UHRI SYYTETTYNÄ?

Niin mitenkäs se sitten oikein menikään?

Joo, kaksi 15-vuotiasta Espoossa asuvaa etnisesti edistyksellistä tyttöä menivät ja hakkasivat kantasuomalaisen tytön. Kuvasivat kyseiset sankarit sen vielä videolle. Vaan mistä se hakkaaminen sitten johtui? No:

Hakattu tyttö oli mahdollisesti laulanut vääränlaista laulua, missä oli väitetty olevan n-sanoja.

Oikeuden tulisi tällaiseen ottiatuotaan perustuvaan väkivaltaan suhtautua erittäin ankarasti. Niin kuin se on joskus suhtautunutkin. Mutta kuinkas edistyksellisessä Suomessa kävi? Siitä tuli sitten oikeudessa hyvin lievä tuomio ja kun uutista asiasta katsoo niin oikeastaan näiltä hakkaajilta pyydettiin anteeksi. Otteita uutisesta:

Teon taustalta ilmeni rasistista koulukiusaamista, johon opettaja ja koulu eivät olleet puuttuneet.

Kun pahoinpitely eteni rikostutkinnan jälkeen oikeuteen ja syytteeseen pahoinpitelystä, syytetyt esittivät motiivikseen rasistisen kiusaamisen. He kertoivat, että se oli 7.–8. luokalla ollut jokapäiväistä.

Tyttöjen mukaan kiusaaminen oli sisältänyt ”n-sanoja” ja ”rättipääksi” haukkumista. He sanoivat, että heitä oli haukuttu myös heidän uskontonsa vuoksi.

Käräjäoikeus kohdistikin tuomiossaan kritiikkiä myös kyseiseen kouluun.

- Mitään syytä epäillä sitä, etteikö vastaajiin ole heidän kertomansa tavoin mahdollisesti kohdistunut asiatonta kommentointia, mihin ei mitä ilmeisimmin ole myöskään koulun toimesta puututtu riittävän vahvasti ja mihin vastaajat ovat osaltaan syystäkin turhautuneet, oikeus muotoili.

Mitään syytä ei ollut epäillä vaikka mitään näyttöä ei ollut.

Toistetaan: ”ovat osaltaan syystäkin turhautuneet, oikeus muotoili.” Eli oikeus on tuonut takaisin ”ei voinut mieltänsä malttaa-pykälän”, joskin etnisesti edistyksellisesti päivitettynä.

Olihan se näin, kun ne sanoi näin. Vai kuinka? Tulee muistaa, että syytetythän saavat puhua mälkyttää aivan mitä lystäävät ja nämä sankarit ovat osanneet vetää oikeasta narusta joka niille on opetettu ja joka näytti oikeudelle toimivan erittäin hyvin. Vaikka tosiasiahan on se, että jos etnisesti edistyksellisiä oikeasti rääkättäisiin jossain koulussa niin asia olisi ollut valtamedian lööpeissä jo aikaa sitten. Kaiken huippu on tämä:

Pahoinpitelyn kohteeksi valikoitui kuitenkin mahdollisesti väärä uhri.

Mutta mikä oli Iltalehden otsikko asiasta? No tottakai:

Koulu ei puuttunut rasistiseen kiusaamiseen – teinitytöt pahoinpitelivät ikätoverinsa

Pahoinpidellyksi joutunut 15-vuotias tyttö oli mahdollisesti laulanut vääränlaista laulua.

Boldaus ja alleviivaus oma. Kaiken kaikkiaan ei voi välttyä mielikuvalta että tässähän oli itse asiassa tuomiolla rikoksen uhri ja varsinaisen rikoksen tekijät olivatkin niitä uhreja. Koska heillä oli käytössään R-kortti.

Miettikääpä piruuttanne jos asetelma olisi ollut juuri toisinpäin? Olisiko oikeus etsinyt lieventäviä asianhaaroja ja ymmärtänyt teon perusteita? Vai olisiko se tuuminut että nyt ei kuulkaa auta selitykset?

Ja miettikääpä minkälaisen viestin tämäkin episodi antaa suvaitsevais-tiedostavaistomme lemmikeille? Jotka ymmärtävät sen kyllä oikein hyvin.

KÄPPÄUKOT JA TAKAPAJUISUUS

Huitsinnevadan Örnätjärvellä, näinä päivinä…

Perskeleitten omakotitalon pihan grillikodan savupiipusta kohosi häpeämätön pienhiukkasryväs kohti neitseellisiä taivaita ja hetken päästä myös hieman kipinöitä kun tuleen lisättiin puuta. Samanlaiset vihasavut nousivat talon saunan savupiipusta. Polttivat perkeleet puuta samalla manttaalilla kahdessa paikassa yhtä aikaa. How dare you? Oh yes, we dare.

Kodassa istui kaksi niin talossa kuin puutarhassa taatun takuurumaa käppäukkoa eli Perskeleen Ykä ja Lötjösen Eelis. Käppäukot olivat aikaisemmin päivällä olleet toimitsijoina valmistelemassa Huitsinnevadan keskustassa järjestettäviä ”kategorisesti kiistettävän piilovittuilun” sm-kisoja.

Ennakkoarveluitten mukaan vahvin voittajasuosikki oli eräs Iltalehden harjoittelijatoimittaja joka oli kirjoittanut pääkaupunkiseudun kasvaneesta ja aina väkivaltaisemaksi muuttuneesta nuorisorikollisuudesta. Ennakkosuosikiksi hänet oli nostanut kirjoituksensa – joka muutenkin sisälsi mainiota ja asian todellista syytä kiertelevää ottiatuotaa – loppukaneetti:

”Selkeää syytä sille, miksi nuorisorikollisuus saattaa olla keskittynyttä pääkaupunkiseudulle, ei välttämättä ole, mutta erilaisia mahdollisia selittäviä asioita löytyy.”

Huomattavia naurunhörähdyksiä ja peukun nostoja aikaan saanut lause miellettiin vahvaksi voittajasuosikiksi mutta kilpailun päätuomari eli Huitsinnevadan Paikallisdemokraatin päätoimittaja Esko Äng totesi että kyseessä on kuitenkin valtamedian tuotos. Niinpä kirjoitus päätettiin laittaa vuorokaudeksi Huitsinnevadan Vähänvälitystoimiston kusetussentrifugiin joka selvittäisi että oliko kyseessä sormi suussa tehty oikeauskoinen epistola vaiko aito, kategorisesti kiistettävä piilovittuilu.

Ykä ja Lötjönen eivät kuuluneet kilpailun tuomaristoon joten he eivät saunatauollaan käsitelleet asiaa. He aukaisivat grillikodassa mukavassa tulen lämmössä raikkaat ja asenteelliset Tsuhnan Kostot, panivat röyhyämään voimasavuke Bostonit ja Lötjönen totesi:

- Minä sitä olen viime aikoina sottaillut tuota takapajuisuutta.

Ykä kohenteli vähän tulta ja sanoi sitten:

- Jaa. Mutta eikös me interperspirationaalisen käsityksen mukaan jo asuta takapajuisuuden absoluuttisessa nollapisteessä? Eli lihaa syövien, heteroseksuaalisten ja kansallismielisten käppäukkojen ja -akkojen Pinnanmaalla.

- Myöntää täytyy, myöntää täytyy. Mutta minä ajattelinkin ihan oikeaa eikä määriteltyä takapajuisuutta.

- Taidan päästä jyvälle. Jatka.

