Radanvarsikaupunki, ehkä jo lähitulevaisuudessa…
Eräs 30-vuotias mies nimeltään Jaska
Kuuskari istui Radanvarsikaupungin hallintopalatsissa ja oli ymmällään. Hänhän
oli ollut aikeissa pistää pystyyn firman ja vielä joku aika sitten se olisi
onnistunut vanhan kaavan mukaisesti. Mutta nyt hän olikin saanut käskyn tulla kaupunginpalatsissa
sijaitsevan Valtion Yrityslupakomitean kuulusteluun. Nimenomaan käskyn ja
nimenomaan kuulusteluun. Ilmoituksessa viranomaiset olivat tehneet selväksi
että ilman yrittäjälupaa ei olisi yrittämistäkään. No, eihän siinä muu sitten
auttanut. Jaska ei ollut seurannut hirveästi uutisia mutta oli siinä
käsityksessä että joitain yrittäjyyteen liittyviä juttuja oltiin muutettu.
Kaipa niistä kohta saisi käsityksen.
Erään toimisto-oven yläpuolella syttyi
vihreä lamppu ja kaiuttimista kuului nariseva naisen ääni:
- Kansalainen Kuuskari, huone 3058.
Toimiston ovelle kävellessään Jaska
napsautti vanhasta tottumuksesta silmälaseissaan olevan minivideokameran
äänittämään. Nykyajan elektronisista härpäkkeistä oli jotain hyötyäkin ja
nykyaikahan oli sellaista että kaikesta mahdollisesta kannatti olla
oikeuskelpoinen tallenne. Toimistossa Jaska huomasi että viranomaisen tapaaminen
ei taida alkaa kovin suotuisissa merkeissä sillä toimistopöytänsä takana istui yhteiskuntatanhuamisen
maisteri Isoletta Räähkiö joka toimi myös Radanvarsikaupungin
kaupunginvaltuutettuna Järjestelmäpuolueen femivihreässä alaosastossa. Räähkiö
tunnettiin äärimmäisenä viherfundamentalistina, miesvihaajana ja ääri… no,
oikeastaan äärikaikkena. Toki tietysti järjestelmän hyväksymänä ja suuresti
arvostamana äärikaikkena. Räähkiö ei kiinnittänyt alkuun ollenkaan huomiota
Jaskaan vaan räpläsi jotain lompakostaan, läväytti sen sitten viereensä
pöydälle, nosti katseensa ja totesi:
- Niin… istukaa… tämä yritysideanne… se
oli tietysti jo kirjattuna mutta selittäkääpä vielä itse…
Jaska istui ja alkoi selittää:
- Joo minähän olen töissä Hilaped Oy:ssä
joka valmistaa ja huoltaa sekä hilavitkuttimia että härspediräättöreitä. Ja
olen itsekseni kehittänyt härspediräättörin joka toimii jopa 50 prosenttia vanhoja
malleja tehokkaammin ja on samalla niin kestävä että tekee yksittäiset
hilavitkuttimet tarpeettomaksi. Niin pankki kuin yritysneuvonta ovat olleet
sitä mieltä että kehittämälläni härspediräättörillä on huomattava markkinarako
ja se olisi myös takuuvarma vientituote. Niin että sen vuoksi minä sitä omaa
firmaa meinaisin. Kaikki olisi periaatteessa valmiina. Lainan saisin heti ja
sitten perustaisin oman osakeyhtiön.
Isoletta Räähkiö katseli Jaska Kuuskarin
tietoja koneensa näytöltä ja raapi samalla mietteliäänä milloin toista, milloin
kolmatta leukaansa. Sitten hän sanoi:
- Mjuu… interperspirationaalinen
hallituksemmehan suhtautuu sinänsä suopeasti yritystoimintaan… tietyillä
varauksilla… tuohan se kumminkin lisää välttämättömiä verotuloja… mutta se on
myös aivan hiljattain antanut yritystoimintaa koskevan interperspiraationaalisen
tunne- ja tahtoasetuksen… joka on tietysti samalla välittömästi lain asemassa
ja lainvoimainen… eli ennen kuin teille myönnetään yrittäjälupa niin teidän on
allekirjoitettava velvoittava ja pysyvä yhteiskuntavastuullisen yrittäjän
sitoumus…
- Jaa minkälainen sitoumus se sitten on?
En minä semmosesta ole kuullut.
- Noo… siinä sitoudutte tietysti siihen
ettei yrityksenne loukkaa minkäänlaisia interperspirationaalisia
yleistavoitteita… niitä on siinä sitoumuksessa puolen väliin kolmatta sivua… ja
sitten siinä on sellainen ehdoton taloudellinen sitoumus…
- Siitä taloudellisesta sitoumuksesta
kuulisin mielelläni. Kun sitä taloutta ajatellen minä tätä firmaa ajattelin ruveta
pykäämään.
- Yritystoimintaa valvovan algoritmin
mukaan hilavitkutin- ja härspediräättörityöntekijöitten keskipalkka on noin
3.200 euroa kuussa. Te sitoudutte siihen, että yrityksen johtajana ja
omistajana te maksatte itse itsellenne kuussa maksimissaan saman 3.200 euroa ja
kaiken sen yli menevän voiton tilitätte valtiolle kuukausittain. Eli
yrityksenne on siis oltava yhteiskuntavastuullinen ja yleishyödyllinen eikä
voittoa tavoitteleva.
