Suomen
sotavaltion toimintahan on nykyisin varsin keskitettyä, joukko-osastoja on
lakkautettu ja tilalle perustettu tai siirretty suuria yksikköjä pääosin
Karjalan, Porin ja Kainuun prikaatiin. Allekirjoittaneen mielestä tämä on sinänsä
varsin ikävää. Toki tähän väliin voidaan sanoa että ei maata varuskunnista
käsin puolusteta ja sehän pitää tietysti paikkansa. Mutta oman maakunnan
joukko-osasto on mielestäni nostanut maanpuolustustahtoa ja jos ajatellaan vaikkapa
jotain joensuulaista varusveijaria niin kai hän mieluummin palvelisi lähellä
Kontiorannassa tai Ylämyllyllä Vekaranjärven tai Kajaanin sijasta.
Käydään
tässä läpi hieman lakkautettuja joukko-osastoja. Lista ei ole varmaankaan
täydellinen sillä interwebin ihmeellisessä maailmassa ei ole sellaisista
kattavaa listaa joten lista menee pitkälti muisti- ja hakutuntumalla. Lisäyksiä
otetaan vastaan. Ja varmaankin moni lukija on aikanaan palvellut noissa
lakkautetuissa joukko-osastoissa. Niin minäkin. Mennään suhteellisen sekavissa järjestyksissä
ja aloitetaan:
Pohjois-Savon
prikaatin vanhoja kasarmeja
Pohjois-Savon
prikaatista Kuopiosta ei paljoa tietoa löydy. Sen aliupseerikoulu toimi PkarPston
tiloissa Ylämyllyllä ja kyseisen prikaatin viidettä komppaniaa kutsuttiin
”kuutamokomppaniaksi” koska silloinen komppaukko yliluutnantti Vesterinen
tykkäsi pitää miehille yöharjoituksia. Vesterisestä tuli myöhemmin kenraaliluutnantti
ja Lounais-Suomen sotilasläänin komentaja. Jalkaväkijoukkojen lisäksi Pohjois-Savon
prikaatissa oli kenttätykistön patteristo ja prikaatin toiminta siirrettiin
kokonaan Kainuun prikaatiin vuosina 1962 – 1965.
Pohjois-Karjalan
patteristo
PKarPstohan
sijaitsi Liperin Ylämyllyllä jossa aikanaan ryynäsivät kuuluisalla Paloaukealla
myös Tuntemattoman Sotilaan miehet:
Kuvassa
kanttiiniparakki juuri niiltä ajoilta
Sittemmin
Ylämyllyllä toimi PKarPsto jossa oli ykköspatteri (tulenjohto ja viesti),
kakkospatteri (tulipatteri), esikuntapatteri sekä aliupseerikoulu. Patteristo
siirrettiin vuonna 1990 osaksi Kainuun Prikaatia.
Pohjois-Karjalan
prikaati
Silloin
kun allekirjoittanut oli varusveijarina oli kyseinen joukko-osasto vielä Karjalan
jääkäripataljoona. Pohjois-Karjalan prikaatiksi osasto muuttui vuonna 1990.
Prikaatissa toimivat:
-
Jääkärikomppania
-
Kranaatinheitinkomppania
-
Sissikomppania
-
Esikunta- ja huoltokomppania
-
Panssarintorjuntakomppania
-
Aliupseerikoulu
Osa
joukoista toimi Ylämyllyllä Joensuun pataljoonassa. PKarPr lakkautettiin vuonna
2013. Muuatta Nylands brigadia taas ei lakkautettu. Asiasta käytiin tuolloin
kova kädenvääntö.
Pohjan
prikaati
Pohjan prikaatin
vanhoja kasarmeja Oulun Hiukkavaarassa
Pohjan
prikaati koulutti sekä jalkaväkeä, viestimiehiä, pioneereja sekä ilmatorjuntaa
erillisessä Pohjanmaan ilmatorjuntapatteristossa ja kenttätykistöä Pohjanmaan
tykistörykmentissä. Pohjanmaan tykistörykmentti siirrettiin Sodankylään
Jääkäriprikaatiin jo vuonna 1981 – 1982 ja prikaati lakkautettiin kokonaan
vuonna 1998 jolloin sen toiminta siirtyi Kainuun ja Karjalan prikaateihin. Pohjan
jääkäripataljoona toimi edelleen Jääkäriprikaatissa mutta se lakkautettiin
2014.
Pohjanmaan
jääkäripataljoona
Kyseinen
joukko-osasto toimi Vaasassa vuosina 1957 – 1964 kunnes muutti Sodankylään ja
muuttui vuonna 1966 Lapin jääkäripataljoonaksi joka tuli vuonna 1979 osaksi
Jääkäriprikaatia.
Kymen
jääkäripataljoona
Kymen
jääkäripataljoona toimi vuoteen 1990 Haminassa jonka jälkeen se jatkoi
toimintaansa Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä. Käsittääkseni se koulutti
silloin tavallisia munamankelijäkstereitä. Nykyisin se kouluttaa
panssarijääkäreitä ja pelaa niitten CV90-ryntövaunujen kanssa.
Savon
prikaati
Savon prikaatin
varusmiehiä vuonna 1999
Savon
prikaatin perinteethän menevät aina 1600-luvulle Ruotsin vallan aikaan. Myöhemmissä
vaiheissa prikaatiin kuului neljän komppanian Savon jääkäripataljoona sekä
huoltokeskus. Savon prikaati lakkautettiin vuonna 2006.
Hämeen
rykmentti
Hämeen
rykmentti sijaitsi Lahden Hennalassa joka tuli kapinan jälkeen tunnetuksi
vähemmän miellyttävistä asioista. Rykmentti lakkautettiin 2014 ja siinä ehti
siihen mennessä olla osana Hämeen ratsujääkäripataljoona, Urheilukoulu, Sotilasmusiikkikoulu,
Huoltokoulu, Huoltokeskus, Esikuntakoulu, Asekoulu, Moottorikoulu ja
Huoltokoulutuskeskus.
Hämeen rykmentin
urheilukoulussa palveli mm. Matti Nykänen
Kymen
pioneeripataljoona
Kymen
pioneeripataljoona toimi Korialla vuoteen 1994 jolloin se liitettiin Karjalan
prikaatiin. Vielä suurempi pioneerien joukko osasto oli:
Keuruun
pioneerirykmentti
Rykmenttiin
kuului Pioneeri- ja suojelukoulu, Keski-Suomen pioneeripataljoona ja
huoltokeskus. Rykmentissä koulutettiin vuosittain noin tuhat varusveijaria. Rykmentti
lakkautettiin vuonna 2014.
Viestirykmentti
Viestirykmentin
viimeinen ohimarssi
Riihimäellä
sijainnut Viestirykmentti koulutti, no, viestimiehiä. Se lakkautettiin vuonna
2014 tosin Riihimäellä toimii vielä elektronisen sodankäynnin keskus joka
jatkaa yhtenä Panssariprikaatin yksikkönä. Viestikoulu jatkaa myös toimintaansa
Riihimäellä mutta osana Maasotakoulua.
Uudenmaan
rakuunapataljoona
Mites se meni…
kaihdinta vasten näin rakuunan raiskaavan ruunaa… liekö noita keltalaattoja
enää intissä ollenkaan… tämmöstä vanhaa nostoväen ruunaa tietysti vähän
häiritsee kun ne arvomerkit ovat nykyisin siellä rintapielessä. Kauluksistahan
niitä tottui silloin aikanaan katsomaan.
Uudenmaan
rakuunapataljoona joka armeijan logiikan mukaisesti ei sijainnut Uudellamaalla
vaan Lappeenrannassa toimi vuoteen 1989. Siinä oli 1. ja 2. rakuunaeskadroona, pst-edkadroona,
krh-eskadroona, kuljetuseskadroona, huoltoeskadroona ja aliupseerikoulu. Uudenmaan
rakuunapataljoona lakkautettiin vuonna 1989 ja jäljelle jäi Rakuunaeskadroona jonka
toiminta myös lakkautettiin vuonna 2016.
Myös
ilmatorjunnan osalta on joukko-osastoja tietysti lakkautettu:
Pohjanmaan
ilmatorjuntapatteristo
Tykkihallin piha
Pikiruukissa
Kun
Lapin puolustusta alettiin vahvistaa ja Pohjanmaan jääkäripataljoona siirtyi
Vaasasta sodankylään vuonna 1964 niin Pohjanmaan ilmatorjuntapatteristo
siirrettiin Kokkolan Pikiruukista Rovaniemen maalaiskuntaan vuonna 1967. Vuonna
1977 sen nimeksi muuttui Rovaniemen ilmatorjuntapatteristo. Pohjoisen
ilmatorjuntaan liittyy melkoinen määrä muutoksia eli joukko-osastokiertoon
kuuluu myös Tampereen ilmatorjuntapatteristo:
Pirkanmaan
it-miehiä koulutettiin keskiraskaalle tykkikalustolle, mm. 35-milliselle
Oerlikonille.
