YMMÄRRYSHARJOITUS: VALTA JA SOTILAS

Osa 1: valta

Kirjoitin hiljattain fiktiivisen tarinan jossa suomalainen laillisesti valittu hallintokoneisto varmisti valtansa ylläpitämisen laittomin keinoin koska se tiesi saavansa selkäänsä seuraavissa vaaleissa. Kirjoitus pohjautui siihen tuumailuun mitä olen viime aikoina miettinyt eli kuinka valtaapitävä koneisto suhtautuu siihen mahdollisuuteen että sen valta mahdollisesti loppuukin. Sen myötä saattaa ajatella että kirjoittamani fiktio ei olekaan välttämättä fiktio vaan ns. tulevaisuuden historiaa. Edellisen kerran tämä tilanne on nähty tuolla itäblokissa 1980 – 1990-lukujen vaihteessa. Silloinkin se järjestelmä, jota kaavailtiin ikuiseksi ei ollutkaan sellainen ja se kaatui. Onneksi Romaniaa lukuunottamatta se kaatui ilman laukauksia.

Mutta kuinka on tilanne tällä uudemmalla, taas yhtenä itsensä ikuiseksi nimittäneellä ja historian omasta mielestään lopettaneella järjestelmällä? Tällä hetkellähän EU:ssa, nimenomaan sen länsi- ja pohjoisosissa (Itä-Eurooppa pois lukien) federalistis-utopistinen eliitti on tiukasti vallan kahvassa. Sama tilanne ja vielä korostetusti on vallalla erityisesti täällä Suomessa johon tässä ymmärrysharjoituksessani (joka sisältää vain kysymyksiä, ei edes vastauksen yrityksiä) keskityn. Suomessahan on voimassa tosiasiallinen kaksipuoluejärjestelmä jossa toisena osana on federalistis- monikultturistista ideologiaa tunnustava usean alaosaston muodostama blokki ja toisena osana kansallismieliset joita edustavat tällä hetkellä lähinnä perussuomalaiset. Federalistis-monikultturistisella blokilla on maassamme tällä hetkellä ehdoton valta. Ehkä suurempi kuin missään EU:n alueella.

Tuon valtaapitävän blokin sisällä on (ainakin oletettavasti) joitakin ajattelukykyisiä ihmisiä jotka ovat huomanneet tiettyjä ilmiöitä mitä Euroopassa on tapahtunut. Itä-Eurooppa tietysti ensimmäisenä mutta kansallismieliset voimat ovat saaneet selkeän vaalivoiton myös Itävallassa ja Italiassa ja näyttävät saavan sen myös Sloveniassa. Varmasti nämä utopistiblokin ajattelukykyiset ihmiset miettivät myös sitä (tällä hetkellä hyvin kaukaiselta tuntuvaa) vaihtoehtoa että kansallismieliset voimat pamauttavat vaaleissa myös täällä Suomessa itselleen kuudenkymmenen prosentin ääniosuuden eli toisin sanoen ottavat vallan. Totaalisen vallan.

Nykyisen valtablokin ihmiset varmasti miettivät, että mitä heille silloin tapahtuisi.

Selvää on tietysti, että huomattava osa tuon broilerihautomon kansanedustajista jäisi vaaleissa rannalle eikä nauttisi enää kansanedustajan asemaa ja ennen kaikkea palkkaa. Hallinnon vaihtuessa tilanne muuttuisi myös epäilemättä siinä mielessä kriittiseksi että eduskunnasta pudonneille tovereille ei uusi hallinto enää järjestäisikään poliittisia suojatyöpalkkiovirkoja esim. kansainvälisyyttä korostavan tyhjänpaskanhiertämisen tutkimuskeskuksen johtajana, apulaisjohtajana, apulaisjohtajan assistenttina sekä projektikoordinaattoreina.

Eduskunnasta pudonneet broileripoliitkot saattaisivat huomata olevansa siinä tilanteessa että he joutuisivat etsimään kykyjään vastaavaa työtä niin kuin muutkin kansalaiset. Luonnollisesti uuden hallinnon myötä myös tietty toverikapitalismi loppuisi. Valtaa pitävä luokkammehan on oivaltanut että on ihan turhaa koetella onneaan epävarmoilla markkinoilla kun yritystoimintaa voi pitää yllä veronmaksajien rahoilla ja siihen sopivia lakeja säätämällä. Sekin runsaudensarvi loppuisi.