- Mutta… eihän tuossa ole mitään järkeä.
Yrityksiähän perustetaan juuri sen vuoksi että siinä saisi vähän sukanvarteen. Tienaisi
pikkuisen enemmän. Saisi nimenomaan sitä voittoa. Tuntipalkka ei mulla sinänsä
edes nousisi vaan käytännössä laskisi sillä olen valmistautunut tekemään ympäripyöreitä
päiviä niin kuin aloitteleva yrittäjä aina joutuu tekemään. Eli mulle siis
tarjotaan työntekijän palkka kaikilla yrittäjän riskeillä. Eihän tommoista paperia
hyväksy mursunnahkainen persekään.
Isoletta Räähkiö kumartui työtuolissaan
hieman eteenpäin ja katsoi Jaskaa niin kuin sadistinen vanginvartija joka
lällätti että arvaapas onneton kummalla onkaan avain:
- Kuulkaas, te innokas riistäjäkokelas. Asenteenne
on vastenmielinen. Minä, minä, minä ja minulle. Vain minulle. Ei meille
kaikille. Yhteisesti. Tasa-arvoisesti ja tasan jaettuna. Juuri tuollainen
ahneus vie maamme perikatoon. Luuletteko te todellakin tietävänne talousasiat
paremmin kuin interperspirationaalinen hallituksemme? Luuletteko, että
osaisitte käyttää yrityksenne voittoa paremmin ja vastuullisemmin kuin
hallituksemme? Hallituksemme, joka on selkeästi ilmoittanut, että yritysten
päätehtävä ei ole tuottaa uusia riistomiljonäärejä vaan toimia yhtä lailla
yhteiskuntavastuullisesti kuin julkisen sektorinkin. Vain siten kansakunnan ja
sen vähäosaistenkin hyvinvointi sekä globaali ympäristö ja yleinen tasa-arvo voidaan
turvata tulevaisuudessa. Ja siihen teidänkin tulee sopeutua.
Jaska huokaisi epätoivoinen ilme
kasvoillaan:
- Jaa julkinen sektori… no, vaikka minä
kuinka yrittäisin niin minä en pystyisi siinä yrityksessäni haaskaamaan yhtä
paljon rahaa kaikkeen tyhjänaikaiseen paskaan niin kuin se yhteisvastuullinen
julkinen sektori pystyy. Vaikka kuinka yrittäisin. Mulla ei vaan taidot eikä
mielikuvitus riitä. Täytyyhän se kyllä tunnustaa.
Räähkiö nojasi nyt selkänsä työtuoliinsa
ja palautti naamansa peruslukemille.
- Vaikka olenkin valantehnyt
interperspirationalisti ja sitä myötä myös vannoutunut huumorinvastustaja niin
tiedän kyllä silti milloin minulle vittuillaan. Mutta nyt ei kuulkaa vittuilu
auta. Joko allekirjoitatte ja sitoudutte tai sitten voitte unohtaa yrityksenne
ja palata palkkatyöhönne. Ja tuota riistoon pohjautuvaa ajatusmallianne teidän
tulee joka tapauksessa päivittää edistyksellisempään suuntaan. Sitä ei tässä
maassa enää kauaa katsella.
Jaska oli hetken aikaa hiljaa ja kysyi
sitten:
- Tota noin… tässä tuli aika paljon
pureskeltavaa… kai tässä saa vähän harkinta-aikaa?
- Ilman muuta. Mutta saatan kuitenkin
tietoonne seuraavaa: Maastapoistumislupanne liittovaltion alueelta on peruttu
niin kauan kunnes joko allekirjoitatte tai luovutatte tuotteenne valtion
hyväksikäytettäväksi ilman eri korvausta. Maastapoistumisviisumia voitte toki anoa
harkinta-aikananne mutta silloin teidän on maksettava maastapoistumisvero.
- Jaa kuinkas suuri se on?
- Algoritmi laski, että jos poistutte
maasta ja laitatte yrityksenne pystyyn jossain muualla kuin Liittovaltion
alueella niin valtio menettää huomattavan määrän sille oikeutetusti kuuluvia
verotuloja. Eli teidän kohdallanne vero on kaksi ja puoli miljoonaa euroa.
- Niin että ei sen enempää sentään. No
sehän on hyvä ja helpottava tieto. Mitenkäs laajalle tämä käytäntö muuten on
oikein viety ja tarkoitus viedä?
- Käytäntö on välittömästi voimassa
kaikissa uusissa yrityksissä. Vanhempiin PK-yrityksiin – myös siihen, jossa
työskentelette nyt – se laajennetaan kuluvan vuoden kuluessa. Pörssiyritysten
kohdalla omistussuhteita on hieman vaikeampi määrittää mutta hallitus uskoo
niidenkin kohdalla, että ne heräävät yhteiskunnallisesti vastuulliseen
ajatteluun.
- Eli Suomi siis sosialisoidaan
täydellisesti?
- Ei, vaan saatetaan edistykselliseksi,
empaattiseksi, välittäväksi ja yhteisvastuulliseksi valtioksi. Henkilökohtaisesti
uskon, että yrittäjät vähän aikaa nieleskeltyään ymmärtävät uudistuksen sekä
välttämättömyyden että yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja suostuvat
siihen mielellään.