Kyseinen
joukko-osasto toimi vuodesta 1957 vuoteen 1980 jolloin se siirtyi Ouluun ja
muuttui Oulun ilmatorjuntapatteristoksi joka puolestaan lakkautettiin itsenäisenä
yksikkönä ja siirrettiin Rovaniemelle jossa se yhdessä Rovaniemen
ilmatorjuntapatteriston kanssa muodosti Lapin ilmatorjuntarykmentin vuonna
1988.
LapITR:ssä
annettiin koulutusta vanhoista 23-millisistä Sergeistä aina Crotale ja m/05-ohjuksiin
Vuonna
2014 sitten kyseinen rykmentti lakkautettiin itsenäisenä joukko-osastona,
siirrettiin osaksi Jääkäriprikaatia ja sen nimi on jälleen pelkkä Rovaniemen
ilmatorjuntapatteristo.
Salpausselän
ilmatorjuntapatteristo
Salpausselän
ilmatorjuntapatteristo oli toiminnassa 1960-luvulta vuoteen 1989 jolloin siitä
tuli osa Kymen ilmatorjuntarykmenttiä joka puolestaan alistettiin
Reserviupseerikoulun yksiköksi vuonna 1997. Rykmentti lakkautettiin vuonna 2002
jonka jälkeen Salpausselän ilmatorjuntarykmentti jatkoi toimintaansa Karjalan
prikaatissa Vekaranjärvellä.
Turun
ilmatorjuntapatteristo
Turun
ilmatorjuntapatteristo toimi vuodesta 1957 vuoteen 1989 kunnes se yhdessä 2. erillisen autokomppanian ja 2. erillisen
viestikomppanian muodosti Varsinais-Suomen ilmatorjuntarykmentin. Rykmentti
lakkautettiin vuonna 2002 ja yhdistettiin Panssariprikaatiin.
Etelämpänä
taas pääkaupunkiseudun varusveijareitten palvelusmatkat pitenivät oleellisesti vuonna
2011 kun Hyrylässä sijaitseva Helsingin ilmatorjuntarykmentti
lakkautettiin.
Hyrylän
varusveijarit pääsivät ensimmäisinä sompailemaan näitä ItO-79 eli Isajev S-125
Petšora eli SA-3-ohjuksia
Rannikkotykistö
puolestaan on Suomessa lopetettu itsenäisenä aselajina – joka muuten oli
aikanaan Suomen kolmanneksi suurin aselaji – ja yhdistetty osaksi merivoimia. Lopetettuja
joukko-osastoja ovat ainakin:
Hangon
rannikkopatteristo
Hangon
rannikkopatteristo ampui tietysti pääosin raskailla rantapyssyillä mutta yksi
sen erikoisuus oli normaalisti Tuima-luokan ohjusveneitten käytössä oleva
MTO-66 eli P-15 termit eli Naton koodinimenä SS-N-2 Styx-meritorjuntaohjus jota
ammuttiin maalaveteilta.
Hangon
Rannikkopatteristo alkoi rakentaa maalta ampuvia ohjuslavetteja näiden ohjusten
ampumista varten. Kehitystyö tehtiin Hästö-Busön linnakkeella sitä varten
aidatulla salaisella alueella.
Koko asiaan
osallistuva henkilöstö oli palkattua, ei varusmiehiä, eivätkä he saaneet puhua
asiasta kenellekään. Siksi heitä kutsuttiin "mustapartaisiksi
miehiksi" pakinoitsija Ollin vastaavan vaiteliaan pakinahahmon mukaan.
Hangon
rannikkopatteristo lakkautettiin vuonna 2002.
Kotkan
rannikkopatteristo
Kotka-Rankki,
ohutta yläpilveä…
Kotkan
rantapyssyt vahtivat vainolaista Rankin ja Kirkonmaan saarilla vuodesta 1918
vuoteen 1993. Kirkonmaalla toimi myöhemmin vielä Kotkan rannikkopataljoona
joka koulutti meritiedustelijoita vuoteen 2013.
Meritiedustelijoita
koulutetaan nykyisin Rannikkoprikaatissa Upinniemessä. Samassa paikassa toimii
erikoisjääkäreitä vastaava Merivoimien erikoistoimintaosasto.
Turun
rannikkotykistörykmentti
Turun
rannikkotykistörykmentti toimi Utön, Kuuskajaskarin ja Gyltön linnakkeissa aina
vuoteen 1998 saakka.
Suomenlinnan
rannikkotykistörykmentti
SIRtR
oli tietysti kuuluisa niistä Kuivasaaren 305-millisistä järeistä tykeistään. Nehän
poistuivat sotavaltion kalustosta aikaa sitten. Niitten viimeinen tehtävä
(veikkaan, että jonnekin 1980-luvulle saakka) oli tulittaa silloista Seutulan
lentokenttää maahanlaskujen torjumiseksi ilmassa räjähtävillä
sirpalepanoksilla. Jos panokset olisivat loppuneet, tarkoituksena oli ampua
kiitotielle 450 kg:n miinakranaatteja.
Vaasan
rannikkopatteristo
Vaasan
rannikkopatteristo oli kiinteitten rannikkolinnakkeitten aikaan ainoa
suomalainen moottoroitu rannikkopatteristo. VaaRPston toiminta loppui vuonna
1998.
Otetaan
tähän loppuun vielä Kuopion potkukelkkapataljoona:
Ilman
muuta kyseinen yksikkö on ollut olemassa. Johan sotamies Vanhalakin sen todisti.
Mutta valitettavasti kyseisestä yksiköstä ei ole mitään muuta tietoa. Ehkä
kyseessä oli yhtä lailla salainen yksikkö kuin nykyisin Hömpstadin
Nuivastoasemalla koulutettavat taisteluvökeltäjät.
Tässähän
heitä oli muutama ja muutama varmasti unohtui. Meri- ja ilmavoimien yksiköt
jäivät kokonaan pois sillä tykkään pitää jalkani sekä kuivana että maan
pinnalla. Aikanaan tekemäni gallupin mukaan blogin lukijoista on 90% miehiä ja
blogin lukija on keski-iältään 49-vuotias joten varmaankin moni lukija on
palvellut noissa lakkautetuissa joukko-osastoissa. Ja itsekin olen sitä
ikäluokkaa että tuli palveltua ihan oikeasti harmaissa. Pelkkiin
kurkkusalaatteihin taidettiin siirtyä viimeistään vuosituhanteen vaihteessa.
55 kommenttia:
Ikäluokat olivat ennen isompia ja 99% ikäluokista suoritti asepalveluksen.Nyt ja tulevaisuudessa ikäluokat ovat yhä pienempiä ja yhä suurempi osa jättää suorittamatta.Reilu kolmannes ikäluokasta välttää tuon eri syistä.Ikäluokat ovat nykyään kutsuntaikäisissä 55 000-60 000 ja nykyään 45 000-50 000.Tuosta puolet poikia ja reilut kolmannes skippaa,niin tulevaisuudessa asevelvollisuutta on aika vaikea pitää yllä,varusmiehiä per vuosi joku reilut 10 000.Asevelvollisuuttahan perustellaan koko maan puolustamisella,hoituuko tuo sitten reilulla 100 000 reserviläisellä,noista muuten iso osa tulevaisuudessa maahanmuuttajia,jos nyt yleensä käyvät armeijan.
Eli varuskuntia ei tarvita niin montaa ja aluepolitiikkaa varten noita alunperin hajautettiin
Onko Suomessa asevelvollisuutta esim 30 vuoden kuluttua?Tällä menolla ikäluokat ovat silloin kutsuntaikäisissä about 30 000 ja noista kolmannes jättää väliin ja kolmannes on maahanmuuttajataustaisia...jää kolmannes...5000 miestä... ei tarvita kovin montaa kasarmia.Ja tällä menoa ei ole kyllä varaakaan kovin isoon puolustuslaitokseen.
Itse kävin armeijan Vekaranjärvellä.Kuuluu varmaan niihin viimeisinä lakkautettaviin.
Kirkonmaallahan sitä tuli ryynättyä rannikkotutkamiehenä 1/09. Helppoa varmaankin, ajattelin. Asemat pystyyn ja leppoisaa puolryhmätoimintaa. 4 tuntia tähyllä, tutkalla ja vartiossa ja sitten toiset 4 tuntia lepoa. Totuus paljastuikin sitten yhtäjaksoiseksi asemien siirtelyksi saaresta toiseen. Saaren tiedustelu, koko komppanian suurimman tavaramäärän roudaaminen täpötäyteen lastatusta jurmosta ja asemien pystyttäminen minkä jälkeen kuuluikin kaikkien rakastama käsky, IRTI! Ja sama homma alusta. Itsehän olin vielä oman saapumiserän ennätysmies, nimittäin poistumiskieltojen osalta. Kirkonmaa ja muu saaristo on ollut tuttuja jo lapsuudesta saakka mutta saipahan vielä armeijassa vähän uutta näkökulmaa kyseisiin paikkoihin.
Miehistön mies
Jumankekka Ykä, jos olet palvellut Karjalan Jääkäripataljoonassa niin samat ovat juuret meillä molemmilla.
Itse olen palvellut pitkän mutta sitäkin kunniattomamman sotilasurani aikana kolmessa eri jääkäripataljoonassa, Karjala-, Kymi- ja Uusimaa. Siksi edelleen kannan harmaissa jääkärilaattoja.
