sunnuntai 11. joulukuuta 2016

UUSINTA: MENETETYT TYÖVUODET

Mainio blogikollegani Jaska Brown julkaisi tuoreeltaan uusinnan vuodelta 2011. Kyseisessä uusinnassa hän käsitteli kuinka yhteiskuntamme polttaa urakalla yhteisiä rahojamme joille olisi muutakin käyttöä. Kirjoitus oli ajankohtainen silloin ja on sitä edelleenkin, oikeastaan vielä enemmän kuin silloin. Siitä tuli mieleeni oma kirjoitukseni vuodelta 2009 joka käsittelee oikeastaan samaa asiaa, mutta siitä näkövinkkelistä kuinka yhteiskunta polttaa urakalla ihmisten työaikaa jonninjoutavaan. Eikä siinäkään ole tapahtunut muutosta. Ainakaan parempaan. Siirrymme siis vuoteen 2009:

MENETETYT TYÖVUODET

 Hotelli Yrjöperskeleen respassa on pantu merkille, että asevelvollisuudesta käydään taasen kovaa keskustelua. Elikkä säilytetäänkö asevelvollisuus, tehdäänkö siitä jonkunlainen lottoarvonta vaiko poistetaan kokonaan. Ns. tiedostavat ihmisethän ovat aina olleet asevelvollisuutta ja puolustusvoimia vastaan yleensäkin, perinteisistä syistä eli aseöljy haisee pahalle, pauke käy korvaan, luoteja lentää kuin pyssyn suusta, suomalaiset jalkaväkimiinat tappavat viattomia lapsia Angolassa, militarismi on muutenki niinqu kauheeta, ja eihän sitä sotaa enää koskaan tule (mitä muuten hoettiin 1920-luvullakin).

Uusin vippakonsti asevelvollisuuden vastustamisessa on se hoksaus, että siinähän suomalaiset nuoret miehet ovat 6 - 12 kk poissa työelämästä ja tämähän on se korsi joka katkaisee kamelin taloudellisen selän.

Hotelli Yrjöperskeleen respassa ollaan kiistatta huolissaan siitä, että työelämä menettää täysin työkykyisen porukan työpanosta. Meillä päin ei tosin ajatella sitä, että varusmiespalvelu olisi siihen syynä, tämä tappio ollaan valmiita kestämään. Puolustusvoimathan ovat kuin vakuutus. Kallis maksaa, mutta hyvä tiukan paikan tullen olla olemassa.

Sen sijaan täällä respassa mättää se asia, että maassamme on tolkuton määrä ihmisiä, joitten työpanoksen yhteiskunta menettää, ja he nauttivat silti täyttä palkkaa. Eivät siis mitään työttömyyskorvausta.

Mitäs porukkaa tämä tämmöinen sitten on? Ehkä olisi helpointa määritellä asia luomalla jonkunlainen keskiarvotyyppi. Käytetään hänestä vaikka nimitystä esimerkkihenkilö x.

Kun esimerkkihenkilö x on kirjoittanut itsensä ylioppilaaksi, hän menee yliopistoon lukemaan jotain sopivan mukavaa yhteiskunnallista ainetta. Miespuolinen x tietysti käy sitä ennen joko varusmies- tai siviilipalveluksen.

Esimerkkihenkilö x käy sitten yliopistoa tommosen kuusi vuotta, jonka ajan hän on poissa työelämästä. Tavallaan tämä opiskeluaika on yhteiskunnan kannalta hänen tuottavinta aikaansa, sillä hän saattaa olla opiskelujen lomassa osa-aikahommissa esmes Hesburgerin kassalla. Mistä tietysti kaikki kunnia hänelle.

Opiskelujensa loppuvaiheessa hän väsää sitten gradutyön esimerkiksi aiheesta ”Vaikuttaako opiskelijaboksin paskahuussin hygieeninen tila opiskelijan tenttimenestykseen”. Hän väsää gradun kasaan hyväksyttyjä tutkimusmenetelmiä käyttäen, tekee tilastoja, päätelmiä ja yhteenvetoja ja lopulta toteaa, että eipä tuo hyysin puhtaus tenttimenestykseen vaikuta millään lailla. Gradu hyväksytään erinomaisin arvosanoin ja vastaleivottu maisteri lähtee maailmalle.

Maisterillehan täytyy löytyä töitäkin, ja koska hänen tutkintonsa ei oikeastaan valmenna ihmistä työtä varten, hänelle täytyy kehittää sopiva elinkeino. Saattaapa hän päätyä vaikka julkisrahoitteiseen pulaakiin, joka kehittää asioille uusia nimiä, vaikkei tarvita. Esim. tämä miestyövuoden muuttaminen henkilötyövuodeksi, päästötodistuksen muuttaminen päättötodistukseksi ja sairasloman muuttaminen sairauslomaksi. Saattaapa esimerkkihenkilö x olla parasta aikaa kehittämässä täsmäiskua kansallismielisiä ihmisiä vastaan valmistelemalla sanan ”homma” kriminalisoimista ja korvaamista sopivalla uuskielisellä sanalla kuten vaikkapa ”vähävaiheinen”, ”projektolaatio” tai ”menneskyhäinen”.