- Niinhän se olikin ja näin varmasti
tapahtuu. Voinko poistua?
- Olkaa niin hyvä.
Kotonaan, eli toisin sanoen viidentoista
neliön kaupungin yksiössä Jaska mietti hetkisen ja päätti soittaa sitten kaksi
puhelua. Ensimmäinen menisi Porvoon Pellinkiin jossa asusteli hänen inttikaverinsa
Gösta Ek jonka kanssa oli pidetty yhteyttä säännöllisin väliajoin. Gösta
vastasi ja Jaska meni alkutervehdysten jälkeen suoraan asiaan:
- Sinähän sanoit kun viimeksi porukalla
tavattiin ja ryypättiin että jos mulla olisi joskus tarve päästä maasta Viroon ilman
että virkakoneisto saa vihiä niin sulla olis siihen keino. Joku etappimies joka
auttaisi. Ja nyt mulla olis se tarve. Eikä ihan pieni olekaan.
Jaska selitti tilanteen pääpiirteissään ja
Gösta totesi:
- Minä soitan sulle viimeistään tunnin
päästä.
Eihän Jaskalla ollut minkäänlaista
mielenkiintoa edes harkita yhteiskuntavastuullista yrittäjäsitoumusta vaikka
sellaista Yrityslupakomiteassa esittikin. Virossa hänen liikeideaansa suhtauduttaisiin
aivan toisella mielenkiinnolla. Ja mikähän pirun etiäinen se olikaan että hänen
palkkatilinsä, jossa oli myös ne vähäiset säästöt olivat virolaisessa
Läpirääkimät-pankissa. Niihin koneisto ei pääsisi käsiksi. Göstan soittoon ei
mennyt kuin varttitunti:
- Huomenna kello 19. Tule meille
Pellinkiin. Tiedät paikan. Jos ikkunalla palaa kaksi kynttilää niin reitti on
selvä. Minä vien sinut sitten eteenpäin. Ja ota rinkallinen tavaraa mukaasi.
Enempää ei mahdu. Mukaan tulee muitakin pakenijoita. Palveluhan on maksullista
koska se sisältää meillekin suuren riskin mutta sinulta en ota penniäkään. Tää
menee kaveruuden piikkiin.
- Eipä mulla paljon rinkallista enempää
olekaan. Kiitos, Gösta.
- Anytime, sanois amerikkalainen.
- I owe you one, sanon puolestani minä.
Nyt oli vielä yksi puhelu. Vähät säästöt
olivat turvassa virolaisessa pankissa mutta pieni lisäbonus ei olisi tässä
tilanteessa pahitteeksi. Varsinkin jos sillä saisi tehtyä vähän jäynää. Jaska purki silmälasiensa ottaman videon
koneelleen. Yksi asia oli kiinnittänyt hänen huomionsa siellä toimistossa. Se Isoletta
Räähkiön lompakko. Joo… tossa… se oli jäänyt auki… ja sehän tuli hyvin selkeästi kuvattua… vaikka
sitten vahingossa… Jaska soitti lapsuusajan kaverilleen Vonne Mynhausselalle.
Vonne oli virallisesti syrjäytynyt pitkäaikaistyötön mutta käytännössä
tietokonenero joka teki kaikenlaista vilunkia niin hyvin että pysyi mainiosti
leivässä eikä jäänyt touhuistaan kiinni. Hän oli aikanaan tuuminut että kun
töitä ei ollut halukkaillekaan, eikä häntä edes pahemmin haluta niitä töitä
tehdä niin kun ostaa, myy, vaihtaa ja varastaa niin aina toimeen tulee. Ja kun
on tämä tietokonemaailma niin varsinaisia kilikalihommiakaan ei tartte tehdä. Vonnekin
vastasi heti:
- Moro, mitäs jätkä?
Jaska kertoi Vonnelle tilanteensa ja lisäsi:
- Niin että vähän olis kuule hätä. Täytyy
häipyä maasta. Ja pieni taloudellinen apu olis paikallaan. Minä pistän sulle
just filminpätkää. Hoksaatko?
Vonneen iski vilungintekijän mielenkiinto
ja hän tarkasteli saamaansa tiedostoa:
- Lompsa joo… ja… häh-hää, henkilökortti…
kaikki tiedot näkyvillä… ja vielä Isoletta Räähkiö… se kuivan maan
hyökkäyssukellusvene jota ei jostain syystä ole kielletty kansainvälisissä aserajoituksissa…
pikavippiäkö meinaat?
- Sitähän minä.
- Katotaas… kestää hetken… hetki vielä…
joo, sillä on tili Fed-Bankissa… en minä suoraan sen tiliä pääse ryöväämään…
mutta pikanostovara sillä on 50.000 euroa… ja näillä tiedoilla minä pärjäänkin…
helppo juttu… minäpä laitan Isolettan ottamaan pikavipin ja laittamaan sen Eesti
Ühispankin tilille. Mulla on siellä varatilejä joista yhden saan muokattua heti
sen Isolettan nimiin… Ja mulla on yks luotettava
tuttava valmiine valtakirjoineen joka nostaa rahan sulle kun pääset Tallinnaan.
Se ottaa summasta kymmenen pinnaa.
- Minä puolestani en ota sinulta mitään.
