SUO KUOKKA JA MOHAMED

Aivan ensimmäiseksi hotellin respa haluaisi kiittää… eiku… sori,siis tuohonhan oli © Jutta Urpilaisella… yritetääs uudestaan.

Kiitokset hotellin respasta valppaalle Anolle, joka lähetti tännepäin linkin Ylen uutisesta, joka kertoo hankkeesta, joka kilpailee hyvin vakavasti Vuoden Mokutus-tittelistä. Uutinen menee siis näin:

Pohjoiskarjalaiset media-alan ammattilaiset ja tutkijat yhdistävät voimansa hankkeessa, jonka toivotaan tuovan uutta näkökulmaa suomalaiseen maahanmuuttokeskusteluun. Tarkastelun kohteena on Lieksan somaliyhteisö.

Käydäänpä läpi uutinen tarkemmin. Aloitetaan otsikosta:

Tutkijat ja journalistit yhteistyöhön: "Maahanmuuttokeskustelu poteroihin kaivautunutta"

Kieltämättä maahanmuuttokeskustelu on poteroihin kaivautunutta, sillä niin tutkijat kuin journalistit ovat noin parikymmentä vuotta liputtaneet humanitaarisen maahanmuuton puolesta ja vielä pokkana väittäneet, että siitä on meille hyötyä. Kun taas ns. Voiman Pimeällä Puolella oleva väki on kerta toisensa jälkeen ihan puhtailla faktoilla todistanut, että tästä nimenomaisesta maahanmuutosta ei ole mitään hyötyä, vaan siitä on pelkkää haittaa. Tutkijat ja journalistit haluaisivat, että Voiman Pimeä Puoli ei enää jatkaisi törkeästi faktoihin pohjautuvaa keskustelua, vaan uskoisi sitä, mitä tutkijat ja journalistit kehittävät omassa utopiakuplassaan. Näin ollen keskustelu epäilemättä on poteroihin kaivautunutta, kun toinen osapuoli pitää käsiä korvillaan ja huutaa wääwääwäätä, ettei kuulisi ulkopuolisia ääniä.

Pohjoiskarjalaiset tutkijat ja journalistit tarkastelevat yhteistyössä Lieksan somaliyhteisöä.

Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa on tavoitteena tuoda suomalaiseen maahanmuuttokeskusteluun uutta, positiivista sävyä. Lieksan somaleja tarkastellaan suomalaisen rajaseudun asuttajina ja elävöittäjinä.

Ensinnäkin täytyy ihmetellä, miksi niinkin hyvin bisneksensä hoitanut firma kuin Kone Oy haluaa tuupata rahojaan ns. murrin perseeseen, mutta sehän on tietysti firman oma asia. Mitä tulee maahanmuuttokeskusteluun liittyviin positiivisiin sävyihin, niin varmaankin näistä humanitaarisista maahanmuuttajista ei tule keskusteluun positiivisia sävyjä siksi, että he eivät ole tähän maahan tuoneet vielä ensimmäistäkään positiivista asiaa. Suomessa ja suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole ensimmäistäkään asiaa, joka olisi millään muotoa muuttunut paremmaksi sosiaaliperäisen maahanmuuton myötä.

He ovat valtaväestön elätettäviä, he eivät työllisty, mikä lienee selvää maassa, jossa kantaväestökin kärsii työttömyydestä, he ovat syyllistyneet kantaväestöön nähden moninkertaisesti väkivalta- ja seksuaalirikollisuuteen, josta seksuaalirikollisuudesta noin sata prosenttia kohdistuu nimenomaan valtaväestöön (joka heidät elättää) ja ennen kaikkea he ovat olemassaolollaan saaneet aikaan myös suomalaisen parasiittiammattikunnan, joka elää siitä, että väittää heistä olevan kantaväestölle jotakin hyötyä.

Mitä tulee tähän kohtaan ”rajaseudun asuttajat ja elävöittäjät”, voi todeta, että suomalainen rajaseutu on asutettu ja ennen kaikkea elätetty jo vähän helevatun kauan aikaa sitten ja se on tapahtunut nimenomaan kantasuomalaisten toimesta. Asuttamisvaiheessa ei paikalla ole ollut ensimmäistäkään somalia. Tälle rajaseudulle tulleet somalit elätetään kantaväestön toimesta, tosin ei kantaväestön suostumuksella. Näyttäkää minulle ensimmäinen somalin raivaama Suomen maaperällä oleva pelto pelto.

