Helsinki, lähitulevaisuudessa…
Eräässä pienessä Nissan Micrassa ajeli Itäväylää
pitkin neljä iloista vähän päälle kolmekymppistä miestä. Oli perjantai, ja
miehet olivat menossa vuokratulle kesämökille joka sijaitsi meren rannalla
Porvoon Emäsalossa. Tarkoituksena oli viettää vanhojen kaverien mukava
saunomis- ja ryyppäämisviikonloppu. Sellaisia tämä porukka oli pitänyt ennenkin
ja ne olivat aina olleet onnistuneita sillä tässä nelikossa yhdellekään ei oltu
koskaan myyty sekä rähinä- että lässytys- ja opetusviinaa. Tarjolla oli saunaa,
olutta, hieman Jaloviinaa, paljon makkaraa ja ennen kaikkea hyvin paljon
mukavan toksisen maskuliinista pulinaa.
Lähestyttiin Helsingin ja Porvoon välistä
rajaa. Sipoonhan Helsinki oli nielaissut jo pari vuotta aikaisemmin kun siellä
oli Helsingin näkövinkkelistä mukavasti nettoveronmaksajia. Helsingin
utopistinen unelma tarvitsi maksajia ja ympäristökunnatkin olivat kiikarissa. Kaupunkien
rajan huomasi jo puolta kilometriä ennen varsinaista rajaa. Liikenne hidastui
ja ruuhkaantui kunnes se muuttui pelkäksi mateluksi. Tähän oltiin totuttu. Sinivihreät
vilkkuvalot kertoivat että kaupunkien rajalla oli pysyvä ilmastopoliisi IPO:n
tarkistuspiste jossa tarkastettiin kaikkien matkustajien valtakunnan sisäiset
passit.
Aikansa jonotettuaan tuli myös kaverien
vuoro. Heidän kaistallaan tarkastajina oli pari nuorta naispuolista
ilmastokonstaapelia joiden ilme kertoi että tarkistus- ja rankaisuvalta maistui
ja se maistui hyvälle. Olihan kummallakin rintapielessään merkki joka kertoi
heidän olevan muun koulutuksensa lisäksi valantehneitä interperspirationaalisia
feminiittoja. Kaverusten kuski aukaisi ikkunan ja ilmastokonstaapeli totesi
tylysti:
- Passit. Kaikilta. Heti.
- Tässä. Olkaa ystävälliset.
- Mihinkäs te olette menossa?
- No mökille Porvooseen, sinnehän me.
Ollaan vuokrattu mökki viikonlopuksi.
Konstaapeli luki passit lukulaitteellaan
ja ilme kertoi löytämisen ilosta.
- Passinne eivät ole kunnossa. Ette voi
jatkaa matkaa.
- Hä? Pitäis olla. Sekä Ake että mä ollaan
maksettu vuosittainen autoilun tuhannen euron ilmastohaittamaksu. Ja Maken ja
Peran ei sitä tarvitsekaan maksaa kun heillä ei ole autoa. Me kun asutaan
siellä Helsingissä. Siinä rikastetun onnen ja riemun kaupungissa.
Näytti siltä että kumpikaan ilmastopoliisi
ei pitänyt heitosta sillä molempien käsi meni saman tien pistoolikotelolle.
Naiset kuitenkin malttoivat mielensä, antoivat tykkien olla holstereissaan ja
lukulaitetta kädessään pitävä poliisi totesi tylysti:
- Teillä ei ole voimassaolevia sisäisiä ilmastoviisumeja.
Ette voi jatkaa matkaanne.
- Hä? Mitä ihmeen sisäisiä ilmastoviisumeja?
- Huviajoviisumeja. Kyllä siitä on
ilmoitettu Virallisessa Lehdessä sekä valtamediassa muutama päivä sitten. Kannattaisi
vähän seurata uutisia. Te olette pelkällä huviajelulla huvitarkoituksiin ja se
on ilmaston kannalta haitallista. Suorastaan tuhoisaa. Pitäisi teidän sellainen
muutenkin käsittää. Ettekö tunne mitään vastuuta ilmastosta? Teidän olisi
pitänyt tilata itsellenne huviajoviisumi Ilmastovalvontaministeriöstä.
Kaksisataa euroa per kärsä. Auton omistajalta neljäsataa. Jos olisitte menneet
maakunnan ulkopuolelle niin hinta tuplaantuisi.
- Jaa. Jumala siunakkoon
ilmastovastuullista hallitusta kun se tämänkin keksi. Mutta jos me nyt
maksetaan se viisumi niin voidaanko me mennä sinne mökille?
- Ette tietenkään. Teille kaikille tulee
sakot ilmastovastuuttomuudesta. Ne kustantavat sen huviajoviisumin tuplana. Ja
auton omistajalle nelinkertaisena. Lasku tulee sitten teille postissa
lähipäivinä. Kääntykää välittömästi ympäri ja palatkaa.