Jos vanha velmu kerran lähtee maanpakoon niin pidä tätä vaikka läksiäislahjana.
Ja se, että se hysteerinen ja toisten kyykyttämisestä nauttiva ämmänräähkä
joutuu kuseen on vielä mukava bonus. Varsinkin siksi kun patamusta federalisti
joutuu selittämään koneistolle, että miksikäs sitä varoja siirrellään Viron
puolelle. Niin no, selviäähän se siitä lopulta. Virolaiset tykkäävät suomalaisesta
osaamisesta mutta suomalaisille hysteerikoille niillä ei ole mitään käyttöä
eivätkä ne niitä kaipaa. Ainahan se voi siihen vedota. Mutta hjuu, pannaanpas
bitit töihin… kyllä kansalaisen tulisi pitää parempi huoli yksityistiedoistaan…
eihän sitä tiedä vaikka ne päätyisi roistojen käsiin, häh hää…
Seuraavana iltana Porvoon Pellingissä
Jaska oli ajanut vanhalla mutta hyvin
huolletulla autollaan Radanvarsikaupungista Porvooseen ja joutunut välillä
tankkaamaan ysikasia joka maksoi 5,85 euroa litralta. Ajaessaan hän katseli
liikennettä. Eipä olleet Teslat pahemmin lisääntyneet eikä sähkörekkoja vieläkään
oltu keksitty. Mutta autojen ja rekkojenkin määrä oli selkeästi vähentynyt. Kai
maan talous teki tosiaankin lopullisesti kuolemaa elämää suuremman asian
nimissä. Ajoreitti oli tuttu ja lopulta hän kurvaisi aikataulun mukaisesti Ekien
talon pihalle ja näki ikkunalla kaksi kynttilää. Reitti selvä.
Talosta saapui pihalle Gösta sekä kaksi
perhettä muutamien matkalaukkujen kanssa. Käteltyään Göstaa ja esiteltyään
itsensä muille Jaska kysyi:
- Sinä vissiin viet meidät nyt sinne
etappimiehen luo.
- Sinä olet jo siellä. Minä olen se
etappimies. Teen hommaa yhdessä isäni Göranin kanssa. Ollaan tehty jo jonkin
aikaa. Sinä et ole ainoa, joka joutuu pakenemaan ja jättämään kaiken taakseen.
Se viimeinen lastimme aikanaan sisältää sitten omat perheemme. Ei tänne pysty
jäämään.
- Sanoit, että et ota maksua. Mutta ota
tuo mun auto sentään. Mulla sille mitään käyttöä enää ole ja saathan sinä sen fiksailtua
uusiin kilpiin.
- Saanhan minä. Lähdetään.
Tuntia myöhemmin Jaska katseli kalastusalus
Gunillan kannelta taakse jäävää Suomen rannikkoa. Hän tuumasi että aikanaan
jääkärit olivat varmaan katselleet sitä myöskin. Lähtiessään hekin etelään
päin. Tosin Saksaan. Mutta heillä oli tarkoitus palata ja muuttaa maa
itsenäiseksi. Ja hehän palasivat. Jarkko taas tuumasi että hän taitaa nähdä
tuon rannikon viimeistä kertaa. Sitten hän meni kannen alle ahtaaseen
salakajuuttaan ja tuumasi että eihän Suomi enää ollutkaan muuta kuin pahainen itseään
murhaava maakunta jonka saloissa liehui se sinikeltainen lutikka.
Eikä jääkäreitä enää ollut. Ei ollut enää kuin
pakenevia ihmisiä sekä niitä jotka jäivät ja alistuivat.
24 kommenttia:
Tähän se menee. Lehdistössä oli jutttua, kun muuan isokemkäinen ihmetteli sitä, että kun menee kannattamoton paperikone nurin, niin sitä on ihmettelemässä neljä kamsteria eiku ministeriä. Nyt on Nesti ja oliko Metsäliitto suunnittelemassa isoja biodiese-laitoksia. Onko tunkua ministereistä paikoilla. No eipä ole näkynyt. Eikä näy. Parempi ku kattelevat tehtaan paikkaa Suomen rajojen ulkopuolelta.
Huru-ukko
Eipä liene nuo päivät kaukana. Kärjistettyähän tuo oli, mutta kuitenkin.
Onneksi ehdin firmani myydä muutama vuosi sitten. Viroon muuttaminen on kyllä joskus mieleen juolahtanut. Katsellaan ...
Veronkorotuksiin aloin varautua jo viime ek-vaalien jälkeen. Lehtitilauksia vähentänyt ja kulttuuritilaisuuksissa ramppaaminen jäänyt vähemmälle, jo ennen koronaa. Lumitilanne vaan on huono. Metsässä ei oikein viitsi kävellä, mutta hiihtokaan ei vielä suju. "Tietä käyden tien on vanki" jne.
Tervehdys Ykä!
Tämä dystopia ei ole ollenkaan kaukana todellisuudesta - ja se todellisuus oli voimissaan vielä Neuvostoliiton kaatumiseen asti. Sitä ennen jos yrittäjä vaikka tarvitsi tiloja tai tontin, niin asioista päätettiin usein kaupunginvaltuustoissa ja vastaavissa, ja jos siellä oli näitä edistyksellisiä niin tekivät kyllä kaikkensa, ettei porvari pääse riistämään. Vaikka olisi ollut minkälaiset verotuotto- ja työllistämisnäkymät luvassa. Tiedän sivusta seuranneena.
