassa myös käytäntö joka on lain asemassa vaikkei sellaista ole koskaan virallisesti päätettykään. Meillä on tällainen, meille määrätty käytäntö. Ja sanon ihan suoraan että teidän ei kannata ryhtyä käymään asiasta käräjiä valtiota vastaan. Häviätte sen kuitenkin vaikka valtio itse rikkoo lakia. Tai no, valtiohan itsessään on laki. Ja muuten mitä tulee tuohon rintapielessäni olevaan tunnukseen niin sehän on siinä siksi että hallitus haluaa suojella poliiseja maalitukselta. Ainakin niin se väittää. Meillä piirissä me sinänsä pidämme tuota tunnusta tarpeettomana ja nimitämme sitä kissan oksennukseksi joten esittelen itseni ennen kuulustelun aloittamista. Olen ylikonstaapeli Kauko Kettunen, te olette täällä kuulusteltavana viha- ja maalitusrikoksesta ja miellän velvollisuudekseni pyytää teiltä anteeksi jo tässä vaiheessa.

- Miksi?

- Siksi, että niin tämä kuulustelu kuin sitä seuraava prosessi on pelkkää valmiiksi kirjoitettua huonoa teatteria jossa minäkin joudun olemaan mukana yhtenä huonona amatöörinäyttelijänä. Teidän syyllisyytenne on jo päätetty mutta koska pikaoikeuksia ei olla vielä saatu perustettua niin tämän farssin täytyy edetä käsikirjoituksen mukaisesti. Minulla itselläni ei ole mitään teitä eikä teidän mielipiteitänne vastaan. Ymmärrättekö?

- Ymmärrän kyllä.

- No niin, kun nyt nämä epävireisen libretton nuotit on saatu selvitettyä niin hoitanemme tämän kuulustelupuolen.

- Sopiihan se. Mulla ei liene vaihtoehtoa?

- Valitettavasti ei.

Ylikostaapeli Kettunen sammutti äänitysjammerin, käynnisti varsinaisen nauhoittimen ja aloitti:

- Nimi.

- Pilsneerus, Paavo Sepeteus

- Ikä.

- Neljäkymmentäkaksi vuotta.

- Asuinpaikka.

- Radanvarsikaupunki. Ja se on myös syntymäkunta.

- Ammatti.

- Kirjanpitäjä. Mulla on oma kirjanpitotoimisto.

- Teitä syytetään viha- ja maalitusrikoksesta joka kohdistuu Ylen toimittajaan Lirbetta Tirpstenssoniin. Olette kirjoittaneet facebook-tilillänne hänestä kirjoituksia, jotka voidaan tulkita ja näin ollen myös tulkitaan häneen kohdistuvaksi faktojen väärinkäytöksiksi vihatarkoituksessa sekä julkiseksi maalittamiseksi.

- Hä? Mutta minähän kirjoitin siitä toimittajanräähkästä vain kaksi juttua. Ensiksi se kirjoitti että Suomen tulevaisuuden huoltosuhde vaatii ehdottomasti avointa ja mitenkään estämätöntä maahanmuuttoa kehitysmaista. Lisäksi hän sanoi että se rikastaa köyhää ja tylsää suomalaista kulttuuria. No minä löin kirjoituksessani vähän tilastoja siitä että mitenkä sen huoltosuhteen parantamisen kanssa oikein onkaan ja mitä kulttuurinrikastuttamiseen taas tulee niin pistin esille tiettyjen etnisesti edistyksellisten ryhmien tekemät väkivalta- ja seksuaalirikokset. Sitten se törpstenssön kirjoitti että Suomen hyvinvointi on maksettu Karibian orjien verellä josta minä muistuttelin että Suomesta on kyllä viety suomalaisia orjiksi huomattava määrä mutta ei tänne olla tuotu orjia muualta. Ja nuo ovat kyllä faktoja eikä mitään vihapuhetta.

- Juuri faktat ovat vihapuhetta sillä te olette julkisesti kyseenalaistaneet toimittaja Tirpstenssonin ideologisen usk… tarkoitin että siis olette kyseenalaistaneet hänen ammatillisen uskottavuutensa toimittajana ja vieläpä perustellusti. Näitä kyseenalaistajia on muitakin ja kyseinen toimittaja on tällä hetkellä sairaslomalla siksi että hänen mielipiteensä on niin monella taholla todistettu vääriksi ja jopa naurettaviksi.

- Vai että ihan sairaslomalla niin. Ja hyvillä perusteilla juu. Mutta mikä juttu se on se maalittaminen? En minä ole maalittanut ketään enkä oikein ymmärrä koko termiä.