- Kas kun on kovasti takapajuisia kansoja. Ja sitten takapajuisia uskontoja. No, käytännössä puhutaan siis islamista joka on jostain syystä länsimaisen feministin ylistämä tosiasiallinen naisen helvetti. Mietin vaan sitä, että onko näin että takapajuinen uskonto tekee kansasta takapajuisen, vai…

- …vai onko niin, että takapajuinen kansa automaattisesti valitsee itselleen takapajuisen uskonnon koska se haluaa pysyä takapajuisena? Piru vie. Hyvä kysymys. Tiedäkkös, minä olen miettinyt samaa ja kallistunut vähän sille kannalle, että takapajuinen kansa nimenomaan haluaa itselleen takapajuisen uskonnon. Kun se ei muuta pysty kumartamaan. Kun siitä ei oikein ole sivistyneeksi kansakunnaksi. Eikä se sellainen halua ollakaan.

- Samaa mieltä minäkin. Takapajuisille kansoille sopii se islamilainen ajattelu. Kun suomalainen tyrii, hän ajattelee, että mitä vittua minä tein väärin. Kuinka minä opin tästä? Sen takapajuisen kansan jätkä puolestaan tuumii että kuka teki tämän minulle? Kenelle minä voin kostaa. Tai että tämähän oli Allahin tahto. Ei minun tarvitse korjata tekemisissäni mitään.

- Jep. Voi olla, ja mitä varmimmin onkin että jos kyseiset kansat olisivat omaksuneet kristinuskon niin ensitöikseen ne olisivat repineet Raamatusta pois uuden testamentin ja keskittyneet vanhaan testamenttiin. Sieltä kun löytyy myös varsin rankkaa tavaraa käytännön elämään sovellettavaksi.

Lötjönen otti välillä sakuskaksi Uuden Hyisianan reissulta hankittua hyileipäkeksiä jonka päälle hän laittoi sätkärapusäilykettä. Sitten hän natustaessaan totesi:

- Vaan mehän ollaan Suomessa jos nyt ei takapajuisessa niin takaperoisessa tilanteessa. Täällä tiedetään kyllä oikein hyvin mitkä kansat ja mikä uskonto ovat takapajuisia. Mutta niitä ei saa sanoa takapajuisiksi. Jos takapajuista sanoo takapajuiseksi niin on itse takapajuinen.

Ykä otti sätkärapuhyileipäkeksiä myös ja komppasi:

- Ja näinhän on. Ja tämän järjettömän tilanteen ovat määritelleet ja aikaansaaneet ne täysin turhat ja tarpeettomat ihmiset joita nämä takapajuisiksi tulkitut suomalaiset elättävät. Ja meidän pitäisi hyväksyä se tilanne jossa valhe on totuus. Vaan minkäs muuten luulet olevan seuraava wokelluksen kohde? Se ”kuka pelkää mustaa miestä”-leikki taitaa olla jo sellainen.

- Vaan veikkaanpa että se on Sleepy Sleepers. Kas kun nehän lauloivat vuonna 1975 Saaran Jaava-kappaleessa että ”Yks kinkku sai mutkin muuttumaan, ja nekrujen asioihin puuttumaan ja halpoihin huoriin juuttumaan”.

- Piru vie, totta. Tuplapaha rikos. Ensinnäkin n-sana turboversiona ja oikeastaan bändi kiteytti sen ajan taistolaisuudenkin pähkinänkuoreen. Ja veikkaanpa että Pahkasika-lehtikin joutuu wokelluksen kohteeksi. Olihan niillä 1980-luvun alussa pilakuva jonka tekstinä oli ”Liftausreissun traaginen päätös. Neekeri raiskasi diinarin böögin”.

- Jaahah, eikähän lähdetä saunaan ja otetaan sitä ennen pienet mukit Äkkölämäkölän bönjakkia ja otetaan ne niitten takapajuisten ihmisten kunniaksi jotka elättävät heitä takapajuisiksi haukkuvat ja jostain syystä jalustalle nostetut täysin tarpeettomat kylähullut.

Näin tapahtui ja käppäukot siirtyivät sisälle maassa, jossa oli tapahtunut kylähullujen vallankaappaus. Maassa jossa takapajuisuus oli määritelty välttämättömäksi voimavaraksi ja väistämättömäksi velvollisuudeksi. Onneksi se ei vielä Pinnanmaalla sentään vaikuttanut.

YLPEÄT IDIOOTIT

Kommentoija Voi Aikoja Voi Tapoja lähetti minulle linkin Ylen uutiseen (kiitos hänelle) ja siitä kannattaa tehdä pieni postaus. Uutisessa nimittäin kerrotaan kuinka suomalaiset viranomaiset varautuvat ”hybridiuhkiin”. Tuo hybridi on tietysti näitä nykyajan muotisanoja. Ei se, että Puolaan yritetään köijätä tuhansia geelitukkia ole mitään hybridiuhkaa vaan se on suoranaista vittuilua, vahingontekoa ja lähes sotatoimi.

Vaan kuinkas suomalaiset viranomaiset nyt sitten harjoittelevat tähän hybridijohonkin ts. siihen että Suomeen alkaisi tulla Venäjältä tuhansia geelitukkia elätettäväksi? Harjoitellaanko sitä että rajavartiosto ja sotavaltio pistävät rajan kiinni niin kuin Puolassa?

Kissan paskat.

Viranomaiset varautuvat sen porukan vastaanottamiseen ja elättämiseen. Ja niin kuin lukijakin tietää, se elatus on pysyvä ja lopullinen. Otteita uutisesta:

Ensimmäisenä täytyy saada ihmiset ainakin väliaikaiseen suojaan säältä ja viimalta, kertoo Mira Miettinen, Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksen johtava sosiaalityöntekijä.

Suojatiloiksi valjastetaan ensisijaisesti julkisia kiinteistöjä, kuntien, seurakuntien ja yhteisöjen tiloja. Ihmisten perustarpeista, kuten ruuasta, juomasta ja kännykän latausmahdollisuudesta pidetään huolta. Lasten, vanhusten ja muiden erityisryhmien tarpeet huomioidaan.

Uutisessa haastateltiin vielä ylpeää Euroopan hybridikriisien torjunnan osaamiskeskuksen johtajaa Jukka Savolaista. Tuo termi ”osaamiskeskus” yleensä muuten takaa sen että siellä toivotaan, ei osata. Liittyy kaikille yhteiskunnan alueille. Mutta mitäs kyseinen häiskä ylpeästi sanoikaan:

Siirtolaistilanteen harjoitteleminen lähettää Savolaisen mukaan viestin, ettei Suomeen kannata kohdistaa hybridivaikuttamista.

– Jos pystymme näyttämään, että Suomella on kyky toimia tilanteessa suuremmin häiriintymättä, ei sellaista kannata Suomen kiusaksi järjestää.

Suomennettuna:

Niin suurta elätettävien määrää te ette pysty lähettämäänkään, ettemmekö me voisi ottaa niitä vastaan.

Ei kai tässä auta kuin toivoa ettei muuan Putin päätä alkaa vittuilla Suomelle. Toisaalta Putin on väkivaltakoneiston kasvatti, realisti ja pragmaatikko. Ehkä hän ajattelee että suomalaiset näyttelevät niin järkyttävän tyhmää että ei kai ne juoni jotakin?

Älä huoli, Vladimir. Ei ne mitään juoni. Ne on ihan oikeasti noin typeriä. Ne ovat saaneet siihen yliopistokoulutuksen.

Hankkikaa hei äkkiä tuo Syvä Joki-leffan banjopoika Suomen pääministeriksi. Hän hoitaisi pestin aivan varmasti paremmin.

