tiistai 1. huhtikuuta 2014

ERÄS LAUTAKUNTAKUULUSTELU

Tapahtuma-aika: Joskus lähitulevaisuudessa

Tapahtumapaikka: Helsinki, Uudenmaan asuntojen osto-, vuokraus- ja myyntilupalautakunta


Pertti Pärnänen istui viraston käytävällä ja vilkuili kelloaan hermostuneena. Hänen asiansa käsittely oli puoli tuntia myöhässä. Eli oltiin siis valtion mittakaavalla melkein aikataulussa. Pärnänen asui vaimonsa Elisan ja kahden poikansa kanssa Vuosaaressa yksityisiltä markkinoilta hankitussa vuokrakolmiossa. He olivat kotoisin Huitsinnevadasta, mutta olivat aikanaan muuttaneet Helsinkiin, kun huitsinnevadalainen Läjä-Tek Oy oli laajentanut toimintaansa. Yrityksen tuotannosta yli puolet meni vientiin. Pärnäset olivat firman perheitä. Pertti oli yrityksessä työssä teknikkona ja Elisa toimistotyöntekijänä.

Pärnäset pitivät työstään, mutta rappeutuvaan, rauhattomaan, ghettoutuvaan ja vielä tolkuttoman kalliiseen asuinympäristöönsä he olivat täysin kyllästyneet ja suunnittelivat muuttoa Helsingin ulkopuolelle. Mutta he olivat myöhästyneet. Asia ei ollutkaan enää niin yksinkertainen. Helsingistä kehyskuntiin suuntautuva white flight oli saanut Helsingin kaupungin jo joku vuosi takaperin täyteen paniikkitilaan. Poismuuttajat olivat nimenomaan nettoveronmaksajia, tilalle tuli pelkkää jatkuvasti kasvavaa rahanreikää ja sen sijaan, että Helsinki olisi muuttanut asunto-, sosiaali- ja ennen kaikkea maahanmuuttopolitiikkaansa, se keskittyi lähinnä poismuuttavien syyllistämiseen ja sen mainostamiseen, kuinka edistyksellinen systeemi Helsingissä olikaan. Mainostus ei vaan jostain syystä mennyt tavallisille suomalaisille jakeluun, joten valkopako jatkui ja kasvoi ja persnettoinen oravanpyörä kiihtyi kiihtymistään.

Seuraava askel oli sitten tietysti yritys liittää mahdollisimman monta kehyskuntaa Helsinkiin, jotta nettoveronmaksajat olisi saatu takaisin. Jos ei muuten, niin väkisin. Mutta tässä tapauksessa taas vuorostaan Helsinki oli myöhässä. Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Tuusula, Nurmijärvi, Mäntsälä, Sipoo ja Pornainen yhdistyivät ja Suomeen syntyi uusi suurkaupunki, joka nimettiin Radanvarsikaupungiksi. Uusi 240.000:n asukkaan kaupunki oli tarpeeksi voimakas vastustamaan persaukisen Helsingin valtausyrityksiä. Tässä vaiheessa Helsingissä puhkesi itkupotkuraivari, ja kaupunki huusi valtiota apuun.

Ja valtiohan tuli.

Hallituksessa päätettiin, että Helsinkivetoista unelmiin perustuvaa maahanmuuttopolitiikkaa ei voitu lopettaa, eikä edes jarruttaa. Se olisi merkinnyt sitä, että oltaisiin tunnustettu politiikan järjettömyys alun perinkin ja sitä ei olisi kasvot kestäneet. Mutta mikä neuvoksi? Ihmisten muuttamista ei oikein voinut rajoittaa. Sehän tarkoittaisi siirtymistä jonkunlaiseen neuvostoliittolaiseen sisäisen passin järjestelmään. Mutta käytännössä muuttamista tuli joka tapauksessa rajoittaa, oli termi sitten mikä tahansa. Muuten Helsinki, samoin kuin Turku olisivat pian täydessä pankrotissa ja vuosikymmeniä elätetty sosiaalisen maahanmuuton unelma muuttuisi pommiksi, joka kaataisi hallituksen ja uhkaisi kaataa koko periytyväksi ammattilaiskoneistoksi muuttuneen poliittisen järjestelmän.

Sitten ratkaisu löytyi.

Ei kielletty muuttamista. Mutta kiellettiin vapaa asuntojen ostaminen, myyminen ja vuokraaminen. Lanseerattiin iskulause ”asuntokaupan anarkia on saatava valtiolliseen valvontaan”. Perustettiin valtiojohtoiset maakunnallisella tasolla toimivat lautakunnat, joilta oli anottava asuntojen osto-, myynti- tai vuokrausluvat. Ilman virallista lupaa ei asuntokauppaa saanut enää tehdä. Jokaiseen talo- ja osakekauppaan tuli hakea erillinen lupa, ja hakuvelvollisuus oli nimenomaan ostajalla. Järjestelmässä niin Helsinki kuin Turku nimettiin ”tasapainotettaviksi” alueiksi ja niitten ympäryskunnat ”tasapainovajauttaviksi”alueiksi. Helsinkiin ja Turkuun sai asunnon ostoluvan pelkällä ilmoitusmenettelyllä, mutta nettomaksajien muutto uhkaaviin kuntiin haluttiin torpata. Mallia järjestelmään otettiin aseen hallussapitolupajärjestelmästä, ja luonnollisesti jokainen hakemus oli maksullinen. Vuokra-asunnon hakemuslupa maksoi viisisataa euroa, omistusosakkeen tuhat ja omakotitalon kolme tuhatta euroa. Järjestelmällä haluttiin vaikeuttaa valkopakoa Helsingistä kehyskuntiin, ja jos virkakoneisto jonkun hallitsi, niin asioitten vaikeuttamisen.