Sen sijaan rajaseudun ”elävöittäjinä” heillä varmaan on oma paikkansa, sillä ovathan somalit elävöittäneet aktiivisesti mm. Helsinkiä, ja ehkäpä niin tutkijat kuin journalistit löytävät yhteisessä projektissaan asioita, joita elävöitetystä Helsingistä tulisi tulkita myös lieksalaisten elämää rikastuttavaksi tekijöiksi. Epäilemättä on selvää, että niin tutkijat kuin journalistit näkevät ”elättämisen” ja ”elävöittämisen” täsmälleen samoina termeinä, mutta tavalliselle ihmiselle voi nimenomaan tässä tapauksessa”elävöittämisestä” tulla mieleen sirkuspelle, joka esityksensä jälkeen ryöstää yleisönsä ja kaupan päälle vielä raiskaa pari naista ja sen jälkeen yleisön pitäisi vielä olla tyytyväinen esityksestä, koska ennakkoarvostelut olivat niin hyvät.

Pattitilanteen purkamiseksi tarvitaan uudenlaisia tapoja, joilla nostetaan esiin niitä positiivisia merkityksiä, joita maahanmuuttajaväestöllä on suomalaiselle yhteiskunnalle, erityisesti paikallistasolta katsottuna, Harinen sanoo.

Niin tutkijoitten kuin journalistien näkökulmasta on selvää, että todellakin tarvitaan uudenlaisia tapoja, joilla nostetaan esiin niitä positiivisia merkityksiä, joita maahanmuuttajaväestöllä on suomalaiselle yhteiskunnalle, erityisesti paikallistasolta katsottuna. Pienellä korjauksella. Tarvitaan uudenlaisia tapoja, joilla keksitään näitä positiivisia merkityksiä. Niin tutkijat kuin journalistit eivät ole vieläkään onnistuneet löytämään ensimmäistäkään positiivista asiaa, jota humanitaarinen, ts. sosiaaliperäinen maahanmuutto on tähän maahan tuonut. Niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla. Nyt tämä Harinen selvästi tunnustaa, että niitä täytyy keksiä. Ja Yleisradio on innolla mukana. Kun rahoitushan sillä on kunnossa.

*

Alussa oli vain suo, kuokka ja Mohamed. Suo oli aukea ja puuton neva…

…tai niin no, olihan siinä Mohamed. Mutta ei Mohamed millään suolla ollut. Mohamed vietti aikaansa Lieksan keskustassa. Hittoako hän jollekin suolle olisi mennyt rämpimään? Pottunokkien sosiaalihuollon maksamat lenkkarit siinä olisivat vain kastuneet.

Ja ei Mohamedilla kuokkaakaan ollut. Mitä hittoa hän sillä olisi tehnyt? Kun leipä tuli mitään tekemättä muutenkin. Kuokkimisen sijasta Mohamedia kiinnosti lähinnä se, että hän saisi lisää sukunsa jäseniä tänne Suomeen. Suku oli tietysti Mohamedille varsin laaja käsite, mutta hän oli oppinut, että täällä Suomessa ei pahemmin takerruttu yksityiskohtiin, varsinkaan jos oli kyse Mohamedista tai hänen kaltaisistaan. Se oli täällä jonkunlainen muoti. Ei Mohamed oikein tajunnut, että mikä ihme sai nämä kantasuomalaiset Mohamedista niin innostumaan, mutta hän oli jo aikaa sitten tajunnut, että hittoako häntä miettiä, kun elatus kerran on taattu.

Olihan Mohamed myös huomannut, että suomalaiset tutkijat ja journalistit olivat pykäämässä pystyyn ihan verorahoitteista projektia, jossa yritettiin selittää kantasuomalaisille sitä, kuinka hieno asia olikaan, että Mohamed asusteli täällä Lieksassa. Perheineen. Elätettävänä. Mohamed oli usein ihmetellyt sitä, että ovatko nuo suomalaiset syntyjään noin tyhmiä, vai onko niillä siinä peruskoulussaan joku kurssi, joka opettaa heidät sellaiseksi.

Ehkä se toinen Mohamed, se profeetta oli oikeassa. Allahin juoni on aina ovelampi kuin vääräuskoisen juoni. Kyllähän se siltä näytti, kun Mohamed katseli noita suomalaisia, jotka nostivat hänet jalustalle, vaikka hän tiesi itse olevansa täysin hyödytön elätti. Ehkä Allahin juoni oli todellakin ovelampi.

Mutta Mohamedin mielessä kävi myös pelko. Entä jos Allahin juoni on liian ovela? Entä jos Allahin juoni voittaa? Entä jos tästäkin maasta tulee maa, joka elää Allahin tahdon mukaan?

Kuka hänet sitten elättää? Kuka hänen perheensä elättää? Kuka hänen vielä Somaliasta tulossa olevat sukulaisensa elättää?

Ei kai sitten vaan käy niin, että jäljellä vain on suo, kuokka ja Mohamed?