LISÄÄ TARPEELLISTA TOISTOA

Tietooni tuli uutinen, että Seppo Lehto sitten pidätettiin perjantaina 25.6.2010 ja vietiin vankilaan kärsimään kahden vuoden ja neljän kuukauden mittaista vankeusrangaistustaan. Sepon tavasta esittää asioita voi olla hyvinkin monta mieltä, enkä minäkään aio puolustella hänen tapaansa esittää mielipiteitään, mutta ennen kuin lyötyä miestä lyödään lisää, pyytäisin lukijaa lukemaan vielä kertaalleen, ja ajatuksen kanssa tämän pienen listan, jonka olen postannut aikaisemminkin:

***

Seppo Lehto:

- törkeä vittuilu internetissä

- ei ruumillisia vammoja
- ei särkynyttä omaisuutta

Tuomio: Kaksi vuotta ja neljä kuukautta ehdotonta vankeutta.

*

Eräs maahanmuuttaja:

- törkeä pahoinpitely
- pahoinpitely
- pahoinpitely
- pahoinpitely
- laiton uhkaus
- laiton uhkaus
- vahingonteko

- erittäin vaikeat ja hengenvaaralliset vammat
- pysyvä vika ja pysyvä kosmeettinen haitta

Tuomio: Yksi vuosi ja yksi kuukausi ehdollista vankeutta.

*

Seppo Lehto:

- törkeä vittuilu internetissä

- ei ruumillisia vammoja
- ei särkynyttä omaisuutta

Tuomio: Kaksi vuotta ja neljä kuukautta ehdotonta vankeutta.

*

Eräs poliisimies:

- alaikäisen raiskaus

Tuomio: Yksi vuosi ja kymmenen kuukautta ehdollista vankeutta sekä 70 tuntia yhdyskuntapalvelua.

*

Seppo Lehto:

- törkeä vittuilu internetissä

- ei ruumillisia vammoja
- ei särkynyttä omaisuutta

Tuomio: Kaksi vuotta ja neljä kuukautta ehdotonta vankeutta.

*

Eräs mäntyharjulaismies:

- törkeä pahoinpitely

- lyönyt uhria pesäpallomailalla takaraivoon

Tuomio: Yksi vuosi ja neljä kuukautta ehdollista vankeutta.

*

Seppo Lehto:

- törkeä vittuilu internetissä

- ei ruumillisia vammoja
- ei särkynyttä omaisuutta

Tuomio: Kaksi vuotta ja neljä kuukautta ehdotonta vankeutta.

*

Eräs vantaalaismies:

- törkeä pahoinpitely

- lyönyt ja potkinut maassa makaavaa uhriaan ylävartaloon ja päähän
- aiheuttanut aivovamman
- hovioikeuden mukaan pahoinpitely oli tehty erityisen raa'alla ja julmalla tavalla ja että teko oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä

Tuomio: Yksi vuosi ja kaksi kuukautta ehdollista vankeutta.

*

Seppo Lehto:

- törkeä vittuilu internetissä

- ei ruumillisia vammoja
- ei särkynyttä omaisuutta

Tuomio: Kaksi vuotta ja neljä kuukautta ehdotonta vankeutta.

***

Eli Seppo on pistänyt verkossa posken solisemaan ja leuan laulamaan. Pääkoppia ei ole auennut, silmiä ei ole lyöty mustaksi, luita ei ole murskattu, tavaraa ei ole pöllitty eikä muutenkaan tuhottu. Sepon tuomio on kaksi vuotta ja neljä kuukautta ehdotonta vankeutta. Raiskauksista ja törkeistä pahoinpitelyistä ei välttämättä istu päivääkään.

Elämme todellakin maassa, jossa tiettyjen ihmisten henkinen pipi on suurempi tragedia kuin tavallisten ihmisten henki ja terveys.