Hakemuksia käsiteltiin kolmesta näkökulmasta. Ensimmäinen oli taloudellinen. Oliko asuntokauppaan taloudellisesti realistiset mahdollisuudet? Toinen näkökulma oli ekologinen. Kuinka ympäristöystävällinen rakennus oli? Kolmas näkökulma, mihin hakemusten käsittelyssä pääasiallisesti keskityttiin, oli sosiaalis-moraalinen näkökulma, joka mahdollisti hakemusten käsittelyssä huomattavan luovan tulkinnan.

Ja sitä varten Pertti Pärnänenkin istui nyt virastossa ja odotti käsittelyään. Oli aika saada mukulat huuthelvattuun tuosta pikkuhiljaa etnohelvetiksi muuttuvasta kaupungista. Radanvarsikaupungin Mäntsälästä oli löytynyt mukava omakotitalo ja paikallinen pankki oli suostunut lainaan. Pärnäset jatkaisivat edelleenkin työtään Läjä-Tekillä ja kaksi uutta ja rauhallista nettoveronmaksajaa toivotettaisiin paikkakunnalle tervetulleeksi oikein mielellään. Poikien koulukin olisi mukavan pieni ja paljon edellistä rauhallisempi. Vanhempien pidentyvät työmatkat eivät tässä vaakakupissa paljon painaneet.

Kaikki oli muuten valmista. Nyt vain tarvitsisi saada asunnon ostolupa. Hitto vie, olisi pitänyt tehdä tämä vuotta aikaisemmin, noitui Pärnänen itsekseen. Silloin ei olisi tarvinnut muuta kuin koota kamppeet ja häipyä. Nyt tuo unelmissaan elävä byrokraattilauma piti heitä panttivankeinaan.

Toimiston ovi aukesi.

- Pärnänen.

Pärnänen nousi ja käveli huoneeseen. Hän haki katseellaan tuolia, johon istua, mutta sellaista ei löytynyt. Tilaisuuden luonne alkoi nopeasti selvitä. Tämä ei ollut keskustelu, eikä edes kuuleminen. Tämä oli kuulustelu. Ja kuulusteltavahan seisoo. Pärnänen katsoi edessään olevaa lautakuntaa. Kaikki viisi olivat naisia. Jokaisella naisella oli se tyypillinen, kuin itkuunpurskahtamista ennakoiva ilme. Tiedostava maailmantuska oli tässä huoneessa niin sankkaa, että sitä olisi voinut leikata. Ei tää kyllä hyvältä näytä, tuumi Pärnänen itsekseen.

Lautakunnan puheenjohtaja alkoi puhua:

- Olemme tarkastaneet hakemuksenne kirjallisen osion ja nyt on suullisen käsittelyn aika. Taloudellinen puoli hakemuksessanne on sinänsä aivan kunnossa, joten siihen emme puutu sen enempää. Ekologisella mittapuulla kyseinen rakennus on hieman vanhahtava, mutta täyttää miniminormit. Keskitymme hakemuksenne sosiaalis-moraaliseen puoleen. Miksi te haluatte muuttaa perheinenne pois Helsingistä? Miksi kaupunki ei miellytä teitä? Helsinkihän on kuitenkin Suomen edistyksellisin ja monikulttuurisin kaupunki. Jo se, että lapsenne saavat asua Vuosaaressa antaa heille huomattavan etulyöntiaseman kansainvälisyyden kokemisessa ja oppimisessa sekä sen myöhemmässä hyödyntämisessä aikuisiässä.

Pärnänen vastasi:

- Niin, se on nimenomaan tuo kansainvälisyyden kokeminen ja oppiminen jolta me haluamme mukulamme säästää. Se kun on pääosiltaan realisoitunut mukuloille lähinnä siten, että tämä kasvava kansainvälisyys tuppaa kiusaamaan heitä niin koulussa kuin vapaa-ajallakin ja toisaalta tämä Helsingin edistyksellisyys taas hyvin tehokkaasti estää sen, että siihen voitaisiin puuttua. Niin minä kuin moni muukin ollaan oltu yhteydessä kouluun ja sieltä on sanottu joka kerta, että koulussa on hyvin tehokasta ja perinpohjaista rasisminvastaista opetusta, jolla koulurauha taataan.

- Johon minä olen todennut, että ei se ole ongelmana se suomalaisten esittämä rasismi, vaan ihan joku muu. Mihin taas koulun henkilökunta on todennut, että joka ainoa opettajamme on kurssitettu koulukiusaamisen löytämiseksi ja tunnistamiseksi. Sitten minulle on näytetty rehtorin seinällä olevaa diplomia, joka vahvistaa asian. Tämän jälkeen minulle on näytetty ”meillä ei kiusata”-mappia, jonka sisällön ovat kaikki koulussa allekirjoituksellaan vahvistaneet. Ja todettu, että tämä on meidän koulussamme vähän niin kuin yhteisesti hyväksytty laki. Ja hymyilty kauniisti päälle.

