PTRUIT

Homoseksuaalivähemmistön puolelta on aika ajoin esitetty aivan järkeviä lausuntoja että seksuaalisuus on vain yksi osa elämää eikä ihmistä tule luokitella pelkästään sen mukaisesti. Kaikki muu ratkaisee eli lähinnä se, että eletäänkö ihmisiksi. Hotellin respasta on todettu asiaan että jawohl, näinhän se on. Eletään ihmisiksi, se riittää ja normihomotkin elävät keskenään suht tavallista elämää. Lieben und lieben lassen ja niin poispäin.

Ja sitten ne kerran vuodessa menevät ja nollaavat tilanteen:

Jos pitäydyttäisiin vain aikuisten välisessä pervoilussa niin asiaan voisi suhtautua lähinnä kyllästymisellä. Mutta kun mukaan tuodaan lapset niin voi kysyä että tälläkö sitä arvostusta saa?

Ei tähän voi sanoa muuta kuin vastenmielistä. Vietetään taas vuosi eteenpäin ja odotetaan kun LGBTQTiiTyy-yhteisö tyhjentää pajatson ensi kesänäkin. Tosin uuden hallituksen myötä pakkosyöttö asian tiimoilta lisääntynee entisestään. Olihan mukana myös pride minister Antti Rinne. Jolle hotellin respasta muistutetaan että arvostusta ei saada aikaan poliittisella päätöksellä.Se tulee ansaita.

KALJUPÄISIÄ UUTISHAVAINTOJA OSA CVII

1. Lyhyesti eräästä Hutisalosta

Wikipedian mukaan Suomen sisäministerin tehtäviin kuuluu poliisia, pelastustointa, rajojen vartiointia ja maahanmuuttoa koskevat asiat. Näin ollen voi todeta että sisäministeri on valtakunnan turvallisuuden kannalta varsin tärkeä, ettei suorastaan elintärkeä henkilö. Hän on vastuussa meikäläisenkin turvallisuudesta koska en voi ottaa vallitsevassa tilanteessa turvallisuuttani omiin käsiini. Suomalaisten turvallisuus on korvamerkitty viranomaisille. Mistä taas voi päätyä siihen johtopäätökseen että sisäministerin täytyy olla erittäin hyvin perillä siitä, mitä hän tekee, mitä maassa tapahtuu ja hänen täytyy ymmärtää tietyt kansalaisia kohtaan kohdistuvat turvallisuusriskit. Hänen tulisi osata myös reagoida niihin oikealla tavalla.

Suomen tämänhetkinen sisäministeri on vihreitten tuore puoluejohtaja Maria Ohisalo. Onko hän tehtäviensä tasalla? Tuon kysymyksen myötä tulee mieleeni pari asiaa hänen viime aikojen avautumisista.

Ensinnäkin hän totesi hylsyn saaneista turvapaikanhakijoista:

Ohisalon mukaan palautukset ovat ja tulevat jatkossakin olemaan osa turvapaikkajärjestelmää. Hänen mielestään palautukset tulee kuitenkin tehdä ihmisoikeussopimuksiin vedoten.

– Ja niin, ettei palauteta maihin, joissa ihmisillä on riskejä.

Tästä tulee mieleen kysymys:

Mitä ovat ne ihmisoikeussopimukset joitten mukaan ihminen voi hakea turvapaikkaa elintasosiirtolaisuuteen vedoten ja saada oikeuden jäädä maahan? Ne sopimukset joihin on vedottu suvaitsevais-tiedostavasta väestönosasta kerta toisensa jälkeen. Geneven pakolaissopimus ei ole sellainen. Niitä ei ole olemassakaan. Onko Ohisalo tietoinen tästä – niin kuin ministerin luulisi olevan – vai tekeekö hän ns. taktisen unohtamisen utopiansa ylläpitämiseksi?

Ja toinen kysymys:

Kuinka paljon on olemassa maita joissa on vähemmän ”riskejä” kuin Suomessa ja pohjoismaissa? Onko sellaisia ollenkaan?

Onko Ohisalolla tämän myötä tarkoitus että Suomesta ei voi karkoittaa ketään? Vaikka kyseiset henkilöt olisivat syyllistyneet raskaisiin rikoksiin?

Toinen asia. Ohisalo totesi:

”On tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta, ettei ihmisiä laiteta säilöön, vaan heillä on mahdollisuus liikkua. Valvonta ei välttämättä tarkoita jalkapantaa, vaan esimerkiksi matkapuhelimeen liittyvää paikkatietojakoa.”

Vaan entäs jos se hylsyn saanut elintasosiirtolainen ei pidäkään sitä kännykkäänsä mukanaan? Onko Ohisalo todellakin niin yksinkertainen ettei tajua kusetuksen mahdollisuutta vai haluaako hän tällä tavoin kiertää koko karkoitusasian?

Tämmösiä minä vaan yksinkertaisena mietin. Osaako Ohisalo vastata? Haluaako hän vastata?

2. ISIS-lapset

Aiheesta ”palautetaanko ISIS-naiset ja lapset Suomeen & missä määrin” on käyty keskustelua enemmän kuin sen verran. Itse olen huomannut keskustelussa aika ajoin sellaisia vaatimuksia että jos äidit/lapset/molemmat palautetaan Suomeen niin lapset täytyy erottaa äideistään ja ottaa huostaan & sijoittaa lastensuojelulaitoksiin.

Asiasta sattuneesta syystä jotain tietävänä voin sanoa että meidän lastensuojelulaitoksiltamme on viety rajoituskeinot sen verran täydellisesti että me emme enää pärjää omienkaan huostaanotettujen kanssa. Sitten kun laitoksiin sijoitetaan valmiiksi psykopaatteja, tappokoulutettuja ja mahdollisesti tappotöihin osallistuneita nuoria niin kyseessä ovat enää kävelevät aikapommit. Ei lastensuojelulaitoksissa mitään erikoisjääkäreitä olla. Sijoitusta vaativat saattavat ehkä ajatella että tällä tavoin nämä lapset/nuoret erotetaan haitallisesta ja vaarallisesta tuttavapiiristä. Ottakaapa piruuttaan selvää kuinka vaikeaa on tehdä yhteydenpidon rajoitus. Ja sekin on aina ajallisesti rajattu. Kas kun se älykännykkä ja yhteys läheisiksi tulkittuihin ihmisiin kuuluu nykyisin automaattisiin ja kyseenalaistamattomiin ihmisoikeuksiin. Lisäksi voi todeta että kyseiset tyypit ovat itse sitä haitallista ja vaarallista tuttavapiiriä.