Seppohan lähti lusimaan törkeästä kunnianloukkauksesta. Laitoin joutessani googleen hakusanoiksi törkeä kunnianloukkaus ja tuomio, ja äkkiseltään sieltä löytyi tuon tasoisia tuomioita:

- 50 päiväsakkoa
- 60 päiväsakkoa
- 70 päiväsakkoa
- 80 päiväsakkoa
- 70 päiväsakkoa
- 50 päiväsakkoa
- 50 päiväsakkoa
- 60 päiväsakkoa
- 60 päiväsakkoa
- 50 päiväsakkoa
- 60 päiväsakkoa
- 100 päiväsakkoa
- 50 päiväsakkoa
- 40 päiväsakkoa
- 30 päiväsakkoa

Ei mee tuomio oikein linjassaan. Haluttiinko tästä tehdä ennakkotapaus? Kun Seppo saa asiattomasta arvostelusta 2 v 4 kk ehdotonta, voidaan asiallisesta arvostelusta tuomita lievemmin, esmes kahdeksan kuukautta ehdotonta. Ja todeta päälle, että Lehtoon nähden tuomionnehan on aivan kohtuullinen.

Suomalainen nomenklaturamme haluaa todellakin näyttää, mistä kana pissii. Sitä kuvaa sekin, että Lehto on otettu talteen juhannusaattona, perheensä seurasta. Oliko ehkä ihan pakko? Olisikohan poliisillakin ollut juhannusaattona ihan oikeita hälytysluontoisia tehtäviä? (Lisäys tähän: On jäänyt näemmä kiinni poliisin rutiiniratsiassa, joten otetaanpa tähän hieman takapakkia).

Päivitys 29.06.2010:

Jukka Aho laittoi kommenttiosioon linkin pariin uutiseen. Rikostapauksista oli kysymys. Näissäkin oikeus katsoi, että ehdollisella tästä selvitään. Toinen oli törkeä kuolemantuottamus eli ajetaan suojatiellä mumman yli, niin että mumma lentää 24 metriä ja kuolee ja sen jälkeen häivytään paikalta pysähtymättä. Toinen tapaus on seksuaalista hyväksikäyttöä, mutta ehdollisen puolesta puhuu varmaankin se, että sitä ei tapahtunut kuin kymmenen kertaa ja olihan uhri tapahtumahetkellä jo sentään nelivuotias.

Tosta ja tosta.

Mutta eihän kumpikaan näistä tekijöistä sentään harrastanut jatkuvaa nettivittuilua poliitikkoja ja virkamieskuntaa kohtaan.

EDUSKUNNAN YLÄHUONE

Hotelli Yrjöperskeleen respassa on pantu merkille uutinen, että maahamme on perustettu Siirtolaisparlamentti ry. Eihän tossa äkkiseltään mitään, Suomihan on yhdistysten luvattu maa, tänne voi perustaa vaikkapa metsästysseuroja, perinneyhdistyksiä, rivitanssirinkejä, ompeluseuroja ja mitä näitä on, tupperware-kestejä.

Asian tekee tässä tapauksessa mielenkiintoiseksi se, että kyseessä ei ole pelkkä yhdistys, vaan se aikoo ihan oikeasti pistää pystyyn oman siirtolaisparlamentin, jonka kokoonpanon äänestää ulkomaalaissyntyiset Suomessa asuvat ihmiset. Ideana on, että siirtolaisparlamentti tulee ”ottamaan kantaa ja neuvomaan lainsäätäjiä sekä viranomaisia.”

Ihan äkkiseltään en osaa sanoa, mitä laki sanoo semmoisesta Suomessa tapahtuvasta toiminnasta, mihin osallistuminen kielletään syntyperäisiltä suomalaisilta, mutta eniten minua kiinnostaa se, että mihin tällä sitten pyritään. Mitä he haluavat? Oletusasetuksena voi pitää, että täällä on heidän kannaltaan joku pielessä, ja he haluavat siihen muutosta.

No minkälainen se tilanne heidän kannaltaan tällä hetkellä on?

Meillähän on olemassa useissa paikoissa, mm. Helsingissä, tämä positiivinen erityiskohtelu, jonka ideana on suosia ulkomaalaistaustaisia julkishallinnon työhönotossa. Tämä systeemihän sinänsä pyyhkäisee takapuolta eräällä yhdenvertaisuusperiaatteella joka lukee jossain vanhassa laissa, Hammurabin lakiko se oli, vaiko mikä. Mutta ei ainakaan luulis käytäntöä pidettävän kovinkaan ulkomaalaistaustaisia syrjivänä.

