KALJUPÄISIÄ UUTISHAVAINTOJA

Muutama vastaan tullut uutinen kirvoitti päähän tiettyjä ajatuksia. Koska aiheita oli enemmän kuin yksi, täytyy tylsän julkishallintohenkilön tietysti listata asiat ensin.

1. Martinlaaksossa ammuttiin

1.1. Selvänäkijöitä uutistoimituksessa

1.2. Kolikon toista puolta

2. Toiset tekee mitä osaa, Rosa tekee mitä tahtoo

3. Ihan kaikkee ei oo sensuroitu

Ja sitten niihin uutisiin:

1. Martinlaaksossa ammuttiin

1.1. Selvänäkijöitä uutistoimituksessa

Valtamediammehan tunnetusti osaa uutisoida asioista tasapuolisesti, valistuneesti ja ketään syrjimättä. Esim. jos Helsingissä tapahtuu raiskaus, jossa suorittavana osapuolena on afrikkalaisperäinen mieshenkilö, uutisoidaan tekijästä että hän oli helsinkiläinen mieshenkilö. Saatetaanpa käyttää myös hyväksihavaittua termiä ”eteläeurooppalaisen oloinen mieshenkilö” tai ”miespuolinen rikoksesta epäilty vaikutti olevan Välimeren alueelta”. Hyvät termit, perin hyvät, ja auttavat myös mahdollisten yleisöhavaintojen tekemistä. No termit nyt sinänsä sulkevat sisäänsä kaikki mieshenkilöt linjalla Portugali - Espanja - Ranska - Italia - Slovenia - Kroatia - Montenegro - Kreikka - Turkki - Kypros - Syyria - Libanon - Israel - Egypti - Libya - Tunisia - Algeria - Marokko, mutta epäilemättä ne jättävät epäilyksen ulkopuolelle Gibraltarilla luonnonvaraisena elävät urosapinat.

Nyt kuitenkin tämä käytäntö jostain syystä on muuttunut. Martinlaaksossa noin 40-vuotias mies ampui laukauksen kohti nuorisojoukkoa. Viisas ja vastuullinen valtamediamme osasikin samantien sanoa, että mies, joka ei ole vielä edes jäänyt kiinni, on skinhead. Perusteena oli se, että miehellä oli kalju pää. Raskauttavana tekijänä vielä maastohousut ja nahkatakki.

Mitenkäs tämä miehen skiniys on saatu selville, kun ei edes tiedetä kuka mies se on?

Vaihtoehto 1: Mies on todella skinhead. Uutistoimitukset ovat palkanneet listoilleen selvänäkijöitä, jotka ovat telepaattisilla voimillaan saaneet asian selville. Selvänäkijöille on tosin tällöin tulossa melkoiset rapsut, koska he eivät ole ilmoittaneet miehen henkilöllisyyttä poliisille.

Epätodennäköinen vaihtoehto.

Vaihtoehto 2: Niin valtamediassamme kuin eräissä tietyissä virastoissa on koko ajan menossa pirunmoinen etsintäoperaatio nimeltään ”koettakaa nyt helvetissä löytää jotain organisoitunutta äärioikeistolaista tahikka rasistista tahikka edesjotainsinnepäin porukkaa”. Ja jos sitä ei löydy, niin sitten sitä keksitään. Jos ei muusta, niin kaljusta päästä. Mutta kun kaljun pään lisäksi heittää juttuun sanan skinhead, saadaan heti mielikuva jostain vaarallisemmasta. Skinit riehuvat kaduillamme ja terrorisoivat ihmisiä.

Mitä todennäköisemmin varsin pian esittää yks taikka kaks taikka kolkytkuus akateemista ammattilaista julkisuudessa voimakkaita puheenvuoroja, jossa niputetaan yhteen suomalaisten miesten mieltymys natsiaatteisiin, Suomessa olevat 1,6 miljoonaa yksityisasetta, Jokelan tapaus sekä yhteiskuntaa jäytävä rakenteellinen rasismi ja päätyvät lopputulokseen että yhteiskuntaamme uhkaa nyt ennennäkemätön vaara valkoisten heteromiesten taholta.

Ja mitä kouriintuntuvaa faktaa miehestä on? Ei edes niitä hiuksia.

1.2. Kolikon toista puolta

Ei pidä kuvitella, että hyväksyisin miehen teon. Ei pyssyillä saa ammuskella ihmisiä, eikä niitä missään ostareilla tarvitte kannella mukana muutenkaan. Mutta itsekin siellä päin maailmaa asuneena en ihmettele että näin kävi.