- Selvä juttu ja olettehan te. Teidän kirjoituksillanne oli useita satoja tykkääjiä. Jotka puolestaan ovat toimineet vihafaktojen levittäjinä kun ovat levittäneet teidän kirjoituksianne. Periaatteessa vastuu heidän myöhemmistä teoistaan ovat teidän. Vaikkei niitä tekoja olisikaan mutta määritelty uhka on olemassa. Se uhka on aito, vaikka se ei koskaan tapahtuisi. Ja lisäksi muutama teidän kirjoitus on julkaistu viime aikoina hyvin suosituksi tulleessa äärioikeistolaiseksi nationalistijulkaisuksi määritellyssä Yhdistynyt Kansalaiskanava eli YKK-julkaisussa. Ja kyseinen YKK-julkaisu on ottanut toimittaja Tirpstenssonin maalituksen kohteeksi.

- Horinmummoa kaikki tyynni. Se kyseinen törpöraatiönssön vai mikä se nyt oli aloitti itse hyökkäyksen YKK:ta vastaan. Ensiksi se alkoi kirjoittaa juttuja joitten mukaan koko julkaisu toimii Moskovan ohjeitten mukaisesti. Ilman minkäänlaista näyttöä. Ja sitten se organisoi kampanjan jolla pyrittiin karkoittamaan mainostajat YKK:n sivuilta. Totta kai sellaisesta saa kyistä palautetta. Varsinkin kun sitä on helppo antaa. Kas kun kyseinen toimittelija ei anna faktojen pahemmin pilata hyvää tiedostavaa läppää. Ei niin minun kuin YKK-julkaisun tarvitse keksiä hänestä mitään. Hän antaa materiaalin itse.

GH76RR19F eli ylikonstaapeli Kauko Kettunen katsoi hetken aikaa Paavoa, sitten edessään olevaa pöytää ja sitten siirsi katseensa jonnekin kaukaisuuteen. Hänen ilmeensä kertoi että nortti olis nyt enemmän kuin poikaa. Sitten hän käänsi katseensa takaisin Paavoon:

- Niin… katsokaas… kun ei tässä ole kyse siitä onko toimittaja väärässä vaiko oikeassa. Kyse ei ole totuudesta yleensäkään. Kyse on siitä, että vihapuhe- ja maalittamislain mukaan niin te kuin se YKK-julkaisu on perustellusti kyseenalaistanut toimittaja Lirbetta Tirpstensonin ammatillisen osaamisen. Vieläpä onnistuneesti. Kas kun niin ei saa tehdä. Se täyttää viharikoksen määritelmän. Hjaahah, tää taisikin olla tässä.

Kettunen oli vielä hetken hiljaa ja puhui sitten suoraan nauhurille:

- Epäilty on poliisikuulustelussa tunnustanut syyllistyneensä toimittaja Lirbetta Tirpstensoniin kohdistuneeseen julkiseen vihapuheeseen ja maalittamiseen. Asia siirtyy syyttäjälle. Kuulustelu päättyy tähän.

Sitten Kettunen sammutti nauhurinsa, käynnisti uudelleen äänitysjammerin ja totesi:

- Niin kuin jo aikaisemmin sanoin, olen todella pahoillani.

- Eli tuomio on siis tulossa. Millä matematiikalla minä siltä sitten olisin voinut välttyä? Kun kortit oli näemmä jo jaettu. Ja varsin epäreilusti.

- Ainoastaan sillä että olisitte todistaneet jonkun toisen henkilön julkaisseen kirjoituksenne nimellänne.

- Kuinka minulle nyt sitten käy?

- Te olette varsin pieni kala. YKK-julkaisu on se pääkohde koska sen suosio on jo suurempi kuin iltapäivälehtien. Mutta koska se on julkaissut teidänkin kirjoituksianne niin saatte ehdollista vankeutta vuodesta puoleentoista. Plus tuntuvat sakot. Ja tietenkin vahingonkorvaukset henkisestä kärsimyksestä toimittaja Tirpstensonille. Teidän kohdallanne summa on ehkä tommonen kymppitonni. Tietenkin tätä prosessia venytetään vähintään vuoden mittaiseksi vaikka lopputulos on jo päätetty. Ja tehdään samalla mahdollisimman julkiseksi. Sekin on osa rangaistusta.

- Ja kyseinen tättähäärä perää rahallista kunniaansa muiltakin?

- Tällä hetkellä rikosilmoituksia on parikymmentä.

- Taitaa toi toimittajan henkiseen pipiin pohjautuva uhriutuminen olla varsin hyvä bisnes. Itsekö se Törpstenssoni ne rikosilmoitukset teki?