Yksityiselle sektorille tätä käytäntöä ei olla vielä saatu aikaiseksi, vaikka, uskokaa huviksenne, yritys on ollut kova. Mutta mikään ei estä ulkomaalaistaustaista kilpailuttamasta asemaansa yksityisillä markkinoilla. Pärnänen, Sirjonen ja Sörsselssönkään eivät välttämättä tule palkatuksi.

Asuntojonoissa, varsinkin isoissa kaupungeissa, ulkomaalaisperäinen ajaa kantakirjasuomalaisesta oikealta ohi. Tämä tapahtuu sitä suuremmalla varmuudella, mitä persaukisempi ulkomaalainen on. Turvapaikanhakijan statuksellahan tuo varmimmin tapahtuu, mutta ihan yhtä lailla siirtolaisiksi heitäkin voi nimittää, sillä eihän heillä ole aikomustakaan häipyä Suomesta missään vaiheessa.

Poliittinen vaikuttaminen on ulkomaalaisperäiselle täysin sallittu, aina eduskuntavaaleja myöten, jos Suomen kansalaisuus on hankittu. Kansanedustajaksi valituksi tulemiseen edellytetään tosin tietty määrä saatuja ääniä, ja mikäli äänestäjät eivät ole lämmenneet ulkomaalaissyntyisen ehdokkaan ajatuksille, hän ei tule valituksi. Vaan suurin osa suomalaisistakin ehdokkaista jää vaaleissa rannalle, eivätkä he silti ole puuhaamassa itselleen rinnakkaisparlamenttia. Rinnakkaisparlamenttia ei vaatinut itselleen myöskään eräs Pielisjärvellä v. 1940 syntynyt Martti Turunen. Hänen nimensä on nykyisin Marutei Tsurunen ja hän on kansanedustaja Japanin parlamentissa. En tunne Tsurusen vaaliohjelmaa tarkkaan, mutta en usko hänen pyrkineen parlamenttiin vouhkaamalla että olettepa te japanilaiset paskaa porukkaa.

Suomessa on myös suuri laki- ja virkamieskoneisto, joka vahtii, ettei kukaan vaan vahingossakaan loukkaa millään tavalla ulkomaalaisia. Eräs Halla-ahon oikeudenkäynti on siitä hyvä esimerkki.

Suomalainen media kumartaa ulkomaalaisille niin syvään, että jos se kumartaa vielä syvempään, näyttää siltä, että se yrittää nostaa päätään. Niin että sitä näkyvyyttä on jo kyllästymiseen saakka.

Lisäksi tietysti täällä asuvat ulkomaalaiset – mukaan lukien naiset - voivat ihan rauhassa rääpiä turpaansa kantaväestölle, tarvitsematta pelätä että joku turapartainen uskontopoliisipartio vie mennessään eikä tuo takaisin.

Noin yksinkertaisemmalla ajatuksenjuoksulla varustettu henkilö, esmes minä, voisi tuumia, että eipä noilla pitäis valittamista olla. Harvassa maassa ulkomaisperäistä väestöä näin hyvänä pidetään.

Mistä siis on kyse?

Vallanhimosta, sanoisin ma. Varsinkin, kun yhdistyksen jäsenenä on eräs Umayya Abu-Hanna. Mamma on ollut Suomessa kohta kolmekymmentä vuotta ja keskittynyt koko ajan julistamaan sitä, miten paskaa porukkaa me suomalaiset kertakaikkiaan ollaan. Ja tämä on tietysti tapahtunut suomalaisten kustannuksella. Mamman vallanhalu ei liene kenellekään epäselvä, mutta onneksi kaikkea haluamaansa ei saa ihan pyytämällä. Ainakaan ei tähän asti ole saanut.

Hyvä esimerkki yhdistyksen tavoitteista on myös Alexis Kouroksen lausuma : ”Suomesta puuttuu vahvoja, persoonallisia johtajia ja sisukkaita poliitikkoja. On asioita, joita ei kannata kysyä kansalta. Ei kansalta pidä kysyä, onko maahanmuutto hyvä asia, vaan kansaa pitää johtaa.”