Kuopion potkukelkkapataljoona, khihihi.
Itse olin varusveijarina Kajaanissa vuonna 2001, ja mikäli oikein muistan, niin pelkkää kurkkusalaattia oli silloin näkyvillä. Jos olisin suorittanut palvelukseni 5 vuotta aikaisemmin, se olisi todennäköisesti tapahtunut Hiukkavaarassa. Se kun olisi sijainnut huomattavasti lähempänä. Nyt noista ajoista on kulunut jo niin monta vuotta, että lähtisin suorastaan mielelläni kertaamaan, vaan eipä ole kutsua kuulunut.
Tietääkseni myös rannikkojääkäripataljona Upinniemessä lopetettiin. Palvelin siellä 1968.
Obb : RannJP siirrettiin Pärsviikkiin mutta koska kouluttajia ei lähtenyt Umpiniemestä niin joukon erikoisstatus (vrt LJK) katosi matkalla. Sotilaspappi ja kuljetuspuolen toippari olivat ainoat siirtyneet.
Nylpyrä/Pärsvik on kuin musta aukko jonne eri lakkautettavat joukko-osastot katoavat:
1989 RannJP
1998 VaaRPsto
1999 HanRPsto (vm-koulutus lakkautettiin)
1994 vuoteen asti PKarPr:ssa toimi myös PionK.
1995 Joensuun Pataljoonassa toimi SissiK, AutoKoulu, AuK ja KhK (kertausharjoitusK).
-Tvälups-
Mallimaa...
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.1181496
-Tvälups-
Ilmavoimien osastot olivat melkoisen pieniä. Minut koulutettiin silloin aikoinaan lentokone-elektroniikka huoltajaksi Ilmavoimien Viestikoulussa Tikkakoskella. Nykyisin lienee Kauhavan porukat myös Tikkakoskella.
Silloin aikoinaan kadehdimme Ilmavoimien Teknillisen koulun kasarmeja Kuorevedellä - kahden hengen tuvat jne.
Eipä ole tullut seurattua, miten ja missä nuo osastot nykyään toimivat.
-Puskarossi
klova: kuten varmaan muistat itsekkin, niin ei niistä pahanpohjimmaisista ollut ikinä mitään hyötyä missään hommassa, joten nykyään kun niitä ei huolita inttiin tai kengitään sieltä heti alussa pihalle, niin koko porukan taso on parempi. Ja kun ihan kaikkein tyhmimmät ei ole paikalla, niin koulutuksen tasoa varmaan voidaan nostaa kun ei ole pakko kuluttaa aikaa siihen että se idiooteinkin alkaa tajuamaan jostain jotain.
Tuo sarjakuva oli hyvä. Noinhan se menee. Itse olin Kapiaisen poika ja isoisäni oli sodassa. Isäni oli kouluttajana Hyrylässä, ja siellä asuttiin kun pentu olin. Muistan aina ne saunajutut kun alalauteilla istuin ja jutut oli kovia. Mietin monesti, että miten olivat hengissä selvinneet. Paitsi isoisäni kohdalla. Ja kun oli sotilasvalat niin olihan se kova juttu. Sitten mentiin kesällä saunaan isoisän luokse. Sotajutut oli kovaa kamaa. Siinä oltiin veteraanien kanssa ns hiljaa ja mietittiin että parempi olla hiljaa eikä valittaa. Löylyä heitettiin niin prklsti. Vaarini oli kova pelaamaan korttia. Aina oli sätkä huulessa ja kun sanoin että menen kuselle, muistutti että ei sitten itään poika! Kova äijä oli. Maatilaa hoiti ja minäkin siellä pikkupoikana paskaa olen pelloille heitellyt. Nykyään taitaa olla tulossa feministi komppania. Tai divisioona. Tai sanotaan suoraan. Puolustusvoimien päällikkö vihreä puolueen oletettu mies/nainen/ ne loput 136 sukupuolta.
Siis korjaus viestiin. Isoisä sanoi aina, että itään päin Kustaan.
Tervehdys klovalle, Miehistön miehelle, Joppos123:lle, Reijo Koiraalle, Obb:lle, Taisteluvälineupseerille, Puskarossille, Anolle ja Unknownille & kiitos kommenteistanne.
klova: Ruotsalaisethan ottivat ammattiarmeijan käyttöön eivätkä olleet ensinkään tyytyväisiä tulokseen.
Miehistön mies, Puskarossi & Unknown: Kiitos jaetuista muistoista.
Joppos123: Ei KarJP:ssä vaan siinä lähellä PKarPstossa. Punalaatat oli.
Reijo: Taitaa olla niin että ei ne sinunkaan ikäisiä enää kutsu kertaamaan. Ja minähän olen ollut jo vuosia nostoväen miehiä.
Obb & Tvälups: Rannikkojääkäreittenhän kanssa meni juuri niin kuin Tvälups totesi. Ja kiitos Tvälupsille lisätiedoista.
Tvälups: Ei tuo uutinen paljon ikeniä naurata. Perkele.
Ano: Tosi joo. Minun aikanani vielä palvelukseen hilattiin sellaisetkin jotka olisi kuulunut vapauttaa.
Mukava muistelma, mutta surullinen.
Heppa oli 1980-81 RovItPstossa. Töpinän eli E-Patterin varusmiehenä, mutta kuskina. A-45:lla on vedetty Sergeitä pitkin Lappia "kelillä kuin kelillä". Ainakin kolme erilaista ampumaleiriä meni Lohtajalla varusveijarina + kertausharjoitukset päälle.
1981 oli tosiaan usemmankin IT-patteriston joukkueedustajat kisaamassa, kuka osuu lentokoneella vedettävään pussiin. Kuninkaallisia ohiampujia oli patterit (=vastaa komppania muilla aselajeilla) Rovaniemen lisäksi muistaakseni ainakin Oulusta, Helsingistä, Lahdesta (Salpausselkä?) ja Turkkusesta.
Noin ja näin kuljettajana oli epätodellisen ihmeellistä seurata etelän veteliä, kun heillä ei ollut lumessa ajokokemusta - kuten meillä pohjoisemman ilmanalan kuljettajilla. Kuka etelän vares oli milloin missäkin kiinni.
Suurimpana hupina oli pakkaspäivinä mm. HelIt:läisillä ajaa jäätyneen lumipenkan päälle Proto vinoon. Hesassa ei ollut ilmeisesti lumikasoja sinä talvena? Huvinsa oli kullakin...
heppa
Tervehdys Ykä, ja kaikki muutkin!
Yksi erikoisia unohdettuja on varmaan lajia asekoulut. Esim. Kokkolassa toimi sellainen ja aivan sen viime vuosina sinne pääsi ihan ohjatulle kierrokselle jos korkeammat voimat sallivat pällistelemään kokoelmia, ja siellä oli kyllä kaikkea.
Ja kyseessä ei ollut mikään museomainen näyttely, vaan vielä 90-luvun puolivälissä kuranttia tappelukamaa paikallisjoukoille. Oli Maximit ja muut meille tutut tottakai, mutta oli myös harvinaisempaa tavaraa kuten kolmijalkalaveteilla olevia MG34:iä ja MG42:ia, jotka olisi kyllä pahan paikan tullen napattu matkaan ja viety suojaamaan Pohjanlahden satamia. Samoin oli joka sortin piiskatykkiä alkaen ranskalaisesta 25mm:stä sakemannin 75 milliseen, kaikki olivat silloin jonkun tason varauksessa edelleen.
Yst. terv. Ano Nyymi
Ykä avasi nyt tien vanhojen muistelulle. Palvelin aikoinaan Ylämyllyllä PKarPstossa. tiedustelupatterissa. Patteriston aliupseerikoulu oli silloin Lappeenrannassa ja Rukki tietysti Haminassa, joten pari vertailukohtaakin ehti syntyä ja siinä vertailussa Ylämylly suorastaan loisti. Varuskunta oli pieni ja se kliseenomainen sanonta, että kaikki olivat kuin yhtä suurta perhettä oli kyllä hyvin osuva. Koulutusmaastona pieniä painanteita täynnä oleva hiekkakangas oli haastava, paitsi suunnistuksessa, myös tuliasemien ja maalien mittauksissa. Ja patteriston keittiövääpeliä jaksan kehua aina, kun juttu siinne päin luiskahtaa. Osaltaan sapuskoiden erinomaiseen laatuun vaikutti paikallisilta tuottajilta suoritettu raaka-aineiden hankinta – sunnuntaiaamiaisilla tarjotuista karjalanpiirakoista alkaen. Voi olla, että seutukunnan maanpuolustushenki edesauttoi edullisissa ja laadukkaissa hankinnoissa. Muuten esimerkiksi valapäivänä tarjottu vasikanpaisti ei olisi ollut mitenkään mahdollinen. Laadusta kertoo, että se on hyvässä muistissa vielä nyt, 50 vuoden jälkeenkin.