Jutun mukaan ennen laukausta oltiin käyty sanaharkkaa nuorisojoukon ja miehen välillä. Nythän on niin, että kun tämä meidän 13 - 16 vuotias nuorisomme liikkuu kaupungilla, niin sanaharkkaa tuppaa tulemaan. Nimenomaan tämän nuorison taholta. Varsinkin kun on vedetty se tarpeellinen määrä pussikaljaa tai vastaava pissisannos eli 2 ja puoli pulloa mansikkasiideriä.

En sano mitään tämän kyseessä olleen nuorisoporukan käytöksestä, koska en paikalla ole ollut. Mutta noin yleensä ottaen kaupungissa kännissä ördäävät isänmaan toivot luulevat omistavansa koko Euroopan ja käyttäytyvät ihmisiä kohtaan kuin pullopersesiat. Tytöt ovat muuten vielä lahjakkaampia tuossa törkeässä kielenkäytössä kuin pojat.

En varmaankaan liene ainoa joka on kyrpivyntynyt tähän käytökseen ja samalla miettinyt, että hittoako nää kakarat yleensä täällä kaupungilla tekee tähän aikaan. Martinlaakson tapauksessa on todennäköisesti käynyt niin, että porukka aukoi päätään väärälle miehelle väärään aikaan väärässä paikassa.

Nykyisinhän nuorisolla on kaikki mahdollinen vapaus ilman mitään vastuuta. Koulussakin luokan kusipää voi pitää showtaan kaikessa rauhassa ja estää niitten oppilaitten opiskelun, jotka ehkä jotain haluaisivat oppia. Jos opettaja kuskaa tämän koomikon niskaperseestä pihalle, niin viranomaismylly jauhaa opettajan möhjöksi, iltapäivälehdet kirjoittavat sensaation ja koomikko jatkaa spede-showtaan seuraavalla tunnilla.

Äskeinen kappale on toiston toistoa, tiedän joo, mutta idea on se, että isänmaan toivoillamme jää herkkään oppimatta yksi vanhoista viisauksista eli se, että jos ei älyä pitää lärppäänsä kiinni ventovieraille, voi elämän nakkikioskeilla tulla naama kipeeksi.

Joissain kunnissahan puuhattiin ulkonaliikkumiskieltoa alaikäisille ja humanistimme rääkyivät naama punaisena, että kyseessä on ihmisoikeusrikkomus.

Kysymys: kuuluuko 13-vuotiaan kännissä kaupungilla hilluminen välttämättömien ihmisoikeuksien piiriin? Täytyykö 13-vuotiaan olla kaupungilla iltamyöhään muutenkaan? Jos se estetään, niin mitä ihmisoikeussopimusta rikotaan?

2. Toiset tekee mitä osaa, Rosa tekee mitä tahtoo

Näissä kasvatushommissa, niin kotosalla kuin näissä laitoshommissakin, on yksi tärkeä osuus se, että opetetaan nuoremmalle sukupolvelle hyviä käytöstapoja. Käytöstavat ja yleensä kanssaihmisten kunnioittaminen sisältävät monia osa-alueita. Yksi niistä on tämä syljeskeleminen. Tai ennemminkin syljeskelemättä jättäminen.

On tullut tavaksi opettaa nuoremmalle sukupolvelle, että yleisillä paikoilla sinnetänne räkiminen ei ole millään tavoin coolia toimintaa. Se näyttää rumalta, kuulostaa rumalta ja on ikävää astua kengällään jonkun räkämällin päälle.

Allekirjoittaneella on ollut tapana muistuttaa, että me ihmiset eroamme eläimistä ainakin siltä osin, että me pystymme hallitsemaan kuolaamistamme, ainakin jonkin verran.

Varsinkin on tullut opetettua että ihmisten, tai heidän omaisuutensa päälle syljeskely on jotain äärimmäisen moukkamaista ja antaa ihmisestä välittömästi kuvan että hän on sivistymätön sika.

Vaan nytpä on allekirjoittaneelle poksahtanut päähän asian tiimoilta ongelma. Entäpäs jos osaston nuoret, viekkaat viikarit, älyävät kysyä että Ykä hei, miten sen räkimisen kanssa olikaan, kun entisen kansanedustajan Rosa Meriläisenkin mielestä on ihan ok spyttailla nuuskamällejä auton konepellille?

Ei kai siinä sitten auta muu, kuin ottaa koko kööri autoon ja ajaa porukalla Haaparantaan ostamaan Ettania.