Ei sellaisia laitoksia enää ole jotka pystyisivät käsittelemään noita nuoria. Ehkä kannattaisi miettiä laitoksissa olevien lasten, nuorten ja henkilökunnan turvallisuutta. Samoin kuin yleistä turvallisuutta. Joku tietysti voi kysyä että no kuinkas heidän käy jos heitä ei päästetä Suomeen. Vastaan jälleen Rhett Butleria siteeraten:

Frankly, my dear, I don´t give a damn. Onhan olemassa termi ”varoittava esimerkki”.

Laitoksilla alkaa olla keinonaan enää pelkkä puhe. Ja kuinkahan pelkkä puhe näille pienokaisille riittäisi?

3. Pride-paradoksi

Nythän vietetään jälleen tuota viikkoa jolloin homohypetystä hierotaan vasten tavallisten ihmisten pärstävärkkiä. Voin todeta että arvostusta ei saada vaatimalla vaan ansaitsemalla mutta en puutu asiaan sen enempää koska itseänikin asia alkaa totaalisesti kyllästyttää. Laitanpa kumminkin valokuvan mikä kuvaa aikamme yhtä suurinta paradoksia:

Sheep against wolfphobia. Kuinkahan kauan tuo porukka pysyisi hengissä islamilaisessa maassa?

KURAATTORIN PAKEILLA

Radanvarsikaupunki, ei ehkä kovinkaan kaukaisessa tulevaisuudessa…

Radanvarsikaupungin koulukeskus jota nykyisin kutsuttiin nimellä Sateenkaaren ja Suvaitsevaisuuden Homini Novus-Oppikeskus oli kieltämättä varsin komea ja ennen kaikkea kooltaan massiivinen kompleksi. Olihan se sulauttanut itseensä lähes kaiken nykyisen täyden maakunnan kokoisen Radanvarsikaupungin koulutoimen. Tietysti sen myötä Radanvarsikaupungin reuna-alueitten oppilailla tuppasivat koulupäivät matka-aikoineen venyä erinomaisen pitkiksi mutta sehän oli kehityksen ja edistyksen välttämätön hinta. Olihan niin täällä kuin muuallakin Suomen EU-maakunnassa omaksuttu termi ”keskitetty opetus, tehostettu opetus, turvallinen opetus, iloinen oppiminen”.

Kovin iloinen ei puolestaan ollut ilmapiiri koulukeskuksen edistyskuraattorin toimistossa. Edistyskuraattori Lakseetta Ilmiantaisen vieraaksi oli kutsuttu tai oikeastaan käsketty noin nelikymppinen aviopari Jorma ja Inkeri Vänttinen. Heidän kaksi lastaan eli 14-vuotias Jere sekä 9-vuotias Ida olivat koulukompleksin oppilaita. Lakseetta ei ehtinyt aloittaa omaa alustustaan kun Jorma avasi keskustelun kysymällä kärttyisällä äänellä:

- Niin minkähän takia me oikeastaan ollaan täällä? Sekä Jere että Ida saavat ihan hyviä numeroita. Erityisesti niistä varsinaisista oppiaineista mitä mekin ollaan joskus koulussa opiskeltu. Tai no, Idakin saisi jos sen ikäisille niitä annettaisiin. Tulee kuulemma henkinen pipi joillekin jos lukemat annetaan liian suoraan. Eikä aiheettomia poissaoloja kummallakaan ole.

- Niin tuota… niistä poissaoloista minä. Kun kyllähän niitä on. Ei varsinaisilta opetustunneilta sinänsä. Mutta kun koulukeskus on pitänyt lukuvuoden aikana sekä ilmastonmuutokseen että seksuaaliseen monimuotoisuuteen liittyvät lakkoilu- ja performanssipäivät. Lisäksi koulukeskus piti hiljattain kolme päivää kestävän transgender-teemakurssin. Ja molemmat lapsenne olivat niistä kaikista poissa. Lisäksi Jere oli poissa homoseksuaalisuuden teoriakurssilta.

Tähän puolestaan vastasi Inkeri:

- Näistä kursseista voisi tietysti sanoa yhtä sekä toista nykyisen sensuurikynnyksen ylittävää mutta kai manipulointikuraattori on perillä siitä että he ovat tuoneet kouluun kyseiseltä ajalta minun allekirjoittamani poissaolotodistukset. Äkillinen flunssa.

- Se titteli on kylläkin edistyskuraattori… ja kyllä, olen tietoinen tästä. Mutta asiasta saa kyllä sellaisen vaikutelman että he ovat olleet poissa ihan mielenosoituksena. Jonkunlaisena konservatiivisuuden osoituksena ja konservatiivisuus on kuitenkin vaarallinen ja nationalistinen muinaisjäänne jota koulukeskuksessamme vastaan toimitaan aktiivisella valistustyöllä.

- Valistustyöllä? Juu, aivopesulle on tietysti monta nimeä kun se varsinainen on vähän kalmalta kalskahtava. Mitenkäs muuten, ottaako koulu yhtä huolestuneesti kantaa siihen jos jotkut oppilaat ovat poissa varsinaisesta opetuksesta? Siis tiedättehän, noin niinkun äidinkielestä, matematiikasta, biologiasta ja sen semmoisista. Semmoisista mitä varten koulut on alun perin yleensä perustettu.

- Meillä on tietenkin salassapitovelvollisuus joten en keskustele kanssanne muitten oppilaitten asioista. Mutta on tässä muutakin huolestuttavaa.

- Niin kuin vaikkapa mikä? Lastemme käytös esimerkiksi?

- Eihän se… he käyttäytyvät silmiinpistävän hyvin. Mutta heissä on muutakin silmiinpistävää. Ida kulkee semmoisissa perustyttömäisissä, etten sanoisi aika ajoin jopa prinsessamaisissa hameasuissa, hänellä on vaaleat pitkät hiukset ja kun ne ovat letilläkin koko ajan. Semmoinen pikkuinen Elovena-tyttö. Jonkunlainen sukupuolisten stereotypioitten sekä nationalismin arkkityyppi. Se saattaa loukata transoppilaita sekä monikulttuurisista piireistä tulleita oppilaita.