HULLUUS JA PAKKOMIELLE

Pahalaatuiseen interperspiraatioon ylpeästi sairastunut hallituksemme näyttää jälleen kertaalleen mistä kana pissii ja kenenkä päälle. Pakolaiskiintiön nosto ei tietenkään riittänyt vaan nyt hallitus aikoo sitten laillistaa ainakin kolmen tuhannen Invaasio 2015:n myötä Suomeen notkumaan tulleen jätkän notkumisen myös tulevaisuudessa.

Kyllä, kyseessä ovat ne jätkät jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen kerta toisensa jälkeen ja tehneet uuden hakemuksen välittömästi. Kustantajana ovat ne ihmiset joiden päälle kana pissii.

Kyse ei ole enää mistään ”kansainvälisistä sopimuksista” eikä ihmisoikeuksista. Kyse on vain pakkomielteestä saada Suomi täyteen kehitysmaalaisia – mieluiten miespuolisia – elätettäviä. Samalla romutetaan loputkin suomalaisesta turvapaikkajärjestelmästä. Viesti on selvä. Tänne voit tulla, tänne voit jäädä, ja typerä suomalainen kustantaa elatuksesi.

Täydellinen sisäänheittotuote.

Tässä näin lyhyesti tällä kertaa. Mitäpä mielettömyyteen sen enempää kommentoimaan.

WALLANKUMOUS SYÖ LAPSENSA

Edellisessä postauksessa mainittu wokeltava ooppera-aaria jatkuu edelleen. Niin kuin tiedetään, nämä wokeltajat ovat asiassaan äärimmäisiä puritaaneja ja vahtivat toisiaan vielä tarkemmin kuin meitä vääräuskoisia. Luopion aseman saa hyvin helposti ja sellaista vihataan ankarasti. Yksi puritaanisimmista wokeltajista on tämä Rasmus-järjestö, joka aika ajoin muistuttaa suljetulta osastolta karanneiden kokoontumisajoa. Kyseisen orkesterin toiminnanjohtaja Ossi Mäntylahti teki sitten pahimman mahdollisen virheen eli puhui hieman järkeä:

Samaan aikaan kuitenkin on alkanut ilmentyä esiintymiä termistä ”ruskea”. Esimerkiksi ”ruskeat tytöt”. Olen itse ymmärtänyt tämän tarkoittavan about samaa kuin termi ’musta’, sillä oikeasti ’mustat’ ovat ruskeita.

Renaz Ebrahimin (kuvassa) ja Esko Valtaojan välisen yhteenoton jälkeen minulle kuitenkin selvisi, että tämä ”ruskea” onkin poliittinen termi ja tarkoittaa about kaikkia ei-etnisesti kantasuomalaisia pellavapäitä. Siis ainakin jos kysytään henkilöiltä itseltään.

Totanoin, öh. Ei. Tässä ei ole enää mitään järkeä.

Eivät ihmiset voi itse määrittää itseään vapaasti mihinkään etniseen tai kulttuuriseen ryhmään.

Ja sehän ei oikeauskoisten keskuudessa käynyt päinsä, joten:

Rasmus ry:n hallitus on päättänyt terminoida allekirjoittaneen toiminnanjohtajuuden tämän kirjoituksen perusteella. Tämä on tapahtunut allekirjoittamatta kuulematta, mutta eipä tälle hirveästi tarvetta ole. En jää itkemään tapahtunutta. Ja seison jokaisen kirjoittamani sanan takana kuten aina ennenkin. Quod scripsi, scripsi.

Sen verran asiasta on hyvä kertoa julkisesti, että toiminnanjohtaja rinnastuu toimitusjohtajaan. Ei ole mitään jäähdyttelyaikaa. Asia siis astuu voimaan välittömästi.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, minkä kanssa olemme tekemisissä. Jos tämä lauma saa jatkaa mellastustaan, niin pian hyväksyttävää ei ole kuin turvan kokonaan kiinni pitäminen. Kunnes joku hoksaa senkin olevan vihavaikenemista.

Sinänsä tällaiset episodit ovat hyvästä koska ne saattavat jopa aukaista ihmisten silmiä. Mutta kansalaiset/medsmörgare, muistakaa että sekä poliittinen eliitti että valtamedia nöyristelee tuon porukan edessä. Eikä uskalla sanoa että kyseessä on vain ansiottomasta vallastaan juopunut hysteerikkojen lauma. Hirviö on laskettu irti ja se voittaa, jos pysäyttäjiä ei ole.

Ranskan vallankumouksen malliin!

Kiitos Qroquius Kadille vinkistä.

YRITYS, EREHDYS JA UUSI EREHDYS

Sehän ei ole lukijalle varsinainen yllätys että naapurimaamme Ruotsi on totaalisessa kusessa nimenomaan etnisesti edistyksellisen väestönsä kanssa. Jopa Yle julkaisi asiasta jutun, mutta minkälaisia olivat jutun johtopäätökset ja lupaavatko ne ehkä Suomeen parempaa? Käydään hieman läpi:

1. Poliisi ei pysäyttänyt rikollisia ajoissa

Epäilemättä ei pysäyttänyt sillä niin Ruotsin kuin Suomen poliisin toimintatavat ja valtuudet ovat suunnattu yhteiskuntaan jossa asuu vain kantaväestöä. Siihen yhteiskuntaan ne riittivät kyllä. Mutta humanismin supervallaksi itseään kutsuva Ruotsi otti epistolakseen sen että tulijatkin ovat ruotsalaisia ja toimivat niin kuin ruotsalaiset vaikka hyvin on huomattu että se ei pidä paikkaansa.

Onko Suomi oppinut tästä?

Ja paskat, sanoisi käppäukko ja hei, minähän olen sellainen, joten miksen sanoisi. Tsuhnan helvettiin minä joudun kumminkin. Rivipoliisi tietää ongelman ja sen syyn mutta poliisijohto kikkailee termeillä eli toteaa että ei niitä järjestäytyneitä jengejä ole joten ei mitään hätää. Joskaan tuon kikkailun seurauksena tuontiväkivalta ei tee yhtään vähemmän kipeää vaikka se jatkuvasti kasvaa.

2. Rangaistukset ovat olleet lepsuja

Epäilemättä näin. Entäs Suomessa? No, nuoren – kansallisuudestaan riippumatta – rikollisen on lähes mahdotonta saada ehdotonta tuomiota sillä Suomessakin rikollinen – varsinkin nuori sellainen – mielletään pahoinvoivaksi uhriksi joka tarvitsee apua. Hänen uhreistaan ei ole niin suurta lukua.

3. Ruotsi jätti maahanmuuttajat yksin kurjistuviin lähiöihin

Tämähän on se tyypillinen selitys jossa syy kaadetaan kantaväestön niskoille. Ja unohdetaan tietoisesti että erityisesti Afrikasta ja lähi-idästä – elätettäväksi – tulevat ihmisryhmät nimenomaan haluavat eristyä omiin etnisiin enklaaveihinsa. Jossa he voivat muokata sen enklaavin lähtömaansa näköiseksi ja käydä siellä omia pieniä lähi-idän ja Afrikan tyylisiä sisällissotia kaikessa ”rauhassa”.

