ANTERO LÄRVÄNEN JA AIVOHÄMMENNYKSEN OIREET

- Hyvää päivää, hyvät kuulijat. Täällä Antero Lärvänen Huitsinnevadan paikallisradion ja Huitsinnevadan Paikallisdemokraatin yhteislähetyksessä. Haastateltavana on tällä kertaa Hömpstadin vähänköehkäopistollisen keskussairaalan ylempi aivoräätäli Veikko Vopakki ja haastattelun aiheena on HöVEOKS:n tekemä tuore lisäysehdotus viralliseen tautiluokitukseen. Aivoräätäli Vopakki, voisitteko kertoa hieman tarkemmin näistä lisäysehdotuksista?

- Morjens, Antero ja hyvää uutta vuotta kuulijoille. Kyseinen lisäysehdotus liittyy tautiluokituksen kohtaan F 40 eli pelko-oireiset ahdistuneisuushäiriöt, johon aiomme lisätä kohdan F 40½ eli valtaperäiset sekavuusoireiset ahdistuneisuushäiriöt.

- Tarkoittaako ”valtaperäiset” tässä tapauksessa siis sitä, että näitä kyseisiä ahdistuneisuushäiriöitä esiintyy nimenomaan sillä osalla väestöä, joka on vallankäytön kanssa tekemisissä?

- Nimenomaan sitä se tarkoittaa. Syytä siihen, miksi häiriö keskittyy nimenomaan näihin ihmisryhmiin ei olla pystytty selvittämään, mutta asiasta tehdään jatkuvaa tutkimustyötä.

- Mitä nämä uudet ahdistuneisuushäiriötilat sitten ovat?

- Ensimmäinen todettu ahdistuneisuushäiriötila on biaudet. Tähän tilaan sairastuneella on aggressivisuuden tasolle ulottuva pakkomielle sitoutua johonkin muuhun viiteryhmään kuin siihen viiteryhmään, joka muistuttaa ulkonäöltään häntä itseään. Hän näkee tilansa luonnollisena, eikä hyväksy, että ihmiset sitoutuisivat omaan viiteryhmäänsä. Hän näkee omaan viiteryhmäänsä sitoutumisen tuomittavana toimintana, ja vaatii ihmisiä irtautumaan omasta viiteryhmästään ja tuomitsemaan sen olemassaolon. Kyseessä voi olla jonkinlainen itsensä kieltäminen, sillä henkilön mielestä häneen itseensä nähden huomattavan erinäköiset ihmiset taas voivat, ja heitä tulisi kannustaakin sitoutua mahdollisimman voimakkaasti omaan viiteryhmäänsä. Kyseessä voi olla myös jonkunlainen valkoiseen ihonväriin kohdistuva pelkotila, eikä ole varmaa, uskaltaako biaudetista kärsivä ihminen katsoa itseään peiliin.

- Jos potilaan ongelmana on biaudet, hänellä on vaikeuksia erottaa toisistaan vihan ja rakkauden tunteita, ja pahimmassa tapauksessa ne kääntyvät hänen mielessään täysin päälaelleen, eli hän puheillaan ja käyttäytymisellään julistaa ulospäin voimakkaita vihan ja aggression tunteita, ja mieltää itse toimintansa rakkauden osoitukseksi. Jostain syystä tämä aggressiivinen käytös korostuu liikenteessä, nimenomaan liikennevaloissa, ja varsinkin ihmisten päälaen peittämättömät pyöreät muodot aiheuttavat voimakkaita aggressiotiloja.

- Koska korostunut aggressiivisuus liittyy nimenomaan tiettyihin päälaen muotoihin, on mahdollista, että tämä ahdistusoire johtuu aivojen näkökeskuksen häiriötilasta – tähän viittaa myös valkoiseen ihonväriin kohdistuva fobia – mutta tähän emme saa varmuutta, ennen kuin koehenkilöille kananmunilla ja pingispalloilla tehdyt testit ovat valmistuneet. Joka tapauksessa en suosittelisi tästä ahdistusoireesta kärsiville henkilöille autoilua.



- Voiko tätä tilaa verrata siihen, että mr. Hyde kuvittelee olevansa tohtori Jekyll silloin kun hän on mr. Hyde?

- Kyllä näinkin voi sanoa. Oikeastaan tutkimusaineistomme perusteella voisi tehdä lievän tarkennuksen, eli yleensä ms. ylioppilas Hyde kuvittelee olevansa tohtori Jekyll silloin kun hän on mr. Hyde. Mutta mennäänkö eteenpäin?

- Kiitos, Veikko. Jatketaan vaan. Tämä käy kieltämättä mielenkiintoiseksi. Kaikenlaista vaivaa sitä ihmisten kiusaksi ilmaantuu. Niin kuin ei entiset olisi riittäneet.

- Seuraava häiriötila on halonen. Halosesta kärsivän henkilön oireet muistuttavat pitkälti biaudet-oireita, mutta halosen ominaispiirteenä on tietty aikakäsityksen katoaminen. Tavallaan halosesta kärsivällä henkilöllä on menossa jatkuva ”groundhog day”, eli hän elää aina saman päivän uudestaan ja uudestaan, mutta hän ei itse käsitä tilaansa, vaan mieltää sen normaalina ja mieltää häntä ympäröivän maailman jotenkin vääristyneenä, epätodellisena ja liian nopeasti liikkuvana. Potilas tavallaan katselee ympäröivää maailma kuin nopeutettua elokuvaa, mutta elää mielestään itse normaalitilassa ja ympäröivässä maailmassa on hänen mielestään vikaa, koska se ei asetu hänen aikakäsitykseensä ja hän nimittelee normaalia aikajanaa eläviä ihmisiä erilaisilla halveksuvilla termeillä kuten rasisti tai äärioikeistolainen, vaikka nämä termit eivät varsinaisesti aikakäsityksen häiriöihin liitykään. Mutta hänhän ei itse sitä huomaa.

- On huomattavaa, että halosesta kärsivä ihminen ei elä uudestaan ja uudestaan nykypäivää, vaan jotain päivää melko tarkalleen vuonna 1972. Tämän jälkeistä maailmaa ei ole hänelle olemassa, joten hän esimerkiksi uskoo, että DDR on vielä olemassa ja Vietnamin sotaa käydään edelleen.



- Voiko kyseessä olla siis jonkinlainen dementia?