Tuo ei pahemmin jätä tulkinnanvaraa. Maahanmuuton hyöty, haitat ja vaikutukset yleensä kantaväestöön on yhdentekevää, pääasia, että sitä tapahtuu. Tämä perustettu yhdistys on abuhannojen ja kouroksien kannalta loistava idea. Koska Suomen poliittinen järjestelmä on hampaaton, kynnetön, munaton, moraaliton ja selkärangaton, tämä siirtolaisparlamentti tullaan mitä varmimmin perustamaan, ja se muuttuu eräänlaiseksi Suomen eduskunnan ylähuoneeksi, eikä sen ”neuvoja” pahemmin vastusteta rasismikortin pelossa, ja monikulttuurisuushan on sitä rikkauttakin. Siirtolaisparlamentti tulee todellakin neuvomaan lainsäätäjiä ja viranomaisia. Ja kansalta ei pidä kysyä, kansaa pitää johtaa.

Asiassa on tietenkin vaarana se, että osa siirtolais-, maahanmuuttaja-, pakolais,- turvapaikanhakija-, työperäinen-, työnhakuperäinen-, oma termi, mikä:____________-väestöstä ei tunnustakaan muuta parlamenttia kuin siirtolaisparlamentin, mutta en sinänsä usko, että kaikki ulkomaalaisperäiset edes haluavat moista varjoparlamenttia. Mitähän hyvin integroitunut juutalais- ja tataariväestömme asiasta tuumii?

Tällä hetkellähän siirtolaisparlamenttia selkeästi haluavat Siirtolaisparlamentti ry:n jäsenet, ja hehän ovat hoksanneet, että kun ei kerran vallan kahvaan päästä normaalikeinoin, niin keksitään vippakonsti. He tietävät myös, että ei hullu ole se, joka vaatii, vaan se, joka suostuu.

Oliskos jossain vaiheessa aika lopettaa suostuminen?

TIEDOSTAVA MUOTIKATSAUS

Näin alkuun lukijalle tiedoksi: kirjoitus ei välttämättä sisällä sataprosenttista faktaa, vaan se on taas kertaalleen erään keski-ikäisen miehen - tarkemmin sanottuna minun – pohdintaa siitä, kuinka maailma makaa. Minähän olen tunnetusti vähän hidas hoksaamaan asioita, joten tiettyä tuumimista kannattaa aina välillä harrastaa.
*

Olen törmännyt viime aikoina uutisiin tappelunnujakoista, joissa on ollut mukana skinejä. Leukoja on läiskitty Pohjanmaalta aina Helsinkiin. Asia pistää sinänsä hieman ihmetyttämään, sillä kerkesinhän minäkin asua Helsingissä vajaat kaksikymmentä vuotta, eikä siellä niitä skinejä löytynyt oikein täikammallakaan. Eikä mulla Huitsinnevadaan muuttamisesta kovin monta vuotta ole.

Koska en oikein jaksa uskoa mahtavaan skinirynnäkköön pääkaupunkiseudulle, niin kyseessä lienee taas tiedostavien toimittajatahojen asioitten uudelleenmäärittely tyyliin Orwell & kumpp. Kun skinejä ei ole tarpeeksi, niitä täytyy keksiä. Mietin vain sitä, mitkä ovat uudet skinheadiksi määrittämisen kriteerit? Kun eivät ne kehnot ole niitä ääneen määritelleet. Eihän meille ole vielä selitetty sitäkään, mitä ne oikeastaan ovat ne verkossa tapahtuvat viharikokset.

Varmaankin yksi skiniksi määrittelyn peruselementti on hiusmuoti. Kaljupäistä kaveria voidaan pääosin kutsua skiniksi. Luulisin myös että laatikkopää eli ns. jenkkitukka täyttää ilman muuta skinivaatimukset, onhan sitä pitänyt mm. John Wayne ja Tony Halme. Tavallinen lyhyt tukka on ongelmallisempi, mutta uskoisin että skinivaatimukset täyttyvät jos kyseessä on siististi leikatut ja sivupääjakaukselle kammatut hiukset. Olihan moinen hiustyyli suosittua mm. Wehrmachtissa. Jos hiukset ovat lyhyet ja sekaiset ja olemus muutenkin vähän epämääräinen, voi rekisteröityä tiedostaviin piireihin. Mikäli haluaa pitää lyhyet ja siistit hiukset, eikä silti halua tulla vahingossa luokitelluksi skiniksi, suosittelen keskipääjakausta, jolloin voi profiloitua körttiläiseksi. Eihän se tietenkään ole ihan niin hyvä kuin tiedostava, mutta parempi kumminkin kuin skini, sillä tiedostavat piirit yleensä jaksavat vihata vain yhtä asiaa kerrallaan.