Muistutetaan että yhteiskunta koostuu ihmisistä, ne tekevät sen itsensä ja kulttuurinsa näköiseksi ja kyseisen asian ääneen sanomisesta on Suomessa eräs Mikko Ellilä saanut oikeustuomion. Onko Suomi oppinut Ruotsin virheistä? Eihän toki. Virallisen näkökannan mukaan jokainen tänne elätettäväksi tullut etnisesti edistyksellinen on pohjoismainen lällydemari. Ja muistutetaanpa eräästä opetusvideosta vuodelta 2015. Innokkaat suomalaiset naiset asialla. Wippajei!

4. Ruotsalaiset ovat vähätelleet ongelmia

Pitää paikkansa. Tai ne ovat kieltäneet ongelman olemassaolon ja siitä puhumisen. Onko Suomessa toimittu viisaammin? Vai onko ongelmasta puhuminen täälläkin kielletty? Vapaavalintainen vastaus tuohon:

________________

5. Viranomaiset ovat jumiutuneet byrokratiaan

Pitää paikkansa mutta niin Ruotsissa kuin Suomessa on valtava määrä maahanmuuttoteollisessa kompleksissa toimivia täysin tarpeettomia suojatyöllistettyjä. Eihän heitä voi laittaa kortistoon vaikka tiedetään, että he ovat omalta osaltaan pitämässä yllä elatus- ja väkivaltahirviötä.

6. Väkivalta on lisännyt väkivaltaa

Tämä toteamus kuuluu sarjaan ”no olis kai tää muutenkin ymmärretty”. Mutta toisaalta voidaan todeta lisäksi että pakolliseksi normiksi muuttunut alistuminen myös lisää väkivaltaa. Se väkivalta vaan on sitä yksipuolista väkivaltaa.

Suomella olisi – ja olisi jo kauan aikaa ollut – mahdollisuus tehdä johtopäätöksiä Ruotsista ja sen tekemistä virheistä. Ryhtyä ehkä jopa toimenpiteisiin. Ruotsihan oli aikanaan tavallaan kuin Milka elokuvassa Milka: Elokuva Tabuista eli ”äiti, sie et kertonut miulle tätä”. Ruotsi ei tajunnut, kuvitteli väärin, yritti ja erehtyi. Erehdystähän ei tietenkään voi korjata jos ei tunnusta erehtyneensä.

Suomi voisi oppia Ruotsin erehdyksistä ja todeta sen tärkeimmän eli ”jos maahan kuskataan suuri määrä elätettäviä Afrikasta ja lähi-idästä, niin ne muuttavat maan Afrikaksi ja lähi-idäksi”.

Mutta puhutaanko Suomessa tästä? Ollaanko oppimassa toisten virheistä? Onko ongelma tunnistettu ja tunnustettu? Vai kiinnostaako ehkä jokin muu? Toki kiinnostaa. Se jokin muu. Ajan henkeä kuvaa ehkä parhaiten tämä viimeisin woketusepisodi:

Niin muuten, kuinkas paljon vaaleampi tuo Esko Valtaoja on kuin kuin kyseinen turvattomuutta tuntenut Renaz Ebrahimi? Ei taida edes Tikkurilan värikartta auttaa.

Näissä superjärkyttävissä, epämukavissa, epäsensitiivisissä ja turvattomissa merkeissä toivotan lukijoille hyvää alkavaa viikkoa maassa, joka asiakseen tahtoo tehdä kaikki Ruotsin virheet ja nostaa ne vielä kyseenalaistamattomaksi itseisarvoksi. Maassa, jossa tuontiväkivalta ei ole ongelma mutta N-sanan käyttö on.

PETOS JA OIKEUS

Tässäkin blogissa on aikanaan kirjoitettu tapauksesta jossa naimisissa oleva nainen levitti säännöllisesti jalkansa toiselle miehelle, tuli tälle miehelle raskaaksi ja petetty aviomies joutuu maksamaan toisen miehen lapsesta ruokkoja aina 18-vuotiaaksi saakka. Eli härskiä toimintaa ja käsittämättömiä pykäliä.

Nyt asia jatkuu sillä Aleksi Valavuori ja Arman Alizad ovat rikostutkinnassa siksi, että he ovat ohjelmissaan puhuneet naisen sikailusta ja miehen oikeusmurhasta julkisesti. Epäilemättä koko masurkka on mennyt Suomen lain mukaisesti, mutta jotenkin koko asia sotii omaa oikeustajuani vastaan.

Naisen sikailu on sallittua. Naisen sikailusta julkisesti puhuminen on rangaistavaa. Ja mies maksaa naisen sikailun viulut. Kai se on sitä paljon mainostettua tasa-arvoa.

ALISTU. OLET VOIMAKAS

Valtamediahan pitää jatkuvasti yllä sitä ”maailma, tai ainakin Suomi ilman rajoja”-kampanjaansa ja etsii epistolaansa tukemaan kaikenkarvaisia tutkijoita yliopistomaailman kuplasta. Kampanjaan kuuluu tietysti se, että Valko-Venäjälle köijättyjen elintasosurffareitten tulisi vapaasti antaa tulla rajan yli, sieltä Saksaan ja sieltä sitten, niin, mihinkähän. Tuoreena esimerkkinä Helsingin Pravda joka otsikoi:

Tutkijat ihmettelevät Niinistön huolta EU:n kyvyttömyydestä pistää ”kova kovaa vastaan” – ”EU:n heikkoudesta ei pidä syyttää unionin arvoja vaan sitä, ettei se sitoudu noudattamaan niitä”

Euroopan unioni korostaa kansainvälisessä politiikassa ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota. Unionin oma maahanmuuttopolitiikka kuitenkin rikkoo ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia.

Kansainväliset sopimukset huudettu vaikka se Geneven sopimus ei mainitse elintasosurffareista yhtään mitään. Minkä muuten Helsingin Pravdankin toimittajat kyllä oikein hyvin tietävät. Mutta faktojen ei anneta pilata hyvää läppää joten jälleen on kaivettu esille ”asiantuntijoita”. Ensimmäisenä professori Reetta Toivanen Helsingin yliopistosta joka loihelausuu:

En allekirjoittaisi sitä, että demokraattiset vallankäytön keinot näyttäytyisivät heikkoina.

Kansakunnan näkökulmasta demokraattinen hallinto näyttää huomattavasti vahvemmalta kuin autoritaarinen hallinto. On myös hassu ajatus, että demokraattiset arvot olisivat jotenkin pehmeitä. Demokratia on hallintomuotona vaikea ja perustuu kovaan kilpailuun.”

Toivanen ei ylipäänsä näe, että tilannetta Puolan rajalla voisi parantaa ”kovalla kovaa vastaan”.

Suomessa muuten oli ihan demokraattinen hallinto kun se pisti kovan kovaa vastaan vuonna 1939. Ei tuo asia ole mitenkään on/off vaikka kyseinen akateeminen suojatyöläinen niin väittääkin. Demokraattisella valtiolla on oikeus puolustaa itseään. Mutta asiaa komppaamaan on löydetty kansainvälisen oikeuden professori Magdalena Kmak Åbo Akademista:

Näkisin, ettei EU:n heikkoudesta pidä syyttää unionin arvoja vaan sitä, ettei unioni sitoudu noudattamaan niitä.

Kmakin mukaan Euroopan unionin tulisi rakentaa turvallisia reittejä hakea turvapaikkaa. Ja ennen kaikkea jäsenmaiden ja kansalaisten tulisi arvioida, haluavatko he muuttaa nykyisiä sopimuksia vai noudattaa niitä.

“On mietittävä, ovatko demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate meille tärkeitä arvoja vai jotain, mihin emme halua sitoutua, kun rajoillamme on ihmisiä.”