Mikäs minä olen entistä kansanedustajaa tuomitsemaan? Sehän on varmasti fiksumpi ja hyvätapaisempi kuin joku ohjaajanrutale. Pakkohan sen on olla. Onhan se ollu niinku
eduskunnassa ja kaikkee.

3. Ihan kaikkee ei oo sensuroitu

Yrjöperskeles-blog vielä möllöttää Twinglynkin kautta ihan näkyvillä. Olishan se banaanibanneri näilläkin sivuilla ihan tyylikäs, mutta eiköhän liene parempi uutinen kummiskin se, että ihan kaikkee ei Hesarikaan ole poistanut.

Loppulitviikki:

Eikös nyt olis Johanna Suurpäällä näytön paikka? Kaljupäiset miehet edustavat vähemmistöä Suomen kansasta. Kaljupäät ovatten median taholta tuomittu natseiksi, ellei toisin todisteta. Mm. eräs Yrjöperskeles kuuluu tähän ryhmään. Tule Johanna apuun ja korjaa väärät syytökset. Tai kehitä ainakin semmosta hiusvettä, että alkais tukka taas kasvaa. Kalju kun ei oo välttämättä poliittinen valinta. Hiusrajan noustua aina vaan ylemmäs ja ylemmäs tein minäkin kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun ja nykäisin loputkin pois.

Täytyykö niitä vähiä karvoja ruveta uudestaan kasvattamaan ja vetelemään niitä kammalla päälaen yli? Sen taas vois luokitella optiseksi ympäristörikokseksi.

KAHDEN MINUUTIN VIHA

Tapaus Ellilä on herättänyt keskustelua - jos nyt ei valtakunnan mitassa - niin täällä blogirintamalla kovasti ainakin. Jos tätä blogia sattuu vahingossa lukemaan joku sellainen, joka ei asiasta ole tietoinen, niin tästä osoitteesta asianlaita selviää:

http://tinyurl.com/2w4k29

En väitä itseäni oikeusoppineeksi, joten en pysty tuomarin varmuudella ja valtuudella sanomaan saako Ellilän jollain tavoin oikeuskikkailtua syylliseksi. Itse näen kuitenkin, että syytös on perusteeton. Jos mies kirjoittaa juttuja virallisten tilastojen ja tutkimusten pohjalta, niin silloin kai tilastokeskuskin pitäisi laittaa syytteeseen. Joka tapauksessa on selvää, että varsinainen laki on tässä tapauksessa komeasti ohitettu. Mikäli rikosilmoituksen tehnyt Puumalainen perustelee rikosilmoitustaan erään Illmanin väitöskirjalla, ei siinä sinänsä ole mitään ihmeellistä. Siinähän on vähän sama idea kuin kaupankäynnissä. Ei hullu se oo joka pyytää jne. Rikosilmoituksenhan voi tehdä periaatteessa ihan mistä hyvänsä ja perustella sitä millä hyvänsä. Syyttäjä vaan voi jättää syytteen nostamatta.

Ihmeellistä on se, että syyttäjä on kuitenkin nostanut syytteen. Onko erään Illmanin väitöskirja siis nostettu lain asemaan? Ja missä vaiheessa? Vai onko kyseessä ilmiö, johon olen törmännyt omissa töissäni täällä julkishallinnon parissa, ja joka on nyt saavuttanut lain aseman? Eli tämä: ”No ei se ehkä sillai sanonu, mutta kyllä se sillai ajatteli”.

No, oikeuteen siis mennään. Mikäli Ellilä vapautetaan, jää allekirjoittaneelle sentään pikkuinen uskonripe oikeusvaltioon. Vaan jos Ellilä saakin tuomion? Mitäs sitten? Onko ymmärryskoneistollamme sitten hyvä mieli? Riittääkö Ellilän päänahka? Eihän toki. Tässähän koetetaan kepillä jäätä, ja katotaan onnistuiskos. Ellilä on hyvä kohde, koska miehen tapa kirjoittaa on varsin raaka. En minäkään kaikista Ellilän teksteistä välttämättä pidä. Mutta en minä oikein pidä esmes Leena Lehtolaisen kirjoistakaan, enkä silti vaadi hänelle tuomiota. Tuskin hän niitä kirjojaan juuri minulle on sitten tarkoittanutkaan. Tyyliasioita ei käsitellä raastuvassa.