Varuskunnan lakkauttaminen oli lopultakin kunnalle valepukuinen onnenpotku, koska varuskunta-alue kaavoitettiin omakotialueeksi ja toi kunnalle kosolti hyviä veronmaksajia. Oma kosketukseni varuskuntaan jatkuu sitä kautta, että serkkuni osti asuinpaikakseen ja työtiloikseen esikuntarakennuksen.
Tutunnäköisiä rakennuksia Savon Prikaatista, jossa palvelin 1969-70. Olisikohan tuo taaempi talo meidän 2. K? Tuohon aikaan oli SavPr:sä 4 komppaniaa kuten mainittiin. 1., 2, ja 3. K Karkialammella ja neljäs (HevonK eli esikkuntakomppania) kaupungilla vanhalla kasarmilla, jossa oli myös päävartio.
Isävainaa oli Meidän Tasavaltamme Julkisessa Palveluksessa Pohjanmaan Jääkäripataljoonassa Vaasassa ja minä ylipäällikkö Koiviston aikaan Lapin Jääkäripataljoonassa Sodankylässä.
Olimmeko me siis tavallaan samassa yksikössä, vai sittenkin täysin eri? Muuttuiko PohmJP kokonaan muuttaessaan ja muuttuessaan LapJP:ksi, vai lakkasiko se kokonaan olemasta? Jäikö LapJP:hen PohmJP:n olemus tai jotain sitä, vai katosiko se vain historiaan?
Tervehdys hepalle, Ano Nyymille, Strix Senexille, Anolle ja Qroquius Kadille & kiitos kommenteistanne. Harmi muuten että tässä Bloggerissa ei ole enää gallup-toimintaa. Voisi laittaa gallupin siitä missä lukijat ovata palvelleet.
heppa: Joo, it:n miehillehän se Lohtaja oli sama kuin kenttätykistön miehille Rovajärvi. En tiedä, että oliko Lohtajalle lähtijöillä laulua mutta Rovajärvelle menijät lauleskelivat että ”Lähde Lappiin, ennen kuin kuolet, lähde Lappiin, siellä valuu suolet…”.
Ano Nyymi: Joo, ne unohtuivat ja olis mielenkiintoista tietää enemmänkin kuinka niitten aikojen vaikkapa paikallisjoukkojen aseistus oltaisiin aiottu hoitaa ennen kiinalaisten ja harppisaksalaisten rynkkyjen hankkimista. Tuskin se enää mitään punaleimakamaa on.
Strix Senex: Olet minua hieman vanhempi sillä minun aikanani PKarPstossa oli jo oma aliupseerikoulu. Ja meillä ei kyllä ollut sunnuntaisin karjalanpiirakoita vaan sellainen ”sämpylä” joka oli sen sorttinen että jos sen söi sämpylänä niin huomasi että se oli pulla ja jos pullana niin se oli sämpylä.
Ano: Kiitos jaetuista muistoista.
Qroquius Kad: Jaa, paha kysymys. En osaa sanoa muuta kuin sen että kun olin intissä niin Ylämyllylle tuli lisää Masi-Sisuja ja mattimiehet ajoivat vanhat Protot Pohjan prikaatin käytettäväksi.
Tervehdys Ykä,
siihen maailman aikaan kun sotilasläänit vielä olivat olemassa, niin oli myös tämä ehkä nuoremmille vieras käsite sotavaltio täyttä totta; maaherrat ja sotilasläänin komentajat olisivat kai käytännössä kriisin tullen saaneet läänissään diktaattorin valtuudet. Tavaraahan kyllä oli, mutta oli eri asia, että kenen kirjanpidossa se oli, tykistönkin kohdalla taidettiin tehdä se ovela temppu, että kun tykit olivatkin merivoimien kirjoilla niin oli ihan sama paljonko niissä kirjoissa oli, kun maavoimien lukuja ulkomailla lähinnä katseltiin. Tulihan niistä Hawkeistakin kyselyä idän suunnalta, kun yhtäkkiä Suomi käytännössä tuplasi hävittäjävoimansa Pariisin rauhansopimuksen vastaisesti, niin asia oli kerrasta kuitattu kun ne ostettiin ja kirjattiin harjoituslentokoneiksi. Eli onhan täällä osattu aina.
Hehkulamppukin voi olla sähköllä toimiva valaisin, jonka käyttämästä energiasta 95% menee hukkalämmöksi, tai vallankumouksellinen lämmityslaite joka vielä tuottaa valoa kansalle sen yli jäävän energian voimalla.
Yst. terv. Ano Nyymi
Ano Nyymi arveli 25mm mariannejen olleen varausissa vielä sotien jälkeen? Tietääkseni ne kaikki hylättiin jo sodan aikana hyödyttöminä. Ei sirpalekranaattia, panssariluodin teho riittämätön. Panssariammus oli siis kuin panssariluoti, ei laikaan ammusmainen. Minusta ne myytiin 50-luvun alussa kaikki pois.
Panhard-panssariauton tykknä oli marianne, saksalaiset korvasi sen 28mm panssaripysyllä. Ladattiin putkeen tykkikaliberin ammuksella, piipun suusta putkahti kivääräkaliberin luoti...
No, voi olla. Poistettiinhn berdanitkin KAIKKI, 1919, 1930-luvulla, 50-luvun alussa, 70-luvulla, myytiin 1980-luvulla IHAN KAIKKI ja 1986 loput. Ja vielä 1990-luvulla. Kai niitä sata vuotta poistamisensa jälkeen vieläkin on jossain varaston nurkassa.
Pyssymies
Hieman OT, mutta sivuaa maanpuolustusta:
Lyijyhaulien käyttökielto kosteikkojen lähellä on sitten lähempänä toteutumistaan. Muidenkin lyijyä sisältävien ammusten kieltoa "harkitaan".Kemikaaliturvallisuus keppihevosena.
Lyijyn määrä ympäristössä laskee, koska enää ei käytetä lyijyä bensiinin lisäaineena. Lyijyä ei enää käytetä maalipigmenttinä. Jopa juotostinakin alkaa olla lyijytöntä. Uudenvuodentinasta nyt puhumattakaan. Lyijyladontakin on mennyttä aikaa. Lyijyisiä katteita ei ole aikoihin tehty uusia, eikä vesiputkia tai viemäreitä.
Lyijyhauleista on linnuille, ympäristömielessä, haittaa lähinnä matalissa kovahkopohjaisissa, puolisukeltajille sopivan syvyisissä vesissä. Ei muualla. Ei syvässä vedessä, ei rahkasuolla, ei korvessa. Ehkä kahlaajille voi olla riesaa vuorovesirannoilla?
Vielä vähemmän on haittaa luotien lyijystä, paikallinen kuormitus voi toki olla suuri - ampumaradalla. Mutta ei se lyijy leviä mihinkään penkasta, eikä ainakaan luotiloukusta.
Haittaa ja vaaraa on sen sijaan lyijyttömistä ammuksista. Teräksiset, sinkkiset ja muut kovemmat tuppaavat kimpoilemaan sinne tänne. Lisäksi kupariset ovat turhan kevyitä, liian pitkiä tai kalliita. Erikoisen hankala on ilma-aseiden tilanne. Mitä tarkkuusaseisin lyijyn tilalle? Entäs pienoiskivääriin tai -pistooliin? Lyijy on näihin ihanteellinen ammusaine. Painava, pehmeä, kimmoton.
Selvästi on nähtävissä vain yritys vaikeuttaa aseiden käyttöä. Jos ei ammuksia - ei ampujiakaan.
Missä EU, siellä ongelma...
Pyssymies
II/90 oli itselläni se saapumiserä, ja jostain ihmeen syystä onnistuin välttämään ne Ykän mainitsemat lakkautetut Savon Prikaatin ja Ylämyllyn, vaikka ne olisivat olleet lähempänä asuinpaikkaa. Oma tieni vei KaiPr-KarPr-Hamina-Karpr. Voi niitä aikoja.
Simo
Ollaan näköjään Reijo Koiraan kanssa oltu samaan aikaan Kajaanissa kurkkusalaateissa. Eikös Kajaanista ole lakkautettu rajajääkärikomppania vuosia sitten, jos muistan oikein? Vaikka eihän se tainnut varsinainen varuskunta olla. Sisäministeriön alaisuudessa vissiin toimi/toimii. T. Oloneuvos
No miepä tarkistin päivämäärät sot.passista kun en muuten muistanut. Alokkaksi 16.10.69 Vekaranjärvelle 1/KarPR, siinäpä kiväärinheitinkommpaniassameni se syksy. Tammmikuussa siirto EK/Kar/PR lääkintämieskurssille, siitä sitten lääkintämieheksi SS3 Kouvola ja sielät kotiin 12.6.70
Kotiutus Kouvolasta, kun samalla siirtyi 2/KarPr Vekaranjärvelle. KOuvolaan jäi muistaakseni vielä SalpItpsto, ainakin osaksi aikaa, eli kunnes saivat kasarmeja ja muuta valmiiksi pitkin poikin metsiä.
Mie kävin kerralla niin hyvin intin ettei ole tarvinnut kerrata Tai sitten katsoivat, että toivoton tapaus. No olin viranpuolesta vapautettu suurimman osan aikaa, kun olin Ratavaltion miehiä.