- Johon minä olen todennut, että meillä Suomessa käsittääkseni yleinen perseilykin on vähän niin kuin lailla kielletty, mutta eipä tuo ole vielä toistaiseksi minnekään hävinnyt. Ja mitä tulee tuohon kiusaamisen löytämiseen ja tunnistamiseen, niin eikös teillä puutu tuossa jotain varsin olennaista. Eli asiaan reagoiminen.

- Jolloin minulle on todettu, että on todella ikävää, että minun asenteeni asiaan on niin rajoittunut ja negatiivinen. Ja pyydetty poistumaan. No, minä aion poistua. Ihan porukalla. Ei puutu muuta kuin myöntämänne ostolupa.

Lautakunnan puheenjohtaja oli kuunnellut Pärnästä kyllästyneen näköisenä ja pyöritellyt samalla kynää kädessään. Sitten hän puhui:

- On kyllä kieltämättä totta, että asenteenne on rajoittunut ja negatiivinen. Helsingin kaupunkihan tekee ensiarvoisen tärkeää työtä ojentaessaan auttavan kätensä maailman nälkää näkeville ja hätää kärsiville. Kai te ymmärrätte, että siihen tarvitaan varoja ja kaupunki tarvitsee jokaisen nettomaksajansa. Ja te olette halukas luistamaan näistä talkoista. Te olette kyllä valmiit hakemaan palkkanne täältä Helsingistä, mutta maksaisitte veronne paikkakuntaan, joka ei ole kiinnostunut vastaanottamaan edes kiintiöpakolaisia saati sitten turvapaikanhakijoita. Mielestäni tuollainen on raukkamaista.

- Minähän en kylläkään hae palkkaani Helsingin kaupungilta vaan Läjä-Tek Oy:ltä. Työtä tekemällä. Ja käsittääkseni talkoot ovat sellaisia, joihin osallistutaan vapaaehtoisesti.

- Kuulkaas, Pärnänen. Mikäli me emme myönnä teille ostolupaa, te osallistutte näihin talkoisiin pakolla. Ettekö te edes ymmärrä, kuinka hienoa on, että Helsingissä puhutaan nykyisin sataakuuttakymmentä kieltä?

- Haavaadeshalluai hassukssäädääs sesmellellem kukkuu. Krosnaja hilipati akitsyrskäjä jeputtaa nilikuttaa nekuvallellem nikolapäläti hespulavinkuti keiträmä jungerrus kuravitu keinuttaa.

-Anteeksi, nyt en ymmärtänyt mitä tarkoititte?

- Juuri noin minäkin totean niistä sadastakuudestakymmenestä kielestä sadallaviidellekymmenelle seitsemälle.

- Oliko tuo teidän mielestänne jotenkin hauskaa?

- No ei millään muotoa. Koska tuon tänne rahdatun kieliryppään ihmisten pitäisi ymmärtää se, mitä nimenomaan minä puhun. Johan sen sanoo järkikin. Kun satutaan asumaan Suomessa. Mutta teidän tarjoamat ja minun maksamat tulkkipalvelut pitävät huolen siitä, ettei heidän tarvitse edes yrittää, jos heitä ei huvita. Ja te vaaditte vielä, että minun pitäisi jostain sairaasta syystä olla asiasta tyytyväinen.

Lautakunnan puheenjohtaja katsoi Pärnästä katse täynnä kylmää vihaa:

- Sen lisäksi että asenteenne on pöyristyttävä, te haluatte olla vapaamatkustaja. Haluaisitte kyllä käyttää hyväksenne palveluja, mutta ette ole valmis maksamaan niistä.

Pärnänen raapi päätään huvittuneen näköisenä ja totesi:

- Jep. Joihin palveluihin kuuluu pääosin itse maksetut käynnit yksityisellä lääkäriasemalla ja noin kuudestoistatuhannes sija kaupungin asuntojonossa. Meitä kun ei koske tuo positiivinen erityiskohtelu. Vaan noin yleensä ja erikseen voin todeta, että minä en kertakaikkiaan ymmärrä teidänlaisia ihmisiä. Kun te olette yksittäisiä ihmisiä omassa kodissanne, teillä vielä toimii järki. Jos te hankitte jotain, joka on törkeän kallista ja jonka huomaatte täysin hyödyttömäksi, ette te hanki sellaista enää toiste. Ja jos se ostamanne ylihintainen jokin osoittautuu haitalliseksi, te hankkiudutte siitä eroon. Ja mikäli te huomaatte, että se ylihintainen jokin alkaa piru vie vielä jakaantuakin ja tekee aina vain uusia ylihintaisia joitakin, te hankkiudutte siitä eroon ihan huutamalla.

- Mutta kun te istutte tuossa lautakunnassa tai kuljette jossain sokeassa poliittisessa zombielaumassa, te vaaditte, että kaikkien kaupunkilaisten, jotka edes jollain tavalla leipänsä itse tienaavat, tulisi hankkia aina vaan enemmän sitä ylihintaista jotain, josta ei ole sille mitään hyötyä vaan haittaa ja joka vielä tietyin välein monistaa itsensä aina vaan uusiksi ylihintaisiksi joksikin ja vaaditte vielä kaiken lisäksi että heidän tulisi kiittää suureen ääneen siitä, että he ovat saaneet teidän vaatimuksesta hankkia itselleen ylihintaista, hyödytöntä, haitallista ja alati lisääntyvää jotakin.