- Jaa. Kas kun aivohärkkimiskuraattori ei vetäissyt Elovenan lisäksi esimerkiksi Bund Deutscher Mädel-järjestöä. Vaan  jos sattumoisin katsotte sekä minun että Jorman pää- ja pärstäkarvoitusta niin huomaatte että me ollaan varsin vaaleaa sukua ja sen myötä lapsemmekin ovat. Toi Jorman parta ei ole värjätty. Mutta pitäiskös Idan sitten värjätä tukkansa mustaksi ja alkaa kulkea Mao-univormussa? Ettei olis liikaa silmiinpistävän tyttömäisiä piirteitä? Vai pitäiskö ehkä ottaa päähän tuollaiset rastapökäleet mitä kärsäntyöntämiskuraattorilla itsellään on?

- Siis se titteli on edelleenkin edistyskuraattori. Mutta eihän hiusten värjääminen työlästä ole. Se voisi olla vaihteluakin. Kannattaa ainakin harkita. Nykyisinhän on hyvinkin nuorilla tyttöoletetuilla muotina sateenkaaren väriset hiukset. Mutta vielä tuosta Jerestä sitten. Hän puolestaan käy koulussa maastoasussa, hänellä on lyhyet, vaaleat, suorastaan sotilaalliset hiukset ja kaiken lisäksi hänellä on kaulassaan leijonakoru sekä maastoasun rintapielessä sellainen epämääräinen merkki. Se aiheuttaa kaikenlaisia mielikuvia.

Tähän puuttui puolestaan Jorma:

- Minä en ole vastuussa kuraattorin mielikuvista mutta se epämääräinen merkki on puolustusvoimain ensimmäisen luokan ampumamerkki jonka minä henkilökohtaisesti olen armeijassa saavuttanut ja luovuttanut pojalleni käyttöön. Ja jos whateverkuraattori etsii lakikirjasta sellaisen kohdan jonka mukaan vaakunaleijona on laiton tunnus niin palataan sitten asiaan siinä vaiheessa. Näkyy muuten teittilläkin olevan tommonen anarkistien pinssi tuossa rinnassa.

Lakseetta Ilmiantainen vastasi närkästyneenä:

- Ensinnäkään tuo anarkistimerkki ei voi millään tavalla herättää äärioikeistolaisia mielikuvia. Toiseksi minä olen puolestani saanut sen suoritettuani Anarkonomi AMK-tutkinnon. Ja ei ihmisten henkilökohtaisia asioita saa sorkkia eikä niihin puuttua. Muuten kuin viran velvoittamana. Ja viran velvoittamana minä tätä puhuttelua pidänkin. Molemmilla lapsillanne on nimittäin tietynlaista muutakin hyvin huolestuttavaa käytöstä.

- Jaa minkälaista sitten? Vastahan äsken sanoitte että niin Jere kuin Ida käyttäytyvät hyvin.

- He käyttäytyvät hyvin noin… no, perinteisessä mielessä. Konservatiivisessa mielessä. Mutta Ida ei suostu käyttämään itsestään muuta termiä kuin tyttö. Ja hän sanoo – vaikka asiasta on huomautettu – muitakin oppilaita myös vain tytöiksi ja pojiksi vaikka ala-asteella nimenomaan kehotetaan käyttämään termiä oppilastoveri. Sitten yläasteen puolella saattaa oma näkemys sukupuolesta olla jo sen verran rakennettu… siis tarkoitan rakentunut että muitakin termejä voi käyttää. Eikä hän suostu käyttämään unisex-vessojakaan. Ja tähän kyllä varmasti vaikuttaa se, että te olette vanhempina allekirjoittaneet lomakkeen jolla Ida on vapautettu erillisiltä kokonaisvaltaisen sensitiivisen seksuaalikasvatuksen tunneilta.

- Ida sanoo itseään tytöksi varmaankin sen vuoksi koska hän on tyttö. Joka tykkää olla tyttö. Ja mitä tulee siihen vapautuslomakkeeseen niin meillä on siihen laillinen oikeus. Ainakin vielä. Eikä me olla ainoita vanhempia jotka sitä oikeutta käyttävät. Ei kaikkien päitä ole vielä teidän kehityksellänne ja edistyksellänne sotkettu. Jospa lapset saisivat olla ihan lapsia vaan. Ilman noita edistyksellisiä jalko- ja korvienvälisiä pakko-opetuksia.

Lakseetta huokasi turhautuneena:

- Te ette taida ymmärtää että Ida on vielä varsin herkässä iässä ja jos te vanhempana puututte hänen luontaiseen sensitiiviseen seksuaalikehittymiseen niin sillä voi olla hyvinkin traumatisoivat vaikutukset vanhemmalla iällä.

Inkeri totesi tähän:

- Jos tää olisi joku valmiiksi naurettu sketsiohjelma niin äskeisen lauseenne kohdalla ei yksi naurukone olisi enää riittänyt. Vaan ettehän te tainnut tajuta tuon vitsin kärkeä. Mutta teillä oli kuulemma valittamista Jerestäkin.

- Kyllä oli ja on edelleen. Hän nimittäin on selvässä passiivisessa vastarinnassa koulun opetussuunnitelmaa vastaan. Erityisesti – ja nimenomaan – sekä monikultturismin, transvalistuksen ja intersektionaalisen feminismin opetusta kohtaan.

- Mutta eikäs hänellä ole niistä todistuksessa kiitettävät arvosanat?

- On kyllä. En minä sitä kiistä. Mutta jokaisen, joka ainoan vastauksensa kokeissa hän aloittaa sanoilla ”virallisen opetussuunnitelman mukaan minun edellytetään vastaavan…”. Ja juuri näissä kolmessa aineessa hän kirjoittaa aina koepaperiin nimensä kohdalle ”Radio Jere Vaan Vänttinen”. Kyllä me tiedämme mihin tämä viittaa. Se on selvä mielenosoitus. Ja harmonisessa yhteiskunnassa perusteeton mielenosoitus on puolestaan provokaatio. Provokaatio, johon yhteiskunnalla on oikeus ja velvollisuus puuttua. Ja lisäksi minun on huomautettava että koulumme rasisminvastaisen Uusi Paras Kaveri-projektin myötä hänen uudeksi parhaaksi kaverikseen on nimetty Abdelkader al-Hassan mutta Jere ei halua olla hänen kanssaan missään tekemisissä.