Tilannehan olisi kestämätön. Sillä poliittisella broilerilla ei ole muuta osaamista kuin olla poliittisen broilerikoneiston osana. Kun se koneisto kaatuu, hän jää tyhjän päälle.

Vielä hankalammaksi tilanne muuttuisi jos uusi hallinto alkaisi tarkastella että mitä se edellinen hallinto oikein tekikään. Jolloin se pahimmillaan saattaisi kaivaa esille lakipykälän törkeästä maanpetoksesta. Mitäs se pykälä sanoikaan?

Törkeä maanpetos on maanpetoksen törkeä tekomuoto, josta tuomitaan vankeutta vähintään neljä vuotta ja enintään elinkautinen vankeusrangaistus. Maanpetoksen tekee törkeäksi se, että siinä

1.      aiheutetaan vaara valtakunnan tai sen osan joutumisesta vieraan vallan alaiseksi taikka

2.      muutoin aiheutetaan Suomelle erityisen suurta vahinkoa

Asemansa menettämistä pelkäävä broileripoliitikko saattaisi tarkastella noita pykäliä ensimmäistä kertaa elämässään ihan tosimielessä sillä aikaisemminhan hänen ei ollut tarvinnut niistä välittää. Ja ehkä hän ymmärtäisi että hän on omalta osaltaan ollut vaikuttamassa siihen, että Suomi ei ole enää itsenäinen valtio vaan EU:n alainen maakunta. Toisin sanoen hän on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että Suomi on kokonaisuudessaan joutunut vieraan vallan alle. Minkä voimassaoleva laki tulkitsee törkeäksi maanpetokseksi.

Sitten hän saattaa katsoa sitä kakkospykälää eli ”muutoin aiheutetaan Suomelle erityisen suurta vahinkoa” tietäen että juuri hänen toimiensa vuoksi suomalaisia on tapettu, pahoinpidelty, raiskattu ja ryöstetty ulkomailta hänen jalustalle nostamien haittamaahanmuuttajien toimesta ja näitten tunkeutujien elättäminen on aiheuttanut Suomelle erityisen suurta taloudellista vahinkoa. Lisäksi hän saattaa huomata, että hänen ratkaisunsa ja niitten seuraukset eivät poistu kun hän aikanaan kuolee vaan ne jäävät seuraavienkin sukupolvien jatkuvasti kasvavaksi kiusaksi, rasitteeksi ja suoranaiseksi vaaraksi. Hän saattaa huomata, että jos se totaalinen vaalitappio tulee, hän saattaa joutua vastuuseen tekemisistään.

Mitä hän tekisi? Mihin kaikkeen hän olisi valmis turvatakseen valtansa, asemansa ja etunsa?

Toteaisiko hän vain että no, se oli kivaa niin kauan kuin se kesti ja alkaisi etsiä itselleen uutta kykyjensä mukaista työpaikkaa esimerkiksi Hesburgerin myyjänä? Ja hyväksyisi sen että hänet mahdollisesti laitettaisiin valtakunnanoikeuteen vastuuseen tekemisistään?

Vai yrittäisikö hän tehdä oppositiolle Vlaams Blokit, saada sen kiellettyä ja saattaa opposition oikeuteen jonkun viharikossyytteen perustella.

Jos oppositio uhkaisi saavuttaa liikaa vaikutusvaltaa niin yrittäisikö hän käyttää jopa valtion väkivaltakoneistoa eli loppulaskussa puolustusvoimia sen hiljentämiseen?

Olisiko hän valmis tähän? Väkivaltaan? Ja suostuisivatko puolustusvoimat tähän?

Ja tästä kysymyksestä päästäänkin ymmärrysharjoituksen toiseen osaan.

Osa 2: sotilas

Silloin kun itse palvelin varusmiehenä oli armeijan tehtävä varsin selkeä. Sen tuli puolustaa Suomea ulkoista uhkaa vastaan. Uhka oli YYA-Suomessa virallisesti varsin epämääräinen ja sotaharjoituksissa olivat vastakkain siniset ja keltaiset (kai nykyisinkin muuten) mutta kantapeikot totesivat meille varusmiehille että ”vihollinen tulee aina idästä” ja tokihan me itsekin sen tiesimme. Siihen aikaan hallitusta ei mielletty uhkana. Ajateltiin vain että se pyrkii toimimaan Suomen ja suomalaisten etujen mukaisesti vaikka se aika ajoin munaakin.

