Ennen sinua olin
vain kaupungin kujilla kulkeva varjo
Varjo, jota
vastaantulija ei huomannut, mutta tunsi silti olonsa ankeaksi
Ehkä ihmetellen,
mikä kylmä henkäys hänen ohitsensa kulki
Mies, joka
katsoi vain taaksepäin ja rakensi elämänsä vanhan katkeruuden pohjalle, saaden
aikaan vain uutta katkeruutta
Nyt olen mies,
jolla ei ole pelkästään halu tehdä parhaansa, vaan syy tehdä vielä enemmän
Mies, jolla on
syy jaksaa ja yrittää eteenpäin
Mies, jolla on
syy uskoa johonkin
Koostaa elämä
pienistä palasista yhteiseksi onneksi
Sinun vuoksesi
Meidän vuoksemme
Me elämme omaa
elämäämme
Mutta me teemme
sen yhdessä
Menneestä
kiittäen, uutta odottaen
10 kommenttia:
Eikö ole ihmeellistä, miten naisen käden kosketus tekee koiraspuolisesta homo sapiensista Miehen?
Onnea ja kaikkea hyvää teille!
Unohditko hääpäivän vai maksaa jonkun varausmaksun?
Oma isäukko neuvoi kotoa lähtiessä: älä koskaan valehtele naiselle että rakastat, jos oikeasti haluat vain seksiä.
Tervehdys Ruukinmatruunalle ja kiitokset. Toisaalta taas vääränlainen nainen pystyy tuhoamaan miehen elämän kertakaikkiaan. Sama tietysti toisinpäin.
Tuota juttua väsätessäni ajattelin niitä lähipiireistä hiljattain tulleita uutisia. Sekä kuolemantapauksia, että täysin yllättäin tulleita avioeroja.
Tuumin, että täytyy olla tyytyväinen siihen hyvään, mitä elämässä on. Ja rakkaille ihmisille täytyy sanoa tietyt tärkeät sanat silloin kun he elävät. Ei sitten hautajaisissa. Kukkaseppele kädessä ja paperista lukien.
Tervehdys myös Kumikselle. Meni kommentit ristiin. Enhän toki unohtanut, hääpäivä on aina muistissa ja se mökki, jossa me täällä pohjoisessa ollaan on maksettu jo aikaa sitten. Perusteet kirjoitukselle kerroinkin tossa kommentissa Ruukinmatruunalle. Mutta isäsi oli kyllä oikeassa. Minkä viisauden voi siirtää noille nuoremmille hepuille. Parempi olla rehellinen ja kyllä mies aina yhdet pakit kestää.
Kylläpä oli kauniisti ilmaistu. Ei ihan joka suomalainen vastaavaan pysty, mutta et taida ollakkaan ihan "joka suomalainen."
Lomalla on ne hyvät puolensa.
Terveisiä vaan Ylvalle.
Tervehdys, Becker ja kiitokset niin minulta kuin Ylvalta. Muistutan kuitenkin, että minä olen ihan tavallinen suomalainen, joka pitää blogiaan ihan tavallisille suomalaisille. Vaikka ne olosuhteitten takia joutuisivat elämään Absurdistanissa.
Mukava nähdä tuollainen rakkausluritus. Monestakin syystä.
Nuivuus kävelee usein käsi kädessä lähimmäisten rakastamisen kanssa. Ei halua olla rakentamassa maailmaa pahaksi rakastamilleen ihmisille.
Herkkyyden osoittaminen on miehekästä. Paskahuosut eivät uskalla tehdä niin, sillä pelkäävät vaikuttavansa epämiehekkäiltä. Mies taas tietää että kukaan sellainen ei ole katu-uskottava jonka tarvitsee pohtia katu-uskottavuuttaan.
On erittäin, erittäin tärkeää sanoa ne tärkeät ja isot sanat ajoissa - sekä sen vuoksi että ne eivät jäisi sinne muistopuheeseen mutta myös toisesta, vielä tärkeämmästä syystä. Nimittäin…
Paras kuulemani määritelmä häpeästä on se, että häpeä on hyväksyvän vastavuoroisuuden puutetta. Ja mitä enemmän asiaa tutkii, sitä todemmaksi tuo määritelmä osoittautuu.
Tuossa määritelmässä shokeeraavaa on se, että häpeää ei siinä määritellä häpeäjän ominaisuudeksi tai edes hänen toiminnakseen. Häpeä määritellään siinä täysin yksiselitteisesti ihmisen sosiaalisen ja muun ympäristön toiminnaksi tai oikeammin tietyn tarpeellisen toiminnan puuttumiseksi.
Jos ei tule juuri koskaan kohdelluksi ja nähdyksi arvostuksen, kunnioituksen, rakkauden, hyväksynnän, kiinnostuksen… kautta niin kuinka voisi syvällä sisimmässään kokea olevansa arvokas, kunnioitusta ansaitseva, rakastettu, hyväksytty, kiinnostava…
Jumalan siunausta ja hauskaa höperehtimistä Ykälle ja Ylvalle sinne missä sitten lienevätkään.
Tervehdys, Ano, ja kiitokset.
Syvästi kunnioittaen nostan lakin päästäni.
Kiitokset Lakeudenmiehelle ja parasta mahdollista syksyn jatkoa.
Lähetä kommentti