Saattapa esimerkkihenkilö x, jos sattuu olemaan oikeaa sukupuolta päätyä myös naistutkijaksi, joka keskittyy mm. heteromelankolian analyysiin, luonnon, maiseman ja sukupuolen esittämiseen ja aistimiseen, sukupuolen representaatioihin, ruumiin fenomenologiaan tai vaikkapa queer-teoriaan.

Vaihtoehtoja on monia. Esimerkkihenkilö x saattaa päätyä myös rasismin tutkijaksi, joka voi julkaista vaikkapa tutkimuksen ”Koska valtiosta A tulevat henkilöt menestyvät suomalaisessa työelämässä erinomaisesti, on huomattava, että mikäli mennään mutkat suoriksi Viljalan peltojen kautta ja siitä sit vähän matkaa sinne maitolaiturille päin ja sitten katotaan viistosti itäkoilliseen ja samalla painetaan silmämunia sormella alapuolelta, niin nähdään selvästi, että valtioitten R ja K kansalaisia tulee raijata tänne pilvin pimein”.

Esimerkkihenkilömme x voi siis viettää työelämänsä kaikenlaisissa mukavissa hommissa täydellä palkalla. Yhteistä näissä hommissa on se, että niillä ei ole mitään vaikutusta varsinaiseen työelämään, niistä ei ole mitään hyötyä kenellekään ja koko puuhastelu tapahtuu yliopistopiireissä. No, tietysti lehdet mielellään uutisoivat heidän tuotoksistaan.

Yhtä kaikki, kun esimerkkihenkilömme x siirtyy aikanaan eläkkeelle, sanotaanko vaikka 63-vuotiaana, on yhteiskunta menettänyt hänen kohdallaan 43 työvuotta, jos sitä vaikkapa parikymppisestä ruvetaan laskemaan. Poislukien tietysti se pätkä, jolloin hän oli Hesburgerin kassana.

Esimerkkihenkilö x:n ura on sinänsä paljon parempi vaihtoehto kuin esimerkkihenkilö y:n ura. Esimerkkihenkilö x:n kohdalla kun menetetään vain hänen omat työvuotensa. Mutta esimerkkihenkilö y palkkautuu maisterin paperit saatuaan julkishallintoon vaikkapa hallintojohtajaksi, hallinto- ja kehittämisjohtajaksi, projektipäälliköksi, arviointipäälliköksi, hallintopalvelupäälliköksi, henkilöstöpäälliköksi, kehittämispäälliköksi, aluekehittäjäksi, erityissuunnittelijaksi, strategiapäälliköksi, tulosaluejohtajaksi, tulosaluesihteeriksi, ryhmäpäälliköksi tai henkilöstövisiosuunnittelijaksi.

Tossa nipussa on paljon komeita titteleitä, mutta ne tarkoittavat itse asiassa kaikki samaa, eli esimerkkihenkilö y:n tehtävänä on saada käytäntö pyörimään teorian mukaan. Näin ollen hänellä on koko aika menossa kehittämisprojekti A, laatuprojekti B sekä kehittämisprojekti A:n ja laatuprojekti B:n laadunvalvontaprojekti C.

Näissä projekteissa ei riitä se, että esimerkkihenkilö y kirjoittelee koneelle tekstiä ja lähettelee sähköposteja. Hänen hommiinsa kuuluu pitää tyhmemmälle väelle koulutus-, keskustelu-, syventämis-, leventämis- ja laajentamispäiviä. Näillä päivillä mietitään joko sitä, kuinka pyörä keksitään uudestaan, tai sitä, voiko sorvilla tehdä soikean kappaleen tai sitten vaan rupatellaan mukavia ja tehdään paljon ryhmätöitä.

Yhteistä näissä tilaisuuksissa on se, että työntekijöiltä menee niissä aina työpäivä hukkaan. Jos lasketaan, että esimerkkihenkilö y pitää yllä kolmea projektia kolmelle työporukalle ( á 20 henkeä) niin hän pitää jokaisesta projektista vuoden aikana kolme koulutus- jne. -päivää joka porukalle. Eli siis yhdeksän hukkapäivää per porukka kertaa kolme porukkaa kertaa 20 henkeä, jolloin vanhan matematiikan mukaan hän saa aikaan 540 täydellistä hukkapäivää eli pyöristäen puolitoista menetettyä miestyövuotta per vuosi.

Ja tätä meininkiä jatkuu ajasta iäisyyteen sillä projektit A, B ja C eivät koskaan valmistu, sillä kesken projektien hoksataan yllättäen, että tarvitaankin uudet projektit D, E ja F. Jotka nekään eivät valmistu koskaan, eikä niitten ole tietenkään tarkoituskaan valmistua.