- No kyllä ja ei, sillä hän ei sinänsä unohda ihmisiä, vaan kokonaisia historiallisia tapahtumajaksoja, eikä hänen lähimuistissaan ole varsinaisesti mitään vikaa, eikä hänen tarvitse välttämättä olla toisten holhottavana. Mutta pisimmälleen edenneenä voi halonen kehittyä tuomiojaksi, jolloin lisäoireena henkilölle tulee pakonomainen tarve haastaa riitaa itseään isompien henkilöitten kanssa ja väittää, että kaikki hänen viiteryhmäänsä kuuluvat henkilöt haluavat myös osallistua riidan haastamiseen.

- Eli pisimmilleen kehittyneenä halonen voi aiheuttaa vaaraa myös muille ihmisille. Oletteko tutkineet vielä muita ahdistuneisuushäiriötiloja?

- Kyllä. Seuraava häiriötila on katainen. Kataisessa on tiettyjä samoja oireita kuin biaudetissa, mutta huomattavasti lievempinä. Aikakäsitys ei kataisesta kärsivällä ihmisellä häiriinny, toisin kuin halosessa, mutta kataisesta kärsivä ihminen menettää kokonaan hahmotuskykynsä lukuihin. Hänelle esim. luvut 1, 1.8, 14 ja 40 eivät eroa mitenkään toisistaan ja tämä tietysti aiheuttaa ongelmia jokapäiväisestä elämästä selviytymisessä. Mikäli kataisesta kärsivällä henkilöllä on henkilökohtainen avustaja, hän voi elää täysipainoista elämää, mutta mikäli hän joutuu esim. työkseen käsittelemään lukuja, varsinkin suuria lukuja, voi tämä aiheuttaa suuria ongelmia niin hänelle itselleen kuin varsinkin muille. Tulee huomata, että tästäkään häiriötilasta kärsivä ei itse tiedosta tilaansa.



- Eli ette siis suosittelisi kataisesta kärsivälle henkilölle pikavippipalveluita.

- Niin no, minähän olen valan tehnyt aivoräätäli ja minun tulisi keskittyä pelkästään potilaan etuun, mutta tässä tapauksessa en panisi pikavippipalveluita pahakseni. Pikavipeillä kataisesta kärsivä potilas sössii lähinnä oman elämänsä, mutta julkisia pikavippejä myöntävä kataishäiriöinen sössii helposti paljon enemmän. Katsos, Antero, kun noitten oireitten lisäksi kataisesta kärsivä ihminen myös kärsii pakkomielteestä, että hänen tulee luopua identiteetistään ja sulautua osaksi jotain suurempaa. Varsinkin valtiollisissa johtotehtävissä tällainen voisi johtaa suoranaiseen maanpetokselliseen toimintaan, vaikka kyse on pelkästään ahdistuneisuushäiriötilasta.

- Niin, kyllähän yleinen etu menee joskus yksityisen edun ohi. Olisihan se aika hurjaa, jos meillä olisi kataisesta kärsivä henkilö vaikkapa pääministerinä. Mutta onko tautiluokitukseen tulossa vielä muita lisäyksiä?

- Itse asiassa useitakin, mutta suurin osa on vielä tutkimusasteella. Mutta yksi meillä on jo saatettu valmiiksi, eli häiriötila, jota kutsutaan nimellä vanhanen. Ja nimenomaan vanhashäiriötilan löytyminen on meillä läpimurto, joka saattaa auttaa näitten kaikkien häiriötilojen, no, jos nyt ei parantamiseen, niin ainakin oireitten lieventämiseen.

- Mikä vanhasesta tekee niin erikoislaatuisen?

- Se, että me tiedämme tämän häiriön syystä ja rakenteesta enemmän kuin muista. Vanhanen esintyy ihmisillä, jotka ovat olleet koko ikänsä ns. vilttiketjua, ja ovat pärjänneet elämässään seurailemalla muita. Heitä voisi verrata niihin koulukiusaajan porukoissa mukana kulkeviin ihmisiin, jotka eivät välttämättä pidä kiusaajasta, mutta ovat mieluummin kiusaajan peesaajana kuin itse kiusattavana.

- Mikäli he voisivat elää koko elämänsä tällä lailla, heillä ei todennäköisesti olisi mitään ongelmaa elämässään, mutta vanhanen puhkeaa, kun tällainen henkilö joutuu odottamatta johtotehtäviin, jotka vaativat enemmän, kuin mihin heidän kykynsä riittävät. Tällöin heillä puhkeaa, ehkä jonkinlaisen henkisen lyhytsulun vuoksi supermiesharha, eli he ovat hetken aikaa mielestään yhdistelmä Urho Kekkosta, John Holmesia ja Nätti-Jussia.

- Harha kestää vain muutamia kuukausia, maksimissaan ehkä vuoden pari, mutta yleensä ehtii vaikuttaa niin, että henkilö on ryssinyt elämänsä, ja siinä sivussa muittenkin elämän pahemman kerran. Mutta olemme havainneet vanhasesta kärsivillä henkilöillä aivojen oman puolustusmekanismin. Henkilö kehittää ennen pitkää itselleen voimakkaita psykosomaattisia kiputiloja, joihin vedoten hän pystyy väistymään tehtävistä, joihin häntä ei olisi alun perinkään pitänyt laittaa. Näin hän pystyy pikku hiljaa ns. siirtymään takavasemmalle, ja hänellä on mahdollisuus palata elämään aivan normaalia ja täysipainoista elämää. Tästä emme vielä ole sinänsä aivan varmoja, sillä monivuotinen seurantatutkimus on kesken. Mutta toivoa on.



- Onko näissä ahdistuneisuushäiriötiloissa mitään yhteistä piirrettä?

- Itse asiassa on. Kaikissa häiriötiloissa esiintyy poikkeuksetta harha, että kärjellään seisova pyramidi pysyy pystyssä, vaikka se rakennettaisiin kilometrin korkuiseksi. Ja harha jatkuu siten, että vaikka pyramidi kaatuisikin, sen rakentamista tulee silti jatkaa, sillä tärkeintä ei ole itse pyramidi, vaan idea pyramidista. Tähän harhaan emme ole pystyneet juuri pureutumaan, sillä se on hämmästyttävän sitkeä, ja sen pienikin kyseenalaistaminen aiheuttaa potilaassa välittömiä tuska- ja aggressiotiloja.

- Kuulostaa hurjalta, suorastaan scifiltä, mutta kun tieto tulee HöVEOKSin ylemmältä aivoräätäliltä, niin pakkohan se on uskoa. Mutta onko näihin häiriötiloihin sairastuneilla minkäänlaista mahdollisuutta parantua?

