KALJUPÄISIÄ UUTISHAVAINTOJA OSA LXIX

1. Paljousalennusta oikeudessa

Hotellin respassa törmättiin uutiseen, jonka mukaan eräs suomalaisen talouden tulevaisuuden tasapainottajista ja muutenkin arvostettu moniosaaja joka tottelee nimeä Rawand Faiak Ismail, iältään 22 vuotta, tuomittiin Turun hovioikeudessa yhden vuoden ja kahden kuukauden ehdottomaan vankeustuomioon siitä, että häiskä meni ja raiskasi 14-vuotiaan tytön. Hotellin respan näkemyksen mukaan on tietysti hyvä, että ehdotonta paukkui, tosin annettua tuomiota pidetään tässä suunnassa varsin pienenä.

Ja pienennetty tämä tuomio onkin, sillä kyseisellä Ismaililla oli lieventävä asianhaara. Mutta mikä se lieventävä asianhaara mahtoi ollakaan? Mahtoiko hän kärsiä vakavasta aivovauriosta, jonka vuoksi hänen terveytensä suomalaisen luksusvankilan karussa sellissä olisi uhattuna? Vai oliko hän ehkä ahkera yrittäjä, joka ankaralla työllään työllistää myös seitsemänkymmentä kantasuomalaista ja sen vuoksi hänet pitäisi saada mahdollisimman pian pyörittämään firmaansa?

No eihän toki.

Turun hovioikeuden mukaan lieventävä asianhaara oli se, että kyseisellä häiskällä oli jo päällään kolmen ja puolen vuoden ehdoton tuomio tapon yrityksestä eli heppu oli harrastanut nykyuussuomalaiskulttuuriimme kuuluvaa kiivasta käsilläpuhumista ts. oli tuikannut toista heppua kuusi kertaa veitsellä. Tämä laskettiin Turun hovioikeudessa raiskaustuomiota alentavaksi tekijäksi.

On tietysti selvää, että ihmisten välisessä kaupankäynnissä käytetään ns. paljousalennusta, eli jos Ykä ostaa kuution halkoja, se maksaa tietyn summan, mutta jos Ykä ostaakin viisikymmentä kuutiota halkoja, voi yksikkösumma olla pienempi. Tämä on järkevää, sillä se hyödyttää sekä myyjää että ostajaa, mutta oikeuden jakamisessa paljousalennus saa lähinnä miettimään, haluaako tuomari haistatella yleistä oikeustajua kohtaan vai onko hän löytänyt jotain uutta ja hyvin mielenkiintoista tajunnanlaajentajaa.

Voi tietysti olla, että humanistisen raatokärpäsen puremaa poteva tuomari on ajatellut, että onhan se kertakaikkiaan epäinhimillistä että kaidalta polulta hetken mielijohteesta ja ihan pikkasen vaan hairahtuneelle kaverille ei anneta toista, kolmatta, kuudetta ja neljättätoista mahdollisuutta. Sillä voihan Rawand Faiak Ismail löytää vankilan (luonnollisesti naispsykologin vetämältä) vihanhallintakurssilta uuden, rauhallisen ja rakentavan itsensä jonka seurauksena hänestä tulee yhteiskunnan rakentava ja ylläpitävä yksilö. Tässä mielessä miehen pitkä vankeustuomio on mitä selkeämmin inhimillinen tragedia ja suoranaista kansallisen osaamispääoman törkeää tuhlausta.

Hotellin respassa nostetaan lätsää ja painetaan pää alas suomalaista humanistista ja ehdottomasti ihmisten turvallisuuteen keskittyvää oikeuslaitosta kunnioittaen.

2. Minä raiskaan, sinä raiskaat, hän raiskaa, me raiskaamme, te raiskaatte, he raiskaavat

Hotellin respassa ei nyt jakseta alkaa laskemaan, että monestakohan lähteestä on harjoitettu (pääosin feminististä) joukkorääkymistä siitä, että nykyinen maahanmuuttajien aikaansaama  joukkopuskaraiskaus- ja naisten joukkoahdisteluilmiö ei ole millään tavalla uutta, ja suomalaiset miehet ovat tietenkin harjoittaneet tätä aina ja iänkaikkisesti. Se, että näyttöä siitä, että suomalaiset miehet harrastavat tällaista niin joukolla tehtyä puskaraiskausta kuin yleisellä paikoilla tehtävää joukkoahdisteluakaan ei ole löytynyt ei ole millään muotoa ongelma, sillä ovathan suomalaiset miehet kuitenkin kiistatta ja todistetusti vonganneet seksiä suomalaisilta naisilta joten tällä perusteella voi tietenkin tehdä laajempia ja varsin luovia johtopäätöksiä.