Mutta joka tapauksessa voidaan todeta, että kalju tekee skinin, näin nykyaikana. Tosin sekin riippuu hieman siitä, mitä vermeitä käyttää vaatetuksenaan. Jos omaa kaljun pään ja tilaa kamppeensa Varustelekasta (niin kuin moni tilaa ja minäkin tilaan, miksi en tilaisi, ne on halpoja, kestäviä ja mukavia) niin kaikki toivo on menetetty. Tavalliset farkkuasusteetkaan eivät taida pelastaa kadotukselta. Sen sijaan rasistisesta kuulapääkaljustaan voi tehdä hetkessä tiedostavan kaljun, kun laittaa jalkaansa sellaiset puoli persettä paljastavat hiphop-housut.

Syy siihen, miksi housuista pitää persvako näkyä melkein kulkusiin saakka on minulle sinänsä hämärän peitossa. Luulen, että se liittyy jotenkin eläinten käyttäytymispsykologiaan. Niin kuin esmes punapersepaviaaneilla, jossa laumassa heikompi yksilö tunnustaa alfauroksen vallan kääntämällä ahteripuolensa sitä kohti. Ymmärtääkseni asiantuntijat ovat neuvoneet safarilla olevia ihmisiä toimimaan samoin, mikäli kohtaavat uhkaavasti käyttäytyvän paviaanin. Housujen pudottaminen ja pyllistys osoittavat, ettei ihminen uhkaa paviaania.

Saattaahan nämä tuumailut mennä pieleenkin, mutta ehkä jostain tämmöisestä on kyse. Eli mikäli kaljupäinen kaveri, joka hankkii rytkynsä Varustelekasta kohtaa tiedostavan toimittajan näköisen tyypin eikä halua joutua otsikoihin aiheella ”Skinien uhkaavaa käytöstä kolmosratikan pysäkillä”, hänen kannattaa näyttää toimittajalle reilusti ahteriaan osoittaakseen vaarattomuutensa. Siks toiseks, ei semmoista käytöstä voi nykyisin pitää edes mitenkään epäkohteliaana, sillä sehän on selkeä yksilöllisyytensä ilmaisemisen performanssi ja muutenkin puhdasta bilemeininkiä ja eikös ne tiedostavat piirit ole itse sanoneet, että bilettäminen nostaa bruttokansantuotetta kohisten ja sitä tulee tukea verovaroista. Aina kannattaa yrittää.

Entäs pitkät hiukset sitten? Pelastavatko ne skinistatukselta? Unen näit. Tunnen kyllä paljon pitkätukkaisia heppuja ja he eivät oikein tiedostavaan muottiin sovi. Kiinnostuksena moottoripyörät, raskas rokki, kalja ja aromipesä. Miehillä on muutenkin Homma hanskassa ja habituksessa ja maailman yleispelastamista vihreään tyyliin pidetään pellen meininkinä. Selvää skiniainesta. Mikäli pitkätukkainen mies haluaa ehdoin tahdoin välttää skinileiman, suosittelen vaatekerraksi hiphop-housuja sekä kirpparilta ostettua 1970-luvulta peräisin olevaa lepakonsiipikauluksella varustettua mahdollisimman kirjavaa pikkutakkia. Hiustyyli kannattaa viimeistellä lämpörullilla. Kyllä se siitä sitten suttaantuu.

Vielä varusteista: Varustelekan armeijakamppeethan ovat kaljupäisellä, jenkkitukkaisella ja lyhyttukkaisella miehellä selvä merkki skiniydestä, mutta noistakin romppeista saa tiedostavia romppeita jos varustautuu rastatukalla. Kannattaa pitää vaikka sen sorttinen peruukki repussa.

Kun nyt yritän miettiä näitä skiniyden perusvaatimuksia, alan päätyä johtopäätökseen, että skiniyden ehdothan täyttää reilusti yli puolet suomalaisista miehistä. Rohkenenkin esittää kysymyksen: Peitteleekö media skiniongelmaa? Ovatko toimittajat rasisteja?