- Täydellisestä parantumisesta ei voida vielä tässä vaiheessa puhua, mutta oireita – ja muihin ihmisiin kohdistuvaa vaaraa – voidaan lievittää, jos nämä ihmiset vapautetaan valta-asemastaan. Jostain syystä valta-asema pahentaa oireita, tosin emme ole vielä varmoja, aiheutuuko ahdistuneisuushäiriö valta-asemasta, vai saako häiriötila itsessään ihmisen tavoittelemaan valta-asemaa. Mutta niin kuin aikaisemmin sanoin, mikäli ihminen siirtyy suosiolla valta-asemastaan ns. takavasemmalle, on nimenomaan vanhashäiriöstä paranemiselle erittäin hyvä ennuste.

- Entä muut luokkaan F 40½ kuuluvat ahdistuneisuushäiriöt?

- Valitettavasti on todettava, että jos potilaan diagnoosina on biaudet, ei hänellä tämänhetkisen tietämyksemme mukaan ole toivoa. Rakkaudeksi käännetty viha on niin olennainen osa potilaan minäkuvaa, että sen horjuttaminen voisi aikaansaada täydellisen luhistumisen.

- Parantumiseen halosesta ja kataisesta on pientä toivoa. Tietyt toimintaterapeuttiset menetelmät, kuten halonhakkuu ja ojankaivaminen ovat avuksi, sillä niitten kautta potilaalla on mahdollisuus oppia hahmottamaan, että asiat ovat konkreettisesti olemassa, eivätkä ne ole pelkkiä ideoita.

- Tämän jälkeen on halosesta kärsiville suunniteltu tv-terapiaa, eli pikkuhiljaa ruvetaan näyttämään heille vuoden 1972 jälkeisiä uutislähetyksiä, aluksi muutama minuutti kerrallaan. Mikäli halonen on edennyt tuomiojan asteelle, ollaan silloin toivottomassa tilassa. Kataisesta kärsiville ihmisille voidaan lukuja opettaa tietysti normaaleilla hahmottamishäiriön hoitokeinoilla, mutta että pystyisimme puuttumaan kataiseen kuuluvaan suurempaan sulautumispakkomielteeseen, tarvitsemme vielä lisää tietoa ns. inhimillisestä hive mind-ajattelusta.

- Painottaisin, että työssämme on tällä hetkellä tärkeimpänä osa-alueena ennaltaehkäisy. Pyrimme kaikin keinoin selvittämään näitten häiriötilojen puhkeamiseen liittyvät syyt, jotta voisimme auttaa ihmisiä jo häiriötilan varhaisvaiheessa. Lisäksi haluamme selvittää, voivatko nämä häiriötilat tarttua joko kosketus- tai pisaratartuntana. Meillä on vielä pitkä matka kuljettavanamme, mutta olemme sitkeitä, koska kyseessä on vakavasta kansanterveydellisestä ongelmasta.

- Ylempi aivoräätäli Veikko Vopakki, kiitos haastattelusta ja oikein hyvää uutta vuotta. Täällä Antero Lärvänen, Huitsinnevadan paikallisradio, Hömpstad. Toivotan kuulijoille oikein hyvää ja rauhallista uutta vuotta, ja hetk... mittee... ahaa, myös lähetyksen linkkiasemana toimivan Hotelli Yrjöperskeleen respan henkilökunta toivottaa onnen ja menestyksen täyttämää uutta vuotta. No niin, äänimiehet, that´s a wrap. Eiköhän lähdetä hakemaan pitkäripaisesta sopiva määrä asiaankuuluvia ilotulitteita ja sitten lähdetä saunomaan Lällävedelle?

- Eikös niitä yksin tein vois hakea kerralla sopimattoman määrän?

- No jumalauta. Kyllä pienessäkin maassa saa olla suuret volyymit.

MUUALTA POIMITTUA

Eli erään valtesmannin eräs päätös

Tällä kertaa en kirjoita itse juuri mitään, vaan laitan esimerkin siitä, kuinka suomalaiselta mieheltä on viranomaisten toimesta viety hänen lailliset aseensa pois ja millä perusteilla. Kyse on Ase-lehden tuoreimmasta numerosta, nettiversiota siitä ei ole tarjolla, joten juttu on parina kuvaskannauksena. Mukavaa, jos jaksatte lukea, ja tehkää omat johtopäätöksenne.





Itse tekisin muutamia johtopäätöksiä:

1. Jos harrastaa ampumista tai metsästystä tai molempia, ei siitä kannata edes puhua kuin ihmisille, jotka harrastavat ampumista, metsästystä tai molempia.

2. Oikeus diagnosoida korvien välissä olevaa latvalahoa on näemmä jaettu muillekin kuin lääkäreille, ja poliisi ottaa vastaan näitä diagnooseja oikein mielellään ja toimii niitten mukaan.

3. Poliisi voisi ihan rehellisesti ilmoittaa, että meitä ei enää vallitsevan asiantilan vuoksi kiinnosta, eikä edes voi kiinnostaa (Ykä: ymmärrän tämän tavallaan täysin poliisin puolelta) järjen käyttö, vaan meidän on niin kertakaikkisen pakko pestä oikeustoimiset pyllymme niin puhtaaksi, että niitten päältä voisi vaikka syödä. Siksi meidän on pakko ylireagoida. Sori, emme mahda mitään, leipäähän ne meidänkin perheemme syövät.

4. Jos työpaikalla on joku nainen, joka haluaisi työpaikkakiusata jotakin miestä, mutta jolla ei riitä supliikki, järki ja kantti, niin tässähän on mainio keino. Ei muuta kuin ilmiantonappia painamaan, ja joku toinen hoitaa kiusaamisen puolestasi.

Ei mulla oikeastaan tällä kertaa muuta. Hyviä välipäiviä kaikille.

HYVÄÄ JOULUA 2011

Hotelli Yrjöperskeleen respan henkilökunta toivottaa kaikille hyvää ja rauhallista joulua.

ODOTETTAVISSA RAKENTEELLISTA RASISMIA

Yksityisellä sektorilla eräässä yrityksessä eräässä kaupungissa työskentelevä vanha kaverini Herra K kertoi minulle, että hänen firmaansa, niin kuin monta muutakin firmaa on lähestytty seuraavanlaisella sähköpostilla:

***

Hyvä työnantaja,

Yhdenvertaisuuden periaate, niin työelämässä kuin muillakin yhteiskunnan aloilla, kuuluu jokaisen ihmisen perusoikeuksiin. Olemassa olevan tutkimustiedon perusteella syrjintää eri perustein kuitenkin tapahtuu niin Suomen kun muidenkin maiden työmarkkinoilla.