Lopuksi aikaan sopiva Ruikonperän Multakurkun kipale: Laukkanen, tuo kylän ravattisonni: Laukkanen ja syksy saa mutta minä en:)
Näillä mennään päivä kerrallaan
Huru-ukko
herra korpraali!
saanko höpistä? joo ite olin ns. "siviilikarkurina" Hyrylässä 1979. Lääkintämiehenä siviiliin ja elopaino nousi siellä olo aikana 73kg -> 86kg. Eipä siellä mitään sankaritekoja tehty, mutta yhtä sun toista tapahtui minkä loppuelämänsä muistaa. Tosin aika tuppaa kultaamaan ne muistotkin. Hyrylässä taitaa olla varuskunnan tilalla nykyisin asuntoja ja vanhainkoti? Olikohan niin, että vuoden 1952 Olympialaisissa Hyrylän kasarmit olivat urheilijoiden majoitustiloina?
mukaavaa syksyä Suomen parhaimmalle blogistille ja lukijoille!
Sepi
Tässä on tullut vuosien varrella palveltua kahdeksassa joukossa tai vastaavassa jos laskee mukaan visiitin sandiksen poikalyseoon. Nyt on sitten se viimeinen loppusijoituspaikka ja hyvä niin.
Kaksi noista kahdeksasta on vuosien varrella lakkautettu mutta kaikki ovat muuttuneet organisaatioltaan moneen kertaan eikä aina parempaan suuntaan.
Jatkuva muutos on kuulemma hyvä juttu,paskat,ei ehjää kannata korjata vaan huoltaa.
Jokainen "kissakaula" haluaa jättää sormenjälkensä ja me kulit pompitaan sitten sen mukaan yrittäen vakuuttaa itsellemme ja muille,että ilman tätä (-kin) muutosta edessä on turmio.
Jotkut muutokset kieltämättä olleet hyväksi ja osa täyttä kuraa.
Joukko-osastojen, läänien yms lakkauttaminen tai yhdistäminen oli mielestäni järkevää ja suoraviivaisti monia toimintoja.
Päästiin turhista "väliesikunnista" jolloin johtaminen muuttui nopeammaksi,samalla tuli isoja säästöjä varsinkin tilavuokrista. Meinaan Senaattikiinteistöt perii sikamaista vuokraa tiloista jotka aikoinaan sai ilmaiseksi. Onneksi Senaatin meno pörssiin estettiin. Voisi olla bulvaanien kautta vanja vuokraisäntänä.
Joukko-osastojen yhdistämisen kautta saatiin järkättyä ihan oikeita yhtymän harjoituksia mikä on elintärkeää varsinkin johtajien koulutuksessa ja yhteistoiminnassa. Varuskunnat ovat kuitenkin runko sodanajan yhtymille.
Eli ei kaikki pahaksi ole ole ollut ainakaan valmiusnäkökulmasta katsottuna.
Viimeisin organisaatiomuutos 2015 oli mielestäni varsin onnistunut vaikka sen yhteydessä itse joutui muutamaksi vuodeksi "reppuriksi".
Nyt ei todennäköisesti seuraavaan 10 vuoteen ole tarvetta vastaavaan ellei tytsit leikkaa määrärahoja radikaalisti.
2015 yhteydessä ei irtisanomisiin jouduttu käytännössä ollenkaan (siviilivirat) joten sen muutoksen PV hoiti mallikelpoisesti.
Tervehdys Pyssymies!
Ne 25 milliset Mariannet on tosiaan vähän harmaata aluetta, joku tietää niiden tulleen hylätyksi hyödyttöminä jo sodan aikana, ja joku taas, että jokunen oli varalla rannikkojoukkojen tarpeisiin. Ei tahdo oikein löytyä varmaa tietoa. Voi olla, että olivat koulun varastossa yksittäiskappaleita samalla tavalla kuin saksalaisten isommat raketti-pst -vehkeet joita oli myös näytillä.
Yst. terv. Ano Nyymi
Tervehdys Ano Nyymille, Pyssymiehelle, Simolle, Oloneuvokselle, Huru-ukolle, Sepille ja Joppos123:lle & kiitos kommenteistanne.
Ano Nyymi: Joo, se tykistökikkailu oli varsin ovelaa. Ei sitä rautaa liikaa koskaan ole. Jostain olen muuten kuullut että Saksassa noita hehkulamppuja myydään edelleenkin mutta virallisesti lämmittiminä.
Pyssymies & Ano Nyymi: Kyseisestä tykkimallista en osaa sanoa mitään mutta PV:n lkp-kalustossahan oli hyvin pitkään kaikenlaista kakkosrähinän asetta aina kolmen linjan kivääreistä lähtien.
Pyssymies: Hauli- ja yleensä lyijyasiasta olen täysin samaa mieltä. Tuo on taas kertaalleen hullun touhua. Ohjelmoitua sellaista. Tarkoituksena lopulta täysi aseistariisunta. Se vaan tehdään hiljaa hivuttamalla.
Simo & Huru-ukko: Kiitos jaetuista muistoista. Teillä se intti on ollut aikamoista reissaamista.
Oloneuvos: Eihän sitä tiedä kuinka moni voiman pimeän puolen kulkija on kohdannut toisensa tietämättään. Ja joo, Kainuun rajajääkärikomppania on lakkautettu.
Sepi: Nykyisinhän se siviilikarkuruus ei enää onnistu. Kiitos kannustuksesta ja mukavaa syksyä sinullekin.
Joppos123: Asioilla on tietysti aina monta puolta. Se jatkuva organisaatiouudistus on kyllä syöpänä täällä siviilimaailman puolellakin. PV käsittääkseni pyrkii pääsemään Senaattikiinteistöistä muodostamalla oman Puolustuskiinteistön. Sitä en osaa sanoa että kuinka hanke etenee.
Enpä Ykä tuosta voi tai saa sanoa sen kummempaa kuin, että itse olen huomannut koulutuspuolella tai sitten kiinteistöpuolella sen, että sykli on noin 10 vuotta.
Sitten ollaan taas vuodessa nolla.
Sama kävi aikanaan kun lakkautettiin opistoupseerijärjestelmä.
Harhanäky oli, että kaikista sulkahatuista tulee upseereita.
Eihän mikään armeija näin toimi ja keksittiin aliupseerit eli luotiin opistoupseerijärjestemä uudestaan mutta "vola" uutena keksintönä.
Nyt aliupseerit hoitavat oman alansa ammattilaisina tasan samoja hommia kuin rottakoulun käyneet ennen.
Mikään ei siis periaatteessa ole muuttunut mutta pari vuotta meni siihen kun sekoiltiin kuka esimerkiksi johtaa ammuntoja ja millä oikeuksilla. Varsinkin taisteluammuntoja.
Ei ole epäilystäkään ettei nykyiset aliupseerit siihen jatkossa pystyisi, me käivärät oltaisiin vaan tiellä.
Onneksi omat oikeudet happanee ensi vuoden alussa niin ei tartte lähteä vanhoilla tiedoilla ja selkäytimen jutuilla hoviin,heh.
Tarkoitan eri oikeuksia johtaa muutamia juttuja, niitä on voimassa aika liuta.
Tervehdys, Joppos123: Joo, pyörä keksitään aina uudestaan. Ja aika usein se on vielä soikea. Muistan omista inttiajoista että touhu oli silloin vielä selkeä. Oli upseerit ja sitten toimiupseerit. Pitäis aina ajatella että jos homma toimii, niin älä räplää.
Annetaan sitten täältä sivusta oikeaa tietoa tietyistä asioista:
Asekoululla OLI laaja raskaiden ja keveiden aseiden kokoelma ja Kokkolan aikana niitä tutkittiin asemiesten kursseilla sekä esiteltiin sivilisteille juhlapäivinä.
1996 Asekoulu lakkautettiin itsenäisenä aselajikoulu/joukko-osastona ja siirrettiin Lahteen "muun huollon ja urheilijoiden yhteyteen" osaksi Hämeen Rykmenttiä. Samassa yhteydessä suurin osa kokoelmasta katosi Sotamuseon varastoihin, eikä Lahteen siirtynyt kuin yksi tykkikilpi ja kevytasekokoelma. Näitä ei sitten esitelty siviileille ja asemiehet saivat niihin tutustua enää nopein kiertokäynnein*
*Lahdessa ei ollut tiloja ja ammattitaito opettaa asioista katoaa kun henkilöstö ei siirry mukana. Tosin tällainen hardcore-tvälläri uhraa mieluusti omaa aikaansa ja tutustuu asioihin vaikka vapaa-ajallaan ja niin vain prkl sen Lahdenkin kokoelman kaikki aseet olen purkanut ja koonnut.
Sotalaitosaikanani otin erittäin pitkälle selvää eri aseiden käyttökierrosta:
Mitä maksaa? Montako on Suomessa? Minkä värisenä näitä saa? -vitsikolmikon takaa sai monta asiaa selville. Omasta mielenkiinnosta sekä historianharrastamisesta johtuu, että sotienjälkeinen kalusto tuli arvioitua aika lailla nappiin jo 1990-luvulla.