Nykyisin tilanne on hieman toinen ja mietin että mitä joku sanotaanpa vaikka everstiluutnantti asiasta tuumii. Toki itä on uhkana edelleenkin. Sotavaltio varustautuu sitä vastaan. Niin kuin kuuluukin. Mutta kyseinen everstiluutnantti saattaa katsella Suomen puolustusvoimia koskevaa lakia jossa on kohta:

Puolustusvoimat turvaa Suomen aluetta, kansan elinmahdollisuuksia ja valtiojohdon toimintavapautta sekä puolustaa laillista yhteiskuntajärjestystä tarvittaessa sotilaallisin voimakeinoin aseellisen hyökkäyksen tai sitä vastaavan ulkoisen uhan kohdistuessa Suomeen.

Tietysti tuo kohta ”turvaa valtiojohdon toimintavapautta” velvoittaisi kyseisen everstiluutnantin tottelemaan kaikkia valtiojohdon määräyksiä. Mutta siinäkin hän saattaisi ajatella, että onko valtiojohdon toimintavapaus turvattu, jos se joutuu noudattamaan ulkopuolelta, tässä tapauksessa Brysselistä tulevia määräyksiä? Määräyksiä, jotka menevät Helsingistä annettujen määräysten ohi. Ei tuo laki sellaista vaatinut.

Laki sanoo muutakin:

Kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen sekä laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen.

No joo, tässä oli taas se valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen. Mutta siinä oli myös kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen. Palataan samalla siihen ensimmäisen lakikohtaan:

”Aseellisen hyökkäyksen tai sitä vastaavan ulkoisen uhan kohdistuessa Suomeen.”

Mitä everstiluutnantti miettii asiasta?

Laillinen valtiojohto (maan ulkopuolelta annettujen määräysten perusteella ja niitä mitään kyseenalaistamatta totellen) on laskenut Suomeen kymmeniä tuhansia ihmisiä jotka muodostavat selkeän turvallisuusriskin suomalaisille. Ulkoisen uhan. Ehkä myös kyseinen everstiluutnantti miettisi jo tuossa aikaisemmin esille tuotua lakipykälää törkeästä maanpetoksesta:

Törkeä maanpetos on maanpetoksen törkeä tekomuoto, josta tuomitaan vankeutta vähintään neljä vuotta ja enintään elinkautinen vankeusrangaistus. Maanpetoksen tekee törkeäksi se, että siinä

1.      aiheutetaan vaara valtakunnan tai sen osan joutumisesta vieraan vallan alaiseksi taikka

2.      muutoin aiheutetaan Suomelle erityisen suurta vahinkoa

Everstiluutnantti saattaisi ajatella että nykyinen hallintomme on saanut aikaan sen, että Suomi on joutunut vieraan vallan alaiseksi. Minkä estäminen on puolustusvoimien yksi perustehtävistä. Samoin hän saattaisi ajatella että nykyisen hallintomme hyväksymän ja kyseenalaistamattomaksi dogmiksi julistaman haittamaahanmuuton myötä on Suomelle ja suomalaisille ihmisille on tehty erityisen suurta vahinkoa niin suomalaisiin kohdistetun väkivallan kuin valtavan hukkaan heitetyn rahamäärän muodossa.

Jos nykyinen EU:n talutushihnassa oleva hallinto antaisi kyseiselle everstiluutnantille määräyksen komentaa joukkonsa nostamaan aseensa nykyistä hallintoa vastustavia ihmisiä kohtaan niin mahtaisiko hän totella kyseistä määräystä? Sillä hänet on kuitenkin koulutettu toimimaan vain ulkoista uhkaa vastaan.

Entäs kun se ulkoinen uhka tuleekin omasta hallintokoneistosta?

Ajattelisiko everstiluutnantti että turvatakseen laillisen yhteiskuntajärjestyksen hänen täytyy ryhtyä laittomiin toimenpiteisiin?

On tietysti selvää että sotavaltiolla on upseereita jotka ajattelevat jääkiekkovertausta käyttäen että miksi tyytyä pelaamaan HIFKissä kun voi pelata New York Rangerseissa. Mutta uskoisin, että he ovat kuitenkin vähemmistö. Puolustusvoimien perustehtävä on turvata suomalaisten turvallisuus.

Mitä everstiluutnantti ajattelee? Hän näkee sen, minkälaiseksi tilanne on muuttunut Ruotsissa, Ranskassa ja monessa muussa eurooppalaisessa valtiossa.

Noudattaako hän jatkossakin poliittisen eliitin käskyjä niitä mitenkään kyseenalaistamatta?

Tämän minä haluaisin tietää.