Suomalaisessa työelämässä esiintyvän syrjinnän seurannan kehittämiseksi ja työhönotossa esiintyvän syrjinnän määrän arvioimiseksi Helsingin yliopiston Sosiaalitieteiden laitos toteuttaa parhaillaan Syrjintä työelämässä ja syrjinnän mittaaminen rekrytointitilanteissa -tutkimusta, johon Te olette tietämättänne osallistunut syksyn 2011 aikana. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia rekrytoinnissa tapahtuvaa syrjintää etnisen alkuperän sekä sukupuolen perusteella ravintola-, rakennus- ja kaupan aloilla Suomessa. Tutkimuksen rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö, sisäasiainministeriö sekä Euroopan unionin Progress -ohjelma. Tutkimuksen johtajana toimii professori Karmela Liebkind ja tutkijoina Liisa Larja, Johanna Warius ja Liselott Sundbäck
Helsingin yliopistosta.

Tutkimuksessa käytettiin Kansainvälisen työjärjestön ILO:n kokeellista kenttätutkimusta, ns. situation testing -menetelmää. Kyseessä on tilannetesti, jossa kaksi koulutukseltaan ja työkokemukseltaan mahdollisimman samankaltaista, mutta etniseltä alkuperältään tai sukupuoleltaan eroavaa, kuvitteellista hakijaa hakee samaa työpaikkaa. Vertailemalla haamuhakijoiden keskimääräistä menestystä hakutilanteessa suuressa määrässä työpaikkoja, tuotetaan tietoa etnisyyteen ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän yleisyydestä rekrytoinnissa. Tutkimuksessamme käytettiin menetelmän kahta ensimmäistä askelta (ns. haamuhakijoiden
puhelinyhteydenotot sekä varsinaisten työhakemusten lähettäminen). Viimeistä askelta, työhaastatteluun menemistä, ei tässä tutkimuksessa toteutettu, vaan haastattelukutsuista kieltäydyttiin työnantajille ja muille työnhakijoille koituvan vaivan minimoimiseksi. Menetelmää ei ole aikaisemmin käytetty Suomessa rekrytointisyrjinnän tutkimiseksi, mutta sen avulla on jo vuodesta 1993 asti tutkittu syrjintää muun muassa Ruotsissa, Belgiassa, Ranskassa, Espanjassa, Saksassa sekä Yhdysvalloissa.

Painotamme, että hankkeen päämääränä ei ole yksittäisten mahdollisten syrjintätapausten tutkiminen, vaan yleisen tiedon tuottaminen työhönottotilanteissa mahdollisesti tapahtuvasta syrjinnästä suuren aineiston perusteella. Tutkimushankkeessa haettiin yhteensä yli 1200 avoinna
ollutta työpaikkaa. Valikoitumisenne tutkimukseen perustui sattumaan ja kaikki tiedot, joista Teidät tai yrityksenne/organisaationne on mahdollista tunnistaa, on poistettu aineistosta. Täten Teitä ei esimerkiksi voida tunnistaa hankkeen raportista.

Pahoittelemme tutkimusmenetelmän mahdollisesti aiheuttamaa vaivaa yrityksellenne/organisaatiollenne. Tutkimuksen raportti on luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön kotisivuilla (www.tem.fi) huhtikuusta 2012 lähtien. Mikäli Teillä on kysymyksiä liittyen hankkeeseen tai sen toteuttamistapaan, otattehan yhteyttä.



Kunnioittaen,

Liisa Larja

Projektikoordinaattori

Sosiaalitieteiden laitos
Unioninkatu 37 (PL 54)
00014 Helsingin yliopisto


***

Eli huhtikuussa 2012 on sitten luvassa hätkähdyttävää tutkimusaineistoa suomalaisen yksityisen sektorin rakenteellisesta rasismista, ja tämähän saa tietysti aikaan kaikenlaista avautumista ja julistamista.

Tutkimuksen pääideahan on tietysti saada aikaan sellaisia tutkimustuloksia, että jatkotutkimukset nähdään välttämättöminä, ja täten taataan projektikoordinattoreille jatkossakin siistiä sisätyötä. Mitäänhän se ei varsinaisesti muuta, sillä yksityisellä sektorilla on jatkossakin oikeus palkata töihin ketä lystää.

Tietysti jokunen tiedostava kansanedustaja saattaa tutkimuksesta kuultuaan vaatia, että ns. positiivinen erityiskohtelu ulotetaan lainsäädännöllisin keinoin koskemaan myös yksityistä sektoria. Sen verran optimisti olen, että uskon suurimman osan kansanedustajista kuitenkin tajuavan että yksityinen sektori tekee ne pelimerkit joita julkinen sektori käyttää, ja mikäli yksityinen sektori muutetaan jonkunlaiseksi sosiaalitoimiston maahanmuutto-osaston jatkeeksi, se ei enää välttämättä tahkoakaan niitä pelimerkkejä.

Suomessahan säästetään tällä hetkellä paljon kaikesta jonninjoutavasta niin kuin vaikka vanhustenhuollosta, puolustusvoimista ja poliisista. On kuitenkin ilahduttavaa nähdä, että näille kaikkein tarpeellisimmille toimialoille niin kuin rasismin tutkimukseen vielä riittää rahoitusta.

SELITTELÄÄTIÖTÄ TAI HILJAISUUTTA ODOTELLESSA

Tuolla Belgiassa päin eräs marokkolaismies päätti sitten pilata joulutunnelman kerralla ja teki sen varsin onnistuneesti. Tuloksena kuusi kuollutta ja toistasataa haavoittunutta. Huomattavan nopeasti on mediassa ilmoitettu, että kyseessä ei ollut terroriteko. Kyseessä oli yksittäinen mies, joka oli taparikollinen. Saattaahan se pitää paikkansa, en minä sitä epäile. Sitä vaan hieman ihmettelen, että pitäiskös tässä tuntea olonsa nyt jotenkin turvallisemmaksi? Kun tyyppi meni ja joukkolahtasi ventovieraita ihan muuten vaan eikä profeetan parran kautta.