Lakseetta oli hetken hiljaa ja jatkoi sitten:

- Lastenne epänormaali konservatiivinen käytös on aivan selvästi peräisin heidän kotoaan. Siis teiltä. Tämä tapaaminen vahvistaa käsitykseni. Teidän täytyy ymmärtää että minua sekä sitoo että velvoittaa virkavelvollisuus. Te vaarannatte selvästi sekä Jeren että Idan turvallisen ja tasapainoisen kasvun sekä uuskehityksen joten silloin minä olen pakotettu tekemään teistä lastensuojeluilmoituksen. Se, kuinka lastensuojelu reagoi asiaan jää nähtäväksi mutta yleensä se ottaa tällaiset asiat hyvin vakavasti. Voi olla, että lapsenne otetaan huostaan heidän henkisen turvallisuutensa ja uuskehityksensä takaamiseksi.

Inkeri hillitsi pahimmat väkivallanhalunsa vaikka hänestä näki ettei hän enää tajunnut että oliko hän tässä toimistossa vai jossain oikein härskissä tosi-tv:ssä. Hän kysyi:

- Tota noin… meillä kun on tosiaan sellainen vähän konservatiivinen ajatusmaailma niin me ollaan aina ajateltu että lastensuojelu puuttuu sellaisiin tapauksiin joissa lapsi on poissa varsinaisesta koulutyöstä tai hänellä on ongelmia sekä päihteitten että rikosten kanssa. Mitä taas meidän lapsillamme ei ole.

- Ajat muuttuvat. Ja virkakoneiston prioriteetit sen mukana. Mutta nyt minun on pyydettävä teitä poistumaan. Aikatauluni on tiukka ja seuraavat vanhemmat odottavat. Saman asian vuoksi. Minä en kertakaikkiaan jaksa käsittää miksi niin monilla vanhemmilla on ankara ja täysin perusteeton muutosvastarinta sellaisia asioita kohtaan jotka ovat oikeita, luonnollisia ja todellista tasa-arvoa edistäviä.

Vänttiset poistuivat vaisuina. Eihän riekkuminen olisi auttanutkaan. Sen takasi kaksi odotushuoneessa päivystävää suurikokoista miesoletettua vartijaa. Edistyskuraattori Lakseetta Ilmiantainen huokasi ja tunsi olevansa kuin Jukolan veljesten opettaja joka yritti saada kovapäiset oppilaansa tajuamaan että ilman välttämätöntä uussivistystä ei yhteiskunta kehittyisi, monimuotoistuisi ja muuttuisi aina vain tasa-arvoisemmaksi. Vanhemmat oli ehkä menetetty. Mutta lapset ja nuoret eivät. He olisivat uuden yhteiskunnan dynaaminen voima joiden avulla yhteiskunta aikanaan siirtyisi kokonaan pois vanhoista rappeutuneista keskiluokkaisista ja konservatiivisista arvoista.

Lakseetta oli ylpeä saadessaan olla yhtenä monista synnyttämässä Uutta Ihmistä.

Homini Novus.

Menossa olevan pervoilun pakkosyöttöviikon lisäksi (tunnetaan myös nimellä pride) kirjoitus voi hieman kiittää inspiraatiosta erästä tyttärensä normaaliudesta huolissaan olevaa näyttelijää jota esittelee mainiosti Reijo Koiraan Ryppy & Reikä-sarjakuva.

KUVIA KYLMÄN SODAN JÄLKEEN OSA II

Jatketaan siitä mihin ykkösosassa jäätiin. Ollaan siis vuodessa 2002 ja paikassa nimeltä Suomi joka oli edellisellä vuosikymmenellä valtio, vuonna 2002 EU:n territorio ja seuraavalla vuosikymmenellä enää EU:n takahikiän perähikiä alkoi todellinen iäisyysprojekti eli Olkiluoto III:n rakennus.

Projektia voi pitää säätämisen, sähläämisen ja säveltämisen arkkityyppinä. Eduskunta antoi rakennusluvan toukokuussa 2002, rakentaminen alkoi elokuussa 2005 ja voimalan olisi pitänyt tuupata sähköä verkkoon vuonna 2009. Nyt eletään vuotta 2019 ja uumoillaan että sähköä olisi tarjolla tammikuussa 2020. Voimalaitoksen arvioitu kokonaiskustannus on noussut alkuperäisestä noin 3 miljardista eurosta noin 8,5 miljardiin euroon. Hotellin respassa kannatetaan ydinvoimaa mutta tässä projektissa on tainnut kaikki mennä ainakin kertaalleen perseelleen. Onko suunnittelijana ollut savolaisten sankari Vituixmän?

11. lokakuuta 2002 räjähti Vantaalla kauppakeskus Myyrmannissa pommi joka surmasi seitsemän ihmistä ja haavoitti 164:ää:

Räjähdyksessä kuoli myös tämän kotitekoisen pommin valmistaja Petri Gerdt. Epäselväksi jäi, räjäyttikö kyseinen Gerdt pommin tahallaan vai sähläsikö hän sytyttimen/ajastimen kanssa. Joka tapauksessa pommi oli tietoisesti vuorattu hauleilla.

19. maaliskuuta vuonna 2004 sattui Konginkankaalla Suomen historian tuhoisin tieliikenneonnettomuus:

Onnettomuudessa paperirullalastissa ollut täysperävaunullinen kuorma-auto törmäsi linja-autoon. Törmäyksessä kuoli 23 henkilöä ja 14 loukkaantui. Kuorma-auton kuljettaja tuomittiin kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, 23:sta kuolemantuottamuksesta sekä kolmesta vammantuottamuksesta mutta tuomiota myös arvosteltiin sillä perusteella että tutkijalautakunta oli aliarvioinut tien liukkauden merkitystä.

26. joulukuuta vuonna 2004 tapahtuneessa Intian valtameren tsunamissa kuoli kaikkiaan 230.000 ihmistä. Kuolleista 179 oli suomalaisia. Suomen hallitusta kritisoitiin pelastustöiden hitaasta aloittamisesta.

Joukko-osastojen lakkautukset jatkuivat. Maaliskuussa 2005 hallitus teki päätöksen lakkauttaa Helsingin ilmatorjuntarykmentti Hyrylässä ja Savon prikaati Mikkelissä.

NHL-kauden 2005-2006 päätteeksi Miikka Kiprusoff pokkasi ensimmäisenä suomalaisena NHL:n parhaalle maalivahdille myönnetyn Vezina-trophyn:

Kiprusoffin eli ”Kipperin” ura on hyvä esimerkki siitä kuinka sattuma ja hyvä tuuri ratkaisee. Mies oli San Jose Sharksin organisaatiossa ja palloili farmin ja kakkosmaalivahdin aseman välillä. Sitten mies myytiin Calgary Flamesiin, hänelle annettiin mahdollisuus ja loppu olikin suomalaista jääkiekkohistoriaa.