Edelleen kysymykseen Mitäs Sitten? Eräs herra Puumalainenhan ilmoitti, että netissä on useita kymmeniä rasistisia sivustoja. Varmaankin Puumalainen on tutustunut Uutisvirta-blogiin, jonka blogilinkeissä on (yllättäen) useita kymmeniä sivustoja. Olen lueskellut niitä kaikkia, ja vaikka blogeja, samoin kuin kirjoittajia on monenlaisia, näyttää niissä yhtenä pääteemana olevan nykyisen maahanmuuttopolitiikan vastustaminen. Tai ei edes niinkään nykyisen (suomalainen maahanmuuttopolitiikkahan on esim Ruotsiin tahi Englantiin verrattuna vieläkin melkoisen tiukka), vaan sen maahanmuuttopolitiikan vastustamiseen, mitä akateeminen vasemmistoälykköeliittimme suunnittelee. Eli kymmeniä tuhansia muuttajia (ja niin mistähän ilmansuunnasta) vuodessa. Ja rekkrytointipisteitten perustamista Afrikkaan.

Itse asiassa, kun näitä blogeja olen lueskellut, niin ei sieltä Nasse-setä ole allekirjoittanutta tuijottanut vastaan. Ennemminkin vanha kunnon demari Kivivuoren Otto Väinö Linnan teoksista. Otto ei tosin enää sano, että ”ei mieheltä paitaa saa repiä päältä, vaikka se onkin punanen”. Otto sanoo nykyisin pikemminkin ”ei naiselta saa hametta repiä päältä vaikka se oliskin lyhyt”.

Mutta mutta.

Jos Ellilä tuomitaan, eli erään Illmanin väitöskirja muuttuu laiksi ihan virallisesti, alkaa apuharvennus. ”No ei se ehkä sillai sanonu, mutta sillai se ajatteli” tulee tuomion perustaksi.

Jos esimerkiksi meikäläinen kirjoittaa Yrjöperskeleen ominaisuudessa, niin kuin kirjoittanut olenkin, että maahanmuuttajataustaiset nuoret aiheuttavat enemmän ongelmia laitoksissa kuin suomalaiset, ja kaiken sinisilmäisesti hyväksyvä hyysäyssysteemimme mahdollistaa tämän, olen rasisti, joka itseasiassa rivien välissä kiihotti suomalaisia tiettyjä kansanryhmiä kohtaan. Syyllinen. Max kaksi vuotta linnaa. ”No ei se ehkä sillai sanonu, mutta sillai se ajatteli”

Jos kirjoitan, niin kuin kirjoittanut olen, että islamilaisesta maailmasta kotoisin olevan työntekijän on ollut vaikeaa ottaa vastaan käskyjä naispuoliselta esimieheltä, and they have also said to Ykä, that they are pissed, because they have not had the finnish citizenship and I have made a question to them that is why we are having this conversation in english, niin silloinhan olen rivien välissä selvästi kiihottanut ihmisiä tiettyä kansanryhmää kohtaan. Syyllinen. Max kaksi vuotta linnaa. ”No ei se ehkä sillai sanonu, mutta sillai se ajatteli”

Jos kirjoitan, niin kuin kirjoittanut olen, että 1980-luvulla työelämääni aloittaessani oli joukkoraiskaus tuntematon ilmiö Suomessa, kiihotan kansalaisia jotain tiettyä kansanryhmää kohtaan. Syyllinen. Max kaksi vuotta linnaa. ”No ei se ehkä sillai sanonu, mutta sillai se ajatteli”

Ei nämä blogikirjoittajat, niin kuin en minäkään, mitään keskitysleirejä vaadi. Eivätkä uutta Lapuan Liikettä. Se mitä he vastustavat, on poliittinen suunnitelma muuttaa Suomen maahanmuuttolakeja tasolle Ruotsi. Niin kuin Ellilälläkin. Jos tästä tuomitaan, ja jopa vangitaan, niin täytyy onnitella ymmärryskoneistoamme. Saitte sitten ensimmäisen poliittisen vangin tähän maahan noin vuodesta keppi ja keihäs. Kekkoslovakiankin aikana vastustajat vaiennettiin vain hiljaisuudella. No, silloin ei tietysti ollut tätä nettiä.

”No ei se sillai sanonut, mutta sillai se ajatteli”-lain perusteella saadaan turpa tukittua ihmisiltä, jotka aktiivisesti kirjoittamalla vastustavat voimassaolevaa ja suunniteltua maahanmuuttopolitiikkaa. Vaan riittääköhän tämäkään pehmofasisteillemme. Enpähän usko. Entäs tämä suomalaisuuden kehuminen noin ylipäänsä? Mitäs Illlman tuumii siitä: "Ei se kovin sympaattista tietysti ole, koska siihen sisältyy ääneen lausumattomana ajatus, että ulkomaalaiset ovat huonompia". Eli ”no ei se sillai sanonu, mutta sillai se ajatteli”.