Joten, ne 25mm Mariannet olivat sotamuseon kalustoa, eivät SA-varauksessa.
Muusta museokalustosta saattekin hyvän kokonaiskuvan lukemalla sen Ykän faktafiktion aiheesta.
Lappeenrannan poikalyseon lisäksi kuusi eri joukko-osastoa tuli koettua ja tietysti aselajikouluja kursseineen päälle.
-Tvälups-
No tuota, vävy toimii nykyisin Haminassa, mikä lie osastonsa, en ole sitä kysynyt, mutta varusveijareiden vaihtuessa ja muutoinkin viettä aika ison ajasta metsässä/leireillä. Ei oole juttua ollut, kun en ol eilinnyt kysyä. muuta sen verran sivusta kuulleena samaa mieltä Joppos123 kanssa on, että nykyinen varusmiesporukka on ihan OK. Ja on muuteks ittekki ihan ok tyyppi. Totesin sen ihan ekatapaamisella muutamia vuosia sitten, ihan vaan kiireessä ja iltahämärissä siinä pihalla.
Huru-ukko
PS. Nyt odottavat perheeseen toista tulokasta ja jos aika pitää kutinsa, itsenäisyyspäivän mää veän kunnon kännin)
Tervehdys Taisteluvälineupseerille ja Huru-ukolle & kiitos kommenteistanne.
Tvälups: Kiitokset lisäyksistä.
Huru-ukko: Lämpimintä onnea ja menestystä heille.
Hurulle.
Eihän siinä mitään hätää ole jos vävykokelas on RUK:n käynyt.aika harva pääsee. Tervein RUK 185 "Veljekset".
Minulla on ollut suorastaan erikoinen anti-midaksen kosketus, että ne yksiköt joissa olen viihtynyt ovat sittemin lakkautettu (5.JK/TurP, SissiK/JoeP, PjäsBtri/RaAR, AseK, PionK/KeSR) kun taas paikat, joissa en ole edes vieraillut senkun jatkavat porskutustaan (KAIPR, KARPR ja RUK).
Kummallinen yhteensattumus.
-Tvälups-
En ole mikään salaliittoteorian kyhäilijä mutta ihan vaan faktoja:
1 koronan varjolla ollaan tekemässä EU:sta liittovaltiota velkojen kautta.
2 Suomessa kyseiseen tautiin on sairastunut vain 0,2 prosenttia väestöstä mutta työttömiä on sen varjolla saatu ainakin 100 000 lisää.
Ketä palvelee ne uudet 100 000 työtöntä? Leipäjonot pitenee mutta ei siellä karvaranteita näy.
3 Hutimaisa tuo jokainen viikko "lapsia" Kreikan loisleireiltä. Arvatkaapas kuinka paljon jokainen lento maksaa? Mätämaisahan on sanonut, että tarvitaan ainakin 80 000 uutta "koodaria" Suomeen. Mitähän ne geelipäät mahtaa koodailla? Nämä ovat varmaan niitä jotka Suomi 100 koodaribussi koulutti Afrikan matkallaan.
Koronaa käytetään tekosyynä tekemisiin ja tekemättäjättämisiin. Suomesta ollaan viherkommunistien toimesta tekemässä pohjolan Venetsuelaa.
Ei niiden kannattajat ymmärrä sohvansa pohjalla, että kun tavoite on saavutettu niin ne tappelevat sapuskasta rottien ja lokkien kanssa roskapöntöillä.
Kandee katsoa YLE Areenasta dokkari Venetsuelasta. Samalla vankalla tiellä ollaan.
Sosialistiset menestystarinat ovat aika ohkasta luettavaa, niitä ei ole eikä tule.
Muuten, tuon kieltolain, korjaan, asekiellon, eiku, kosteikkoasetuksen, ääh, lyijykiellon osalta meidän harrastajien on otettava oppia vihervasemmistosta. Eivät he ole muutoksia lainsäädäntöömme kilttinä olemalla saaneet aikaan vaan kansalaistottelemattomuus on ollut heidän tehokkain toimintakeinonsa.
Sillä jos se ei ole oikeus ja kohtuus, ei se saata olla lakikaan.
Hanskat on todellakin riisuttu ja asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä:
Kyseinen kielto on aivan puhtaasti suunniteltu sekä tehty lainkuuliaisten kansalaisten aseistariisumistarkoituksessa. Kas kun rikolliset eivät mokomia lakeja muutenkaan noudata ja yllättäin kielto sopii vetelä-eurooppalaisille valtioille, joita se ei edes kosketa!
Tässä sitä "samassa pöydässä päättämistä" jälleen kerran käytännössä. Ei riitä, että maksamme veroja jotka ohjataan talouskurille nauraville Välimeren maille mutta samalla saamme noudattaa kaikkia kansalaisten elämää haittaavia/estäviä direktiivejä ja lakeja (joilla pyyhitään korkeintaan hanuria useimmissa eu-maissa).
Ampuma-aseiden, ensi vaiheessa vanhojen haulikoiden, hallussapitoluvat voidaan perua ympäristölain perusteella! Kas kun niillä ei ole enää luvallista metsästää saati harjoittaa ammuntaakaan, ja eikös tämä nykyinen aselaki vaadi uusilta harrastajilta näyttöä harrastuksen jatkuvuudesta 2-5 vuoden välien.
Perustuslain tai yk:n ihmisoikeusjulistuksen omaisuudensuoja ei kosketa aseharrastajaa.
Näin päätettiin läpirunnottaessa viimeisin ampuma-aselaki direktiivin nojalla (jota muuten esim. Ruotsi ei ole, eikä aio, impelmentoida).
Mutta tämän kanssa voimme elää! Olipa onni et autuus kun kielsimme lyijyn käytön vesilinnustuksessa silloin 20 vuotta sitten- piru sai pikkurillin eikä tyydy pelkkään käteen.
"Eihän ne korvaavat haulit enää niin kalliita ole?!"
"Pitää olla varaa ostaa uusi haulikko sekä siihen sen peräti askillisen verran korvikepatruunoita!"
Kylläpä ja kyllä. Ensinnäkin nuo korvikkeet ovat enemmänkin vastikkeita.
Ne maksavat enemmän mutta vastaavasti eivät toimi yhtä hyvin kuin lyijy.
Plus järkevät laukausmäärät haulikkoradoilla voi tyystin unohtaa ellei sitten satu olemaan lottovoittaja. Mielestäni ammuntaa harjoittamattomat metsästäjät voi luokitella suoraan eläinrääkkääjien kastiin sillä siksi paljon niitä "sankareita" on tullut nähdyksi niin ampumakokeita valvoessa kuin metsällä/vesillä haavakoita lopettaessani.
Jahka sitten ensi kuussa täräytetään pöytään se totaalinen lyijykielto niin loppuu siinä kaikki muukin ammunta melko lailla 95% ja mikä "parasta"; viranomaiset ja sotavaltio eivät ole suojassa tältä uudistukselta! Iskee sangen mellevän loven valtion kassaan kun suurin osa asejärjestelmistä menee hylkyyn tämän myötä..! JVA0316 eli tuttavallisemmin 7,62x39 S309-luotinen mm sisältää aikalailla tuota myrkyistä kaameinta eli lyijyä. Tykistöaseissa taas käytetään 20-50g tinalyijyseosta per laukaus putkien kuparoitumista ehkäistäessä.
Tosin pääkanisterikin on pitkin eurooppaa julistanut kuinka "Suomi on vauras maa", joten miksipä emme takavarikoisi (samaisen tulevan ympäristölain perusteella) maastamme louhittavaa kultaa (n. 8-13tonnia vuosittain!) ja valmista tästä lyijylle korviketta?!
win-win koska takaan ettei vesilinnut ehdi noita kultahauleja veistöistä sukeltaa syödäkseen ja sairastuakseen sillä siksi varmaan paikkaan se riistalaukaus enää ammutaan ja muutenkin rannat ovat täynnä sukeltajia sekä muita aarteenjahtaajia sitä vahinkoa odottelemassa... Samoin ampumaradat puhdistuvat kuin itsestään, eikä tuollaista kullalla jyvitettyä maa-alaa tarvitse kuskata kalliina ongelmajätteenä ekokemille puhditettavaksi. Ennenvanhaan alkemistit yrittivät muuttaa lyijyn kullaksi mutta mepä teemmekin päinvastoin!
Kansalaistottelemattomuus.
Adressit, mielenosoitukset ja kansalaisaloitteet ovat yhtä tyhjän kanssa koska omilla poliitikoillammekin kun on oikeasti halu aseistariisua paha suomalainen VHM ja VHN siinä samalla.
-Tvälups-
Pentele, meni tämä kommentti väärään ketjuun. Laitan uudelleen.
Tuli tuosta Mariannesta mieleen etelän vetelien naurettavat pst-tykit. Panssarivaunuissahan oli ranskalaisilla 37mm tykki, Puteaux-merkkinen muistaakseni. Se oli aikansa I-maailmansota - huippua. Keerna-ammus läpäsi yhtä paljon panssaria kuin kolmen linjan kiväärin panssariluoti. Tätä ei tainnut olla irtotykkinä kumminkaan. Samasta tykistä oli pitkäputkinen versiokin tokassa kahinassa mukana, läpäisystä ei tietoa. Ei ilmeisesti kovin mainittava.