Kyseessä oli siis tavallinen rikollinen, sanovat. Sattuneesta syystä tunnen joitakin han-suomalaisia tavallisia rikollisia, enkä usko heidän juurikaan eroavan han-flaami- ja han-vallonikollegoistaan. Ja heidän toimintatapoihinsa ei kuulu ventovieraitten ihmisten julkinen joukkolahtaaminen. Ei siksi, että he olisivat erityisen empaattisia, vaan siksi, että se tekee pahaa bisneksille. Kun siinä tapauksessa normaalisti melko kynnetön poliisi vetää kerrankin housut jalkaansa ja ottaa mukaansa aseita minkä vaan vyölle mahtuu.

Eli ei minusta kyseessä ole ihan tavallinen rikollinen. Vaan nähtävästi meidän tulee olla kovasti onnellisia, ettei kyseessä ole mikään ääri-islamilainen terrorismi. Kyseessä on vaan ihan tavallinen maallistunut muslimi, jolla on oma, ehkä meidän tyylistä hieman eroava tapansa selvittää asioitaan. Niin kuin tällä Sellossa ihmisiä tappaneella albaanihäiskälläkin. Ymmärretään juu. Ei nää todellakaan ole mitään ääri-islamisteja. Mikä on, kun ei vaan vieläkään tunnu yhtään turvallisemmalta.

Jään odottamaan, että televisioon ja muuhun mediaan hankitaan viljalti selitteläätiön ja soveltavan spedestetiikan ammattilaisia, jotka selittelöivät, että sehän teki se Breivik silloin heinäkuussa ensin sitä ja sitten tätä ja sillä perusteella nuo Belgiassa tapetut muuttuvat jotenkin kevytkuolleiksi ja haavoittuneillakin tekee vähemmän kipeetä ja koko episodi kannattaa ottaa muutenkin lähinnä hyvänä vitsinä.

Ja selittelöidään myös se, että onhan se ilmiselvää, että tapaus Breivikin kohdalla piti ilman muuta selvittää kaikki miehen todelliset (löytyikö niitä?) ja ennen kaikkea kuvitellut yhteydet, mutta tässä tapauksessa sitä päinvastoin ei tule tehdä, koska kyseessä on kaksi ihan eri asiaa ja päähuoli on se, ettei tämä vaan aiheuta muslimeihin kohdistuvia vihakirjoituksia. Niin ja ne yksityisaseet tulee ilman muuta kaikki takavarikoida.

Toinen vaihtoehto on tietysti se, että asiasta pidetään mediaturvat kiinni kerta kaikkiaan. Sitä osoittaa vaikkapa se, että iltapäivälehtiemme etusivujen ykkösuutiset olivat ne, että Timo Soinin avustaja kuuluu Opus Deihin ja se, että poliisi tutkii jonkun julkkisten hirvijahdin.

Jotenkin sattuvaa on se, että Suomen islamilainen neuvosto on tänään tuuletellut kansanedustaja James Hirvisaaren hovioikeudessa saamaa tuomiota. Imaami Anas Hajjar syytti Hirvisaarta pelottavien, mutta väärien uhkakuvien luomisesta. Ja eihän siinä mitään, asiaahan se. Ei sellaisia uhkakuvia saa luoda. Mutta jos mies luo pelottavia uhkakuvia jotka oikeasti toteutuvat, niin tarvitseeko häntä silloin rangaista?

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ 2011

Suomi-neitomme viettää jälleen vuosipäivää. Lahjathan hän ehti saada valtaapitäviltä jo etukäteen, eli itsenäisyyden päivittämisen maakuntatasolle ja maanpuolustuksen rapauttamisen. Johan siinä yhdelle vuodelle lahjoja onkin. Niin että eihän tää oikein hyvältä näytä ja mieliala tuppaa olemaan välillä aika ankea.

Siitä huolimatta Hotelli Yrjöperskeleen respan henkilökunta uskaltautuu toivottamaan hyvää, rauhallista ja perinteistä itsenäisyyspäivää. Ja ollaan porukalla jatkossakin jääräpäisen, ettei suorastaan rienaavan isänmaallisia.

*

Lisäys pari tuntia myöhemmin:

Maamme valtalehti eli Helsingin Sanomat onnitteli myös Suomi-neitoa omasta puolestaan. Esionnittelijana toimi toimittaja Virpi Salmi. Salmen vuodatushan on sinänsä sitä tavallista, jota pitää julkaista, koska sitä pitää julkaista, sillä muuten sitä ei tulisi julkaistua, mutta täytyy onnitella Salmea siitä, että hän ihan oikeasti keksi jotain uutta, eli:

Kiitos, sotaveteraanit, että saamme rauhassa sotkea suomen kieleen englannin sanoja venäjän sanojen sijaan.
Minunkin mielestäni Suomen itsenäisyys on muutakin kuin käydyt sodat. Samoin ajattelee hyvin moni muukin, vaikka Salmi ei sitä varmaan uskokaan. Mutta pistää miettimään, että näinköhän me oltais noin vähällä neuvostomiehityksestä selvitty? Että kieli vähän rikastuu, ei muuta.

Sinänsä Salmen avautuminen on elävä todiste suomalaisesta menestystarinasta historian kulussa. Suomalaisethan ovat pieni kansansirpale, joka elää hornanperseen leveysasteilla maassa jossa on heikonlaisesti raaka-ainevaroja.

Mutta tuo kansansirpale on työtä tekemällä saanut aikaiseksi niinkin hyvinvoivan yhteiskunnan, että sillä on varaa elättää virpisalmia, joitten ainut lisä suomalaisuuteen on se, että he halveksivat heitä elättäviä ihmisiä ja saavat siitä vielä palkkaa.

Eli tämä kansansirpale on noussut köyhyydestä kovalla työllä hyvinvointiin ja siitä sen seuraavalle tasolle eli maksettuun pahoinvointiin.

Itse pienenä ja älyltäni rajoittuneena ihmisenä mietin, että tuliko tässä jossain vaiheessa luotua hirviö, vai onko tämä asioitten luonnollista kehityskulkua. Vaan pirustako minä siihen vastauksen tiedän, kun olen vain tämmönen Ykä. Lastu laineilla, en muuta.

KALJUPÄISIÄ UUTISHAVAINTOJA OSA XXIV

ELI TARKEMMIN SANOEN KALJUPÄISIÄ KANSANUUTISHAVAINTOJA ts. LISÄÄ VASEMMISTOLAISUUDEN PÄIVITYSTÄ
Meikäläinenhän silloin aikanaan äänesti vasemmistopuolueita, mutta jo aikaa sitten hyppäsi niitten syvästä, laajasta ja leveästä sylistä sameammille vesille, monen muun saman tyyppisen hepun lailla, ja sekös vasemmistopuolueita jurppii. Tai no, onhan se tunnustettava, että eiväthän vasemmistopuolueet varsinaisesti minua kaipaa, mutta vaaleissa annettavaa ääntäni kylläkin.