Eli viesti on selvä. Maa on silloin voimakas kun se alistuu. Silloin, kun se antaa rajattoman pääsyn elintasosurffareille. Pääsyn ikuisen elatuksen piiriin. Alistuen samalla siihen, että sen mukana se saa kaupan päälle käsiin räjähtävän väkivalta-, seksuaali- ja huumerikollisuuden. Ruotsi on tämän ajattelutavan mukaan äärimmäisen voimakas valtio. Siellähän murhat ja räjäytykset eivät ole enää vika, vaan ominaisuus.

Noitten kahden ”asiantuntijan” ajattelumaailma kiteyttää hyvin nykyisen yliopistokuplan. Eli on aivan sama, vaikka asiat menisivät käytännössä päin helvettiä kun ne vaan menevät teorian mukaan oikein.

Alistu. Antaudu. Silloin olet kaikkein voimakkain.

Näin sanoo tutkija. Ja tutkijaa täytyy uskoa.

Sillä onhan hänellä sama ruokkija kuin elintasosurffarillakin.

Sinä.

KALJUPÄISIÄ UUTISHAVAINTOJA OSA CXLIX

1. Anerahat elävät ja voivat hyvin

Siellä Skotlannin Glasgowssa pidettiin sellaiset yksityissuihkareitten kokoontumisajot ja puhuttiin siellä jotain ilmastostakin. Se, mikä hotellin respassa pisti eniten silmään oli anerahat eli kankkulan kaivo eli kehityskyvyttömät maat joita nykyisin jostain syystä kutsutaan kehittyviksi maiksi. Eli jo tähän asti siihen kankkulan kaivoon on päätetty tunkea 100 miljardia dollaria vuosittain mutta nyt summa pitäisi kaksinkertaistaa.

Mitä se vaikuttaa Suomeen? No:

Suomi on päättänyt kasvattaa ilmastorahoitustaan ja on sitoutunut tukemaan kehittyvien maiden ilmastotoimia 900 miljoonalla eurolla vuosina 2020-2025.

Suomen ilmastopaneelin epistolanjulistaja Markku Ollikainen selitti – hänen mielestään – syyn:

Kyllä kehittyvissä maissa tuo ilmastorahoitus ja lost and damage, eli vahingot ja niihin liittyvät asiat on varmasti suuri tyytymättömyyden kohde.

Tämä on katkerampi teema pienten saarivaltioiden ja Afrikan maiden osalta, Ollikainen sanoo.

Lukijakin tietää oikein hyvin mitä erityisesti Afrikkaan lapioidut lukemattomat miljardit ovat saaneet aikaiseksi viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Eli eivät mitään, muuta kuin vaurautta vallassa olevalle porukalle joka vaihtuu aika ajoin. Voisi kysyä, että mahtaisiko tämä  ”lost and damage” johtua ilmastokysymyksien sijasta näitten maitten kyvyttömyydestä saada aikaaan toimivia yhteiskuntia ja se olisi jopa näiden yhteiskuntien oma vika?

Niihin yhteiskuntiin on lapioitu järjetön määrä rahaa viimeiset viisikymmentä vuotta. Suomi – joka oli vuonna 1917 ääriköyhä maatalousmaa – rakensi itsensä samassa viidessäkymmenessä vuodessa rauhalliseksi ja hyvinvoivaksi maaksi. Ilman minkäänlaista kehitysapua. Olisiko niin, että yhteiskunnat koostuvat ihmisistä ja ovat heidän näköisiään?

Ja muistutetaan siitä asiasta jossa tässäkään hyvesignaloivassa rahantörsäämisessä ei kertaakaan mainita. Jep. Näitten maiden väestöräjähdys. Joka ei edelleenkään tunnu olevan minkäänlainen ongelma.

Aneraha elää ja voi hyvin. Nykyisin tosin anerahan antajat eivät anna sitä enää itse, vaan maksattavat sen toisilla. Nostaahan se egoa sekin.

2. Samaan aikaan Suomessa

Niin, kun siitä toisten – eli tavallisten suomalaisten – pakolla maksamasta anerahasta puhutaan. Laitetaan tunnelmakuva bensikseltä Helsingistä:

Suomi ei elä ilman liikennettä ja vallassa olevat hurmosuskovaiset haluavat tuhota sen. Tajuamatta mitä se saa aikaiseksi.

3. Poliisin apukoulu

Sehän ei ole lukijallekaan minkäänlainen yllätys että sisäministeriöllä on valtava ja jo vuosia kestänyt kiima saada Suomeen kehitysmaalaisia poliiseja. Kiima jatkuu ja nyt ollaan kehittämässä ohituskaista:

Poliisiammattikorkeakouluun valmentava koulutus vieraskielisille (nro 703035)

Kuvaus

Valmentavan koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pääsykokeissa vaadittavat tiedot ja taidot (ml. korkeakouluopinnoissa vaadittavan suomen kielen taidon), jotta voi läpäistä Polamkin pääsykokeet ja aloittaa opinnot Poliisiammattikorkeakoulussa.
Toissijainen tavoite on järjestyksenvalvojan kurssin suorittaminen, joka mahdollistaa työllistymisen yksityiselle sektorille turva-alan työtehtävissä.

Poliisin työkentällä on tarvetta vieraskielisille poliiseille. Valmentavalla koulutuksella pyritään vastaamaan tähän tarpeeseen vahvistamalla vieraskielisten työnhakijoiden valmiuksia suoriutua Poliisiammattikorkeakoulun pääsykokeista ja sitä kautta työllistyä poliisiksi.

Lisätiedot

KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ

Koulutuksen kohderyhmänä ovat ensisijaisesti alalle soveltuvat työttömät ja työttömyysuhanalaiset vieraskieliset Suomen kansalaiset, jotka ovat työnhakija-asiakkaana TE-toimistossa tai kuntakokeilussa.

Sisäministeriö tekee kaikkensa, että tavallisen suomalaisen arvostus suomalaista poliisia kohtaan romahtaa. Mutta taitaa olla niin, että sisäministeriötä ei kiinnosta, mitä tavallinen suomalainen ajattelee.

Hotellin respassa muuten veikataan että seuraava askel tällä aloitetulla tiellä on niiden kielitaitovaatimusten ja muidenkin osaamisvaatimusten olennainen heikentäminen. Tuleehan suomalaisen totella poliisiunivormua kantavaa häiskää vaikkei ymmärtäisi, mitä hän sanoo. Siitähän on päätös.

Mitenkä on, kansalainen? Tuntuuks turvalliselta?

Suomi ei tarvitse vieraskielisiä poliiseja vaan hallitusta joka karkoittaa vieraskieliset rikolliset maasta. Samoin kuin pelkällä suomalaisten maksamalla sosiaaliturvalla elävät.

LUVASSA HÖLMÖLÄN TOINEN KIERROS

Eli huikea Suomi-kuva maailmalla

Uutisotsikot ovat usein pelottavia. Tämä otsikko on hyvin pelottava:

Sekä nykyisen että sitä edellisten hallitusten (joissa mukana oli myös oppositiopuoluetta leikkivä kokoomus oppositiojohtajaa leikkivän Petteri Orpon johdolla) rakentama Suomi-kuva on täydellisen onnistunut.

Eli: Tuolla pohjoisessa on hyväuskoisten nenästävedettävien onnettomien typerien tollojen maa. Mennään veikkoset sinne porukalla. Ikuisen elatuksen piiriin. Ja vaikka me tehtäisiin siellä ihan mitä tahansa niin ymmärtäjiä löytyy eikä maasta tarvitse poistua. Pannaan vaikka viides valituskierros menemään. Meille kustannetaan lakimiesten palvelut. Kas kun mehän ollaan siinä typerysten maassa käveleviä solidaarisuuspokaaleja.