Tärkeintähän Suomessa on yrittämisen suhteen ollut saada joidenkin tajuntaan upotettua sellainen "fakta", että heti kun on OY tai vastaava niin sitä ui rahoissa lopun ikäänsä. Kateus vie kalatkin vesistä ja tätä kyllä tietty porukka on käyttänyt hyväkseen tehokkaasti.
Yst. terv. Ano Nyymi
Me sen kuulimme – saimme kuulla:
Suomi on kuollut
ja sen hautoja jo peittävi hanki.
– Vänrikki Jalovaara –
Toivottavasti Viro ja jotkut muutkin maat säilyvät pakopaikkoina. Hallitusnoitien konstit maastapaon valvomiseksi kehittyvät, joten pirtukuninkaiden aikainen pakotekniikka ei välttämättä enää toimi. Jokainen ulkomailla rikastunut suomalainenhan on tosiaan noidille kauhistus.
Veronmaksu merkitsee nykyään sitä, että osallistutaan hallituksen tuho- ja terroritoimintaan. Maahan tuodaan ehtoja isis-terroristeja entisten lisäksi. Hallitus (eli vihreät) on tehnyt tästä työvoimasta myönteisen tarveharkinnan.
Harmaa talous alkaa olla isänmaallista, samoin käytetyn tavaran markkinat, joilla veroista ei edes keskustella. Esimerkiksi, jos haluaa ostaa monikulttuurisen Ikean tavaraa, sitä löytyy valtavasti käytettyjen palstoilta. Tietysti Shakespearesta kieltäytyvien teatterilaisten taidepläjäykset kannattaa kiertää kaukaa. Vastuullisten medioiden tilausten peruuttaminen on kiireinen ja mieluisa tehtävä. Vielä kun saisi ylen maksumuurin taakse!
Kyllä yrittäjiä piisaa vaikka palkkakatto tuliskin. Yhdenlainen hulluus koko yrittämisinto. Saa tehdä semmoista minkä osaa ja kukaan ei käske eikä kyttää. Mulla oli kauan antiikki- ja keräilyaseiden osto ja myynti, välitys, korjaus, deaktivointi, reaktivointi ja arviointi-toiminimi. Muutama tunti joka päivä siihen hupeni. Siis ihan joka päivä, La & Su mukaanluettuina. Ikäänkuin itsensä melkein maksava harrastus. Tuntipalkoilla ei paljoa rikastunut, aina välillä pääsi ostamaan itselle jotain kiinnostavaa edullisesti tai siis yleensä ostamaan.
Nyt sitten toiminimi ITC-konsultointia varten. Sivuhommina teen semmoista, mitä ei työantaja osaa tai tahdo tehdä - ei kuulu liikeideaan, tms. Liian pieni asiakkuus, liian pieni liikevaihto odotettavissa, kertakeikka tai muuten epäkiinnostava. Tunti - kuusi tuntia per päivä. Eikä enää edes joka päivä - eläkeikä lähestyy, täytyy hiljalleen himmata.
Hallituksilla on kyllä ollut aiaa oletuksena, että yrittäjiä sopii verottaa ja kyykyttää ihan miten paljon vaan. Kaikenmaailman kyselyä pukkaa vaikka mistä - ja semmoista virhettä ei pidä tehdä, että palkkaisi jonkun. Sitten alkaa kyselyä, määräystä ja maksua pukata oikein kunnolla, joka helevetin virastosta.
Juhlapuheissa ja vaalien alla kehutaan, muuten tölvitään.
Pyssymies
Off-topic:
Tästä ei nyt oikein saa selvää:
https://ls24.fi/artikkelit/aiheellinen-huoli-karkaavista-lapsista
Onko alalla jokin siis muuttunut, kun mikään ei ole muuttunut ja kuitenkin jokin on muuuttunut? Onko jotakin, mitä väitetään olemattomaksi ja saako sitä käyttää, jos sitä on vai eikö sitä edes ole?
Tervehdys Huru-ukolle, thinker Dillille, Ano Nyymille, Qroquius Kadille, MikkoK:lle ja Pyssymiehelle & kiitos kommenteistanne. Kaiken kaikkiaan meillä on vallassa sellainen hallitus joka pitää yrityksiä lehminä jotka voidaan ensin lahdata ja sen jälkeen vaatia että niitten pitää edelleenkin lypsää.
Erityisesti Qroquius Kadille: Ei alalla varsinaisesti ole muuttunut mikään. Koko lailla tassut pystyssä on oltu jo ennen vuoden vaihdetta. Tuossa uutisessahan väitetään että reagoida voidaan. Osittain totta. Mutta ennakoida ei saa.
Ei hätää. Suomen huippusuosittu pääministeri on jyrähtänyt ikuisen naapurinsa, tuon "hiipuvan(*) suurvallan" presidentille. Kohta kaikki ongelmat pyyhkiytyvät maailaman taivaalta kuin pilvet Simpsons-realitysarjan alkutunnarissa.