Skinin näköiset tai semmoiseksi kuvitellut miehet eivät ole ainoita, joitten ulkonäkö on tiedostavien toimittajien mielestä tuomittavaa tai vähintäänkin epämääräistä. Mm. toimittaja Ari Lahdenmäki löysi Jussi Halla-ahon hovioikeusistunnosta jotain epämääräistä ja kuvaili sitä näin:

Yleisössä istui pitkälti toistakymmentä ihmistä, pääasiassa Halla-ahon kannattajia, jokunen sananvapausaktiivi sekä nimellään ja Piraattipuolueen tunnuksella varustettu nuorimies. Kaikkia yhdisti parrakas ja huonoryhtinen olemus, lukuun ottamatta rotevaa miestä, jonka vyönsoljessa oli Suomen vaakuna.
Huonoryhtisyyshän muuttui tosi huonoksi vitsiksi, kun yleisössä olikin selkärankareumaa sairastava mies. Tuskinpa Lahdenmäki tätä tiesi, vaan käytti hyväksi havaittua ”keksinpähän nyt jotakin, kun en muutakaan keksi”-metodia.

Mutta miettimään toi määrittely pistää.

Saako olla parta, jos on hyvä ryhti?

Saako olla huono ryhti, jos ei ole partaa?

Saako olla roteva, jos ei kanna minkäänlaista leijonamerkkiä?

Saako kantaa leijonamerkkiä, jos ei ole roteva?

Onko arabimiehen parta hyvä parta ja suomalaismiehen parta paha parta?

Voiko parta olla yleensäkään hyvä tai paha? Sehän on vain läjä leuasta kasvavia karvoja.

Ohjeistusta kaivataan.

KALJUPÄISIÄ UUTISHAVAINTOJA OSA XIII

1. Laivakahakkaa, valintoja ja aktivismia yleensä

Jos seuraa mitä tahansa Huitsinnevadan Paikallisdemokraattia laajalevikkisempää uutisjulkaisua, ei voi olla törmäämättä tähän Välimerellä tapahtuneeseen laivanvaltausoperaatioon. Ajattelin tuumailla asiasta itsekin jotain. Mitä tulee itse pitkään jatkuneeseen vapaaotteluun israelilaiset vs. palestiinalaiset, niin ihan rehellisesti sanoen en osaa sanoa siitä mitään. Ei riitä tieto, ei ymmärrys. En osaa sanoa, kumpi on väärässä ja kumpi oikeassa vaiko ovatko molemmat oikeassa tai väärässä tai molempia yhtä aikaa vai onko kaiken takana sittenkin Canada.

Se, mikä asiassa kiinnostaa on ihmisten tekemät erilaiset valinnat ja niitten ero siihen, mitä itse pitää kohtuullisen järkevänä.

Ajatellaan lähtötilannetta, eli ollaan kohtuullisen suuressa paatissa merellä matkalla paikasta A paikkaan B. Valtio nimeltä Israel on ilmoittanut, että paikkaan B ei ole menemistä. Jos on seurannut historiaa edes auttavasti, voi tehdä oletuksen, että mikäli Israel sanoo, että paikkaan B ei ole menemistä, niin se ihan oikeasti tarkoittaa sitä.

Siitä huolimatta buli botski jatkaa matkaansa kohti paikkaa B, eikä tarvita suurta Sherlockia ennustamaan, että kohta paikalle ilmestyy myös Israelin laivasto. Paattia kohti lentää helikoptereita ja niistä alkaa laskeutua köysillä joukkoja.

Oletusasetuksena voidaan pitää, että mikäli Israel lähettää joukkoja valtaamaan alusta, niin kyseessä ovat erikoisjoukot. Erikoisjoukot tarkoittavat tässä tapauksessa ihan oikeita erikoisjoukkoja, joitten koulutukseen kuuluu muutakin kuin radalla ampuminen kaksi kertaa vuodessa pelätyllä pienoispistoolilla ynnä uimamaisterin tutkinto. Kyseessä on porukka, joka käskyn saatuaan voi lakaista lattioita suurinpiirtein kenellä tahansa.