Nuo heput saattavat tuumia että ovatkohan ne suomalaiset noin typeriä jo syntyessään vai käyvätkö ne siihen jonkun kurssin?

VANHAT KEINOT, JOTKA EIVÄT TOIMI

Jopa poliittinen eliittimme on alkanut tajuta että Suomi on tuontitavararikollisuudessa Ruotsin tiellä tosin tosiasiassa se ei tee asialle mitään. Miksi tekisi, koska se on itse saanut sen aikaiseksi? Ja varmasti se yrittää pian haudata koko asian valtamedian tuella esmes jollain uudella persuskandaalilla koska juuri se itse on ollut aiheuttamassa tilannetta. Hallitus – ja erityisesti muuan sisäministeri – yrittää tarjota keinoja joista saa kuvan että niillä pyritään vaikuttamaan johonkin muuhun kuin itse asiaan eli aselakien kiristämiseen.

Tiedostavaiston yksi tähtäinkohde ovat aina olleet metsästys- ja ampujaharrastus. Siksi kyseisen sisäministerin ehdotus aselain kiristämisestä on varsin kylmäävä. Sen sisältöä ei vielä tiedetä mutta uutisoinnissa puuttuu yksi oleellinen pointti eli ”tavallisten lainkuuliaisten suomalaisten aseenomistajien elämää ei tulla esityksellä häiritsemään millään muotoa”. Kas kun tavalliset suomalaiset eivät leiki aseittensa kanssa gangsteria eivätkä gangsterit tai wanna be-sellaiset leiki laillisilla aseilla.

Ja Suomessa on kyllä jo olemassa lainsäädäntö laittomia aseita kohtaan. Niitten hallussapidosta voi saada kaksi vuotta vankeutta. Törkeästä ampuma-aserikoksesta voi saada neljä vuotta ehdotonta. Käyttäkää sitä rangaistusasteikkoa ja jättäkää tavalliset ihmiset rauhaan.

Jäädään seuraamaan ja tiedetään että suomalaiset aseenomistajat ovat vihervasemmistolle herrasta perkeleestä.

Mutta muistutetaan myös siitä, että näennäisoppositio kokoomus arvostelee hallitusta tuontirikollisongelmasta ja tarjoaa lääkkeeksi, mitä? No, antaa Petteri Orpon kertoa:

Ensimmäinen askel on hänen mukaansa se, että nuoret saadaan pois kadulta.

– Syrjäytymisvaarassa olevan, erityisesti maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat suurimmassa riskiryhmässä ajautua tähän kierteeseen ja jengeihin. Me tarvitsemme laaja-alaista viranomaisyhteistyötä, sosiaalipalveluita, hyvää koulutusta ja perheiden tukea.

Eli Orpo tarjoaa lääkkeeksi juuri samaa kuin mitä on tarjottu viimeiset kolmekymmentä vuotta. Tunnetulla menestyksellä. Ja juuri sitä mitä kokoomus on hallituspuolueena tarjonnut. Orpo osoittaa myös hyvin sen, että hän ei tajua lastensuojelun tilanteesta mitään:

Orpon mielestä rikoskierteessä oleva nuori pitäisi myös pystyä ottamaan huostaan, jotta hänet saataisiin tästä kierteestä irti.

– Kyse ei ole vankilasta, vaan valvotusta olemisesta. Mielestäni sen pitäisi olla mahdollista ja sitä pitää pohtia.

Nähtävästi Orpo ei tajua, että lastensuojelulaitosten tila on nykyisin sellainen, että ei niissä pystytä mitään rikoskierrettä pysäyttämään. Valtuudet ovat olemattomat. Lähinnä ne ovat nuorisorikollisuutta ylläpitäviä ja edistäviä laitoksia. Kiitos lakimiehille, jotka ovat saaneet tilanteen aikaiseksi.

Muistakaa tämä, jos kuvittelette että kokoomuksesta olis jonkinlaista apua.

WOKETUKSEN SYÖKSYLASKUA

Nykyajan puolestaloukkaantumiskulttuurista tulee jatkuvalla syötöllä esille uusia esimerkkejä. Se on sellainen itseään ruokkiva ikiliikkuja. Ja nimenomaan tulee esimerkkejä siitä että joka ainoan tättähäärän älyttömimpiinkin vaatimuksiin suostutaan eikä todeta että esim. mitäs jos ämmä vetäisit majavan ulkosynnyttimet korvillesi ja kaikkoaisit mäkimaastoon. Vaikkapa pysyvästi. Tekisit kaikille palveluksen.

Uusin esimerkki tulee Nilsiän Tahkon laskettelukeskuksesta. Siellä jyrkkä ja pitkään nimellä Musta Pekka-rinne saa sitten uuden nimen. Laskettelussahan musta tarkoittaa sitä jyrkintä ja Pekka puolestaan tulee vanhasta Pekka-nimisestä rinnepäälliköstä.

Ei siis pitäisi olla mitään aiketta muuttaa nimeä. Ei pitäisi puolestaloukkaantua. Ei pitäisi triggeröityä. Ei pitäis wokettua. Ja kuinka paljon sitten on puolestaloukkaannuttu? No:

Entä sitten Musta-Pekka? Savon Sanomien haastattelema Huippupaikat Oy:n toimitusjohtaja Lauri Suutarinen sanoo, että nimestä on tullut palautetta ja ”vaikka rinne on nimetty entisen rinnepäällikön mukaan, vaihdetaan nyt se nimi.”

Iltalehdelle myös asiaa kommentoinut Suutarinen antoi ymmärtää, että nimenmuutokseeen päädyttiin yhden palautteen perusteella. Verkkouutisille asiaa kommentoinut liiketoimintajohtaja Pasi Martikainen sanoo, että palautetta nimenmuutoksen puolesta olisi tullut kuitenkin useita.

…

Martikainen kertoo, että Musta-Pekka on saanut nimensä rinteen avaamisen aikoihin Tahkolla rinnepäällikkönä toimineen Pekka Kuuselan mukaan. Nimenmuutosta Martikainen perustelee ”ajan hengellä” – vaikka sekä sanoille ”musta” että ”Pekka” on tässä tapauksessa olemassa looginen selitys.

Musta-Pekka nimiyhdistelmänä tuo kuitenkin negatiivista kaikua?

– Kyllä, näin on.

Boldaus ja alleviivaus oma. Siis yhden (1) palautteen perusteella. Tämä siis tehtiin siksi, että yksi (1) tättähäärä pääsi pätemään?

Mitäpä lukijat tuumivat? Mitä seuraavaksi? Hotellin respassa veikataan että jossain vaiheessa Nokia muuttaa Hakkapeliitta-renkaat esim. Akkapeliitaksi. Olivathan suomalaiset hakkapeliitat sentään karmeaa – miespuolista – porukkaa jotka murhasivat ihmisiä siellä sun täällä Ruotsin suurvallan puolesta tapellessaan. Ei sellaisen porukan nimeä kantavia renkaita voi Suomessa sallia. Takkutukat hei, tässä triggeröitymisen aihetta.

Entäs Me Naiset-lehti? Ei sen nimessä millään muotoa mainita että on myös peniksellisiä naisia. Tai menstruoivia miehiä.