On myös laajalti todettu, että suomalaisten naisten turvallisuus ei ole kiinnostanut suomalaisia miehiä ennen kuin tummapintaisemmat tyypit ovat sitä turvallisuutta uhanneet, jolloin tietysti voidaan päätyä johtopäätökseen, että ei suomalaisia miehiä sinänsä kiinnosta suomalaisten naisten turvallisuus, vaan he ovat lähinnä asiasta innoissaan, koska pääsevät asian tiimoilta esittämään rasistista vihapropagandaa mm. arabiveljiämme kohtaan. Luonnollisesti seuraava johtopäätös on se, että suomalainen mies haluaisi säästää itselleen yksinoikeuden raiskata suomalainen nainen.

Tätä joukkorääkymistä voi tietysti harrastaa kaikessa rauhassa, sillä rääkyjät edustavat sellaista väestönosaa, joilla esitetty väite on jo itsessään perusteltu fakta. Lisäksi on ymmärrettävää, että he ovat huolissaan, sillä kyllähän osa heistäkin väkisinkin hoksaa, että heidän utopiansa perustuu heidän omissa päissänsä kehittämiinsä unelmiin, joilla voi samalla mukavasti nostaa egoaan eikä hyödylliseksi idiootiksi tunnustautuminen tietenkään ketään miellytä. Siinä kun menettää kasvonsa ja se on muutenkin kaikin puolin noloa. Tottahan sitä pitää välttää kaikin keinoin.

Aihe on väsynyt, kommentointi on väsynyttä ja kirjoittajakin on kieltämättä aiheeseen väsynyt, mutta yritänpä silti vielä kertaalleen hahmottaa omia ajatuksiani miehisestä voimasta ja kunniasta. Luulen olevani melko hyvä kommentoimaan asiaa, sillä minähän olen, no, mies, elänyt miehen elämää puoli vuosisataa ja matkan varrella tutustunut ja ystävystynyt myös moniin muihin miehiin, jotka ovat mielestäni varsin kelpo häiskiä ja heidän kanssaan on tullut pulistua asian tiimoilta. Minut mielletään myös ulkonäköni puolesta varsin maskuliiniseksi mieheksi, joten sovin varmaan hyvin esittämään tällaisen suomalaisen maskuliinisen raiskaajaprototyypin puolustuspuhetta.

Ensinnäkin voisin muistuttaa siitä, että mikäli tämmösessä tavallisessa miesporukassa, sanotaanko nyt vaikka saunaillassa porukan jäsen kertoo raiskanneensa naisen, hän on sen jälkeen entinen kaveriporukan jäsen. Jos hän samassa tilanteessa kehuu raiskanneensa naisen, hän on hyvin todennäköisesti turpaansa saanut entinen kaveriporukan jäsen. Miehisyyttä ja maskuliinisuutta tuodaan esille aivan muilla tavoilla kuin heikompaa alistamalla ja tavallisille miehille tämä asia on hyvin selkeää. Esmes Jammu-setää ei kannata pitää esimerkkinä tavallisesta suomalaisesta miehestä.

Muistuttaisin myös suomalaisen miehen seksuaalisuudesta. Kovasti mainostetaan sitä, että seksuaalisuus ei ole jalkojen, vaan korvien välissä. Ja minä miehenä voin vahvistaa tämän. Pitää paikkansa. Niin se on meilläkin. Paras tapa naiselle saada suomalainen mies innostumaan vaakamamboon on osoittaa, että nainen haluaa. Silloin verkkarit repeää, ja mies muhinoi oikein mielellään. Sen sijaan jos nainen toteaa, että ei huvita, et viehätä,  torttua ei heru etkä iholle pääse, niin tavallinen suomalainen mies siirtyy vaihtoehtoon B, eli on ilman. Lisäksi tämmöselle normi-Yrjölle myös naisen nautinto on olennainen osa tuossa touhussa. Jos nainen ei pääse ns. perille, on mies epäonnistunut ja sekös hävettää. Hävettää oikein urakalla. En ole varma, onko yllätysseksiä tarjoavalla esim. arabi- tai somalityypillä kovin suurta kiinnostusta naisen orgasmista tai edes siitä, että tajuaako hän sellaisen olevan olemassa.

Jo ajatus raiskauksesta on niin minulle kuin suomalaiselle normihäiskälle mahdoton jo ajatuksen tasolla, samoin kuin se on suorittamisen tasolla, sillä se vaatisi kiihottumisen tilan ja löysällä vehkeellä on varsin vaikeaa raiskata ketään. Kyseinen yritys todennäköisesti kirjattaisiin oikeuden pöytäkirjoihin nimikkeellä ”päällekarkaus lataamattomalla aseella varustettuna”.