Lautakunnan puheenjohtaja katsoi Pärnästä jäätävällä ilmeellä ja totesi:

- Asian suullinen käsittely on päättynyt. Olkaa hyvä ja odottakaa käytävässä. Saatte päätöksen anomuksestanne hetken kuluttua.

Pärnänen ei ehtinyt olla käytävässä kuin muutaman minuutin, kun hänet komennettiin uudestaan sisään.

- Lautakunta on yksimielisesti päättänyt hylätä anomuksenne omakotitalon ostoluvasta. Hylkäyspäätös koskee koko Uudenmaan aluetta, lukuunottamatta Helsinkiä. Teillä on siis oikeus ostaa itsellenne haluamanne asunto-osake tai omakotitalo Helsingin alueelta, mikäli niin haluatte. Teillä on myös oikeus anoa ostolupaa jonkun toisen maakunnan alueelta. Mikäli haluatte tehdä niin, ottakaa yhteys kyseisen maakunnan asuntojen osto-, vuokraus- ja myyntilupalautakuntaan. Päätöksestä ei ole valitusoikeutta.

- Jaahah, totesi Pärnänen. Tää oli sitten vissiin tässä?

- Ei aivan, totesi lautakunnan puheenjohtaja. Teidän puheenne tässä asiankäsittelytilaisuudessa täyttää kaikki kansanryhmää vastaan koskevan kiihotuksen piirteet. Teemme teistä rikosilmoituksen poliisille. Näimme myös tietokannastamme, että teillä on hallussapitoluvat haulikolle, metsästysluodikolle ja pienoispistoolille. Vihapuheeseen syyllistyneellä henkilöllä ei ole oikeutta pitää hallussaan aseita, joten poliisi tulee takavarikoimaan ne. Lisäksi teemme teistä ilmoituksen lastensuojelulle, ja vihapuheenne vuoksi perheenne tullaan asettamaan puolen vuoden tarkkailujaksolle. Teihin tullaan ottamaan pikapuoliin yhteyttä niin poliisin, syyttäjäviranomaisen kuin lastensuojeluviranomaisten toimesta. Voitte poistua.

Pärnänen käveli ulos huoneesta ja ulos virastorakennuksesta. Sitten hän kaivoi taskustaan kännykän ja soitti vaimolleen.

- Joo, läskiks meni… no, pakko myöntää, lähtihän mulla vähän lapasesta… tosin sulla olis varmaan lähteny vielä enemmän… vaan kuule, kun tulet kotiin, niin minun pitää lähteä hoitamaan yks juttu…

*

Saman päivän iltana, erään huoltoaseman parkkipaikalla, suurinpiirtein Helsingin ja Pinnanmaan maakunnan puolessavälissä.


Pärnänen istui autossaan huoltoaseman parkkipaikalla ja odotti. Odotusta ei kestänyt pitkään, sillä parkkipaikalle ajoi tuttu pakettiauto joka pysähtyi, ja autosta astui ulos kolme Pärnäsen vanhaa kaveria Huitsinnevadasta. Perskeleen Ykä, Kikkisen Hösse ja Järvelän Pertta. Pärnänen nousi ulos autosta, miehet tervehtivät toisiaan lämpimästi ja sen jälkeen Pärnänen totesi:

- Ne on ne pyssyt tuolla peräloosterissa.

Pärnäsen aseet siirrettiin pakettiautoon. Ykä sanoi:

- Älä huoli, Pertsa. Nää tykit pysyy visusti piilossa. Syksyllä lähdetään taas porukalla teerijahtiin. Onhan se selvää, että sinä saat sakot, kun kerrot sheriffeille, että pyssyt on hävinneet jonnekin. Ja toiset sakot saat siitä niin sanotusta vihapuheesta. Mutta asiasta on jo ilmoitettu Veljesapu ry:lle ja hattu on pantu kiertämään. Ne sakot hoidetaan porukalla.

- Kiitti jätkät. Mitä muutakaan tähän voi sanoa. Mutta mitähän hemmettiä minä nyt teen. Tuon asumisen kanssa?

Tähän vastasi Hösse:

- No tärkein seikka on se, että hankitaan mahdollisimman äkkiä mukulasi pois Helsingistä. Helsingin lastensuojelu on viime aikoina miehitetty tai pitää kai sanoa naisitettu niin fanaattisella porukalla, että ottavat ne vielä huostaan. Tässä on olemassa kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen on se, että muijasi pistää sinusta välittömästi eroprosessin vireille. Perusteena se, ettei halua rasistin kasvattavan lapsiaan. Sinä muutat miesten asuntolaan. Seuraavaksi vaimosi pistää tuolle osto-, vuokraus- ja myyntilupalautakunnalle uuden hakemuksen omissa nimissään. Ja kertoo perusteena, että haluaa kasvattaa lapsensa mahdollisimman kaukana rasistisesta ex-miehestään. Lautakunta laukeaa housuihinsa ja myöntää luvan. Se pankinjohtaja, minkä kanssa sinä lainan alun perin neuvottelit, on Lärväsen Anteron vanhoja tuttuja ja Veljesavun miehiä muutenkin. Sitten kun pöly on laskeutunut ja ennen kuin eron harkinta-aika on mennyt umpeen, sinäkin muutat sinne Mäntsälään.

- Juman gega, totesi Pärnänen. Tuossa on kyllä ideaa. Rankka rastihan se on, mutta ei tässä kai muita ole tarjolla. Vaan entäs se toinen vaihtoehto?