Mahdollisuudet ovat loputtomat. Elämme ammatti- ja tapaloukkaantujien kultaista aikaa. Niin kuin Veikko Huovinen aikanaan sanoi: ”Osallistu. Viihdy. Älä turhaudu”.

Kiitos kommentoija hepalle ideasta.

WOKETUSMYYMÄLÄ

Radanvarsikaupunki, vuonna 43 jjp eli jälkeen järjen palautumisen

Noin kilometrin päässä Radanvarsikaupungin keskustasta sijaitseva pieni antikvariaatti näytti äkkikatsomalta melko rähjäiseltä ja uinuvalta paikalta niin kuin samanlaiset paikat yleensäkin mutta se tuli itse asiassa nykyisin toimeen varsin hyvin. Syitä oli useitakin. Ensimmäinen oli se että valmiiksi pureskellulla ja valmiiksi ohjelmoidulla älypuhelinmaailmalla täysin kyllästetyt ja kyllästyneet ihmiset olivat löytäneet uudestaan kirjat. Ehkä se toi osaltaan ihmisille mielikuvituksen takaisin. Kirjassahan oli vain teksti ja lukija mielessään joutui rakentamaan ja ennen kaikkea sai rakentaa mielessään siihen liittyvän maailman. Kaikkine kuvine ja vivahteineen. Toinen menestyksen syy oli se, että nimenomaan ne vanhat, mielettömyyden aikana kielletyt kirjat kiinnostivat. Olihan niistä toki tehty nykyisin lukuisia uusintapainoksia mutta alkuperäinen viehätti ja oli arvossaan.

Antikvariaatin omistaja Juuso Koskelo katseli aikansa kuluksi keräämäänsä listaa siitä kuinka paljon niitä kirjoja ja sähköisiä julkaisuja oikein olikaan silloin aikanaan kielletty ja puisteli päätänsä. Ehkä ihmiset olivat silloin sinänsä tajunneet ajan mielettömyyden mutta kun hirviö oli laskettu valloilleen niin kukaan ei uskaltanut sitä enää pysäyttää. Vaikka sitä hirviötä kannatti loppujen lopuksi varsin pieni osa ihmisistä.

Kolmas syy siihen, miksi antikvariaatti menestyi oli se, että Koskelo oli yksi Suomen parhaimmista woketuksien jälleenmyyjistä. Termi woketus tarkoitti järkensä palauttaneessa maailmassa kaikkia mahdollisia mielettömyyden aikana umpitosissaan lausuttuja järjettömyyksiä. Oli ne lausuttu sitten monikultturismin, feminismin, interperspirationaalisuuden, BLM-nöyristelyn tai minkä tahansa muun järjettömyyden nimissä. Woketuksesta oli tullut kaiken kattava yleistermi.

Mielettömyyden ajan lopettaneessa kaaoksessa internet kaatui pitkäksi aikaa ja suuri osa sen sisällöstä katosi. Kieltämättä sitä myös tarkoituksella hävitettiin. Vastuun pelossa. Jäljelle jääneet ja löydetyt woketukset olivat nykyisin arvokkaita keräilykohteita joista maksettiin paljon rahaa. Ne olivat nykyisin jotain, jota ihmiset laittoivat kehyksissä seinälleen ja katsoivat kuin jotain friikkisirkusta tai dadaistista taideteosta. Kertoen ehkä lapsilleen, että tuollaista silloin joskus oli. Uskokaa tai älkää. Mutta totta se oli silti. Luonnollisesti vastuulliset jälleenmyyjät ottivat haltuunsa saamista woketuksista kopiot ja lähettivät ne yliopiston historiantutkijoille jotka nykyisin yrittivät kovasti selvittää ensinnäkin sitä että kuinka tuo kaikki oli ollut yleensä mahdollista ja toisekseen sitä että kuinka sellaisen tapahtuminen voitaisiin jatkossa estää. Mitkä ovat ne varoitusmerkit?

Antikvariaatin ovi aukesi, ovessa kiinni ollut vanhanaikainen kilikello kilahti ja sisälle astui Koskelon vanha tuttava ja erinomainen asiakas joka oli tullut sovitusti Helsingistä saakka. Hän oli erittäin menestyksekkään Korsubaari-ketjun perustanut viisikymppinen Eino Räinestö joka varakkaana miehenä keräsi woketuksia ja laittoi ne kehyksissä baariensa seinille sekä ihmisiä huvittamaan että myyntiä edistämään. Räinestö oli kertonut Koskelolle että kun asiakas katseli jotain oikein hyvää woketusta seinällä niin hän meni yleensä päätään puistellen samantien tiskille tilaamaan tuplat. Jokaisessa woketuksessa oli luonnollisesti sertifikaatti että kyseessä oli aito ja alkuperäinen woketus eikä jälkeenpäin tehty replika.

Siinä tuttavat löivät kouraa kouraan ja sen jälkeen Räinestö kysyi innoissaan:

- Sinä siis sait sen?

- Niinpä sain. Alkuperäinen. Vuodelta 2015. Invaasion vuosi. Kun se syöksykierre Suomessa meni kerralla jyrkempään suuntaan. Kas tässä. Kehystettynä:

- Tätä minä olen metsästänyt pitkään! Ajattele… toi jätkä oli ihan oikeasti aikanaan Suomen pääministeri. Tästä tulee nähtävyys Korsubaarin Kallion korsussa. Mitä se olikaan se hinta?

- Sen verran harvinainen tää on että kaksituhatta riikintaaleria minä siitä pyydän.

- Ja minähän maksan. Laaduttomuudella on hintansa. Sulla oli jotain muutakin?

- Joo. Stockmannin tiernapoika-anteeksipyyntö vuodelta 2017:

- Häh-hää, minä muistan kun isäni puhui minulle aikanaan tästä. Silloin pyydettiin urakalla anteeksi kaikkea mahdollista. Ja mahdotonta. Ja vielä enemmän mahdotonta. Siitä anteeksi pyytämisestä tuli sellainen itseään ruokkiva hirviö. Joku laulaja jopa pyyteli anteeksi lettejään. Mikähän sen nimi oli?

- Joku Shishu tai Khishu tai Shushi tai jotain se oli. Ja joku näyttelijä… oliko se joku Sukka-Pekka Rupelius tai jotain sinnepäin pyyteli anteeksi koko elämänuraansa. Mutta mulla olis sulle vielä pari muuta. Tässä on ensinnäkin se kadonnut klassikko jossa silloisen Helsingin Pravdan toimittelija Matti Huuskonen pani Suomen historian vuonna 2010 kerralla uusiksi:

- Hä-hää! Siis tuo on oikeasti joskus kirjoitettu. Suomesta kolonialistinen roistovaltio ajalla kun Suomi oli itse siirtomaa jossa kuoltiin nälkään. Tuostahan ei puutu enää kuin se orjalaivaterva. Eikös Helsingin Pravda aikanaan deletoinut tuon jutun?

- Deletoi joo. Häpeämätönkin häpesi vähän. Tosin sitten myöhemmin se ei enää hävennyt vaan juopui vallastaan eikä hävennyt enää mistään mitään. Mutta tässä olis vielä yksi. Muistatkos kun melkoinen määrä suomalaisia kouluja muuttui monikulttuurihelveteiksi?

- Itse asiassa en. Olen liian nuori. Mutta isäni muisti. Ja hän kertoi. Sitä helvettiähän pidettiin ihan tavoiteltavana, välttämättömänä ja väistämättömänä olotilana.