- Onko meillä mitään vaihtoehtoa?
- On. Joutua pidätetyksi ilmastopoliisin
vastustamisesta. Ja pitäisihän teidän muutenkin ymmärtää, että ei liikkumisen
vapaus voi mennä ilmastovastuullisuuden edelle. Mitä vapaamatkustajia te
kuvittelette olevanne?
Miehet ymmärsivät että nyt on turha
ylpeillä vaikka tajusivatkin että joka ainoa heiltä ryöstetty penni menee
johonkin aivan muuhun kuin ilmastonmuutoksen estämiseen. Ja se jokin muu ei todennäköisesti
puhunut suomea. He tekivät uukkarit ja ajoivat takaisin kohti Helsinkiä. Autoradiossa
kuului joka tunti kaikilta radiokanavilta tuleva viisi minuuttia kestävä
valistuslähetys jossa ilmastopainostusministeri Femma Liri totesi että Suomesta
on tehtävä hiilinegatiivinen ja sen mainitseminen että Suomi on jo
hiilinegatiivinen on ilmastovihapuhetta.
Ake katseli karttakirjaa ja totesi:
- Laita nyt saatana vaikka heavyn metallia
soimaan noihin stereoihin. Tuon ämmän puhe on liian heavyä mullekin. Pistä
vaikka Motörheadia. Ja mä kattelin tätä karttaa. Jos me mennään jonkin verran
taaksepäin niin me päästään pikkuteitä pitkin sinne Emäsaloon.
Make puolestaan katseli älykännykkäänsä ja
totesi:
- Ei taida kannattaa. Minä kattelen tätä
Virallisen Lehden juttua. Meistä jäi sisäiseen passiin merkintä. Ja jos me nyt
jäädään uudestaan kiinni niin se on törkeä ilmastorikos ja silloin puhutaan jo kymmenien
tuhansien rapsuista.
- Hä? Eivät sentään linnaa lupaa?
- Ei. Vissiin tuumivat että on halvempaa
pitää jätkä kotonaan velkavankeudessa jossa se maksaa sellinsä vuokrankin itse.
Make soitti mökin omistajalle:
- Kuule… me ei päästäkään… ilmastoeste… joka
tuli kalliiksi… pidä mökin hinta itselläsi… eihän tälle mahda… jos me
tuonnempana sitten tullaan uudestaan… sitten kun on sisäiset passit ja viisumit
kunnossa… vaikka pirun kallista löylyä tää alkaa olla…
Mökin omistaja vastasi:
- Ei taida kuule onnistua. Kas kun
interperspirationaalinen hallitus on tekemässä lakia jonka mukaan kesämökit
ovat turhaa ja ennen kaikkea ilmastovastuutonta toimintaa. Haittamaksut ovat
liian suuria Perse ei enää kestä. Viivan
alle ei jää kuin punaista. Minä ajattelin luovuttaa nää mökit vapaapalokunnalle
sammutusharjoituksiin. Mutta siitäkin tietysti joutuu maksamaan
ilmastohaittamaksun. Pienhiukkasia, katsos.
Make lopetti puhelun ja totesi sitten:
- No mitäs helvettiä me nyt sitten tehdään?
Repsikan paikalla istuva Pera totesi:
- Lähdetään mökille.
- Hä? Miten?
- No… teillähän on muijat ja parilla
mukulatkin. Ei me teille voida mennä. Mutta minä olen poikamies ja mulla on
mainio ja tilava 22 neliön yksiö Kannelmäessä. Toimimme näin: Menemme
Sipoonlahden Nesteelle, ostamme teille kenttäpatjat sekä lisää kaljaa ja
makkaraa. Makkaran saa lämmitettyä mikrossa. Kas kun mulla on
ilmastovastuullinen kämppä jossa ei ole uunia. Ja mulla on yksiössäni mukava
kahden ja puolen neliön suihkullinen paskahuusi.
Lisäksi mulla on jemmassa varsin tehokas lämpöpuhallin. Pannaan se höhöttämään
sinne paskikseen niin eiköhän siinä jonkinlainen saunatunnelma saada
aikaiseksi. Yksi istuu pöntöllä ja kolme lattialla. Kyllä siihen nippa nappa
mahtuu.
- Joo, ja pannaan älykännykkä peilitasolle
ja siitä etsitään luuppina pyörimään saunakiukaan sihinää.
- Ja lisäks voidaan panna siellä yksiön
puolella läppäriin pyörimään luuppina takkatuli. Siitä ei tule niitä
pienhiukkasiakaan.
- Eiköhän tässä saada saunaviikonloppu
aikaiseksi. Kun vähän improvisoidaan.
- Joo, mitenkäs sitä sanotaan… improvise,
adapt, overcome…
Lämmin
kiitos interperspirationaaliselle hallituksellemme inspiraatiosta.