Pertta vastasi vuorostaan:

- Toinen vaihtoehto on se, että muutatte takaisin Huitsinnevadaan. Tai yleensä Pinnanmaalle. Alkuun olette varmaankin työttömiä, mutta kaverit jeesaavat toisiaan ja asioilla on kuitenkin taipumus järjestyä, kun ei sormi suussa jää odottamaan. Siinä voi tietysti tehdä niinkin, että Elisa jää silloin kotiin, ja sinä teet hommia Helsingin Läjä-Tekillä reppurina. Asumiskustannukset teillä joka tapauksessa olisi murto-osa nykyisestä. Onhan näitä vaihtoehtoja.

- On niin, totesi Pärnänen. Ja huonoin niistä on se, että jäädään Helsinkiin. Minun täytyy jutella Elisan kanssa. Otan sitten yhteyttä.

Miehet puristivat vielä keskenään kättä. Pakettiauto käynnistyi ensin, ja sen perävalot katosivat kaukaisuuteen, kohti Pinnanmaata. Pärnäsen auton perävalot kaikkosivat kohti Helsinkiä. Mutta ehkei enää hyvin monta kertaa, tuumi Pärnänen ajaessaan. Kauas on pitkä matka, ja ensimmäinen askel se vaikein. Mutta joskus se on otettava.

21 kommenttia:

Yrjöperskeles kirjoitti...

Lukijalle: inspiraatio kirjoitukseen tuli tästä HS:n uutisessa jossa pähkäillään sitä, mitä Helsingin kohdalla on jo hyvän aikaa pähkäilty:

http://www.hs.fi/kaupunki/Hyv%C3%A4t+veronmaksajat+muuttavat+Helsingin+l%C3%A4hikuntiin/a1396046512301?ref=hs-art-top-5

Ghettomaksaja kirjoitti...

Ykän fantasiakirjoitukset aiheuttavat hieman ristiriitaisia tunteita. Nimittäin tässä vaiheessa niille voisi vielä nauraa, mutta takaraivoon tuppaa väistämättä hiipimään itse Epäilyksen Piru: "Entäs kymmenen vuoden kuluttua? Mitäpä veikkaat, vieläkö naurattaa?" Siinä vaiheessa otsalle kohoaa kylmä hiki.

Onko Ykä muuten törmännyt jo tähän Jyrki Lehtolan kolumniin?

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288671316787.html

Anonyymi kirjoitti...

Kunnallisella ja maakunnallisella kaavoittamisen hankaloittamisella, paskalailla, rakennussäädösten järjettömyysperäistämisellä, energiapolitiikalla ja puun sekä turpeen käytön hankaloittamisella + autoilun ja tieverkoston kestokiusaamisella on jo vaikeutettu maallepakoa ihan tolkuttomasti. Kuntien pakkoliitoksilla koitettiin lyödä sinetti asialle mutta onneksi Heluna Virkkunen ei onnistunut.

Saksalainen ja ranskalainen maaseutu on täynnä pieniä, eläviä kyliä joilla on sosiaalinen ja elinkelpoinen ympäristö. Niihin myös muuttaa koko ajan vaurasta väkeä kaikkialta eri puolilta sivistysmaita. Suomessa olisi hyvä pyrkiä siihen suuntaan eikä mihinkään naurettavaan metropoli-Suomen luomiseen pakolla.

Käytännössä tuo Jykän kuvaama systeemi on jo olemassa, mutta ei ostamisen ja myymisen vaan kaavoittamisen yhteydessä.

Kun vaikeutetaan kaavoitusta, rakennuslupien myöntämistä, talviasuttavien loma-asuntojen muuttamista varsinaisiksi asunnoiksi, rantarakentamista, vesi- ja viemäriasioita, harrastamista, autoilua, sosiaalista elämää (tappamalla kylät), koulussa käymistä (lopettamalla kyläkoulut), päivähoitoa, kouluttautumista (hidastamalla keinotekoisesti avoimen-, etä- ja monimuotokoulutuksen kehittymistä vaikka se olisi suuri apu mm. rakenteellisen työttömyyden ongelmiin), lätkäisemällä täysin keinotekoinen varainsiirtovero yläkanttiin, sivuuttamalla haja-asutusta puoltavat ympäristötutkimukset… voidaakin kivasti estää maallepakoa.

Keskeisin kohta tuossa kuviossa lienee pakotettu muuttoliikkeen suunta. Se nimittäin pitää asuntojen myyntiajat niin pitkinä että pankkien ei kannata ottaa riskiä haja-asutusalueen uudisasuttamisen lainoittamisen suhteen. Se taas tarkoittaa että haja-asutusalueelle rakentaminen vaatii todella hyvän ja vakaan rahoitusaseman ja tämä pätee sitten myös vähänkin mittavampaan korjausrakentamiseen.

Moni urpo väittää yhä että kaskukeskukset kasvavat kun porukka muuttaa niihin töihin. Oikeastihan ne kasvavat nykyisin aika hitaasti ja siksi että sekä maan sisäinen että ulkomailta tuleva rikkaus vyöryy niihin.

Kannattaa muuten kiinnittää kaskukeskusten muuttoliiketilastoissa huomiota kahteen kohtaan: päiväkoti-ikäisten muutto + kouluikäisten muutto. Aivan valtavaa pakoa - minkä jokainen järjellä varustettu tietää. Lapsimäärät kaskukeskuksissa pysyvät kyllä nousuissa kun rikkauden ensimmäiset, toiset ja kolmannet vaimot tunkevat uutta islaminuskoista väkeä intifadaa vahvistamaan.