Eli jos opettaja sattuu tulevaisuudessa sanomaan viattomille kansalaisen aluille, että ”Suomalaiset ovatten varsin hyvä kansa. Me asumma pohjoisessa ja kylmässä maassa, jossa ei ole paljoa raaka-ainevaroja. Olemme joutuneet vielä välillä asein tappelemaan tänne hyökännyttä suurvaltaa vastaan ja säilyneet kehnot vieläkin hengissä. Ja siitä huolimatta olemme saaneet aikaan hyvinvoivan valtion. Elintasomme on korkeampi kuin monessa muussa maassa, vaikka niissä maissa on raaka-ainevaroja ihan simona”.

Turpa umpeen maikka. Sanoit ääneen lausumattomana sellaisen ajatuksen, että rapsipas kalenteristasi turhat menot pois pariksi seuraavaksi vuodeksi. ”No ei se ehkä sillai sanonu, mutta sillai se ajatteli”

Kun nyt olen seuraillut tätä vasemmistoälykköjemme mielenliikehdintää, niin tietty suomalaisvihamielisyys ja kaiken mahdollisen suomalaisuuden halveksunta kuuluu asiaan. En ole varma, kumpaa ne inhoavat enemmän, Yhdysvaltoja vaiko Suomea, mutta Herrasta Perkeleestä nämä molemmat kansakunnat näyttävät olevan.

Ja jos tämä porukka voittaa case Ellilän, niin hyväksi havaittua linjaa voidaan viedä sitten eteenpäin. Jotta viattomat lapsokaisemme pelastettaisiin rasismin ja kansallismielisyyden syvistä pauloista, on tulevaisuuden peruskoulussa varmaankin päivittäisenä ohjelmanumerona klo 12 pidettävä Kahden Minuutin Viha. Summeri pärähtää soimaan ja voi että sitten vihataankin. Orwell tosin hoksasi, että vihataan vihollista, mutta meillä ollaan sen verran valistuneita, että meillä vihataan itseämme.

Ehkäpä Kahden Minuutin Vihan taustalle vois laittaa jotain sopivaa musiikkia. Esimerkiks Killarmy rap-yhtyeen hengentuotoksia:

To all my Universal Soldier's: stay at attention while I strategize an invasion; the mission be assassination, snipers hitting Caucasians with semi-automatic shots heard around the world; my plot is to control the globe and hold the world hostage … see, I got a war plan more deadlier than Hitler … lyrical specialist, underworld terrorist … keep the unity thick like mud … I pulling out gats, launching deadly attacks.

Näitä rauhansanoja sitten hoetaan ja kirotaan alimpaan helvatuun ne valkoiset jotka Kiihottavat Kansanryhmää Vastaan.

Scifiäkö koko juttu? Toivottavasti. Mutta ainakin tolla kehityskululla saatais palkattua taas paljon akateemisiä suojatyöläisiä. Mehän olemme sen verran takapajuista kansaa, että meissä on paljon tutkittavaa ja tuomittavaa.

*

(Kohtaus Pentinkulmalta, joskus 2010 ja jotakin)

Kivivuoren Otto meni tiskin luokse ja sanoi kauppiaalle:

- Annakkos sen minunkin Totuuden Torveni.

Otto sai Uutiskynnyksensä ja fil.yht. & totuustiet.maist. Rautajärvi rupesi haukkumaan sitäkin:

- Se on huono lehti. Puolustaa rasisteja.

- Ei kun laillista menoo. Ei naisilta saa repiä hametta päältä, vaikka se oliskin vähän lyhkönen. Eikä saa hakata ihmisiä asemalla ja viedä niiltä kännyköitä. Sen paremmin kuin väittää väitöskirjoja lakitekstiksi.

- Valistuneet ihmiset tarjoavat hallitukselle apua rasismin ja kansallismielisyyden nujertamisessa, mutta ellei hallitus tiedä tehtäväänsä, niin valistunut väestönosuus osaa kyllä taivuttaa hallituksen toimimaan tahtonsa mukaan. Miksi teidän poikannekin puolustaa rasisteja? Sellainen suoraselkäisyys ei kuulu EU-suomalaiselle.

- Ei poika rasisteja puolusta vaan laillista esivaltaa.

Otto jänkytti laillisuudestaan ilkeyksissään, sillä tähän saakka oli laillisuutta tähdentänyt alituiseen juuri fil.yht. & totuustiet.maist. Rautajärvi. Mutta fil.yht. &; totuustiet.maist selvisi laillisuudesta selittämällä, että valistuneet toteuttavat Illmanin ylilaillista henkeä, vaikka eivät ehkä voimassaolevan lain kirjainta noudatakaan.