Italialaisilla oli 20mm Breda konetykki, joka sopii panssarintorjuntaankin. Mutta oli toki oikea 20mm panssarintorjuntatykkikin. Ikään kuin pienoismalli, sama 20*138 ammus kuin Bredassa. Tai Lahti pst-kiväärissä. Muistini mukaan 70 - 100kg painoltaan. Kiilalukko, haaralavetti, asekilpi, pyörät. Jossain aviisissa olen nähnyt kuvan moisesta, ranskan merialpella? Tai jossain länsirintamalla kumminkin tykkiryhmä ylväänä tähyää kohti länttä tykkinsä takaa.
Mariannea oli oikein kaksi mallia, tykki painoi muistaakseni 475 kiloa - siis ihan helevetisti. Ainoa hyvä ominaisuus oli suuliekin pienuus. No, oli tähtäinkin hyvä. Tykin laukausta oli vaikea huomata. Kovalla pakkasella panssariluotia tehokkaampi pst-ammus oli yllättäen tasakärkinen harjoitusammus. Iski ison reiän kylmähauraudesta kärsivän T26 kylkeen. Panhard-panssariautoissa oli tämmöinen tykki varusteena. Nixmannit käyttivät mainiota autoa iärintamalla. Ja korvasivat tykin 2,8-cm-schwere Panzerbüchse 41 aseella. Tämä oli tehokas, niin kauan kuin wolframia riitti ammukseen. Tyhmän näköinen asekilpi pilasi panhardin hienon muotoilun...
Muistaakseni japanilaisilla oli joku 37mm lyhytputkinen tykki, vanhaa vuorikanuunaa muistuttava. Koettivat sillä sitten Shermannia torjua, ilman mainittavaa menestystä.
Jaa, muuten mikäs paikka oli kaikkein kovin koulutuspaikka? Oikea tosimiesten koulu, jossa heikot sortui elon tiellä? No, tietysti Rankin linnake. Nimensä mukaisesti.
Pyssymies
Tervehdys Joppos123:lle, Taisteluvälineupseerille ja Pyssymiehelle & kiitos kommenteistanne.
Joppos123:
Viesti1: Kuin ilvekset…
Viesti2: En minäkään välitä salaliittoteorioista mutta kaikki esittämäsi asiat ovat täyttä faktaa. Suomi on kai yksi maailman helpoimmista maista muuttaa totalitaristiseksi koska maassa asuu yksi maailman lainkuuliaisin kansa. Missä on raja? Suurin sosialistinen menestystarina taisi olla Chilessä. Siksi että se lopetettiin ennen kuin se pääsi tavoitteeseensa.
Tvälups:
Viesti1: Kuulunee sarjaan ”sattuu ja tapahtuu”.
Viesti2: Minä olen väsäilemässä asiasta postausta joka on itse asiassa lyhyempi kuin kommenttisi mutta samoilla linjoilla. Tässä saatiin taas makua päättävistä pöydistä ja kyseessä on pikkuhiljaa toteutettava aseistariisunta. Eli rangaistus rikoksesta jota ei olla edes tehty. Itäsaksalaisilta suomalaisilta on vielä nytkään turha kysellä vastarintaa. Muuta kuin sitä – mitä suosittelen – että kannattaa ostaa paljon pateja varastoon ja varautua aseitten piilottamiseen. Mihin vankilaan 300.000 metsästäjää pannaan?
Pyssymies: Kiitos lisäyksistä. En ole spesialisti mutta nuohan olivat niiltä panssarintorjunnan lapsuusvuosilta. Paljon on tapahtunut sen jälkeen.
"Erä"-lehden liitteessä 8B-98 kysyi Pekka Suuronen artikkelissaan jo otsikolla "Onko elämää lyijyhaulien jälkeen?" Artikkelin loppua kohden hän alkoi vertailla haulimateriaaleja paremmuusjärjestykseen.
Parhaita hauleja saisi platinamateriaaleista, joita ovat platinan lisäksi iridium, osmium, palladium, rodium ja rutenium.
Tiheys on muhkea ja sulamispiste korkea. Pehmeät materiaalit eivät vahingoittaisi haulikkojen piippuja.
Seuraavaksi parhaat ovat kulta (pehmeys, komea tiheys, helppo työstettävyys ja hapettumattomuus) ja hopea (pehmeys, helppo muovattavuus, tiheys lähellä lyijyä, ei hapetu helposti).
Seuraavina listassa ovat messinki, kupari ja nikkeli.
Näissä kaikissa on huonona puolena lievähkö hinnakkuus, jonka takia nämä eivät varsinkaan Kolmen Kärjen osalta oikein sovellu muille kuin venäläisille oligarkeille ja arabiemiirien hulluille pojille.
Mutta hei! Emme voi sanoa, etteikö vaihtoehtoja olisi tarjottu?
Ellei kelpaa, ole sitten ilman ja syö leivoksia!
Haulikkoa ei taideta etelä-euroopassa laskea edes kunnolla aseeksi,että noita on Italiassa,Ranskassa ja Espanjassa maaseudulla joka torpassa.Varmasti noudattavat sääntöjä kuten aina ennenkin kun Eun protestantit sellaisia asettavat....
Henk koht asia ei koske,että tyypilliseen suomalaiseen tapaan voisin sanoa,että kun en metsästä tai harrasta aseita,niin niiden kieltäminen ei minua haittaa,joten ne voidaan takoa auroiksi.
En kuitenkaan ole tuota mieltä,mutta Euroopassa on maita joissa metsästystä harrastetaan vähän ja harrastajat yläluokkaa,joten hollantilaisten ja saksalaisten on helppo kieltää sellainen mikä ei koske heitä,ihan kuten heidän on helppo suojella suomalaisia metsiä.
Metsästys tullaan jossain vaiheessa Eun toimesta tekemään niin hankalaksi,että sitä ei voi tai viitsi tavallinen kansalainen harrastaa.Ja ovathan nuo seurat muutenkin ukkoutuneita,takavuosina ei seuraan päässyt,ainakaan etelässä,kovinkaan helpolla ja nykyään ei taida olla edes isommin tulijoita.Ja onhan tuo metsästys muuttunutkin ainakin täällä peura ja kaurismailla,riistaeläimet ruokitaan metsään ja ammutaan kopeista....kai tuokin jonkinlaista metsästystä on.Koiralla ei metsästä juuri kukaan eikä ole kyllä juuri mitään metsästettävääkään.
Kuten veli klova totesi, Länsi- ja Etelä-Euroopassa taitettavat yksipiippuiset haulikot ovat lupavapaita, koska ne katsotaan puutarhatyökaluiksi. Vaan kuinka kauan:
tulkinta perustuu puhtaasti EU:n asedirektiiveihin, joita Suomessa ei tältä osin tarvitse noudattaa. Kaikkia Suomelle vahingollisia kyllä noudatetaan 100 % ylittävällä teholla.
Vaan mitä, jos Ibrahim ja serkkunsa Abdullah ja Muhammad ostavat eri kaupoista eri kerroilla jokainen neljä yksipiippuista taitettavaa haulikkoa ja hyvänlaisen määrän patruunoita, sitten sahaavat piiput ja perät lyhyiksi ja astelevat Brysselin joulutorille aseet ripustettuina talvitakkiensa alle valjaisiin.
Sitten he ampuvat jokainen väkijoukkoon ensin neljä laukausta ja lataavat sillä aikaa kun toiset ampuvat.
Se saattaisi olla tuonkin lupavapauden loppu, ja uusi lisäpotku eurooppalaisen Aseriisunnan Märkää Unta kohti.
Mutta kuka sellaista haluaisi?
Ehkä se, joka tietää, että se joka takoo miekkansa auraksi joutuu kohta kyntämään sille, joka näin ei tehnyt.
Intersektionaalisuutta, nääs!
Tervehdys Qroquius Kadille ja klovalle & kiitos kommenteistanne.
Qroquius Kad:
Viesti1: Luulen että ainakin suomalaiset vihreät kannattavat haulikieltoa ihan sen takia että kyse on asiasta mitä ne eivät itse ymmärrä mutta ymmärtävät että raappahousujätkät pitävät metsästyksestä. Kuuluu vähän samaan kategoriaan kuin ”minä tunnen yhden ihan ihanan tunisialaisen miehen joten te maahanmuuttoa vastustavat olette natseja”.