Tottumuksen voimasta tulee oma vasemmistolaisuuden aste aina aika ajoin päivitettyä, ja tässähän minua auttaa aina valpas Roopen mediaseuranta. Tarkastellaanpa, mitä Kansan Uutisilla olisi minulle tällä kertaa tarjolla. Pääkirjoituksethan ovat oiva tapa seurata lehden tuuliviirin heilahteluja.

1. Hetken aikaa se vaikutti hyvältä

Toinen päivä joulukuuta julkaistu pääkirjoitus on otsikoitu Rasismiin ei ole pakko alistua. Kirjoitus alkaa siteerauksella Wikipediasta:

”Rasismi eli rotusyrjintä tai rotusorto on aate tai toiminta, jossa ihmisten rotuluonteen ja siihen liittyvien fyysisten sekä henkisten piirteiden erilaisuudella perustellaan eriarvoista kohtelua eli syrjintää. Rasismiksi voidaan kutsua myös toimintatapoja ja yhteiskunnallisia rakenteita, jotka johtavat näihin seikkoihin perustuvaan eriarvoisuuteen.”

Ymmärtäisin, että Kansan Uutiset suhtautuu kovin negatiivisesti rasismiin, ja sehän kuulostaa äkkiseltään hyvältä. Samoilla linjoillahan olen minäkin. Minusta on esimerkiksi kovasti rasistista ja muutenkin vistoa toimintaa semmonen, että maassamme ihmisten rotuluonteen ja siihen liittyvien fyysisten sekä henkisten piirteiden erilaisuudella voidaan kiilata tavallisten perunanenien ohi kaupunkien asuntojonossa. Vaikka nämä perunanenät elättävät tätä erilaisuutta.

On myös melko tympeää, että tätä erilaisuutta pitää hankkia maahamme vain nimenomaan sen perusteella, että sillä sillä on ihmisen rotuluonteen ja siihen liittyvien fyysisten ja henkisten piirteitten erilaisuutta. Sekin on pirun tympeää, että tätä erilaisuutta varten kehitellään näille erilaisille suojatyöpaikkoja, joissa keskitytään korjaamaan erilaisuuden itsensä aiheuttamia ongelmia ja näitä sitten esitellään mediassa perunanenille menestystarinoina, joista perunanenien olis syytä ottaa oppia.

Varsin rasistista on minusta myös se, että kun erilaisuus on erinomaisen hyvin edustettuna väkivalta- ja seksuaalirikoksissa, löytyy leegio asiantuntijoita, jotka tilastomatematiikalla selittävät tehdyt rikokset tekemättömiksi tai ainakin merkityksettömiksi. Eikö turpaan saaminen enää teekään kipeää?

Tietysti jurppii sekin, että erilaisuuden hyväksymis-, ihquttamis- ja lisäähankkimisteollisuutta varten on kehitetty suuri koneisto, josta neljäsosa avittaa erilaisuutta, että se saa pysyä erilaisena, neljäsosa kirjoittaa tutkimuksia siitä, kuinka tyhmää kantaväestö on, kun se ei ymmärrä erilaisuuden tuomaa voimavaraa, neljäsosa keksii niin erilaisuudelle kuin rasismillekin koko aika uusia termejä ja neljäsosa selittää julkisuudessa että tää systeemi on ihan välttämätön, muuten joudutaan joukolla helvettiin. Ja nämä neljä neljäsosaahan elättää ne samat perunanenät, jotka elättävät myös sen erilaisuuden. Maassa, jossa kymmeniä tuhansia nuoria on pikkuhiljaa syrjäytymässä yhteiskunnasta kokonaan. Niitä perunanenäisiä sellaisia.

Minusta tuo oli hyvä aloitus, ja ajattelin, että onkohan vasemmisto taas alkanut ehkä ajatella äänestäjiään, mutta ilo meni sitten saman tien ohi, kun hoksasin, että tuon alkukappaleen vasemmalla puolella meikäläistä toljottaa Vesa Puurosen naama. Eli tässähän tarkoitetaan jotain tuiki päinvastaista, joka ei minulle sinänsä ole vielä valjennut, mutta Kansan Uutiset näyttää luottavan edelleenkin siihen, että Vesa Puuronen selittää minulle, kuinka minun tulee rasismista ajatella ja epäilemättä hävetä vanhoja, ei-selitettyjä ajatuksiani. Lehti näyttää olevan vanhoilla linjoillaan.

Vaan tämän jälkeen näyttää taas hetken hyvältä, sillä pääkirjoituksessa siteerataan Kjell Westöä seuraavaan tapaan:

”Vartuin aikana, jolloin julkisessa keskustelussa edellytettiin toisten ihmisten mielipiteiden kunnioittamista – silloinkin, kun tuon toisen mielipiteet erosivat jyrkästi omistani.”

Ja toden totta, meidän rasisteiksi tutkittujen mielipiteet voidaan nykyisin nollata ja mielipiteen ilmaisija voidaan itse julistaa kyseenalaiseksi sen vuoksi, että hän sattuu kyseenalaistajan mielestä olemaan rasistiksi tutkittu, rasistiksi julistettu, amis, juoppo, työkyvyttömyyseläkeläinen, lähiöspede, syrjäytynyt, mielenterveysongelmainen, kuudellatoista eri tavalla tulkittu äärioikeistolainen, peltopelle tai yleensä muuten naurettava henkilö, jonka mielipidettä ei tarvitse ottaa vakavasti. Mikä tapa tietysti on helpointa, sillä näin vältytään perustelemasta, mikä niissä mielipiteissä niin jurppii. Totuushan tekee aina eniten kipeää.

Odottelin hetken, että Kansan Uutiset puuttuu pääkirjoituksessaan tähän, vaan eipä siitä sen valmiimpaa sitten tullutkaan. Taisi sittenkin olla kyseessä se, että joku toimittaja tai poliitikko on lopettanut blogikirjoittamisen, kun on saanut liian purevaa kommenttia. Onhan se nyt ihan /c:stä, että haalariväelle joutuu perustelemaan mielipiteensä. Onhan ne iskulauseet riittäneet ennenkin.