Fil.yht. &; totuustiet.maist. lähti lehti kainalossa ja sanoi:

- Mutta rasismi ja kansallismielisyys tästä maasta hävitetään. Vuonna 1947 se jäi puolitiehen, kun asevelisosialistit pettivät valistuneen kansan. Tällä kertaa ei käy niin. Siitä voi Kivivuorikin olla varma.

- Hei. Eikös fil.yht. &; totuustiet.maisterilla ollut kauppatavaraakin?

Kiihdyksissään fil.yht. &; totuustiet.maist Rautajärvi oli unohtanut ostoksensa kaupan pöydälle ja Otto huusi hänen jälkeensä ja antoi paketin takaisin palanneelle fil.yht. &; totuustiet.maist. Rautajärvelle.

- Ei kaupasta ostettua biodynaamista parsaa sentään saa unohtaa, vaikka kuinka olis. Rekisteröidyn parisuhteen toinen puolisko on pian aikaa kotona vihanen.

PSYKOLOGISTA PAKKOAPUA

Mitenkähän sitä ennen pärjättiin ilman psykologien antamaa kriisiapua? Olen itse sitä ikäluokkaa, joka muistaa hyvin Lapuan patruunatehtaan räjähdyksen vuonna 1976. Nöösipoikia oltiin, mutta tajuttiin, että nyt sattu ja tosi pahasti. Vaan psykologista kriisiapua meille ei tarjottu. Ja emmehän me höhlät älynneet sellaista edes pyytää. Jotenkin sitä vaan ymmärrettiin, että ei meihin sattunut. Lapualla sattui. Apu tarvitaan siellä. Ei kenellekään juolahtanut mieleen, että meille tuli asiasta sellainen trauma, että nyt tarvitaan psykologia.

Nykyisin vaan maailma näyttää menneen siihen suuntaan, että mistään ikävästä asiasta ei ole enää lupaa selvitä ilman psykologia. Jokelan järkyttävän tapauksen jälkeen media oli täynnä asiaa analysoivia ammattilaisia, jotka loppujen lopuksi totesivat, että tapaus saattoi johtua tästä syystä tai sitten ehkä tuosta tai sitten olla johtumatta. Aivan saman asian tajusi tavallinen Lötjönenkin.

Välittömästi tapauksen jälkeen perustettiin psykologien ylläpitämiä kriisipuhelimia ja kriisichatteja ja tarjottiin kriisiapua siellä sun täällä. Siis nimenomaan muille kuin jokelalaisille. Aivan niin kuin oltaisiin tehty päätös, että koko kansa on nyt kerralla traumatisoitunut, ja se ei selviä ilman ammattiapua. Omia asiakkaitani lastensuojelulaitoksessa voi pitää varsin herkkinä. Mutta heidän suhtautumisensa oli itse asiassa ihan sama kuin Yrjöperskeleellä ja muilla sälleillä vuonna 1976. Eli: paha juttu, todella paha. Ei olis ikänä pitänyt tapahtua. Mutta yksikään asiakkaani ei asian tiimoilta vapinakohtausta kehittänyt. Eikä psykologista kriisiapua kysellyt. He tajusivat, että pahasti sattui ja apu pitää antaa sinne, missä se sattui.

Jokelan tapauksen jälkeen Mannerheimin lastensuojeluliitto katsoi asiakseen neuvoa kaikkia suomalaisia vanhempia siitä, kuinka lapsille tulee tästä asiasta kertoa. Ei ohjeissa sinänsä mitään vikaa ollut. Ihmettelen vain sitä, että onko suomalaisista vanhemmista tullut niin avuttomia, että he eivät osaa lapsilleen puhua näitä asioita ilman ammattiauttajan yksityiskohtaista reseptiä.

Vai onko sittenkin niin, että reseptin kirjoittaja kuvitteli itse, että eivät tyhmät kansalaiset osaa lapsensa kanssa puhua ilman hänen oikeamielistä opastustaan? Kallistuisin jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Vanhemmat tuntevat lapsensa ja osaavat puhua heidän kanssaan ehkä ihan ominkin neuvoin. Järkeä, ajattelua ja empatiaa ei olla kuitenkaan kokonaan ulkoistettu ns. ammattilaisille. Ja tosiasia on, vaikka sitä ei ääneen kai saisi sanoakaan, että jos Jokelassa tapahtuu, ei siitä esim kajaanilainen mene rikki. Hän jatkaa elämäänsä. Niin kuin aina ennenkin. Koska niin ihmiset toimivat.