Tai sitten ei.(*lainaus "asiantuntija" M.Aaltola)
Kirjoituksen kuvaaman yhteiskunnan kehitysvaiheet pitäisi tässä matkan varrella jotenkin koittaa hyödyntää, noin niinkun elämyksinä. Ainakin mahdolliset huippuhetket.Jos vaikka auttaisi sisäistämään uuden,uljaamman systeemin.
Valitettavasti ne tajuaa vasta jälkikäteen.
Kuten esim. Berliinin muurin murtuminen -89. Olisi ehkä kannattanut lentää paikalle. Ei nimittäin montaa vallankumousta ihmisen elämän aikana tapahdu,ainakaan noin lähellä.
Tosin eipä olisi ollut silloin aikaa eikä rahaakaan. Oli juurikin yritystoiminta seikkailu silloin elämässä.
Viimein pääsin ennakkoverohelvetistä eroon, enkä sitä ole sen koommin kaivannut.
Toisille käy ja heitä tarvitaan. Minulle ei.
voijumala###
Cityvihreät pitäisi viedä takaisin sinne mistä alunperin liike lähtikin, Koijärvelle, ja sitoa kettingeillä puuhun kiinni. Pääsisivät kerrankin katsomaan sitä luontoa josta paljon puhuvat mutta mitään eivät ymmärrä.
Oliko ilmastoministeri Mikkonen kun sanoi että bensiinin ja dieselin hinta tulee nousemaan. Aivan varmasti tulee kun pannaan vielä lisää veroa. Eihän sitä niissä vielä olekaan kuin 80 prosenttia. Jokainen hallitus on 60-luvulta alkaen korottanut tupakan viinan ja polttoaineiden veroja ainakin kerran, monet useamminkin, politiikan väristä riippumatta. Eipä noilla ole budjettia koskaan saatu tasapainoon, mutta ovat muuten helppoja korottaa kun käyvät köyhiin. Asuminen lämmittäminen ja liikkuminen vie jo melkein kaikki tulot, talvella ylikin. Vain ruoasta ja vaatteista voi vielä duunari säästää.
Ilmastoministerin mukaan kaikki voivat tietenkin ostaa ekologisen sähköauton. Ei muuten voi. Minä ja miljoona muuta autoilijaa rokotetaan jo sen verran vanhoista kotteroista että uudempi on jäänyt haaveeksi ja näillä näkymin tulee jäämään. Onhan se sähköauto, joita äveriäämmät ostavat, erittäin ekologinen jos ei lasketa muuta kuin ajaminen. Ulkomailta tuotua hiili- ja atomisähköä ei lasketa. Niistä ollaan kuitenkin riippuvaisia kun pakkasta on viisitoista astetta. Olkiluoto 3 kun jää maailman kalleimmaksi monumentiksi seisomaan Olkiluotoon. pitäähän meidän jossain asiassa olla ykkösiä.
Tervehdys voijumalalle ja Anolle & kiitos kommenteistanne.
voijumala: Hjuu, varmaankin Venäjällä tuli vellit pöksyyn kun meidän Sanna jyrähti…
Kun Berliinin muuri murtui, ajattelin että tästähän seuraa suuri vapauden aikakausi. Tulipa veikattua hieman vikaan. Ja nostan lätsää niille, jotka uskaltavat yrittää. Itse olen aina ollut luonteeltani liian renki sellaiseen.
Ano: Nuo ihmiset elävät täydellisesti omassa unimaailmassaan. Silloin 1980-luvulla vihreät olivat ympäristöliike. Nyt se on utopia, kontrolli- ja valvontapuolue. Niin kuin muuan NKP aikanaan.
Mitenkäs se menikään se valtiotalouden tasapainottamisen käsikirja, aloitetaan aasta.
A = alkoholi
B = bensiini
C = cigarettes (tupakat)
No nythä se budjettivaje onkin paikattu, ei tarvii aakkosia pitemmälle käydäkään..
Huru-ukko
Tervehdys, Huru-ukko. Joo, ja tässähän on se paradoksi. Valtio propageeraa että vähentäkää A:n, B:n ja C:n käyttöä. Toisaalta se tarvitsee niistä saatavia verotuloja. Ja sekä A, B että C on jo nytkin ryöstöverotettu.
Nimetön kirjoitti...
______________________________________________________________________
Cityvihreät pitäisi viedä takaisin sinne mistä alunperin liike lähtikin, Koijärvelle, ja sitoa kettingeillä puuhun kiinni.
[…]
18. tammikuuta 2021 klo 19.49
______________________________________________________________________
Suomella näyttää olevan pysyvä 3 GW vajaus sähköntuotannossa. Katsoipa Fingridin karttaa milloin tahansa niin tuotanto alittaa kulutuksen sen 3 GW.
Myyvätkö Venäjä ja Ruotsi sähköä niin halvalla ettei kannata tuottaa Suomessa? Onko allekirjoitettu sopimuksia joiden mukaan pitää ostaa kun pakko on? Onko tehty kansainvälisiä sopimuksia?
Sähköautolla on hauska huristella jos ei osaa edes ynnälaskua.
https://www.fingrid.fi/
Suomi pärjäs sotien jälkeen 80-luvun alkuun asti tiukalla sääntelyllä.devalvaatioilla ja inflaatiolla mikä söi sekä velat että palkankorotukset.Sen jälkeen ei olekaan ollut vippaskonsteja millä oikaista liian kalliiksi kasvanut talous.