Alkaneen vuosituhannen alkuvuosina suomalainen rock-musiikki oli vuosikymmenten yritysten jälkeen alkanut saavuttaa menestystä maailmalla. Erityisesti menestystä tuli raskaamman rockin puolella etunenässä yhtyeet HIM, Nightwish ja Children Of Bodom. Myös monet muut metalliyhtyeet saivat hieman pienemmän mittakaavan menestystä. Voi sanoa, että Suomi on heavyn suurvalta. Muun musiikin puolelta menestyivät Darude ja Bomfunk MC´s tosin ne jäivät ehkä enemmän yhden hitin ihmeeksi. Ehkä suurimpana menestyksenä voi pitää HIM-yhtyeen syksyllä 2005 julkaiseman Dark Light-albumin nousua Yhdysvaltain listalla sijalle 18. Albumi ylitti 500.000:n myydyn levyn kultalevyrajan.

Jos musiikkilinjalla jatketaan niin voidaan todeta että yhdet maailman turhimmista kinkereistä ovat Euroviisut. Suomessa niitä on kuitenkin seurattu aina suurella hartaudella ja siksi muistutetaan että vuoden 2006 Euroviisut voitti Lordi kappaleella Hard Rock Hallelujah:

Tuohon maailmanaikaan ei oltu vielä älytty triggeröityä kulttuurisesta appropriaatiosta joten Lordin neljän tuulen lätsästä ei noussut meteliä. Nykyisin sellainen nousisi ilman muuta. Mistä muuten herää kysymys että kun suomalainen vihreyteen kallellaan oleva nainen kulkee rastakikkaroissa niin miksei häntä syytetä kulttuurisesta pöllimisestä? Kysyn vaan.

Helmikuussa 2007 eduskunta hyväksyi lain maakuntajoukkojen perustamisesta.

Tällä hetkellä maakuntajoukoissa on noin 5.000 reserviläistä. Itse muistelen että siinä vaiheessa (2000-luvun alkuvuosina) kun asiaa suunniteltiin oli tapetilla huomattavasti suuremmat, jopa sadan tuhannen miehen joukot. Sitä, mikä idean kuihdutti en tiedä. Nykyisellä määrällä maakuntakomppaniat ovat lähinnä jonkunlainen puolustusvoimien näyteikkuna. Tietysti kaikki kunnia heillekin.

7. päivä marraskuuta Suomen pysäytti Jokelan kouluampuminen jossa koulun oppilas Pekka-Eric Auvinen ampui kuoliaaksi kahdeksan ihmistä ja surmasi lopulta itsensä.

Vajaata vuotta myöhemmin tapahtui Kauhajoella samanlainen kouluampuminen jossa kuoli yksitoista ihmistä. Tapausten seurauksena tavallisten metsästystä ja ampumista harrastavien ihmisten toimintaa on vaikeutettu oleellisesti vaikka suurempi huomio olisi ehkä kannattanut keskittää mielenterveystyön kehittämiseen.

10. joulukuuta 2008 sai entinen tasavallan presidentti Martti Ahtisaari Nobelin rauhanpalkinnon:

Komitean mukaan palkinto myönnettiin ”Ahtisaaren useilla mantereilla ja yli kolmenkymmenen vuoden aikana tekemällä työllä kansainvälisten konfliktien ratkaisemiseksi”.

Suomessa vihervasemmistolainen media oli pitänyt hallussaan tiedottamisen hegemoniaa 1990-luvun puolivälistä. Uuden vuosikymmenen puolessavälissä internetin ansiosta vastakkaiset mielipiteet alkoivat saada ääntänsä kuuluviin. Etunenässä olivat Jussi Halla-aho blogeineen ja Jussin blogin vieraskirja josta joulukuussa 2008 muotoutui sitten Hommaforumi:

Hommaforumi on jatkanut työtään, samoin kuin äänet facebookissa, twitterissä ja blogirintamassa johon tämäkin blogi omalta pieneltä osaltaan kuuluu. Niin valtamedia kuin sitä tukeva valtakoneisto ovat aktiivisesti pyrkineet vaientamaan kriittiset äänet ja toistaiseksi jahti on huipentunut MV-lehden tiimoilta tapahtuneeseen Ilja Janitskinin jahtaukseen ja tuomioon. Mutta – niin kuin jo Hommaforumin toiminnan alussa todettiin – Homma on edelleenkin vahvassa nousussa.

Suomessakin esitettiin (silloin Kekkoslovakian aikaan) amerikkalaista tv-sarjaa ”Kuuden miljoonan dollarin mies”. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä suomalaiset saivat oman samanlaisensa ja hänen nimensä oli François Bazaramba. Häiskää nimittäin syytettiin Porvoon käräjäoikeudessa joukkotuhonnasta liittyen Ruandan kansanmurhaan ja pitkän oikeusprosessin jälkeen hän sai elinkautisen jota kärsii vieläkin täällä Suomessa:

Käräjiä käytiin suomalaisten veronmaksajien rahoilla vuosikausia. Tutkijat matkailivat asian tiimoilta Ruandaan. Yksi heistä oli KRP:n rikosylikomisario ja RASMUS-aktiivi Thomas Elfgren joka toi tutkimusmatkaltaan Suomeen tuliaisina kaikkiaan kuusi ruandalaista ottopoikaa. En ole selvillä kuinka paljon case Bazaramba on tähän päivään mennessä maksanut suomalaisille mutta wikipedian mukaan jo kesän 2010 käräjäoikeuspäätökseen mennessä häiskästä oli koitunut kuluja poliisille 1,1 miljoonaa euroa ja ulkoministeriölle 1,5 miljoonaa euroa. Noin henkilökohtaisesti olisin nähnyt että asia oltaisiin voitu hoitaa siten että heppu oltaisiin viety kahden poliisin vartioimana lennolla Ruandaan ja luovutettu paikallisille viranomaisille tuomittavaksi.