Onko niin, että jos emme kehitä myötätunnosta johtuvaa posttraumaattista stressireaktiota, niin silloin emme kykene tuntemaan myötätuntoa ollenkaan?

Kun amerikkalaiset hyökkäsivät joku vuosi sitten Irakiin, ryhdyttiin joissain suomalaisissa peruskouluissa tarjoamaan kriisiapua oppilaille asian johdosta. Järkyttiköhän se hyökkäys ihan oikeasti koululaisia niin paljon, vai oliko järkytys vain apua tarjoavan psykologin päässä? Kun ihminen uskoo olevansa korvaamaton, niin hänen apuaanhan on tarjottava, oli sille tarvetta tai ei.

Kun tsunamikatastrofissa olleet suomalaiset palasivat Helsinki-Vantaan lentokentälle, oli vastassa kriisipsykologien S.W.A.T-team, joka tarjosi kriisiapuaan onnettomuudessa olleille sellaisilla innokkuudella, että ihmiset itse asiassa vain ärsyyntyivät. Ehkä psykologit mielsivät, että juuri heidän apunsa oli välttämätöntä sillä samalla sekunnilla, kun onnettomuudesta selvinneet astuvat lentokoneesta. Tavallinen Lötjönen olisi ehkä tuuminut, ettei pahassa onnettomuudessa ollut ihminen rupea välttämättä avautumaan täysin ventovieraalle tyypille.

Tokihan psykologista ammattiapua tulee antaa, jos ihminen sitä haluaa. Vaan eiköhän suurimmalle osalle ihmisistä ole tärkeintä omien läheisten tuki. Hyvinä ja huonoina hetkinä. Kannattaa antaa apu niille, jotka sitä itse tuntevat tarvitsevansa ( ja tarpeen määrittelee uhri, ei auttaja). Turhaa sensijaan on panna koko kansaa debriefingiin. Eivät ihmiset ole vielä sokeriksi muuttuneet.

Osanottoni Jokelan tapahtumien uhrien omaisille ja läheisille. He tarvitsevat avun. En minä eivätkä muut ulkopuoliset.

HOITAJASODAN PROPAGANDARINTAMALTA

Niin kuin tiedämme, liittyy sodankäyntiin monenlaisia osa-alueita. On operatiiviset sotatoimet, tarvitaan logistiikkaa, viestin tulee kulkea. Yksi tärkeimmistä osa-alueista on propaganda. Aikanaan yhdysvaltalaiset joukot pärjäsivät Vietnamissa operatiivisissa sotatoimissa varsin hyvin, mutta vastustaja hoiti propagandapuolen niin hyvin, että käänsi yhdysvaltain kotirintaman omia joukkojaan vastaan. Lopputulos tiedetään.

Tämä kirjoitus ei liity Vietnamin sotaan. Se liittyy propagandaan. Propagandan tarkoitus on herättää mielikuvia, jotta propagandan kohteena olevat ihmiset tukisivat niitä arvoja ja asenteita, jotka propagandan tekijä mieltää omikseen. Tässä jutussa keskityn tähän sairaanhoitajien palkkakiistaan.

Itsekin kun hoitoalalla työskentelen, olen aina pyrkinyt symppaamaan sairaanhoitajia. Tärkeä ja vaativa työ, huonolla palkalla. Jotenkin vaan on niin yksittäisten sairaanhoitajien kuin heitä edustavan Tehynkin propaganda mennyt tällä hetkellä männikköön. Se on herättänyt minussa aivan omituisia mielikuvia.

Ensinnäkin: Tehy on ilmoittanut irtisanoutumiskampanjastaan ja varoittanut siitä johtuvista potilaskuolemista. Tehy on myös haastanut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeuteen siksi, että se on hakemassa irtisanoutuneitten tilalle työntekijöitä, estääkseen nämä potilaskuolemat.

Mielikuva: Jos henkilö tai henkilöryhmittymä A vaatii henkilöltä tai henkilöryhmittymältä B rahaa, ja uhkaa henkilöä tai ryhmittymää B hengen vaarantumisella tai hengen menettämisellä, on kyseessä ryöstön yritys. Onnistuessaan se muuttuu ryöstöksi. Jos lisäksi henkilö tai ryhmittymä A vaatii oikeuslaitokselta apua toteuttaakseen ryöstönsä, mennään jo äärimmäisiin törkeyksiin. Rikollinen vaatii valtiolta apua rikoksensa suorittamiseen.