Lisäksi esimerkkihenkilömme y osallistuu jatkuvasti kiivaaseen ja erittäin tarpeelliseen hallinto- ja organisaatiouudistukseen, joka menee suurinpiirtein niin, että on hallintomalli A, joka sitten päätetään muuttaa hallintomalliksi B. Ennen kuin malli B on saatu toimivaksi, huomataan, että tarvitaan ehdottomasti hallintomalli C, joka on melko pian kylläkin muutettava hallintomalli D:ksi, joka sattumoisin on kyllä ihan sama kuin hallintomalli A alun perin oli… jatkuu… ja jatkuu…

Veikkaisin noin hatusta että näissä hallinto- ja organisaatiomallien uudistuksissa menee hukkaan ainakin se kaksi miestyövuotta per vuosi per esimerkkihenkilö y.

Jos ajatellaan, että esimerkkihenkilömme y alkaa tämän säätämisen noin 33:n vuoden iässä, niin jäädessään eläkkeelle 63-vuotiaana kunnioitettuna hilavitkuta- ja härvelineuvoksena on yhteiskunta menettänyt hänen kohdaltaan hänen omat 43 työvuottansa ja lisäksi hänen muilta työntekijöiltä ryssimänsä 105 työvuotta.

Eli hänen on onnistunut 43:ssa vuodessa jättää tekemättä 148:n vuoden työt. Tämähän ei amatööriltä onnistu, joten hän nauttii suurta yhteiskunnallista arvostusta ja hänen mielipiteillään on arvoa. Saattaapa joku toimittaja kysyä häneltä hänen mielipidettään varusmiespalveluksesta, johon hän vastaa olevansa huolissaan siitä, että siinä menee hukkaan 6 - 12 kuukautta tehokasta työaikaa per mies.

Jos toimittaja olisi tilannetajuinen, hän saattaisi kysyä, että huomaatko lausessasi tiettyä tahatonta huumoria. Mutta ei esimerkkihenkilömme sitä huomaisi. Hän olisi aivan äimänä ja katsoisi toimittajaa kuin mielen köyhää. Hän miettisi vielä viikkoja jälkeenpäin, että mitähän se toimittaja oikein tarkoitti.


22 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä esimerkki on Trafi, joka toimii veroluonteisilla maksuilla eli selkokielellä veroilla, joita ei pääse karkuun. Henkilökuntaa linkissä, jos jaksaa kaikki katella.
http://www.trafi.fi/tietoa_trafista/yhteystiedot/henkilohakemisto

Anonyymi kirjoitti...

Trafissa oli vuonna 2014 "virkamiehiä" 526 kappaletta. Nyt laskujeni mukaan 604. Palkka oli 2014 keskimäärin vähän päälle viistonnia kuussa. Paljonko nyt?
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2014/08/10/liikaa-virkamiehia-liikaa-palkkaa-liikaa-valtaa-liikaa-tuhlausta/

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Ano1:lle ja Ano2:lle & kiitos kommenteistanne. Itsellänihän aina ensimmäisenä mielessä on tämä sosiaalipuoli, mutta tuo Trafi on kyllä hyvä esimerkki. Ja minäkin pulitan sinne suht hyvät summat per vuosi, että saan ajaa autoa jonka olen itse maksanut, jonka vakuutukset itse maksan ja johon käytetystä polttoaineesta maksan jatkuvasti veroa.

Ekku kirjoitti...

Surullisintahan tässä asiassa on, että nämä tyypit eivät oikeasti edes tiedosta tekevänsä turhaa työtä.

He kuvittelevat olevansa hyvinkin hyödyllisiä yhteiskunnan jäseniä ja vielä kovia veronmaksajia, kun siitä verovaroista maksetusta korkeasta palkasta menee suhteellisen iso prosentti, yllätys kyllä, VEROIHIN.

Yksi tapa arvioida työn tarpeellisuutta olisi vaikka sellainen ajatustesti, että jos jonkin työn tekijät yhtä-äkkiä katoaisivat, niin jatkaisiko yhteiskunta pyörimistään ihan niin kuin ennenkin?

Tämä koe voi jostain tietysti tuntua epäreilulta, kun tulokset ovat sen suuntaisia, että roskakuskit tms. osoittautuvat paljon hyödyllisemmiksi kuin esimerkiksi korkeasti koulutetut yhteiskuntatieteiden maisterit...

Tuo mainittu Trafi on minun kokemukseni mukaan sangen vastenmielinen pulju näin asiakkaan näkövinkkelistä. Jos siellä tehdään virhe, niin se on aina asiakkaan vika ja valitusmahdollisuudet sen päätöksistä mihinkään "korkeampaan" instanssiin ovat huonot.

Se on varsinainen "valtio valtiossa" ja nyt sille ollaan siirtämässä vaan lisää tehtäviä.

korpisoturi kirjoitti...