Yhteiskunnan puolesta Suomi on ihan ok maa yrittää.Verottaja toimii asetusten mukaan ja ne asetukset ovat nykyään todella selkeitä.Verottaja jopa neuvoo kun kysyy.Yleensä verottajan kanssa joutuu ongelmiin kun harrastaa luovaa kirjanpitoa,yrittää nostaa jollain tavalla itselleen rahaa tai hyötyä ja jättää verottaja osattomaksi.
Verotus jopa suosii nyky verokannalla pääomien kerryttämistä yritykseen.
Muiden viranomaisten kansaa taas pätevät hyvin pitkälti myös lait ja asetukset,varmasti joku virkahenkilö voi luonnevikaisuuttaan tehdä asiat hankaliksi,mutta suoranaista mielivaltaa tai lahjontaa meillä varmaan esiintyy aika vähän.Lahjontaan ei edes ole tarvetta,Suomessa kun on aika laaja yrittämisen vapaus.Yrittämiseen tarvitaan hyvin vähän lupia tai leimoja papereissa.Nykyään taitaa apteekkia lukuunottamatta olla ilmoitusta vailla minkä tahansa yrityksen perustaminen.Tietysti monilla aloilla vaaditaan erilaisia pätevyyksiä ym mutta jos ne täyttää niin estettä ei juurikaan ole.
Tulevaisuudesta on tietty vaikea esim verotuksen osalta sanoa mitään,mutta pieniikin osakeyhtiö on samassa rivissä isojen listattujen firmojen kanssa mitä yhtiöverotukseen tulee,että en nyt usko ihan mahdottomiin veronkorotuksiin.Korkeintaan se hinta millä rahaa otat firmasta tulee kasvamaan,nythän eroa ei ole kuin jokunen prosentti normi pääomatulosta maksettavaan prosenttiin.
Tietysti verotus on maassamme yleisesti järjetön,uusista asunnoista reilu puolet on veroa noin esimerkiksi.Se taas on kansan vaaleissa ilmaisema tahto,hyvinvointi maksaa.
Mutta kansa on vaaleissa halunnut asioiden olevan tavalla ja virkamieskunta täyttää poliittista tahtoa jonka kansa on eduskunnalle myöntänyt.Ilmeisesti kansa on tyytyväistä kun mitään isoa keikausta ei ole vuosikymmeniin tapahtunut puolueiden kannatuksissa.siinä ne pyörivät persuja lukuunottamatta samoissa luvuissa viiden prosentin haarukassa.No kepu näyttää asettuvan niihin lukuihin mihin kaupungistuminen sen ajaa.
Alkoholiverolla ja muilla sen tapaisilla veroilla on kaksi tarkoitusperää: vähentää verotettujen tuotteiden käyttöä ja tuottaa valtiolle verotuloja. Nämä kaksi tarkoitusta joutuvat kuitenkin väistämättä ristiriitaan keskenään: mitä paremmin jommassakummassa onnistutaan, sitä pahemmin toisessa epäonnistutaan.
Paitsi tietysti, jos korkea vero johtaakin siihen, että viinaa käydään hakemassa naapurimaista, lähinnä Virosta. Silloin se on epäonnistunut molemmissa tavoitteissaan.
Tervehdys Tinahatulle, klovalle ja Anolle & kiitos kommenteistanne.
Tinahattu: Ja sitten voi vielä tietysti kysyä että entäs jos kovien pakkasjaksojen aikana sitä tuontisähköä ei saadakaan.
klova: Omat yrittäjätuttuni eivät näe tilannetta noin valoisana. Mutta tosi on että äänestämällähän tähän on tultu ja tässä pysytty. Suurimpana syynä siihen näen valtamedian jota suurin osa ihmisistä lukee.
Ano: Juuri näin.
Niin en minä yrittämistä helpoksi väitä ja kovaa työtä se usein vaatii,mutta ei yhteiskunta altiivisesti yritä yrittämistä vaikeuttaa tai estää.Ja vaikeuttamiseksi tai estämiseksi en laske sitä,että vaaditaan joku lupa tai pätevyys tai noudatetaan lakeja ja asetuksia.
Esimerkiksi nyt nämä erilaiset kortit,työturvallisuus ja tulityö nyt kai yleisimmät.Niiden tarpeellisuudesta voi olla montaa mieltä,mutta kustantaa vajaan satasen per kortti ja voimassa viisi vuotta.Ei kai kenenkään yrittäminen tai työtekijän palkkaaminen ole tuosta kiinni?Nämähän yleensä aina mainitaan ja sanotaan että saatana täytyy olla kymmeniä kortteja ja lupia ennen kuin pääsee töihin.Ei tarvita,tarvitaan osaamista ja työhaluja,niillä saa yleensä töitä,on saanut aina ja saa tulevaisuudessakin.
Se ettei yrittäminen kannata johtuu ihan muista seikoista kuin siitä,että valtio ja virkamies vittuilee.Verotuskin tehdään nykyään kain mukaan,arvioverotus on onneksi nykyään kanaanperinnettä.
Tervehdys, klova. Noista korttisavotoista kyllä kovin moni on aivan toista mieltä. Jatkuva korttien uusiminen niillä jotka ovat hommaansa tehneet kymmeniä vuosia on aivan turhaa. Mitä verotukseen tulee niin valtion ruokahalu on pohjaton ja se tarvitsee järkyttävästi rahaa aivan turhaan. Eikä sillä ole pienintäkään aikomusta vähentää sitä turhaa.
