Laitetaan edellisen suomalaista turvallisuutta
koskevan postauksen jatkeeksi otteita parista tuoreesta uutisesta jotka eivät
millään muotoa yllätä. Ensimmäisenä uutinen alaikäisten tekemistä
ryöstörikoksista jossa poliisijohtaja Kolehmainen kertoo:
– Vuonna 2022 poliisi kirjasi 6 743
väkivaltarikosepäilyä, määrä kasvoi 27 prosenttia edelliseen vuoteen
verrattuna, Kolehmainen kertoo.
– Mutta merkittävin kasvu on
ryöstörikoksissa mukaan lukien kaiken tasoiset teot. Alaikäisten tekemiä
ryöstörikoksia kirjattiin viime vuonna 944, mikä on 93 prosenttia
enemmän kuin vuonna 2021.
Boldaus oma. Ja sanoisinko, että aika rohkea kasvu. Luonnollisesti
uutisessa ei mainita mitään etnisesti edistyksellisestä rikollisuudesta vaan
heitetään ns. killing joke joka latistaa tunnelman eikä naurata ketään:
– Lasten ja nuorten kautta maksetaan niin
sanottua koronavelkaa. Nuoret eivät käyneet koulussa, heillä ei ollut
harrastuksia, ei ystäväpiiriä, ja sillä tavalla syrjäytymisen kierre paheni,
Kolehmainen kuvailee.
Korona on ihan pirunmoinen tauti sillä se on saanut
aikaan etnisesti edistyksellistä suomalaisiin kohdistuvaa väkivaltaa jo
parikymmentä vuotta ennen kuin se puhkesi Kiinassa. Sitten Kolehmainen jatkaa
samalla linjalla kuin ennenkin:
Kolehmaisen mukaan lasten ja nuorten
tilanne ei ole pelkin poliisivoimin ratkottavissa. Hän itse uskoo vahvasti
ennaltaestävään työhön, johon tarvitaan koko ketjua.
– Tarkoitan tällä sitä, että kodin,
koulun, poliisin, järjestöjen, sosiaali- ja terveyspuolen,
tuomioistuinlaitoksen ja rikosseuraamusviraston pitäisi toimia mahdollisimman
tehokkaasti lasten ja nuorten parhaaksi.
Eli lisää puhetta, lisää analysointia ja lisää
ymmärtämistä. Eli viesti siitä, että jatkakaa samalla linjalla kuin ennenkin.
Me emme tee teille mitään. Huomattavaa muuten on että Kolehmainen mainitsi
sosiaalipuolen mutta ei siihen kuuluvaa lastensuojelua. Todennäköisesti
poliisissakin tiedetään että lakimiesten toimesta täysin hampaattomaksi
riisuttu lastensuojelu ei pysty tekemään asialle yhtään mitään. Kuin
korkeintaan peittämään tilannetta, minkä Kolehmainenkin toteaa:
Kolehmaisen mukaan yksi merkittävä tekijä
on viranomaisten tiedonvaihtoon liittyvien ongelmien korjaaminen. Hän
muistuttaa, että lastensuojelulaki edellyttää viranomaisilta aina parasta
mahdollista lapsen edun mukaista toimintaa.
– Joskus tietojen vaihtoon liittyvät
lainsäädännölliset esteet estävät tämän tehokkaan lapsen asian parhaalla
tavalla hoitamisen, hän toteaa.
Ja tässä hän on oikeassa. Otetaanpa toinen uutinen
Länsiväylästä. Otsikko kertoo paljon:
Poliisi: Jo 14-vuotiaat pyörittävät
Espoossa huumekauppaa – "He ottavat taskusta pussin, jossa on tuhansia
euroja, ja sanovat, että tässä on syy".
Uutinen jatkuu:
Väänäsen mukaan osaa nuorista houkuttaa
nyt katujengi-ilmiö, johon liittyy rikollisen elämän ihannointi, uhkailut,
ryöstöt, solvaukset, alistaminen sekä huumausaineiden käyttö ja myynti.
Luonnollisesti tässäkään uutisessa ei saa sanoa että
ongelma ei välttämättä puhu suomea mutta jotkut mediat osaavat sanoa asian
hienosti kiertäen:
Ryöstöillä ja huumekaupalla hankitaan
statussymboleita, kuten 400–1 000 euron vöitä ja 3 500 euron takkeja, ja
varallisuus tuodaan esiin näkyvästi, Väänänen kertoi.
Ja jopa valtamedia on uutisoinut – sinänsä suorastaan
ihannoiden – kuinka nimenomaan etnisesti edistykselliset tykkäävät koreilla
kalliilla vaatteilla. Uutinen kertoo myös ikävän faktan eli ”Huumausainekauppa
on siirtynyt kadulta nettiin.” Ja se pitää paikkansa. Erilaisilla
älypuhelinsovelluksilla huumekauppa käy yhtä jouhevasti kuin Foodora kuljettaa sapuskaa
asiakkaille. Älypuhelin on huumekauppiaalle suoranainen taivaan lahja.
Itse olen sen verran kyyninen että jos joku haluaa
narkata itsensä hengiltä niin tehköön sen. Mutta huumeitten käyttäjät ovat
vaarallisia erityisesti muille kuin itselleen. Lisää huumeita tietää lisää
väkivaltaa ja molempia tässä lintukodossa on luvassa jatkossakin. Aina
kasvavissa määrin.
Ja tähän juttuun sopii kuvaksi muutaman vuoden vanha
otos siitä kun eräs suomalainen naispoliisi leikkii gangstaa etnisesti
edistyksellisten nuorisorikollisten kanssa:
Herättääkö
luottamusta?