- Kyllä pidettiin. Ja tässä olisi siihen liittyvä woketus vuodelta vuodelta 2009. Silloinen opetusministeri – kokoomuslainen muuten – Henna Virkkunen lausui pakollista epistolaa. Taisi itse muuten jopa uskoa siihen. Ja minä olen saanut sen talteen:

- Useat rehtorit joo… kuinkahan useat? Piru vie… mikä sulla olis pyynti näistä?

- No tuhannenkaksisataa riikintaaleria.

- Hjuu… kyllä minä otan ne. Mietin vaan että tajusivatko nuo ihmiset aikanaan ihan oikeasti mitä ne puhuivat vai olivatko ne vaan ajatuksettomia papukaijoja?

- Kyllä minä siihen papukaijaselitykseen kallistun. Politiikkahan kun oli silloin pelkkää ammattipolitiikkaa jossa elettiin ns. yleisten syiden ja vallitsevan tilanteen mukaan. Täysin miettimättä mitä se sai ihmisille aikaiseksi. Ja sittenhän se vallitseva tilanne vain pahentui juuri noiden papukaijojen toimesta. Ehkä niistä joku tajusi mitä on tekemässä mutta nostivat oman uransa ihmisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden ohi. Mutta mulla olis vielä yksi. Tosin tätä en myy suoraan sinulle. Tää menee nettihuutokauppaan. Hinta saattaa nousta hyvinkin korkeaksi.

- Mikäs se sitten on?

- No, voisi ehkä sanoa että patient zero.

- Et kai meinaa että…

- Meinaan:

- No voi juma örtsy… klassikkojen klassikko… mistä sinä tämän löysit?

- Liikesalaisuus.

- Minä kyllä ostaisin tämän. Maksaisin reilusti.

- Joo, mutta tämä menee avoimeen nettihuutokauppaan. Lähtöhinta on viisituhatta riikintaaleria. Loppuhinta voi moninkertaistua. Sinähän voit toki osallistua siihen. Mutta kun sinä olet ollut niin hyvä asiakas niin minä annan sinulle ilmaiseksi pari ekstraa. Ensinnäkin tässä on vuonna 2021 julkaistu uusintapainos Carl Barksin Aku Ankka-joulutarinoista.

- Hitto vie, onks se se, missä on…

- On. Se kuuluisa. ”Tarinoissa esiintyy välillä asenteita ja näkemyksiä esim. perhe-elämästä, tieliikenteestä ja siipikarjan hoidosta, jotka saattavat vaikuttaa auttamattoman vanhanaikaisilta ja jopa vastuuttomilta. Uskomme lukijoiden osaavan tulkita ne ajankuvaksi, ei elämänohjeiksi. Toimitus”.

- Siipikarjan hoidosta mpähähähää… huikeeta. Kiitos. Täähän on itsessään varmaan kahdeksansadan riikintaalerin arvoinen. Mutta sinä puhuit parista ekstrasta? Mikä on se toinen?

- Leippä.

- Leippä?

- Niin. Ku herrat kulkeva ohitte niin vatast kuuluu ”leippä”. Tätä vaan ei voi enää syödä. Se on vuosikymmeniä vanhaa. Mutta leipäpussit ovat alkuperäisiä. Vuodelta 2021.

- Siis onko se se…

- Onhan se:

- Ja ilmaiseksi?

- Ilmaiseksi. Hyvälle asiakkaalle. Kuinkas sulla muuten ahväärit sujuu sen Korsu-baariketjun kanssa?

- No oikein hyvin, kiitos kysymästä. Ensi kuussa avataan uudet korsut Joensuuhun ja Rovaniemelle. Ja meillä on ohjelmanumerona uusi vetonaula. Eli ”erota woketus keijotuksesta”-tietokilpailu. Tiedäkkös, se on huippusuosittu mutta yksikään osallistuja ei ole saanut täysiä pisteitä. Se kun tuntuu olevan aivan mahdotonta. Minun tarttee nyt lähteä takaisin Helsinkiin mutta viitsitkö laittaa mulle etsintään sen kuvan jossa suomalaiset pimut ja miehimykset ryömivät Helsingissa maassa sen BLM-hysterian edessä? Ja joo, jos löytäisit sen vaginapainonnosto- ja vitunvirkkausjutun jostakin. Ja niitä transfobiajuttuja? Niitä kun aikanaan valitettiin siitä että heteromies ei suostu naimaan niitä transhärpäkkeitä. Ja että on väärin kun lesbo ei suostu naimaan naiseksi itsensä mieltävää heppua jolla on meisseli.

- Pannaan hakuun. Tehtävä on haastava mutta minä pidän haasteista. Som´moro.

- Som´ sitäpä justiinkin niin. Nähdään taas.

Eino Räinestö poistui antikvariaatista, käynnisti diesel-autonsa ja läksi ajamaan Helsinkiin päin. Juuso Koskelo tuumasi että tämä työ on bisnestä eikä sosiaalityötä mutta bisnekseen kuului että hyvät asiakkaat kannatti pitää tyytyväisinä. Sinänsä häntä huvitti ja hieman kammoksuttikin se ajatus että menneitten aikojen mielettömyys oli hänelle nykyisin leipää ja voita. Tavallaan hän tunsi olevansa jonkinlainen paskakuski. Välttämätön sinänsä. Muistuttamaan että ei koskaan enää.

Lämmin kiitos Seppo Oikkoselle inspiraatiosta. Ja se aikaisempi jjp-juttuhan oli Kaupunkiluontoon Palautetut.

ANAALIHYPETYSTÄ

Niin kuin lukija hyvin tietää, on valtamediamme peruslinja se, että epänormaali on normaalia. Hyvänä esimerkkinä oli Iltalehden juttu jossa muuan seksuaaliterapeutti Oona Turunen kertoo ja Iltalehti yleistää:

Heteromiesten salainen haave

Seksuaaliterapeutti Oona Turunen törmää usein vastaanotollaan siihen, että moni heteromieskin haluaisi kokeilla anaaliseksiä vastaanottavana osapuolena, mutta häpeää omaa haluaan.

Ensinnäkin voi todeta että normaali heteromies ei yleensäkään tarvitse seksuaaliterapeutin palveluja. Toisekseen voi todeta, että kyseinen terapeutti voi vedota salassapitovelvollisuuteen joten emme tiedä, kuinka paljon lapinlisää kyseisessä väitteessä on. Joka tapauksessa sillä saa suvaitsevais-tiedostavaa katu-uskottavuutta.

Kolmanneksi voi todeta, että normaalille heteromiehelle ei ole olemassa mitään niin epäeroottista olentoa kuin ihmisuros. Ja anaalipuoli on muutenkin exit only. Mutta se ei estä Iltalehden toimittelijaa yleistämästä asiaa koskemaan heteromiehiä yleensä.

Tietysti kyseinen toimittelija saattaisi todeta että kun muuan Yrjö avautui asiasta niin sehän todistaa väitteen. Kalikka kalahti ja koira älähti. Yrität vain metelöidä peittääksesi itseltäsi sen että sinäkin olen hangaround-homo.

Miettikääpäs muuten piruuttanne sitä, jos joku toinen seksuaaliterapeutti sanoisi että hyvin moni hänen asiakkaanaan oleva lesbonainen haluaisi kokeilla että miltä se meisseli mahtaa tuntuakaan? Minkähänlainen meteli siitä nousisi?

Joka tapauksessa elämme aikaa jossa normaali pyritään muuttamaan epänormaaliksi ja epänormaali taas pakolliseksi ja kyseenalaistamattomaksi normiksi.

Kysymys: Kuinkahan moni suomalainen todella haluaa tätä?