Joku tietysti voi todeta tähän että olisikohan mies saanut tarpeeksi puolueettoman oikeudenkäynnin johon omasta puolestani vastaan kaksi asiaa:

1. Etkö luota siihen, että afrikkalaiset veljemme osaisi käydä asiallisia käräjiä? Ettet vain olisi rasisti?

ja sitten, Rhett Butleria siteeraten:

2. Frankly, my dear, I don´t give a damn.

Lokakuussa 2009 hallitus hyväksyi televisiolupamaksun korvaavan Yle-veron. Veroa alettiin kerätä vuonna 2013. Sitä kerätään/ryöstetään edelleenkin sekä henkilö- että yritysverotuksessa. Veroa tulee maksaa, vaikka ei käyttäisi Ylen palveluita lainkaan. Veron myötä Yle muuttui äärimmäisen röyhkeäksi vihervasemmistolaisuuden linnakkeeksi joka aloitti keskisormen näyttämisensä ”Mustalla Mannerheimilla”:

Suomen puolustusvoimille ei ole tullut aivan samanlaista pajatson keskustaa asehankintojen kohdalta kuin mitä oli vanhan DDR:n kaluston myyminen mutta lähelle päästiin kun Alankomaat päättivät että nyt syttyi rauha ja maa alkoi myydä Suomelle käytettyä kalustoaan. Kaiken kaikkiaan Suomi on hankkinut Alankomaista:

- 41 kappaletta raskasta MLRS M270-raketinheitintä

- 100 kappaletta Leopard 2A6-taistelupanssarivaunua

Sitä ennen Suomi oli vielä hankkinut Saksasta kaikkiaan 139 kpl Leopard 2A4-taistelupanssarivaunua.

Suomella on käytössään näitä erittäin tehokkaita raketinheittimiä mutta käsittääkseni humanistisen alaleuanväpätyksen vuoksi niihin ei olla hankittu rypäleammuksia. Korjatkaa, jos olen väärässä.

31. joulukuuta 2009 tapahtui Espoossa joukkomurha jossa pakolaisstatuksella Suomeen tullut Kosovon albaani Ibrahim Shkupolli surmasi kauppakeskus Sellossa neljä ihmistä ampumalla. Lisäksi hän oli murhannut tätä ennen entisen naisystävänsä ja lopuksi surmasi itsensä.

Tapaus oli yksi esimerkki siitä tuontitavarana Suomeen hankitusta jatkuvasta arkipäivän terrorista joka suomalaisten tulisi vain kiltisti kestää ja jonka olemassaolosta ei saisi puhuakaan.

Yksi mies, joka uskalsi puhua oli – ja on edelleenkin – Jussi Halla-aho jonka kohdalla alkoi muuan Mika Illmanin pystyynkyhäämä oikeusfarssi jo vuonna 2009. Lopulta Halla-aho tuomittiin korkeimmassa oikeudessa.

Rangaistushan ei ollut suuri mutta prosessin aikana lausutut – käräjäoikeus – tuomion perusteet kertoivat selväsi mihin suuntaan suomalainen oikeusjärjestelmä on menossa:

Käräjäoikeuden mukaan uskonnollisten käsitteiden totuusarvosta ei voida keskustella samoilla totuusarvoilla kuin esimerkiksi luonnontieteistä. "Logiikalla tai niin sanotuilla järkiperusteluilla ei tämän vuoksi ole todellista merkitystä uskonnollisista kysymyksistä käytävissä keskusteluissa."

Oikeuden mukaan filosofian tohtori Halla-aho on epäilemättä ymmärtänyt, mihin "pyhien instituutioiden riitauttaminen" johtaa.

"Halla-ahon perustelut väitteilleen ovat siten tosiasiassa näennäiset siitä huolimatta, että ne näyttävät loogisilta”.

Eli jätkä puhui järkeä mutta oli silti niinqu väärässä. Logiikalla ja järkiperusteluilla ei ole tuon tapauksen jälkeen ollut merkitystä Suomessa käytävässä keskustelussa. Dogmit ovat jyränneet faktat ja faktat muuttuneet vihapuheeksi.

6. kesäkuuta 2010 vihittiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispaksi eräs Kari Mäkinen:

Mäkisen valinnasta alkoi – tai varsinkin kiihtyi – se kehitys joka jatkuu edelleenkin eli evlut-kirkkomme ei ole enää kirkko vaan täysin maallinen monikultturismia ja LGBTQTiiTyy-ideologiaa edustava ja kannattava virasto.

Kesäkuussa 2010 muuan Matti Vanhanen joka tuli vuonna 2003 Anneli Jäätteenmäen varamiehenä pääministeriksi oli sähläillyt sen verran paljon että hän jätti hallituksensa eronpyynnön ts. läksi neljäksi vuodeksi huilailemaan Perheyritysten liiton toiminnanjohtajaksi ajatuksella että kyllä ne siinä vaiheessa jo ovat unohtaneet. Vanhasen suurin saavutus oli ns. Anteeksimiehen asema Mohammed-pilakuvaepisodissa.

Kyseessähän oli tanskalaisen Jyllands-Posten-lehden pilapiirroskilpailu Mohammedista. Suomalainen valtamedia ei julkaissut kuvia mutta kun Suomen Sisu julkaisi ne nettisivuillaan Vanhanen meni ja pyysi anteeksi koko islamilaiselta maailmalta. Pilapiirroksista sitten tuli islamilaisessa maailmassa mellakoita jotka imaamit varmistivat sillä että esittelivät myös sellaisia pilakuvia joita ei Jyllands-Postenissa ollut. Suomi oli jo tuolloin kovasti rähmällään islamin edessä. Tai ennemminkin se oli ja on rähmällään suvaitsevaisuuden ideologiansa edessä.

Uusi hallitus oli sitten lähes sama kuin edellinenkin ja pääministeriksi tuli varamiehen varahenkilö:

Vanhanen oli muuten täysin oikeassa. Poliittinen muisti on lyhyt, uskolliset kepulaiset unohtivat, mies valittiin uudelleen kansanedustajaksi vuonna 2015, taas uudelleen 2019 ja hän on nykyisin eduskunnan puhemies.

22. marraskuuta 2010 paloi Tampereella eräs irakilaisten omistama pizzeria. Tuhopoltossa kuoli kolme ihmistä. Demari Päivi Lipposta puraisi raatokärpänen, hän teki toivomukseensa perustuvan johtopäätöksen että kyseessä oli rasistinen murhapoltto ja pyrki saamaan itselleen moraalisäteileviä irtopisteitä:

”Minä vetoan ihmisiin, että me maltilliset suomalaiset sanoudumme irti tällaisesta sairaasta väkivallasta ja rasismista. Haluaisin olla järjestämässä kunnon mielenosoitusta tai marssia rasismia vastaan, jossa ilmenisi joukkovoiman vahvuus. Nyt on osoitettava solidaarisuutta maahanmuuttajia kohtaan.”