Ei ole tainnut klova käydä omaverossa yrityksen asioita hoitamassa. On nimittäin todella sekavat ja vaikeaselkoiset sivut. Siellä vaan pitäisi kaikki hoitaa. Varmaan surullisenkuuluisan TietoEVRYn tekemät. Tai jonkun alakoululaisen.
Turvallisuuttahan tässä vain parannetaan eikä suinkaan rahasteta!
Esim. Panostajan lupakirja:
1990-luvun puoliväliin asti "jokamiehenoikeus" - hait vallesmannilta ostoluvan ärnämenteille ja vot! Leimavero sama kuin aseluvissa.
Sitten touhuun vaadittiin tutkinto sekä työkokemusta.
STM:n myöntämä lupa oli voimassa 10 vuotta ja maksoi 80mk.
2006 luvan uusiminen vaati päivän kertauskurssin ja lupakirja voimassa 10v hintaan 80€.
2016 luvan uusiminen vaatii päivän kertauskurssin (200€) ja AVI.n myöntämä lupakirja voimassa 5v hintaan 315€.
Noudattaa kyllä tismalleen eu:n vaatimuksia sekä euron hinta-inflaatiota...
Onneksi nuo osaamiset vanhenevat (elleivät peräti unohdu) samalla kuin korttikin.
-Tvälups-
En ole juurikaan käynyt omaverossa hoitamassa asioita kun kirjanpitöjä on sitä varten.Kyse oli kai verottajan tai viranomaisten mielivallastja asioiden tahallaan hankalaksi tekemisestä.Lait ja asetukset voivat olla perseestä,niistä vaan päättävät jotkut muut kuin lakia toteuttava virkailija.
Ja sitä mielestäni ei juurikaan esiinny,verottajan mm pitää nykyään pystyä todistamaan väitteensä,arviobetotusya ei voida lätkäistä tuosta vaan kuten joskus takavuosina.Tai että liikennelupa annettaan tälle kaverille,mutta tämä toinen taas ei sitä saa.Siis virkamiehen harjoittamaa vallankäyttöä mikä ei perustu monesti muuhun kuin mielivaltaan tai jonkun toisen yrittäjän etujen suojaamiseen.
Siitä kai oli kyse,ei siitä mitä poliitikot ovat päättäneet tai mitä lait Suomessa määräävät.Niistä päättävät kansa eduskunnan välityksellä,ei yksittäinen virkahenkilö.Samoin kuin ei virkahenkilö päätä sitäkään onko kilpailu kovaa ja meneekö yritys konkurssin lakisääteisten maksujen laiminlyönnin takia jonka aiheutti tilausten loppuminen.
Joku voi tietysti minulle ja oikeiskanslerille kertoa sellaisesta verottajan virkailijasta joka toimissaan harrastaa suoraa mielivaltaa mikä ei perustu lakiin tai asetuksiin.Sama tietysti pätee muihinkin virkahenkilöihin.Sellainenkin voi ihan hyvin olla olemassa,mutta uskoisin kyseessä olevan aika harvinainen tapaus.
Menee vähän jankkaamiseksi,että olkoon tämä minun puolestani aiheesta viimeinen viesti.
Pistetään nyt yksi kiellon päälle kun on omakohtaistakin kokemusta verottajan mielivallasta.
Joskus 80-luvulla firmalla oli isohko homma Ruotsissa,siinä tarvittiin alihankkijoitakin ja yksi parin kaverin juuri perustama firma oli yksi alihankkija.
Tekivät töitä alihankintana jotain puolivuotta,pitkää päivää laskutuksella.Sitten tämän homman loputtua lopettivat vai menikö konkurssiin se firma.Joka tapauksessa verottaja,siis Suomen,katsoi ettei yrittäjän riski toteutunut ja purki jälkikäteen alihankintasopimuksen ja muutti laskutustunnit työsuhteeksi.
Eli pääurakoutsija joutui maksamaan noista tunneista sotut ja vakuutusmaksut,ei auttanut luin maksaa,valitus tehtiin mutta tuolloin verottajalla oli oikeus arvioida asioita aika laajassa mitassa.Maksaa piti heti ja vasta sitten valittaa,verojuristin palkkiokin oli aika mukava,sen verottaja sentään hyväksyi yrityksen kuluihin.
Summa oli aika huomattava,puolen vuodet tunnit teilusti ja kun laskutustunnit muutettiin palkkatunneiksi niin saivat nuo kaverit mukavat eläkemaksut tuolta ajalta.Sitä en enään muista vaadittiinko maksamaan myös lomakorvaukset,luultavasti koska kyse oli työsuhteesta.
Toisaalta tuokin perustui tuon ajan jos nyt ei lakiin niin käytäntöön.Mikä oli suoraan sanoen perseestä.
Että eiköhän joku muutaman satasen kortti viiden vuoden välein ole aika pieni este yrittämiselle.
Tervehdys Anolle, Taisteluvälineupseerille ja klovalle & kiitos lisäyksistä. Se toistuva korttisavotta on sinänsä aivan turha niille, jotka jo osaavat.
Lähetä kommentti