- Ei tarvinnut. Lain mukaan kun viranomainen tekee sen nykyisin automaattisesti. Mutta sen voin sanoa että asiaan liittyviä nimettömiä nettivinkkejä on kyllä tullut. Täysin samalla sanamuodolla. Vain nimet ovat vaihtuneet. Ja hjuu, sen minä varoitan vielä että suvaitsevais-tiedostavan väestönosan erilaiset ryhmittymät tulevat ottamaan teidät maalitaulukseen ja pyrkivät painostamaan asiakkaitanne että he eivät käyttäisi kirjanpitotoimistonne palveluksia. Ja useassa tapauksessa he ovat onnistuneet niin että firma on mennyt pankrottiin. Todennäköisesti onnistuvat teidänkin kohdallanne.

- No eikös tuo sitten ole vihapuhetta ja maalittamista? Raskaimman jälkeen?

- On. Mutta se ei ole sitä virallisesti sillä te ette ole poliitikko, viranomainen tai toimittaja. Tai yleensä sopivaan poliittiseen viitekehykseen sopiva henkilö. Laki koskee ja suojelee vain heitä. Te olette tämän yhteiskunnan paarialuokkaa. Toisinajattelija yhteiskunnassa joka ei hyväksy toisinajattelua. Ja joka kieltää sen inhimillisyyden ja sananvapauden nimissä.

Paavo Pilsneerus oli hetken aikaa hiljaa ja sanoi sitten:

- Kiitos kumminkin kun olit minulle rehellinen. Tiedänpähän olla jatkossa odottelematta liikoja. Mutta minun on pakko kysyä se tyypillinen. Eli miltä tuntuu tehdä ”työtä jolla on tarkoitus”?

- En tiedä. Kysypä parin kuukauden päästä niin voin vastata.

- Kuis?

- Olen ottanut loparit näistä hommista ja irtisanoutumisaikani loppuu kolmen viikon päästä. Muutan Pinnanmaalle, tarkemmin sanottuna Vökellysvedelle jossa serkkupojalla on kalasäilykefirma. Säilöttyä kalaa menee Japaniin ihan hemmetisti. Sitä särkeäkin jota täällä pidetään roskakalana. Minä menen sinne hommiin. Tekemään työtä jolla on tarkoitus.

Paavo mietti hetken ja totesi sitten:

- Mies vaihtaa poliisin työn, virkamerkin ja virka-aseen kalanpurkitusmasiinaan. Vapaaehtoisesti. Oikeastaan tuo kertoo tästä kaikesta enemmän kuin mikään muu. Tota noin, voinko poistua? Epäilemättä minuun otetaan sitten yhteyttä kun mylly alkaa jauhaa.

- Joo, toki. Minä saatan teidät ulos.

Vielä ennen kuin oltiin poliisiaseman aulan ovella kysyi Paavo ylikonstaapeli Kettuselta:

- Muuttuko tämä koskaan paremmaksi?

Kettunen oli hetken hiljaa ja vastasi sitten:

- Tuskin. Katsokaas, punavihreä hallitus on päässyt vallan ja ennen kaikkea pakkovallan makuun. Sen vuoksi vihapuhe- ja maalituslakia tullaan vielä hienosäätämään. Satun tietämään. Hienosäädetyn lain mukaan viha- ja maalitusrikoksista tuomittu ei ole vaalikelpoinen. Ja se tekee perussuomalaista vaalikelvottoman. Samoin kuin muista kansallismielisistä puolueviritelmistä.

- Mutta eihän ne pysty kokonaista puoluetta… sehän on gallupeissa ykkönen… vieläpä reilusti…

- Kyllä ne pystyy ja juuri siksi ne tekee. Katsokaas, mitenkäs perussuomalaiset käyvät vaalikamppailuaan?

- No ne tietysti osoittavat faktoilla että nykyinen hallitus on toiminut täysin vastuuttomasti ja suomalaisille vaarallisesti.

- Juuri niin. Eli toisin sanoen kyseenalaistavat julkisesti ja perustellusti hallituksen ammatillisen osaamisen. Toisin sanoen syyllistyvät hallitukseen kohdistuvaan rangaistavaan viha- ja maalitusrikokseen. Eivätkä kokkarit taas uskalla ottaa riskiä joten ne pitävät turpansa kiinni.

- Mutta sehän meinaa, että…

- Juuri sitä se meinaa.

Ovella miehet vielä kättelivät toisiaan ja toivottivat hyvää vointia. Sitten he poistuivat tahoilleen. Toiseen suuntaan mies josta tulisi pian tuomittu ja konkurssin tehnyt kirjanpitäjä. Ja toiseen suuntaan työhönsä läpeensä kyllästynyt poliisi josta pian tulisi kalasäilykkeen purkittaja. Jossa työssä hän olisi paljon onnellisempi. Kumpikin heistä tahoilleen kulkiessaan mietti yhtä kysymystä:

Miten ihmeessä tämä pääsi tapahtumaan? Oliko tämä farssi käsikirjoitettu vai tapahtuiko se itsestään?

Kiitokset vakikommentoija Qroquius Kadille inspiraatiosta.