No, sitten kävikin Päivin kannalta nolosti ilmi että murhapolton tekivätkin vakuutuspetosta yrittäneet pizzerian omistajat ja heidän palkkaamansa irakilaiset. Toisin sanoen kyseessä oli jälleen tuontitavarana hankittua arkipäivän terroria. Moraalisäteilyä yritti myös – no tottakai – demareitten Kimmo Kiljunen joka tuoreeltaan julisti:

”Tampereella ravintolan tuhopoltto on osoittautumassa viharikokseksi.”

Osoittautui aivan muuksi. Mutta kyseinen jätkähän on muutenkin kuuluisa ”lentäväthän linnutkin rajojen yli”-lausunnostaan.

Huhtikuun 17. vuonna 2011 pidettiin Suomessa eduskuntavaalit ja siinä vaiheessa kansallismieliset ihmiset eivät vielä tajunneet – ehkä muutamia poikkeuksia lukuunottamatta – että perussuomalaisten Jytky olikin yksi Suomen historian suurimmista kusetuksista:

Timo Soini eli unelmaansa, pääsi asemaansa kansallismielisten äänillä ja harrasti täysin omaa pelin politiikkaansa mikä sitten alkoi realisoitua vuonna 2015. Allekirjoittanutkin pisti 2011 vaalien jälkeen kunnolla höynäytettynä bloginsa telakalle uskoen että muissakin puolueissa kansallismieliset ainekset alkavat oman vastarintansa. No, niinhän ei sitten tapahtunut. Mahdollisia syitä oli kaksi:

1. Broilerivirus oli levinnyt järjestelmäpuolueissa jo aivan liian laajalle.

2. Järjestelmäpuolueet tiesivät että itse asiassa Soinin persut ovat yhtä lailla järjestelmäpuolue eivätkä nähneet mitään syytä muuttaa toimintaansa.

Suomeen syntyi varteenotettava kansallismielinen puolue vasta vuonna 2017 mutta siitä sitten seuraavassa osiossa.

Edellinen osio näistä kylmän sodan jälkeisistä kuvista päättyi suomalaisiin lätkätunnelmiin ja niinhän tehdään nytkin. Eli keväällä 2011 Suomi voitti historian toisen jääkiekon maailmanmestaruuden ja pisti finaalissa Ruotsia käkättimeen komeasti 6 – 1. Ennen loppuottelua Ruotsissa uho oli kova:

Mutta loppuottelun jälkeen uho ei sitten enää ollutkaan niin kova:

Huomattavaa on että ruotsin kielen kirosanat ovat sen verran lieviä että kun svenssonia oikein vituttaa niin sen täytyy kirota suomeksi. Vaan tässä nämä kuvat tällä kertaa. Jatketaan kesää. Nythän eletään sitä vuoden hiljaisinta kautta ja varmaan melkoinen osa tämänkin blogin lukijoista on kesälomilla joten oikein mukavia lomia teille.

Ja juu, lisätään vielä mainos:

Pitkäaikainen bloggaaja Yhden miehen tietotoimisto on kuuden vuoden keikkatauon jälkeen aktivoinut bloginsa. Kannattaa vilkaista.

PIENI JUHANNUSTARINA 2019

Jossain Järvi-Suomessa, 1990-luvun jälkimmäisellä puoliskolla

Elettiin juhannusta, vielä Ahtisaaren aikaan. Muuan järvellä sijaitsevassa saaressa oli pieni, vanhanaikainen lautamökki joka havahtui syvästä unestaan kuullessaan perämoottorin ääntä. Ei mitä tahansa varsin suurella järvellä kovin tavallista risteilyä vaan ääni tuli suoraan mökkiä kohti. Saaren, ja siinä sijaitsevan mökin suuntaan ajoi muuan mies. Helsingissä asuva kyseinen muuan mies oli ottanut tilaisuudesta vaarin kun hänen vanhempi tuttavansa oli kertonut lähtevänsä perheensä kanssa juhannukseksi etelään ja mökki oli tyhjillään. Kertoipa vielä ettei siellä hyvin paljon tullut enää käytyä muutenkaan. Mökki kun oli varsin askeettinen eivätkä perheen jo maailmalle muuttaneet lapset halunneet viettää siellä aikaansa. Vähän poispilattuja niistä oli tullut. Kiinnostaisikos miestä viettää juhannus mökillä? Hintaan 0 mk 0 p?

Muuan mies oli todennut tarjoukseen niin kuin savolainen vihillä eli no jumalauta. Ongelmana oli vain se, että eihän miehellä ollut minkäänlaista autoa kun ei yksinäinen mies sellaista Helsingissä tarvinnut mutta tuttava tarjosi hänelle lainaksi perheen kakkosauton eli vanhan mutta kunnossapidetyn Volvo 66:n. Muuan mies läksi ajamaan aikaisin juhannusaattona. Mökki sijaitsi järvi-Suomessa ja sinne oli muutaman tunnin ajomatka. Perillä odotti vene ja sen vieressä yhteinen venevaja jossa oli lukon takana perämoottori. Ikivanha viisiheppainen Terhi. Ei se venettä kovin suurella vauhdilla liikuttaisi mutta eipähän saareenkaan ollut matkaa kuin sata metriä. Ja ei rosvotkaan tuollaisesta vanhasta moottorista olleet kiinnostuneet. Saiko tuota kenellekään myytyäkään?

Muuan mies lastasi veneen täyteen ja asetti perämoottorin paikalleen. Vanha uskollinen käynnistyi muutamalla nykäisyllä ja mies otti kurssin kohti saarta. Saavuttuaan saaren rantaan hän veti veneen rantaan ja katseli mökkiä. Vanha lautamökki. Pieni tupapuoli jossa oli kamiina, kaksipisteinen kaasuliesi, kaasujääkaappi, pieni pöytä sekä kaksikerroksinen makuulaveri. Lisäksi pieni, kahden ja puolen perseen sauna sekä liiteri ja huussi hieman sivummalla. Ei minkäänlaista sähköä.

Täydellinen.

Muuan mies kävi ensi töikseen laittamassa kaasujääkaapin päälle. Sitten hän kuskasi veneessä olevat tavarat sisälle. Vähäinen tuoretavara jääkaappiin ja muu sai jäädä hyllylle. Seuraavaksi oli aika käydä liiterillä. Muuan mies teki ensiksi saunapuut ja sitten vielä satsin kamiinaa varten. Hän sytytti kamiinan ensiksi. Lämmön takia sitä ei oltaisi sinänsä tarvittu mutta mökillä ei oltu asusteltu muutamaan viikkoon ja kamiinan lämpö vei tietyn asumattomuuden nihkeyden pois. Seuraavaksi oli vuoro saunan. Sen verran luksusta mökillä oli että siellä oli käsipumppuinen kaivo. Muuan mies kävi ensimmäisenä täyttämässä saunan kiukaassa olevan kuumavesisäiliön ja sytytti sitten tulen. Niin kuin kamiinassakin hän poltti ensin hieman paperia nähdäkseen että hormi veti kunnolla.