Palataan vielä joukkopuskaraiskaukseen, mitä kuulemma on Suomessakin suomalaisten miesten toimesta tapahtunut iät ja ajat, tosin väitettä on hiukka vaikea näyttää toteen, mutta eihän se estä väittämästä. Ajatus siitä, että suomalaiset kaverit olisivat porukalla duunaamassa väkisin riisuttua naista jortikat ojossa toisten pitäessä kiinni, toisten jyystäessä ja sitten vuoroja vaihdellen on… no, suorastaan homoa. Ainakin miespuolinen lukija ymmärtänee vertauksen. Suomalaiset miehet kyllä saunovat keskenään munasillaan, mutta niistä tilanteista kaikki erotiikkaan edes etäisesti vivahtava loistaa poissaoloillaan, joten miehet viskovat löylyä kiukaalle ja juovat olutta ns. löpsis-tilassa, eivätkä ymmärrä etnisesti edistyksellisten rikastajien toisenlaista suhtautumista asiaan, eivätkä oikein purematta niele sitä ajatusta, että näitten kaikessa rauhassa saunovien vessukoiden tulisi hyväksyä kyseiset joukkoraiskaajat edes saman ihmisrodun jäseneksi. Ajatus siitä, että me oltaisiin porukalla jortikat pystyssä touhuamassa on käsittämätön.

Ymmärränhän minä toki, että suurin osa suomalaisista naisista ei allekirjoita sitä feminististä joukkorääkymistä, missä suomalainen mies yritetään syyllistää johonkin, mitä se ei ole tehnyt. Joukkorääkymistä harjoittaa pieni, mutta erittäin mediakuuluva porukka, joka pitää kiinni omaa egoaan ruokkivasta utopiastaan ja on sen puolesta valmis valehtelemaan niin paljon kuin asia vaan vaatii. Kukas sitä ehdoin tahdoin haluaisi tunnustaa olleensa koko ajan väärässä? Ja luopua siitä leivästä, joka ruokkii hänen tiedostavaa egoaan.

Minulla olisi näille naisille pieni, ettei suorastaan ujo pyyntö. Miksi ette antaisi meidän suomalaisten miesten rakastaa suomalaisia naisiamme ja elää heidän kanssaan kaikessa rauhassa? Puolisoina, ystävinä ja parhaina elinkumppaneina? Voisitteko olla syyllistämättä meitä siitä, minkä muualta tuodut jätkät ovat tehneet? Voisitteko olla likaamatta sitä kaikkea, minkä me olemme yhdessä saaneet aikaiseksi?

Ja voisitteko käydä joskus kuplanne ulkopuolella? Edes hetken?

Täytyypä tähän laittaa vielä se perusviisaus, minkä opin joskus poikamiehenä. Aikana, jolloin miesten naisia kohtaan esittämää seksuaalista mielenkiintoa ei mielletty alkavana puskaraiskauksena, vaan naiset saattoivat olla asiasta jopa mielissään. Eli:

1. Jos suomalainen mies vonkaa pillua, niin se on sika.

2. Jos suomalainen mies ei vonkaa pillua, niin se on homo.

3. Jos suomalainen mies ei ole homo, ja se ei silti vonkaa pillua, niin sitten se vasta sika onkin.

Ja tähänhän voi lisätä sen nykyisen kohdan 4 eli:

4. Jos suomalainen mies ei hyväksy sitä, että arabi raiskaa suomalaisen naisen pahemmin vonkaamatta ja lupaa kysymättä ja sanoo sen vielä ääneen, niin sitten se suomalainen mies vasta äärimmäinen sika on. Koska se olisi kumminkin halunnut raiskata suomalaisnaisen itsekin, mutta se arabi ehti ensin. Voi vittu mikä sika.

Ja laitetaanpa vielä yksi kuva. Hotellin respassa jäädään odottamaan, että kelien lämmittyä pidetään Suomessa ns. lutkamarssi, jossa vastustetaan islamilaisista yhteiskunnista tulleitten miesten seksuaalista väkivaltaa suomalaisia naisia vastaan. Voi olla, ettei kannata pidättää hengitystä tätä marssia odotellessa, sillä tokihan on paljon helpompi esittää yhteiskunnallista ihmisoikeusaktivistia sellaisia tahoja vastaan, jotka eivät uhkaa aktivistia leikkivän ihmisoikeuksia. Ja helvettiäkö se Ykäkään tässä arvostelee egoaan ruokkivien naisten yhteiskunnallisia Tupperware-kestejä? Paska jätkä. Mutta kyseisten mielenosoittajien kanssa Ykäkin on samaa mieltä. Eli raiskaus on rikos, jolle on yksi syy: raiskaaja. Sitä minä vaan ihmettelen, että miksi sitä syyllistä etsitään jostain muualta kuin raiskaajista?