Tämän jälkeen ei pääkirjoitus enää edes lupaile, vaan keskittyy kehittelemään Vesa Puuroselle lisää työtehtäviä. Tässä kun esitellään persujen sisältä löytyvä kaupunkilais- ja maalaisrasistinen siipi. Täähän nyt on pelkkä intro, sillä jopa meikäläisen kaltainen entinen lähiö- ja nykyinen pöpelikköspede ymmärtää, että mikäli asiaa ruvetaan tutkimaan, niin löytyyhän noita siipiä enemmänkin, ainakin nuo:

- kantastadilaisrasistinen siipi
- itähelsinkiläisrasistinen siipi
- Helsingin sudeettisavolaisrasistinen siipi
- kasvukeskusten rasistinen siipi
- taantuvien alueitten rasistinen siipi
- syrjäseutujen traktorimiesten rasistinen siipi
- syrjäseutujen peltihallimiesten rasistinen siipi
- syrjäseutujen palvelualojen rasistinen siipi
- amerikan- ja australiansuomalaisten rasistinen siipi

Ja kun tähän lisätään jokaiseen siipeen vielä sen piilorasistinen versio ynnä ristiintaulukoidut erot näitten siipien rasistisesta nettikäyttäytymisestä, ja jokaisesta tehdään ainakin parin sadan sivun tutkimus, niin siinähän sitä on Puuroselle hommaa aina eläkkeelle asti. Niin no, toisaalta urakka saattaa olla valmis parissakin vuodessa, sillä näissä tutkimusalueissa tieteelliseksi näytöksi riittää tutkijan stetsontuntuma, ja äkkiäkös sitä koulutettu aikamies näppikseltä suoltaa tuubaa tulemaan.

Tämä pääkirjoitus loppuu seuraavasti:

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinikin piti viikko sitten presidenttikampanjaansa esitellessään hyvänä, että rasismista keskustellaan. Hän sanoi oman tilinsä olevan siltä osin puhdas.

Toivottavasti asiaa ei jätetä Soinin oman ilmoituksen varaan. Vesa Puuronen huomauttaa, että Soinin tavassa määritellä rasismi on paljon puutteita tämän omaksi eduksi.

Sehän on alun perin selvää, että niin Puuronen kuin Kansan Uutiset haluavat tavallisen rahvaan osalta jättää asioitten määrittelyn ja yleisen ajattelemisen ns. asiantuntijoille, mutta nyt tätä ruvetaan edellyttämään puoluejohtajiltakin. Siinä mielessä tämä muistuttaa vanhaa SKP-tyyliä, että kanttia ja pokkaa riittää kyllä. Mutta tämän pääkirjoituksen perusteella voin todeta, että tuuliviirin kukko näyttää ruostuneen paikoilleen, eikä minun ääneni tota porukkaa kiinnosta. Mutta katotaan nyt ihmeessä vielä toinen pääkirjoitus, ettei sentään hätiköidä.

2. Kaksi valtiota, kaksi uhkakuvaa

Viidestoista marraskuuta julkaistussa pääkirjoituksessa Kansan Uutiset käsittelee jalkaväkimiinakieltoa. Lehti tekee selväksi saman tien, että tämä jalkaväkimiinakielto on älden ihquu, ja onhan kumma, kun sitä ei ole aikaisemmin saatu aikaiseksi.

Kirjoituksessa hyökätään sitten rypäleaseita vastaan ja ollaan kovasti negatiivisella kannalla siihen, että Suomi niitä hankkisi. Täähän on tietysti ihan pirun loogista, siilä kun Suomi kerran hankki isolla rahalla näitä raskaita raketinheittimiä, niin sitten niihin ei ole saatavilla kuin harjoitusraketteja. Ehkäpä Kansan Uutiset sitten seuraavaksi esittää seuraavaksi suomalaiseksi panssarintorjuntajärjestelmäksi tätä.

Oikeastaan tässä vaiheessa voin lopettaa varsinaisen vasemmistolaisuuden päivittämiseni, ja keskittyä vertailemaan 1980-luvulla ilmestynyttä Kansan Uutisten viikkolehteä ja tätä nykyistä verkkoversiota. Siinä viikkolehdessä oli aika paljon pirunkuriakin ja suoranaista koiranleukailua. Nykyinen versio taas on edistyksellisessä haudanvakavuudessaan itsessään oikea koiranleukamagneetti.

Ajatellaan nyt vaikka tätä miinapääkirjoitusta. Siinähän lehti julistaa näin: Ennen Suomea maamiinat kieltävän sopimuksen ehti hyväksyä 158 maata. Juuri ennen Suomea ehtivät saarivaltio Tuvalu ja juuri itsenäistynyt Etelä-Sudan. Olisivat nyt hitto soikoon vaan kirjoittaneet, että jo 158 maata mukana ja olleet ihan hiljaa siitä Tuvalusta. Minähän en itse ole koiranleuka, vaan semmonen varsin tylsä tyyppi, mutta joku koiranleuka saattaisi tuumia että piru vie, kun kerran Tuvalukin uskaltaa, niin tottahan meidänkin pitää, ja rupeaisi sen jälkeen vertailemaan Suomen ja Tuvalun puolustuksellista tilannetta.

Suomen kohdallahan on tilanne melko pian kartoitettu, sillä meillä on toista tuhatta kilometriä maarajaa sellaisen naapurin kanssa, joka on aika ajoin tulossa koputtamatta kylään, ja joka nykyisinkin tuppaa harrastamaan automatkailua naapurimaissa, ja matkailuajoneuvona ei ole Volga.

Tuvalun tilanne on taas hieman vieraampi, koska maa on Suomesta katsottuna ns. hornan perseessä. Tietysti tilanne on sama toisinpäin Tuvalusta katsottuna.

Tuvaluhan on Tyynellä valtamerellä sijaitseva 129:stä saaresta koostuva saarivaltio. Koska kyseessä on saarivaltio, ei sillä luonnollisesti ole maarajoja minkään valtion kanssa. Näin ollen maahyökkäyksen vaaraa ei ole.

Merinaapureita Tuvalulla on muutama, mm. Kiribati, Salomonsaaret, Fidzi ja Samoa. Ainakaan omaan tietooni ei ole tullut, että Tuvalulla olisi niin pahat ränävälit naapureittensa kanssa, että kyseessä olisi välitön maihinnousun vaara.