Viesti2: Meikäläisen ensimmäinen haulikko muuten oli yksipiippuinen Baikal IJ-18. Luulen muuten että Ibrahim & kumpp. eivät vaivaudu noihin haulikoihin koska niille on yllin kyllin tarjolla ”lupavapaita” ja huomattavasti paremmalla lipaskapasiteetilla varustettua kalustoa. Sen sijaan EU saattaa hyvinkin miettiä ettei vaan Jean-Pierre puolusta kotiaan sillä yksipiippuisella Ibrahimin ja kumppaneitten omaisuuden uusjakoa vastaan.
klova: Tietyissä eteläisen Euroopan maissa haulikot eivät ole luvanvaraisia aseita. Ainakaan sellaiset yksipiippuiset taitettavat haulikot. Ja monessa Euroopan maissa metsästys on tosiaan ollut vain herrojen herkkua. Seuroissa ukkoutuminen on ollut aikanaan ongelma mutta nyt nekin ovat alkaneet oppia ja kyllä uusia tulokkaita on tulossa. Kaupungeistakin ja Metsästäjäliiton vetämille Metso-leireille on tullut ihan mukavasti nuoria osallistujia. Koirametsästystä kyllä edelleenkin harrastetaan ja eihän esmes hirvenmetsästys ilman sitä oikein onnistu.
Kyllä täällä missä Suomen 5,5 milj ihmisestä 4,5 miljoonaa asuu,niin metsästystä harrastetaan kahdella tapaa:Peurojen ja kauriiden kyttäystä ja hirven ajometsästystä ajomiehillä.Sitten vähän vesilintuja ja jotain kyyhkyjä,mutta taitaa suurin osa ajasta kulua peurapassissa.
Ovat muuten vitunmoinen maanvaiva nuo peurat ja kauriit täällä hämeessä,aika paljon alkaa kuulua narinaa siitä,että mitä järkeä on ylläpitää puutarhat syöviä Ja oraat tuhoavat ja punkkeja levittäviä suomen luontoon kuulumattomia elukoita täysin ruokinnan varassa ja vain siksi että jotkut haluavat niitä metsästää.Noitten määrät ovat muuten räjähtäneet leutojen talvien ja ruokinnan ansiosta.Täällä päin kaatolupia annetaan,ei vaan tunnu tehoavan.Naapirikunnassa yksikin seura sai luvat vajaan tuhannen peuran kaatoon,taitaa tehdä parikymmentä peuraa per äijä.
Metsästyksen kanssa tuolla ei ole mitään tekemistä.
Tervehdys, klova. Kerroit, ettet itse metsästä mutta sitten kerroit tietäväsi kuinka metsästetään ja tiedät mitä metsästys on. Ja eivät metsästäjät ole kauriita Suomeen asiakseen tuoneet. Haittaeläimethän eivät vähene kuin ampumalla ja jos se estetään niin sitten leviäminen vain jatkuu. En oikein ymmärrä mihin kommenteillasi pyrit.
En ole käynyt kuussakaan ja tiedän siitäkin jotain.Että täytyykö jostain asiasta tietääkseen kokeilla sitä ihan livenä?On minulla tuttuja jotka metsästävät.Puhutaanhan täällä esim paljon sotilasaseista ja sotimisesta,vaikka kukaan ei ole sotinut päivääkään elämässään,oletan ettei tänne kirjoittele lähes satavuotiaat veteraanit.
Peuraeläimistä alkaa täälläpäin olemaan melkoinen haitta,varsinkin omakotitaloasujalle.Noiden määrät ovat lisääntyneet voisi sanoa räjähdysmäisesti ja syitä on kaksi,leudot talvet ja ruokinta.Metsästys ei noiden määrään juurikaan vaikuta ja talville emme voi mitään,jää se kolmas.Eli ruokinnan lopettaminen.
70-luvulla noita ei ruokittu ja talvet oli leutoja,silti peuroja oli suht vähän.Joku logiikkaa hallitseva vois vetää tuosta johtopäätöksiä.ja mitä niiden maahantuontiin tulee,niin juuri metsästystä varten niitä 30-luvulla vesilahdelle tuotiin.
Mitä tulee yleisesti keskusteluun tällaisissa blogeissa,niin totta kait voimme aina olla samaa mieltä kaikesta,sellainen nyt vaan ei ole keskustelua ja ei edes pidemmänpäälle kiinnostavaa.Tietysti blogin pitäjä saa päättää mistä ja miten keskustellaan.
Jos kritisoin esim peurakannan ylisuurta kokoa ja esitän siihen jopa asiantuntijoiden ainoan jollaintapaa vaikuttavan konstin,niin tätä ei tarvitse ottaa niin,että kritisoisin koko metsästystä ja metsästäjiä.Jos peuroista ei olisi niin suurta haittaa metsästystä harrastamattomille niin minulle olisi ihan se ja sama vaikka niitä olisi maassamme tuplaten.
Tervehdys, klova. Toki eri mieltä saa olla mutta sinusta saa usein sellaisen kuvan että haluat olla periaatteellinen vastarannankiiski. Minä asustan sellaisella seudulla että kyseistä ruokintaa ei harrasteta ollenkaan. Olen kanssasi samaa mieltä että villieläimiä ei kannata totuttaa liikaa ihmisiin. Ja ruokintahan on yksi keino siihen.
Ehkä minut kokee periaatteellisena vastaanväittäjänä ja myönnän sen itsekin.
Syitä on tasan yksi.En yleensä kommentoi jos olen samaa mieltä tai minulla ei ole asiaan mitään uutta näkökulmaa.Olen suuren enemmistön kanssa samaa mieltä maahanmuutosta tai vihervasemmistosta.
Eli jos kommentoin niin kirjoitukseni yleensä eroaa valtavirrasta ja usein yritän korostaa sitä,että maamme on ns kusessa vaikka haittamaahanmuutto lopetettaisiin ja jo maassa olevat vietäisiin Grönlantiin.
Tervehdys, klova. Jep. Maamme on kusessa. Ja kommenttisi ovat edelleenkin tervetulleita. Vaikkemme aina samaa mieltä olisikaan.
Juu vaan nyt kuuluu Saksan maalta kummia. Sikäläinen kirstunvartija on sanonut, että tämä EU:n apupaketti ym semmoinen on uusi normaali. Ja että asiat pitäisi päättää määräenemmistölää, ei kuten nyt yksimielisesti. Tarkoittaa sitä, että Suomen on lähdettävä unionista mahdollisimman pian, mieluummin heti.
Huru-ukko
Tervehdys, Huru-ukko. Samaa mieltä. Valitettavasti maassamme ovat äärifederalistit vallassa.
Oma vaatimaton sotilasura alkoi saapumiserän II/87 muodossa Kontiorannan varuskunnassa, silloisessa KarJP:ssä. Tarkemmin PionK:ssa. Sillä tiellä ollaan vielä hetken aikaa. Kesäkessuna Upinniemessä rantapyssyn edustajana. Sieltä rottakouluun ja Asekouluun Kokkolaan. Sen jälkeen on tullut palveltua muutamassa paikassa ja pari kertaa ulkomailla. Nyt ns loppusijoituspaikassa ja yhä jääkärilaatoilla. Rottakoulusta ei ole liiemmin hyvää kerrottavaa, meidnkin kurssilla kävi melkoinen kato. Olikohan niin, että fiksuimmat tajusivat lähteä ja tyhmimmät jäivät... 😉 Asekoulu oli kyllä mainio paikka kaikinpuolin. Mitä nyt kurssimme sattui olemaan kurssinjohtajalle ensimmäinen henkilökunnan kurssi. Oli reppana tottunut puuhastelemaan siihen asti vain varusmiesten kanssa. Ja koulun apulaisjohtaja inhosi meitä. 😀 Mutta opetus oli asiallista ja mikä tärkeintä, kiinnostavaa. Kerhokin oli käytössämme. Lisäksi kerhoemäntä oli nuori, nätti ja mukava.
Tervehdys, Supa-ukko ja kiitos jaetuista muistoista.
Taidan olla blogin lukijoista niitä nuorempia saapumiseriä, vaikka ensimmäinen vuosikymmen reservissä tuleekin pian täyteen. Tulipa silti mieleen eräs lakkautettu joukko-osasto, joka tekstistä puuttui, eli Tykistöprikaati. Sehän muistaakseni vuonna 2015 liitettiin Porin prikaatiin. Prikaatin tykistön koulutus toki jatkuu yhä Niinisalon varuskunnassa.
Tuon jutun viimeisen kuvan piirtäjä muuten on sellainen herra kuin Tuomas Koivurinne. Varusmiesaikanani useampikin herran PsJKcomic:eista päätyi tupakaapin oveen (sisäpuolelle tietysti) tai muuhun vastaavaan paikkaan inttiarkea piristämään. Muistanpa nähneeni yhden kouluttajanhuoneessakin.
Kiitos sinulle Ykä, kun jaksat kirjoitella näitä Jotain ihan muuta -juttuja. Ei pääse v-käyrä ihan yhtä jyrkäksi, kuin mitä se olisi jos lukisi vain päivän politiikkaan liittyviä tekstejä. Varsinkin armeijaan liittyvät jutut ovat kiinnostavia, samoin Kekkosslovakian aikojen muistelut, vaikkei tällaisella 90-luvun klopilla ole henkilökohtaista kontaktipintaa niihin aikoihin. Tai ehkä juuri siksi.
"Keep up the good work!", niinkuin jenkit sanovat.
-Militantti-Antti
Tervehdys, Militantti-Antti. Joo, Tykistöprikaati kyllä unohtui. Minun inttiaikananani se taisi olla Satakunnan Tykistörykmentti. Ja kiitos jaetuista muistoista ja kannustuksesta.
Lähetä kommentti