Mielikuvan täytyy olla väärä. Eiväthän tehyläiset ole rikollisia. Vaan jostain tämä mielikuva silti pulpahtaa päähäni. Huonosti tehtyä propagandaa.

Toiseksi: Tehy on sietänyt palkkakuoppansa pitkän aikaa tekemättä mitään.. Mutinaa on tullut, muita toimia ei. Liitto on ollut aivan hampaaton. Nyt kun eräs Jyrki meni sanomaan jotain, mitä se ei kai ole edes sanonut (ei kai kukaan ole Zysseltä käynyt vielä kuittaamassa sitä viittäsataa euroa) niin liitto nostaa metelin. Jyrkin ei edes niin leveitten hartioitten takana liitto metelöi, että naisten palkkakuoppa pannaan kerralla kuntoon. Unohtaen muuten miehet, niitäkin hoitoalalla on. Kun Jyrki lupasi, kun Jyrki lupasi.

Mielikuva: Spice Girls. Lauluryhmähän oli niin girl poweria, niin girl poweria. Ja sitten kun yksi ryhmästä lähti kävelemään, menivät loput Elton Johnin tiluksille toipumaan ja ruikuttamaan. Eli kun Girl Powerille tuli henkinen pipi, se haki tukea kulahtaneesta hintistä. Se siitä Girl Powerista.

Mielikuvan täytyy olla väärä. Varmaan se mielletään loukkaavanakin. Pahoittelen. Ihan oikeesti. Vaan jostain se mielikuva silti päähän pulpahti. Huonosti tehtyä propagandaa.

Kolmanneksi: Sairaanhoitajat ovat nyt nostaneet itsensä jalustalle. Heille ei riittänyt sama (hyvinkin korkea) prosenttikorotus kuin perushoitajille, vaikka rahaa olisi tullut perushoitajia enemmän. He unohtavat että julkishallinnossa on muillakin aloilla palkkakuopassa olevia ihmisiä ja paljon. He vaativat itselleen sellaiset palkankorotukset, joilla varmistetaan muitten työntekijän palkkakuopan säilyvän täältä ikuisuuteen. Ennenkaikkea he jaksavat jurmuttaa siitä, että esim paperimiehet tienaavat niin paljon. Ne paperimiehethän itseasiassa elättävät sekä sairaanhoitajat samoin kuin sosiaalialalla työskentelevän Yrjöperskeleen.

Mielikuva: Tehyläiset ovat jostain syystä taantuneet prekariaattiasteelle. Sähkö tulee töpselistä, maito purkista ja vesi putkesta. Kuuden munan kakun saa ruikuttamalla muuttumaan kahdentoista munan kakuksi. Ja joistain zwidun duunareista ei oo niin väliä.

Mielikuvan täytyy olla väärä. Tehyläiset ovat varmasti järkeviä ja asiallisia ihmisiä. Vaan jostain se mielikuva silti vaan pulpahti kupoliin. Huonosti tehtyä propagandaa.

Tulee muistaa, että kun itsekin hoitoalalla työskentelen, symppaan vieläkin sairaanhoitajia voimakkaasti. Mutta kun minullekin tuollaisia mielikuvia mieleen pulpahtaa, niin mitenkäs muualla? Sairaanhoitajien momentum alkaa pian olla ohi ja sympatia saattaa kääntyäkin antipatiaksi. Kannattaisko sittenkin sorvata se sopimus?

Sairaanhoitajien tulisi myös muistaa se, että kun työtaisteluun ruvetaan, se saatetaan myös hävitä. Jos Tehylle käykin tässä kamppailussa kylmät, niin mietitäänpä sairaaloita sen jälkeen. Sairaanhoitajat eivät saaneetkaan korotuksia sen enempää kuin perushoitajat. Lisäksi heitä ei palkattukaan vanhoina työntekijöinä töihin (ei irtisanoutunutta tarvitse palkata vanhana työntekijänä). Yllättäin he huomaavat, että joku pitkään töissä ollut perushoitaja tienaakin heitä enemmän.

Minkähänlainen mahtaa olla työilmapiiri sen jälkeen?

PS: Miksi kirjoitus tästä aiheesta, eikä siitä toisesta? Siksi, että maailma on olemassa vielä Jokelaa seuraavana päivänäkin, eikä yksi päänsä sisään juuttunut sekopää sitä pysty muuttamaan. Paras rangaistus tyypille on täysi unohdus. Marttyyriksi julkisuuteenhan se halusi. Ei anneta sitä sille. Kuka ihmeen Auvinen?