Kun erikoisjoukot laskeutuvat koptereista alas, huomataan, että heillä on värikuula-aseet. Eli välitön teurastustyö ei ole pelättävissä. Huomataan myös, että miehillä on kuitenkin holstereissa pistoolit. Oletusasetuksena voidaan edelleenkin pitää, että nämä miehet todella myös osaavat käyttää aseitaan, ja heillä sattuneista syistä voi kynnys painaa liipaisinta olla astetta matalampi kuin esmes vaasalaisella konstaapelilla.

Ns. pelikenttä on nyt asetettu, ja on aika herättää kysymys.

Kuinka menetellä? Näkisin äkkiseltään ainoastaan kaksi vaihtoehtoa.

Menettelytapa 1:

Nostetaan kädet r-a-u-h-a-l-l-i-s-e-s-t-i ylös, jonka jälkeen siirrytään r-a-u-h-a-l-l-i-s-e-s-t-i polvilleen, minkä jälkeen siirrytään r-a-u-h-a-l-l-i-s-e-s-t-i makuulle ja lopuksi viedään r-a-u-h-a-l-l-i-s-e-s-t-i kädet niskan taakse.

Tämän jälkeen odotellaan k-a-i-k-e-s-s-a r-a-u-h-a-s-s-a sitä, tyytyvätkö israelilaiset vain tarkastamaan laivan, vai lyövätkö he porukat rautoihin ja vievät Tel Aviviin putkaan.

Menettelytavan edut: Säilytään hengissä. Saatetaan selvitä ilman vankeusrangaistusta. Mahdollista on, että Tel Avivissa saadaan hiukkasen selkäänsä, mutta se täytynee kestää. Kun mukana on vielä joku ruotsalainen dekkarikirjailija, voidaan pr-syistä säästyä siltä selkäsaunaltakin.

Menettelytavan mahdolliset haitat: Ainakin tietyissä kulttuureissa tällä menettelytavalla voi menettää kasvonsa, mutta koska noudatan huitsinnevadalaista logiikkaa, menetän mieluummin kasvoni vertauskuvallisesti kuin pääni kirjaimellisesti.

Menettelytapa 2:

Jos paatissa ollaan sitä mieltä, että laivaan ei todellakaan tulla, ja paatista löytyy huomattava määrä järeäkaliiberista aseistusta, pannaan lippaat kiinni, vyö syöttäjään, liikkuvat taakse, varmistin päältä ja sen jälkeen aletaan kylvää ympäristöön niin tolkuton määrä lyijyä, että ympäröivän kuutiokilometrin säteellä ei varmasti jää henkiin ketään.

Tämän jälkeen käännetään kippo 180 astetta ympäri, ilmoitetaan konehuoneeseen, että nyt olis sitten aika kattoa, että mitä noista meridieseleistä tosipaikan tullen saadaan irti, ja yritetään vakaasti unohtaa se tosiseikka, että Israelin ilmavoimilla on huomattava määrä erittäin suorituskykyisiä taistelukoneita ja niihin merimaaliohjuksia, jotka ovat varsin käyttökelpoisia mm. laivoja upotettaessa.
Menettelytavan edut: Itse asiassa tämän menettelytavan etuja voidaan miettiä ainoastaan siinä tapauksessa, että paatti allasi on esim. Yhdysvaltain laivaston ohjusristeilijä USS Bunker Hill. Joka tapauksessa vaihtoehto on toteutettavissa ja jatkotilanne riippuu lähinnä siitä, kumpi ns. pissii pitemmälle.

Menettelytavan haitat: Suuret.

Eli näin äkkiseltään, maatiaisjärjen mukaan en keksi oikein muita vaihtoehtoja. Siksi minua tuppaakin ihmetyttämään, että joku keksi menettelytapa kolmosen, eli aletaan huitoa laivaan tulevia joukkoja rautaputkilla ja kekluilla, uskotaan ihan tosissaan, että israelilaiset odottavat sormi suussa että heistä tehdään alatoopia ja sen jälkeen ihmetellään, kun päästiin hengestään.