"Mies halusi siviilipalvelukseen, kutsunnoissa lyötiin käteen Panssariprikaatin paperit."
Tuo otsikko leijui useiden päivien ajan erään paskalehden sivustolla.
Sivari harmitteli jutussa "hukattua aikaa armeijassa". En ole seurannut miten kävi.

Mutta eikös nykyään hehkuteta uusien kokemusten perään ja inttihän olisi sitä. Ja kyllä sitä ehtii töitäkin paiskia kyllästymiseen asti ennen eläkettä.

Jos iso ottelu joskus alkaa, niin tälläset lällärikansat sotketaan suohon vahvempien maihareilla. Toimiva puolustus antaisi varoituksen, tänne ei ehkä kannata yrittää. Mutta taitaapi olla se vihulainen jo täällä, viidentenä kolonnana. Mitäpä näitä miettimään...

Vittuuntunut NettoVeronmaksaja kirjoitti...

Kuinkahan paljon menetettyjä työvuosia olisi säästynyt jos nämä "Naisen Euro"-tutkimukset ja niistä uutisointiin olisi käytetty paremmin?

https://issuu.com/pasilaseura/docs/pu_4-2016

Sivulta 3:
'...muistelevat aikaa mielellään, vaikka alku ei ollutkaan aivan helppo.
Vastaanotto miespuolisten kollegojen parissa oli varauksellinen, jotkut olivat suorastaan vihaisia. "Yleinen mielipide taisi olla, että olisitte pysyneet siellä rahastajan pukilla vaan", B toteaa. "Mehän saatiin samaa palkkaa kuin he, se harmitti, A huomauttaa.'

Eli jo vuonna 1966 "Naisen Euro" oli sama kuin "Miehen Euro".

QroquiusKad kirjoitti...

Yhteiskuntatieteellisestä akateemisesta toiminnasta tutkimuksineen ja koulutuksineen suurin osa on julistavaa yhteiskuntataidetta, mitä ilmankin pärjättäisiin loistavasti. Tämän blogin kommenttiosiossa on pariinkiin kertaan muuan närkästynyt, en muista oliko anonyymi, harmitellut miksi Tampereen yliopistoa aina mollataan. Kyllä hänelle on vastattukin, että tiedotusvälineiden toimintaa vääristelemään pyrkivästä ja ikävästi siinä onnistuvastakin koulutuksesta.

Kuitenkin ainakin jossain päin maailmaa tehdään ihan oikeaa yhteiskuntatieteellistä tutkimusta, joista erään tuloksia siteerasi Totti-Mikael Karpela ansiokkaassa teoksessaan "Kansalaisen turvakirja". Siinä tutkijat olivat käyneet useissa vankiloissa tapaamassa seksuaali- ja väkivaltarikosten uusijoita ja näyttäneet heille valokuvasarjan. Siinä oli esitetty 100 eri ikäistä, kokoista ja sukupuolista ihmistä erilaisilla ilmeillä ja kehonasennoilla. Vangeilta oli kysytty, kenet näistä kuvien esittämistä henkiöistä he valitsisivat uhreikseen. Lähes poikkeuksetta kaikki osoittivat samat kymmenkunta kuvaa.

Kirja ei ole hyllyssäni, joten en muista enkä voi tarkistaa mainitsiko Karpela missäpäin maailmaa tutkimus oli tehty. Ylen raiskaajantorjuntavideosta päätellen siitä oli tässä viestintäorgaanissammekin jotain ymmärretty: vaikka ei olisikaan kookas ja voimakasrakenteinen, voi omalla ryhdikkyyttä ja päättäväisyyttä osoittavalla kehonkielellä vähentää riskiä joutua valikoiduksi sarjarikollisen seuraavaksi uhriksi.

Valitettavasti Ylellä ei ymmärretty kyseen olevan ehkäisystä: jos tilanne lankeaa päälle, ei feikkaaminen enää auta; silloin on joko osattava oikeasti jotain tai pystyttävä pakenemaan. Jollain foorumilla mainittiin kieli poskessa, että paras itsepuolustusmenetelmä on 1 500 metrin juoksu yhdistettynä parkouriin. Miksei - jos ehtii huomata sen tilanteen mistä voi paeta yli aitojen, kattojen ja kenttien...

Mutta lopuksi: Suomessa on 15 yliopistoa. Vielä vähän aikaa sitten oli yli 20. Kuinka monessa viiden miljoonan asukkaan kaupungissa on 15 yliopistoa?

Anonyymi kirjoitti...

Suoraan häränsilmään, jälleen kerran! Kun vielä virkamiehet saavat itse tutkia ja päättää siitä, karsitaanko eri virastoissa tehtäviä mahdollisia päällekkäisiä hommia, mikään ei tule muuttumaan, eikä henkilökunta tule vähenemään muutoin kuin suorittavan henkilöstön osalta. Kun sitten yliopistokoulutuksella tehdään toimistotöitä, kustannustehokastahan se varmaan on päättäjien mielestä.