Eikä naapureilla ole edes puolustusvoimia. No, Fidzillä löytyy jonkunlainen armeija, mutta kun sen laivasto koostuu yhdeksästä partioveneestä, ja Tuvaluun on matkaa jotain tuhannen kilometriä, niin aika epätodennäköisenä pidän sitä, että fidziläisillä olis kovin suuria valloitushaluja. Varsinkin kun valloitettavaa maata Tuvalusta löytyy kokonaista 26 neliökilometriä.

Entäs Tuvalun oma puolustus? Kuinka paljon jalkaväkimiinoista luopuminen haittaa Tuvalun puolustusta? Laitetaan googleen hakusanaksi Tuvalu ja military, ja katsotaan mitä löytyy.

Tuvalu has no regular military forces, and spends no money on the military.

Eli jalkaväkimiinoista luopuminen ei selvästikään heikennä Tuvalun maanpuolustuksen tilannetta millään tavalla, joten maa voi ihan rauhassa liittyä Ottawan sopimukseen. Vaan kun Tuvalukin kerran uskalsi, niin miksemme mekin.

No joo, eiköhän tota vasemmistolaisuutta tullut taas tällä kertaa päiviteltyä. Pitää kattoa taas tuonnempana. Ja nyt takaisin sameille vesille.

PIENI NÄYTE AJAN HENGESTÄ

Vanha tuttavani Herra X tuolta kaakompaa titasi minulle lehtileikkeen (kiitos X, kavereiden kesken Äks) paikallisesta valtalehdestä evästettynä kysymyksellä että huomaatko, kuinka piru piilee yksityiskohdissa. Ja huomasinhan minä.

Kyse ei sinänsä ole mistään maailmaa kaatavasta uutisesta, onpahan vain erään Arto Fröjdin julkaisema ennakkokirjoitus eräästä tulevasta radio-ohjelmasta. Ohjelman nimi on Sabotaasia ja sodanvastustajia ja kirjoitus on otsikoitu Tamperelainen vastarintanuori muistelee. Siinä käsitellään hepun nimeltä Sakari Selin muistoja jatkosodan ajalta. Heppu päätti sosdem-nuorena ruveta vastustamaan käytyä jatkosotaa ja yhteistyötä Natsi-Saksan kanssa.

Jutun mukaan ohjelmassa mies muistelee, että hän ja toverinsa olivat räjäyttäneet muuntajia Tampereella ja olivatpa yrittäneet räjäyttää saksalaisia sotilaita kuljettaneita juniakin. Kun tässä sanotaan, että yrittäneet, jää johtopäätökseksi että yritykset eivät olleet onnistuneet.

Noin henk.koht. tuumin, että mies on maanpetturi, ja esmes huomattavasti kuuluisampi vasemmistolainen Aarne Saarinen valitsi täysin toisen tien ja taisteli Ässärykmentissä aateveljiään vastaan ja kotiutui useilla kunniamerkeillä palkittuna kersanttina.

Mutta en sinänsä viitsi jänkätä siitä, kuka on maanpetturi.

Enkä sano sitäkään, etteikö tällaisia ohjelmia voisi julkaista. Tokihan niitä voi. Tuokin on osa Suomen historiaa, joten mitä sitä suotta peittelemään.

Mutta se, mikä heikäläistä pistää silmään nimenomaan tässä Arto Fröjdin kirjoittamassa jutussa on loppukaneetti:

Sakari Selin itse on yhä sitä mieltä, että hänen tekonsa eivät olleet maanpetos, vaan oikeita isänmaallisia tekoja.

Oikeusvaltiossa pitää olla mahdollista ajatella näinkin.

Kun ottaa huomioon, että kyseessä on heppu, joka teki oikeita terroritekoja ja yritti tappaa ihmisiä (liekö toteuttaminen jäänyt onnistumatta osaamattomuuden ja toheloinnin takia), ja oikeusvaltiossa myös hänellä pitää olla oikeus ajatella teoistaan, että ne olivat ihan ok, ja ihan julkisesti, niin hieman ihmetyttää se, että mm. Hommaforumille kirjoittajat, kansallismielinen blogirintama ja muut hirviöt eivät nauti tätä oikeutta. Vaikka ne eivät ole räjäyttäneet ketään eikä mitään eikä edes astaloitten kanssa hilluneet. Kunpahan ovat suutaan louskuttaneet. Ja silti ne pitäisi saada seipään nokkaan.

Jos jostain Voiman Pimeälle Puolelle siirtyneestä bloggaajasta tehtäisiin vastaavanlainen radio-ohjelma, siitä tehtävä ennakkokirjoitus menisi jotenkin näin:

Yleisradion ohjelmasarjassa ”Suomalaisen rasismin karut kasvot” on tällä kertaa haastateltavana kansallismieliseksi itseään kutsuva blogikirjoittaja Lärvänt Rytt. Kirjoittaja on blogissaan vuosia lietsonut ksenofobiaa sekä epäluuloa yhteiskuntaa ylläpitäviä rakenteita kohtaan.

On myönnettävä, että Rytt ei ole eläissään osallistunut minkäänlaiseen väkivaltaan, eikä hän blogissaan kehota siihen muitakaan. Hänen kirjoituksensa ovat näennäisen perusteltuja, ja juuri tämä muodostaa suuren uhkatekijän. Kansallismielinen (lue: äärioikeistolainen) aines sisältää huomattavan määrän epävakaista ja impulsiivista ainesta, joka voi hänen kirjoituksistaan löytää perusteen toteuttaa hautomaansa väkivaltaa. Ja on täysin mahdollista, että juuri tätä Rytt haluaa.

Se, että kirjoittaja Rytt vetäytyy tästä vastuusta on vastenmielistä, ja Yleisradion olisi hyvä miettiä, onko tällaisen ohjelmasarjan julkaiseminen perusteltua.

Oikeusvaltiossa sananvapauteen kuuluu aina myös vastuu sanoistaan.

Toi Arto Fröjdin kirjoitushan on siis ihan pikkujuttu vain. Ei se maailman akselia minnekään kallista. Kuvaapa kumminkin pieneltä osaltaan hyvin ajan henkeä. Se, että onko sinulla oikeus, vai kannatko vastuun riippuu aika pitkälle ideologisesta taustastasi. Toisen ideologian kannattajilla on enemmän oikeuksia sanoa kuin toisen.

Oikeus yksillä, vastuu toisilla, mutta joulukuu kaikilla. Antoisaa joulukuuta tämän vihablogin lukijoille. Älkää räjäytelkö muuntajia. Ja olkaa muutenkin ihmisiksi.