Voihan tietysti olla, että laivassa ollut Henning Mankell on antanut väärää tietoa, ja paatissa ollut väki on ollut siinä luulossa, että laivan valtaa Ruotsin Poliisi, mutta en ole tästäkään aivan varma. Kyse lienee vaan siitä, että ihmiset tekevät erilaisia valintoja, ja tiettyjä valintoja en koskaan opi ymmärtämään, koska en ole ns. aktivisti enkä ole koskaan viettänyt aikaani ns. aktivistipiireissä.

Mikä se aktivisti oikeastaan on?

Meinaan, välillä luen lehdestä, että humalaiset hörhöt ovat metelöineet ja särkeneet ikkunoita, ja kyseessä on ollut huliganismi. Sitten samassa lehdessä saattaa olla juttua siitä, että humalaiset hörhöt ovat metelöineet ja särkeneet ikkunoita ja kyseessä on aktivismi.

Osaiskos joku selittää tyhmälle eron?

***

2. Uusia oppiaineita

Törmäsin uutiseen, jonka mukaan perusopetusta aiotaan uudistaa. Sinänsä sana ”uudistaa” pistää kylmiä väreitä selkäpieleen, kun olen tottunut sen tarkoittavan yleensä jotain sellaista, että ”Nordea-pankki uudistaa palveluitaan” ts. sulkee 78 konttoria.

Pessimisti ei tietysti pety koskaan, mutta ehkä tuossa uudistuksessa on jostain muusta kysymys. Tuntijaon uudistamista valmistellut työryhmä näyttää haluavan, että aineitten valinnaisuutta lisätään. Tämähän saattaa olla sinänsä ihan hyvä idea, ja sillä voidaan tukea oppilaan vahvoja alueita. Toivottavasti tämä ei joskus tulevaisuudessa tarkoita kuitenkaan sitä, että matematiikan ja äidinkielen voi vaihtaa esim. naamalävistysoppiin ja Suomi-rapin lyriikkakursseille. Jäämme seuraamaan katseella.

Ehdotettu ainekokonaisuus ”kieli ja vuorovaikutus” pistää hieman ihmettelemään. Mitä sillä itse asiassa haetaan? Eikö oppitunneilla itsessään, aineesta riippumatta ole kieli ja vuorovaikutus melko tärkeässä osassa? Eivätkö ihmiset osaa olla vuorovaikutuksessa keskenään ilman, että joku sen heille opettaa? Vuorovaikutinko minä aikanaan koulussa vai mitä minä tein? Kuinka minä voin olla sosiaalialalla töissä, jos minua ei ole opetettu vuorovaikuttamaan? Saattaa olla, että tässä tapauksessa olen vaan pudonnut kehityksen kärryiltä. Tai yksinkertaisesti olen vaan liian vanha.

Vaan niinpä on kärryiltä pudonnut myös tämä työryhmä, kun se seuraavaksi esittää uudeksi oppiaineeksi draamaa. Eikö ne tiedä, että draama on ollut keskeinen oppiaine jo 1970-luvulta lähtien, kun opettajilta vietiin peruskoulun myötä kaikki kurinpidolliset oikeudet. Biologian tunnista saattaa olla draamaa 25%. Matematiikan tunnista 75%. Joskus koulupäivä on kokonaan draamaa, riippuen siitä mitä luokan johtajat eli pahimmat pellet päähänsä saavat. Tietyissä lähiökouluissa draama on pääasiallinen oppiaine. Siitä syystä vanhemmat siirtävätkin lapsiaan niistä kouluista mielellään jonnekin muualle. Opiskelemaan jotain muutakin kuin draamaa.

Saattaa tietysti olla, että työryhmä tarkoittaa jotain muuta draamaa. Liekö teatterista ja sen semmoisesta kyse? Jotenkin vaan koko touhussa on semmonen haju, että kuvitellaan maan menestyvän vain siten, että koulutetaan aina vaan enemmän puhe-, taide-, ja kaiken sortin itseilmaisutyöntekijöitä.

Eikös tässä esityksessä loppulaskussa haeta niille lisää työpaikkoja?

Maski naamaan, näytelmä pystyyn ja Suomi nousuun.

3. Mainos

Suuresti arvostamani Poropoliisi on uudessa lyhyessä ja ytimekkäässä kirjoituksessaan kiteyttänyt mielestäni jotain hyvin oleellista.

Lukekaa, olkaa niin hyvät.