Virastojen atk-projektit ovat ihan oma lukunsa, rahaa palaa kuin risuja juhannuskokoissa, mikään ei toimi kuin pienen hetken ja kohta ollaan jo uusimassa kaikki systeemejä ja aparaatteja sekä istumassa uusien ohjelmien koulutustilaisuuksissa (ynnä kirjoittamassa matkalaskuja hotelliyöpymisistä, matkoista ja päivärahoista). Mutta ilmeisesti meillä on tähänkin varaa ja ei hätää, vaikka ei olisikaan. Siihen on täsmälääke; otetaan lisää velkaa!

Ovathan muuten päättäjät huolissaan myös nuorten naisten liian pitkistä äitiyslomista ja -vapaista. Kaikki pitäisi saada aiemmin töihin, vaikka töitä ei edes olisikaan ja vaikka päiväkotien ryhmäkoot suurenevat koko ajan. Kotona lapsilaumojaan kaitsevia somaliäitejä tämä huoli ei tietenkään koske.

Sitten asian vierestä. Jos tänä iltana Saara Aalto voittaa X-Factorissa, veikkaanpa, että se saa ainakin kaikki Guggenheimia kannattaneet vihertymään kateudesta. Mikä julkisuustemppu se pienelle Suomelle olisikaan!

Rouva Ano

Gruvmor - Maria Olsdotter kirjoitti...

Lyönpä vetoa, ettette pysty keksimään tämän parempaa esimerkkiä yliopistolla hääräilevistä suojatyöläisistä: Uppsalan yliopisto on vihdoinkin saanut kaksi uutta "genustieteen professuuria". Näille paikoille on nimitetty Gabriele G. joka on tutkinut mm lesbokirjallisuudessa sekä mustien ja eteläaasialaisten dramaatikkojen näytelmissä esiintyviä kulturellisia identiteettikonstruktioita. Helena W H tutkii lähisuhteita ja valtaa ja millä tavoin näitä kuvaillaan kirjallisuudessa ja elokuvataiteessa myöhäisellä 1900-luvulla ja 2000-luvulla. Hänen keskittyy pääasiassa feministisiin maskuliniteettitutkimuksiin.

Ettäs tiedätte. On nuo kuulemma hyvin tärkeitä aiheita.

Lisää ruotsiksi sivulla https://toklandet.wordpress.com/2016/12/08/uppsala-far-professor-i-lesbisk-litteratur-och-pjaser-antligen/

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä bloggaus eipä tuohon ole mitään lisäämistä, se vaan ketuttaa olla näin sivustaseuraajana ja katsella kuinka "meitä viisaammat" vievät maanosaamme yhä syvemmälle turmioon & rappioon. Harmittaa oikein katsella tällaistä hyväsydämisyyttä mikä vie vääjäämättä kohti tuhoa. Kuka osaisi ampua itseänsä yhtään tästä paremmin omaan nilkkaansa (kuseminen on liian mieto ilmaus)?

Paul Joseph Watson ja Saksan kylddyyrinen rikastuminen.

Tässä toinen avautuminen tällä kertaa saksaksi Maria Landenburgers Tod und der Moloch von Multikulti, asetuksista saa päälle englanninkielisen tekstityksen (auto-translate ja englanti listalta), se kääntää tuon pätkän "vähän sinne päin", mutta pääasia selvinnee itsekullekin.

Videon otsikko on enemmän kuin hyvin sanottu "Marian kuolema ja multikultin Moolokin kita", näin vapaasti suomennettuna. Eräs mun saksalainen FB-kaveri antoi tästä linkkivinkkiä, kiitokset tästä hänelle. Ne joilla on FB-tili, niin kannattaa seurailla "Pertti Rönkkö havaintoja Saksanmaalta", jos vain toi ketutuskäyrä ja verenpaine sen sallivat.

- Soomepois Eestist -

Vittuuntunut NettoVeronmaksaja kirjoitti...

"Kuinka monessa viiden miljoonan asukkaan kaupungissa on 15 yliopistoa?"

- Euroopassa on 4 kaupunkia joissa yli 5 miljoonaa asukasta.

- Berliinissä on 5 + 5 + 20(?)

- Pietarissa on 45 yliopistoa, korkeakoulua taivastaavaa

- Lontoossa on 24 + 60 + 9

- Moskovassa on 14 + 55

- Istanbullissa on 8 + 29 + 7


Berliinin jaottelumallilla Suomessa suunnilleen ehkä näin: 10 + 5 + (28)

Ja loppuun vielä oppilaitosten eroista

Anonyymi kirjoitti...

Yrjö hyvä, Kohti Joulua mennään, niin kuin ennenkin, valmistelujen perinne jatkuu täällä torpassa.
Kehäkolmosen sisäpuolella vaikuttava utopinen valtakulma ei ylety tänne eikä tule Ylettymään!
Kiitos, kun jaksat kirjoittaa ja vaikuttaa, voimia!