Moni lähiö, ehkä kokonainen kaupunkikin on jo ihan Malmön ja Ruusutarhan reitillä. Sen sijaan reunuskunnat ja hyvien kulkuyhteyksien lähellä oleva osa haja-asutusalueesta saa siunauksekseen nettoveronmaksajia.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Ghettomaksajalle ja Anolle & kiitos kommenteistanne.

Ghettomaksaja: Näin alkuun tulee tietysti todeta, että minä en ole koskaan mieltänyt pitäväni yllä huumoriblogia. Mitä tulee itse asiaan, niin Suomessa ja eritoten Helsingissä (niin kuin tietysti vielä pahempana versiona ympäri Eurooppaa) on ollut jo parikymmentä vuotta menossa utopiaan perustuva yhteiskunnallis-väestötieteellinen kokeilu, jonka jopa melkoinen osa vastapuolesta ymmärtää menneen niin perseelleen kuin vain voi mennä.

Mutta sitä ei uskalleta tunnustaa, eikä sille varsinkaan uskalleta tehdä mitään, koska silloin tulisi esiin se pelottava kysymys ”kenen / keiden syytä tämä alun perin oli”. Hallinto- ja poliittisessa koneistossammehan ei ole tärkeää se, että opitaan virheistä ja toimitaan jatkossa toisin. Tärkeää on se, että löytyy syyllinen. Ja näin ollen jatkossakin syötetään pottunokille haisunäädän kusikeittoa lusikka kerrallaan ja vaaditaan pottunokkia toteamaan, että tämähän maistuu hyvälle. Ja se taas mahdollistaa aivan minkälaiset dystopiat hyvänsä sen seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Lehtolasta: Kun mies kirjoitti Iltalehteen, hänellä oli paljon kirjoituksia, joista en pitänyt. Tämä tuorein taas oli ehkä hänen uransa paras. Ja yllättäin se tuli sen jälkeen, kun mies siirtyi Iltasanomiin. Siellähän on jo Ulla Appelsin. Olisko mahdollista, että Iltasanomat yrittäisi jossain vaiheessa olla sanomalehti ilman lainausmerkkejä?

Ano: Totta tuo, mitä toteat. Ei mulla juuri lisättävää. Muuta kuin ehkä se, että kai ihmisellä saa olla oikeus elää syrjässä. Ja kai ihminen saa elää rauhassa? Minä pidän sitä etuoikeutena, josta en luovu, kun kerran maalikylistä pois pääsin. Haluaisin kyllä, että ihmiset saisivat myös elää rauhassa kaupungeissakin. Osa ihmisistä tykkää elää siellä tai on pakotettu elämään siellä, ja sama oikeus tulisi olla heilläkin.

Habahoo kirjoitti...

Ruvetaas käyttämään tästä muuttoliikkeestä nimitystä "valkovuoto" ennen kuin hyvikset omii sen itselleen.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Habahoo. Vastapuolemme kieltämättä tarvitsee jatkuvalla syötöllä uusia termejä, sillä entiset tuppaa jatkuvan röhönaurun myötä kärsimään inflaatiosta.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Beckerille: Kiitos sähköpostista.

Vittuuntunut NettoVeronmaksaja kirjoitti...

En voinut vastustaa. :D

"Pienissä määrin valkovuoto on harmiton, mutta jos sitä erittyy runsaasti, se on paakkuista tai pahanhajuista tai jonkin väristä,.......Tällaisessa tapauksessa on hakeuduttava lääkäriin."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Valkovuoto

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, VNV. Tässä nimenomaisessa tapauksessa lääkärinä toiminee joku hallintoviranomainen.

Närpes varg kirjoitti...

Iltalehdessä on jo kuvailtu ne tyypit, jotka noissa Ykän lautakunnissa istuvat asuinlupia myöntämässä. Nauttikaamme hetki runoudesta:

"Heippa vaan. Olen vihreä. Seison täällä aarniometsässä, Kaivopuistossa, puun takana.
Ihana puu tämä. Taitaa olla jäkälä tai keltasirkku. Seison sen takana, ihan hiljaa, ettei minua huomattaisi.

Muuten kyllä edellytän, että minut huomataan. Siihen on paljon perusteita: me vihreät olemme niitä suomalaisia, joissa hyvyys yhdistyy älyyn mykistävän eroottisella tavalla.

Olen opiskellut folkloristiikkaa, lukenut Siri Hustvedtiä kahvilassa, twiitannut maailman vääryyksistä sekä soittanut kitaraa naisyhtyeessä, joka halusi kappaleillaan kuvata "biseksuaalista kokemusta", jollaista meillä ei kellään ollut.

Kaikesta tuosta seuraa, että valta kuuluu minulle ja kaltaisilleni. Emme halua valtaa sen itsensä takia, tietenkään, olemme vihreitä, mutta te voitte paremmin, kun valta on meidän käsissämme." (Jyrki Lehtola)

Tuo Ykän kuvailema asuinpaikkamalli oli täyttä totta muinaisessa Neuvostoliitossa ja DDR:ssä. Ihmisillä oli kotimaassa käytettävä passi, jonka avulla voitiin tarkasti kontrolloida, pysyvätkö Irina ja Ivan siellä, minne heidät on paiskattu vai yrittävätkö, vietävät, tulla Moskovaan hulinoimaan.
Kuten tiedetään Vihreä liike syntyi DDR:ssä ja sen kannattajat Suomessa ovat vasemmistolaisia ja ihailevat edelleen kaikkea neuvostolaista. Heidän pää-äänenkannattajansa ovat Hesari ja Yle. Kyllä siinä on jo voimaa takana sen verran, että kannattaa muuttaa Itäkeskuksesta Kuopion taakse jo nyt. Huomenna se voi olla myöhäistä.