Voi Aikoja Voi Tapoja


QroquiusKad kirjoitti...

Kiitoksia VNV informaatiosta: minä olin asiasta mitään tetämättä uskonut Suomen akateemisen koulutuksen yhteiskunnassame näkyvien lopputulosten johtuvan yliopistojen ylitarjonnasta, joka on pakottanut oppiarvojen tasovaatimusten halpuuttamiseen. Kyse ei siis ole määrästä, vaan laadusta?

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Ekulle, Korpisoturille, Vittuuntuneelle NettoVeronmaksajalle, Qroquius Kadille, Rouva Anolle, Gruvmor - Maria Olsdotterille, Soomepoisille Eestist ja V.A.V.T:lle & kiitos kommenteistanne.

Ekku: Kyllä näin on, ja olen pannut merkille, että noissa piireissä ei täysin tajuta, että mikä se veronmaksaja varsinaisesti on. Ja jos roskakuskit ja siivojat lakkaisivat työstään pariksi viikoksi niin se huomattaisiin kyllä, mutta yhteiskuntataiteilijat voisivat rauhassa olla lakossa vaikka vuoden. Joka tapauksessa se on suorittava porras mihin leikkaukset aina kohdistuvat. Aivan kuin hallinnon turvottaminen olisi julkisen sektorin päätehtävä. No, ehkä se nykyisin sitä onkin. Palveluista viis, suojatyöllistäminen on tärkeintä.

Korpisoturi: Kyllähän minuakin intissä vitutti joka ristuksen päivä mutta en jaksa siitä enää jaanata. Tuo asevelvollisuus vs. menetetty työaika ei ole muuten vähään aikaan ollut tapetilla. Koskahan se löydetään uudestaan?

VNV:

Viesti1: On aika mielenkiintoista, että naisen palkasta nillittämiseen pitää etsiä esimerkki vuodesta 1966. Naisen euro on yksi euro. Jokainen voi valita työpaikkansa. Naisia ei kielletä hakemasta niille aloille, joissa palkkaus on parempi. Yksi syy siihen parempaan palkkaukseen on tietysti se, että niissä töissä niitä veromarkkoja tahkotaan.

Viesti2: En tiedä muuten sitä, että onko noissa maissa yliopistoja keskitetty pääkaupunkiin. Äkkikatsomalta Suomessa näitti olevan noita teknisen puolen yliopistoja suhteellisen vähän.

Qroquius Kad: Mainitsemasi tutkimus on hyvä esimerkki tutkimuksesta, jota voi sanoa hyödylliseksi. Montakohan yhteiskuntataiteellista tutkimusta tehdään yhtä hyödyllistä kohden?

Rouva Ano: Tämä ilmiö on totta. Se, minkälaista osaamista varsinaisessa työssä tarvitaan määritellään sellaisten ihmisten toimesta jotka eivät ole sitä koskaan tehneet. Mutta oppiarvoihin sokeasti luottava virallinen Suomi pitää tätä menettelytapaa ainoana oikeana. Julkisen sektorin atk-järjestelmät ovat tosiaan kestovitsin aihe. Ainoa huono puoli on vaan se, että se vitsi ei naurata ketään.

Gruvmor - Maria Olsdotter: Täytyy sanoa, että tuo kyllä tyhjensi pajatson…

Soomepois: Kiitos linkeista. Ehdin katsoa ensimmäisen ja tutun korutonta kertomaahan se oli. Toi heppu tekee hyviä ja osuvia juttuja.

Voi Aikoja Voi Tapoja: Täällä syrjässä elellään mekin, kaukana kehäkolmosesta. Kiitos kannustuksesta ja voimia eloon sinullekin.

vieras kirjoitti...

Varusmiespalvelus on fyyiseltä rasitukseltaan ruumiillista työtä jota tehdään klo 6-18. Kun siitä saa vain sen 6-12 euroa (?) päivässä niin on ei siinä taskun pohjalle jää kummoisesti.

Olen monet kerrat ehdottanut Ykän blogissa että jos varusmiehille maksettaisiin hyvät päivärahat niin asevelvollisuutta kannatettaisiin enemmän. Ei siinä ole kyse mistään palkka-armeijasta vaan perinteisestä asevelvollisuudesta, mutta isommilla päivärahoilla, jota maksettaisiin myös lomapäivistä. Päiväraha voisi olla minimissään se mikä on Kelan työttömyyskorvaus nettona päivää kohti, ja jos palvelus jatkuu, niin sitten korotus päivärahaan. Tai vaikka näin 30, 35 ja 40 egee, jos nämä mahtuvat verovapaiden päivärahojen rajoihin.

Ja pidetään samalla muut edut kuten ilmaiset matkat kasarmin ja kodin välillä, sekä sen että sotalaitos maksaa omassa kämpässään asuvan varusmiehen vuokran tai lainan korot, tms. mitä muita niitä on.

vieras kirjoitti...

Yliopistojen lukumäärän asemasta pitäisi kysyä kuinka monella paikkakunnalla niitä on. Sitten katsoa sitä minkälaisia tiedekuntia niissä on ja mitä niissä tehdään.

Jotkin ovat olleet omina yliopistoinaan vaikka ovat käytännössä yksi tiedekunta, kuten kauppakorkeakoulu oli ennen kuin se muodosti sen Aalto yliopiston Teknillisen korkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Ennen nämä olivat omina yliopiostoina.

Turussa oli kauppakorkeakoulu aiemmin omana yliopistonaan ja jokin vuosi sitten se laitettiin osaksi Turun yliopistoa.

Anonyymi kirjoitti...

Kun näitä julkishallinnossa tarpeeksi korkealle kivunneita y-tyyppejä sitten heidän eläkkeelle jäädessään haastatellaan milloin mihinkin mediaan, ja omaperäisesti kysytään "onko mitään mikä tässä loistavassa urassanne kenties kaduttaa" niin aina sama vastaus: perheelle olisi pitänyt antaa enemmän aikaa. "Mitä jäitte työelämästä kaipaamaan?" niin vastaako tähän yksikään rehellisesti että ainakin niitä ihania jokapäiväisiä kokouksia, joilla saatoin korostaa itseäni ja jaaritella suorittavan portaan raivarin partaalle. Joka hemmetin päivä. Kun se pöljä ei edes tajua mitä se suorittava porras tekee, tai mitä sen pitäisi tehdä paitsi turhautua kokouksissa ja nostattaa pelkällä pakkoläsnäolollaan y:n egoa.

Minulla on muutamakin kirosana, ja aika korkealle näissä nousee sana "keskijohto"; nämä kalifiksi kalifin paikalle hinkuvat mutta siihen kyvyttömät. Pieni vinkki julkishallinnon suorittajaportaalle: älkää koskaan ottako kesälomaa samaan aikaan kuin hra/rva y. Hänen lomansa aikana voi keskittyä vain siihen oikeaan työhönsä josta saa tyydytyksen ja kas, 4-6 kokousvapaassa viikossa saa hoidettua parin-kolmen kuukauden (rästi)duunit ja vieläpä jää aikaa henkisen hyvinvointinsakin kohentamiseen. Tokihan tilanne alkaa sitten taas alusta, mutta silloin onkin aika lähteä itse lomalle. Näin pystyy jopa max. 3 kuukautta pysymään järjissään.
tira+

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Vieraalle ja tira+:lle & kiitos kommenteistanne.

Vieras:

Viesti1: Ja minä olen monta kertaa todennut, että tällainen minulle kyllä kävisi. Se voisi onnistuakin, jos hallintoturvotusta pienennettäisiin ja vähennettäisiin (lopetettaisiin) sen erään pyhäksi julistetun asian kustantaminen. Asian tiimoilta tuli mieleeni, en muista enää linkkiä enkä jätkän nimeä mutta joku turkulainen viherpiipertäjä ehdotti aikanaan että armeija saataisiin nuorille miehille houkuttelevammaksi jos siellä annettaisiin jatkossa vain hyvää ja terveellistä kasvisruokaa. Kommentit olivat aika tyrmääviä.

Viesti2: Joo, tämmösiä yhdistelmiä on viime aikoina tullut. Aalto-yliopistolle piti tulla yhdistämisen myötä lisää arvostusta mutta en ole varma kuinka se on onnistunut.

Tira+: Minulla on kyllä täysin samanlaiset kokemukset kuin sinulla. Näistä mainitsemistasi tyypeistä voi todeta, että melkoinen osa jopa ymmärtää olevansa hommista aivan kuutamolla mutta pätemisen ja vallan sekä nimellisen aseman halu on niin suuri, että ne eivät älyä olla tunkematta kärsäänsä suorittavan tason töihin.

Vittuuntunut NettoVeronmaksaja kirjoitti...

Ykä:
Tulkitsin niin ettei siinä naiset nillittäneet palkasta vaan miehet valittivat kun naisille maksettiin sama kuin heille. (Toki minun syyni, sillä tekstin muotoilua tupeksin ihan itse.)

Ei noissa sijainneissa varmaankaan ole kovin suurta suunnitelmallisuutta.
Luultavasti perustettu ensin 'pääkaupunkiin' ja sitten muualle 'sivistystä levittämään'.
(Kuten Helsingin Yliopisto, perustettu 1640 Turuus(Ruotsalaiset) ja 1829 siirretty Helsinkiin(Venäläiset).)

Qroquius Kad:
Minä vaan aikani kuluksi etsiskelin ja listailin. ;)
Suomessa on ylitarjontaa ja laadullista heikkoutta.
Laskeskelin suomalaisen(1) ja eurooppalaisen(1) yliopiston opetus-/tutkimushenkilöstön suhdetta opiskelijoihin, noin: 1/11 vs. 1/2.