Närpes varg kirjoitti...

Hrmh... Jyrki Lehtola mainittiin jo kommenttirivin alussa. Mutta tuo runo oli niin söpö, että se suorastaan huutaa tulla myös toisen kerran esille, eikö totta?

Anonyymi kirjoitti...

Tää aihe nyt kuuluis enemmän noihin Ykän työhyvinvointikirjoituksiin, mutta pistetään nyt kuitenkin linkki tähän kun teksti on niin täyspäistä.

http://yle.fi/uutiset/avoin_kirje_keski-suomen_poliisilaitoksen_poliisipaallikolle/7168856?fb_action_ids=379899832148132&fb_action_types=og.recommends

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Närpes Vargille ja Anolle & kiitos kommenteistanne.

Närpes Varg: Lehtolan pläjäys oli sen verran osuva, että sitä voi lainata useammankin kerran. Ymmärtääkseni länsieurooppalainen ympäristöliike oli tosiaankin itäblokin junailema, tarkoituksena haitata Nato-maitten talouselämää. Loistavasti junailtu muuten, se kun haittaa sitä vieläkin, vaikka Rauhanvaltiota ei ole ollut olemassa yli kahteenkymmeneen vuoteen.

Ano: Kiitos linkistä. Tuo kannattaa muittenkin lukea. Kuvaa hyvin sitä, että poliisia vaivaa sama syöpä kuin sosiaalipuoltakin. Suorittavan tason tekemä työ ei ole enää merkittävää, byrokratia itsessään on. Termejä muuttelemalla kirjataan epäonnistuminen onnistumiseksi.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Kiitos Beckerille sähköpostista. Laitanpa linkkisi tähänkin. Tarinan opetus lienee se, että jos ryntövaunua aletaan hinaamaan traktoreilla, niin kannattaa ehkä ottaa kranaatti putkesta pois.

https://www.youtube.com/watch?v=gajKmCsy4vE

Anonyymi kirjoitti...

Näyttävät hyvin taitavilta muutenkin noi FSA:n miehet.

Omatekoinen kranaatinheitin?
https://www.youtube.com/watch?v=SJOMJKgMpNw

Vähemmän valikoivaa tulitusta? "Ahmed jäi mulle korttiringissä velkaa, joten ammutaan se ennen vihollisia."
https://www.youtube.com/watch?v=4jNaZCW6_Ok

"Ei kai tää kameraryhmä kiinnitä kenenkään huomiota tuolla toisella puolella?"
https://www.youtube.com/watch?v=-2D7Grc4VKw

Vähän silleen leikkimielellä…https://www.youtube.com/watch?v=2wDt_5AqAfY

Rekyylittömän aseen toimintaperiaate valkenee vihdoin… Sisätiloissa kaikki on selkeämpää.
https://www.youtube.com/watch?v=-3_Oz9IjB4E

"Laps Syyrian ällös vaihda pois, sä…" "Mitkä ihmeen lapsisotilaat?" https://www.youtube.com/watch?v=PGZbIzIqqh8

"Eiks ne uskonutkaan että Mahmut on YK:n virkailija vaikka sillä oli toi varastettu liivi päällä?"
https://www.youtube.com/watch?v=4geo8h8yMuM

Koottuja parhaita eri rintamilta…
https://www.youtube.com/watch?v=MAHkQvC4bV4

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Ano ja kiitos linkeistä. Yleensähän sodassa täytyy varoa vihollista, mutta tuolla päin maailmaa näköjään pitää yhtä paljon varoa omia. Ja se on viisautta se, että raskaalla singolla ei välttämättä kannata ampua sisätiloissa.

vieras kirjoitti...

Onko tuolla Läjä-Tek Oy:llä sen verran toimintaa Huitsinnevadalla tai muualla päin Pinnanmaata että voi tarjota Pärnäselle töitä?

Miksi Läjä-Tek Oy:n piti laajentua nimenomaan Helsinkiin? Jos kyseessä oli ulkomaankauppaa viennin tai/ja tuonnin osalta niin on olemassa Turku ja Viip....eiku Kotka, jos haluaa sataman etelästä. Meinasin sanoa Viipuri mutta siinä on tekninen este. Jos sataman haluaa pohjoisesta niin on Oulu, Kemi ja Tornio. Meinasin sanoa vielä Petsamo mutta siinäkin on tekninen este.

Baltia on semmoinen jonne voi mennä jos haluaa jättää Helsingin. Ei ole holhousmeininkiä eikä rikastusta. Sieltä käsin voi olla kuitenkin aika hankalaa käydä töissä Helsingistä. Pitäisi olla sitten jokin duuni Baltiassa.