Ja kun on vuodessa, lukumäärät pyöristeltyjä:
- 147.000 yliopisto-opiskelijaa
- 16.500 'teknisen yliopiston' opiskelijaa (taideopiskelijat on yliopistolaisissa)
- 31.000 ylioppilasta
- 60.000 ikäluokan koko

Eli yli puolet joka ikäluokasta on nykyisin yliopistossa.
Ammattikorkeakoulujen osuutta en uskalla edes laskea.

Ja lopppun jäniskevennys: Kyl Putini ny mahtaa vavista? ;)

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Vittuuntunut NettoVeronmaksaja. Joo, niin tulkitsin minäkin. Taisin itse kirjoittaa epäselvästi. Voi olla, että siihen aikaan yhtälaisesta palkasta on nillitettykin. Nythän miehillä ja naisilla on sama palkka. Itse asiassa ainakin omissa hommissamme naiset ovat pääosin sosionomeja ja miehiä on taas vanhemmilla koulutuksilla tai epäpätevinä ja kun tehtävät ovat kaikille samanlaisia (itse asiassa eivät, voimakäyttö on – kas kummaa – jätetty miehille) niin voi todeta, että naisten palkka on itse asiassa parempi.

Kun katsoo noita laskeskelemiasi lukuja niin huomaa, että kunnallisia pikkupomoja tuolla koulutetaan. Eli niitä pomonpaikkoja on pakko keksiä. Ja nuo muutkin lukemat ovat huolestuttavia. Meinaan, pitäishän ne varsinaiset työtkin jonkun kumminkin tehdä.

Jäniskevennyksestäsi voi todeta, että voi helvetti. Eikö sille Husulle riitä, että vittuilee suomalaisille? Pitääkö sen lähteä vielä ihan oikeasti uhoamaan Putinille? Ja joo, kyllä Putinia nyt varmasti pelottaa…

vieras kirjoitti...

Syy miksi yliopistoihin haetaan on se että yli puolet käy lukion. Pääsyy ei ehkä olekaan pelkästään yliopistoissa vaan siinä että lukion on pitemmän aikaa käynyt useampi kuin olisi tarvis. Toinen syy on se kun julkishallinto kasvoi 1960-luvulta alkaen, niin se lisäsi lukion ja sitä kautta yliopistojen opiskelijoiden määriä. Alkujaan koko lukio oli eräänlainen valmistava koulu josta siirryttiin yliopistoon, eikä yliopistossa aina ollut edes pääsykoetta. Julkishallintokin oli pieni siihen aikaan.

En innostu mistään yliopistojen lakkattamisista ja niiden siirtämisestä parille paikkakunnalle. Sitäpaisti Helsingin yliopisto on pahin punaviherhörhöilyä tuottava laitos. Siellä on eniten Butlereita töissä ja eniten niitä joista tulee joskus uusia Butlereita.

Sen sijaan tulisi puuttua opiskelijoiden sisäänottoon. Pienemmässä ryhmässä olisi varmaan helpompi opiskella ja toisaalta opetus olisi hieman yksilöllisempää. Lisäksi tulisi puuttua yliopistojen tiedekuntiin, niiden henkilökuntaan sekä koulutusohjelmiin. Tällä tavoin säästetyt rahat käytettäisiin jäljelle jääneiden toimintojen parantamiseen.

Jos Tampereelta lakkautettaisiin tiedotusopin laitos tai miksei koko yhteiskuntataiteellinen tiedekunta pistetä nurin, vaikka se onkin yliopiston vanhin osa. Säästyneet rahat ohjattaisiin mm. lääketieteelliselle tiedekunnalle ja Tampereen teknilliselle yliopistolle (joka on oma koulunsa).

Valtiotieteet ja yhteiskuntatieteet olisi paras pitää vain Helsingin yliopistossa ja Åbo Akademissa. Muista yliopistoista ne joutaa pois, ja säästyneet rahat annettaisiin jäljelle jääneille tiedekunnille.

Imulippo kirjoitti...

Asevelvollisuudesta sen verran, että hyvää maata halutaan puolustaa koska se koetaan puolustamisen arvoiseksi, huonon maan puolustamiseen pitää pakottaa. Minä en aio vammautua enkä kuolla tällaisen totalitarismia kohti kulkevan EU:n osavaltion takia, joka ei edes voi enää päättää omista asioistaan.

Mitä täällä oikein pitäisi puolustaa? Sananvapauttako, kun poliisilaitos jahtaa omia kansalaisia ajatusrikoksista? Oikeusvaltiotako, jossa virkamiehet voivat mielivaltaisesti kyykyttää pientä kansalaista? Lehdistön vapauttako valehdella kansalle ja kutsua sitä vastuullisuudeksi? Sellaista vapauttako, jossa täysvaltainen kansalainen ei saa pitää asetta kotona? Eivät ihmiset ja maaperä mihinkään katoa jos huono hallinto kaatuu.