Pitäisi saada myös yritykset jättämään Helsinki, ei kuitenkaan siirtymällä ulkomaille vaan maakuntiin, mieluiten Uuttamaata kauemmaksi. Jos haluaa maakuntaan niin jollain tempulla pitäisi saada duuni muuttamaan myös. Haluaako yritykset sitten oikeasti tukea Helsingin harrastamaa hallusinaatiota, vai luuleeko yritykset aikaisempien vuosikymmenien tavoin että Helsingissä rekisterissä oleminen tuo jotain krediittiä ja meriittiä? Miten paljon Ykä tietää firmojen toiminnasta että osaisi vastata tähän?

Jani Alander kirjoitti...

Parasta Ykää, lisää tälläista :)

Vaikka sitten voikin joskus nämäkin dystopiat toteutua...

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Vieraalle ja Jani Alanderille & kiitos kommenteistanne.

Vieras: Aion jatkossa tehdä taas jutun vaalikamppailusta Huitsinnevadassa ja siinä esitellään myös huitsinnevadalaisia yrityksiä ja mukana on myös Läjä-Tekin mainos. Tässä vaiheessa voin kertoa, että Läjä-Tek myy kaikenlaista hyödyllistä, mm. markkinoitten parhaita ökkötölöhölököttimiä.

Siirsin Läjä-Tekin Helsinkiin ihan tarinankerronnallisista syistä. Noin muuten en usko, että Helsinkiin kannattaisi kauheasti satsata eikä sinne satsatakaan. Wikipediankin mukaan ”vuodesta 1960 vuoteen 1980 teollisuuden työpaikkojen määrä kantakaupungissa puolittui” joten ei Helsinki mikään Suomen talouden veturi ole, ennemminkin hallinnollinen keskipiste, jonka konttoreita pidetään yllä muualta kerätyillä verorahoilla. BKT kun ei todellakaan kerro kaikkea.

Jani: Kiitokset.

vieras kirjoitti...

Tämä on ehkä saivartelua mutta mitä tarkoittaa kantakaupunki? Itse tulkitsen Helsingin tarkoittamaan hallinnollista kunnan aluetta.

Helsingissä on yritysten pääkonttoreita, konttoreita, ja palveluita tarjoavia yrityksiä. Sen sijaan tuotannollinen toiminta on yleensä muualla kuten Espoossa ja Vantaalla, muualla Uudellamaalla, muualla Suomessa tai ulkomailla. On Helsingissä satama, mutta se on paljolti läpikulkualue.

Paasion ja Koiviston hallitukset tappoivat talonpoikia, ja Lipposen hallitukset lakkauttivat valtion laitoksia maakunnista ja siirsivät niitä helsinkiin.

Helsinkiin keskittämisellä on puoluepoliittiset ja valtapoliittisen motiivit ja epäpyhä liitto. Kokoomus ajaa hintojen noususta hyötyvien tahojen etuja, Sdp haluaa äänestäjiä asumaan kerrostaloihin, virheet de röda uskoo hallusinaatioissaan että jos ei asu Helsingissä niin ilmasto tuhoutuu. Kaavoituksessa pihtaillaan siksi että kysyntä pysyisi suurena ja tarjonta niukkana. Siksi Helsingistä pitää tehdä Singapore ja ulkopuolisesta Suomesta kieltoalue, jossa ei saa asua, elää eikä tehdä työtä. Siellä saa olla vain mamut ja muut saavat tehdä sinne vain hippiretkiä ja virkamiehet saavat tehdä kärsäntunkemisreissuja. Lisäksi nuo pyrkivät tyhjentämään maakunnat asukkasita jotta se tappaisi Kepun joka näin menettäisi äänestäjiä ja kuihtuisi. Nuo eivät ole ottaneet huomioon sitä että tuon vastareaktiona ovat persut joilla on tasaisesti kannatusta Helsigistä Petsamoon...ööh eiku Ivaloon.

Ykä tuntee Helsingin ja toisaalta maakunnat joten osaat enemmän arvioida mistä on kyse, onko vastakkainasettelu todellista vai kuviteltua. Vaikuttaa siltä että maakunnista Helsinkiin muuttaneet ovat semmoisia huonon itsetunnon omaavia joiden pitää kerskua että ovat yli-ihmisiä kun ovat Helsingissä. Alkuasukkaalla, varsinkaan monen polven helsinkiläisellä ei ehkä ole semmoista tarvetta.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Vieras. Nyt kun rupean asiaa tuumimaan, niin olet oikeassa ja työpaikkoja pitää tietysti katsastella koko kaupungin alueella. Kantakaupungiksi Helsingissä voi laskea (tai silloin kuin itse siellä asuin) ne alueet, minne spora kulkee.

Kai tuo vastakkainasettelu on jollain lailla totta, Helsinkihän kuvittelee olevansa joku city, vaikka Chigagon hautuumaalla on yöllä enemmän meininkiä kuin Helsingissä päivällä. Osittain se on sitten tietysti päässä rakennettu ja vaikka maalla tuumittaisiin helsinkiläisistä mitä hyvänsä, niin suurin osa siellä on kyllä ihan järkeviä ja asiallisia ihmisiä. Traagista kai monen ihmisen kohdalla on, että Helsinkiin on jouduttu muuttamaan, vaikkei yhtään huvittanut. Itse kuulun niihin ihmisiin. Osa ihmisistä, jotka ovat sinne päin muuttaneet esittävät tietysti viimeisen päälle stadilaista jo kuukauden siellä asuttuaan, mutta ei läheskään kaikki. Itse puhuin omalla murteellani koko sen ajan, mitä Helsingissä asuin.