Niin sauna kuin kamiinakin vetivät erinomaisesti joten mies täytti vielä tarvittavat vesiämpärit, istui sitten mökin pienelle kuistille, väänsi sätkän ja otti oluen. Oluet hän oli vienyt jäähtymään lähellä virtaavaan puroon. Tölkkiolutta. Kalliimpaa siihen maailman aikaan kuin pullo-olut mutta huomattavan paljon kätevämpää tällaisella reissulla. Sauna näytti olevan nopeasti lämpiävää mallia joten muuan mies alkoi valmistautua. Nyt ei olisi kiire. Kiire jäi sinne Helsinkiin. Ensiksi täytyi tietysti laittaa eväs lämpiämään. HK Blöö kiuaspussiin, hieman olutta voiteluaineeksi ja sitten satsi kiuaskiville. Siihen aikaan HK:n sininen oli vielä makkaroitten aatelia.

Sauna oli sellainen harvalattiainen sauna joka antoi aivan taivaalliset löylyt. Muuan mies terästi löylyjä laittamalla löylykippoon olutta. Se antoi saunaan sellaisen mukavan viljan tuoksun. Löylysession jälkeen tietysti istumasessio mökin pienellä kuistilla. Uusi tölkki auki, sätkä huuleen ja katse tyynelle järvelle. Kuumavesisäiliössä oleva vesi alkoi kiehua joten mies tyhjäsi sitä valmiiksi ämpäriin ja lisäsi vettä. Niinhän ne kiukaassa olevat säiliöt tuppasivat aina tehdä. Vaativat oman huolenpitonsa.

Tyynellä järvellä uiskenteli sorsia räpättäen keskenään kuka mitäkin ja lokit antoivat oman lisänsä rauhalliseen juhannuskonserttoon. Muuan mies pani merkille että muutamilla heinäsorsauroksilla oli menossa tilanne josta ei rauhallisella vaakkumalla selvitty. Kaksi heinäriä lensi kolmannen perässä räpättäen niin perkeleesti. Mies ei oikein hahmottanut sorsien kieltä mutta päätteli takaa-ajajien toteavan suurin piirtein:

- Maltahan perkeleen vääkkä kun saadaan sut kiinni niin me revitään sulta joka ainoa perssulka irti!

Sorsat katosivat edessä olevan niemen taakse ja muuan mies ihmetteli että mistähän niille moiset ränävälit oli oikein tulleet. Joitain reviirikiistoja varmaankin. Mies tuumasi että eihän se sorsien asia hänen tuumailullaan sen valmiimmaksi tule ja keskittyi omaan asiaansa.

Lenkkiä.

Mies otti kiuaspussin kiukaan päältä, istui saunan minimaalisen pieneen pukuhuoneeseen, laittoi sinappia HK Blööhön, haukkasi, otti hörpyn olutta ja nautti elämästään. Tällä reissulla ei grillailtu. Grillailu oli ohjelmanumero mutta tämä oli yksinäisen miehen reissu. Tänään syötiin saunalenkki ja huomenna keiteltäisiin soppaa jossa oli makaroonia ja säilykelihaa. Tavallinen kaupan säilyke oli muuttumassa huomattavan huonoksi mutta miehellä olikin mukana eräältä laivareissulta ostettua brasilialaista Corned Beef-säilykettä. Siitä sai aikaiseksi maittavan evään ja höysteeksi olisi Ylhäisten näkkileipää ja sen päälle Koskenlaskijaa sekä hyvää pötkömeetvurstia. Sitähän näkkärievästä saattoi pistellä vielä tänäkin iltana jos hiuko uudelleen yllättäisi.

Mies pani merkille, että ilmanala oli muuttumassa. Päivä oli ollut helteinen, hautova ja ukkosta enteilevä. Kuin lehmä olisi hönkinyt päin naamaa. Ukkosta enteilivät myös lännen suunnasta tulevat synkät pilvet. Mies söi makkaran loppuun, poltti sätkän ja totesi että antaa tulla lunta tupaan ja jäitä porstuaan. Seuraavan löylysession aikana ukkonen tulikin sitten saaren päälle. Mies katseli järvenselällä rätiseviä salamoita ja tuumi itsekseen että tämä oli juuri oikea paikka nauttia tällaisista luonnonvoimista. Ukkonen ei hajoittaisi mökillä ensimmäistäkään sähkövehjettä koska niitä ei täällä ollut. Pesua edeltävän taukonsa hän piti mökin pieneen pukuhuoneen puolella sillä tuuli löi veden kuistille. Tauolle hän oli hakenut piippunsa jota poltteli harvoin. Nyt oli kumminkin sen aika. Mies latasi piippunsa, sytytti ja katseli luonnonvoimien myllerrystä mukavan katon suojassa.

Samalla kun mies pesi saunassa itsensä alkoi ukkonen tyyntyä. Mies siirtyi tuvan puolelle ja teki itselleen ykkösdrinksun eli Koskenkorvaa puolukkamehulla. Samalla hän oli laittanut pienen matkaradion päälle. Sieltä tuli Yleisradion ohjelmaa. Siihen aikaan sitä saattoi vielä kuunnellakin. Ideahan ei ollut kuunnella, vaan kuulla. Se oli siellä jossain taustalla. Niin kuin aikanaan pikkupoikana kun muuan mies oli mökillä vanhempiensa kanssa. Mies muisti kuinka aikanaan, vuonna 1976 oli kuunneltu se Lasse Virenin kultamitalijuoksu Montrealin viidellä tonnilla vähän samanlaisessa mökissä kuin tämä. Kuinka hienolta se silloin tuntuikaan.

Mies maisteli kossupuolukkayömyssyään ja tuumasi että on muuten homma aika kohdallaan. Piru vie kun tänne voisi jäädä lopun iäkseen. Mutta eihän se onnistuisi. Tämä juhannusviikonloppu olisi vain kaunis uni joka päättyisi silloin kuin mies palauttaisi laina-autonsa ja siirtyisi jatkamaan matkaansa HKL:n julkisilla kulkuneuvoilla. Sinne omaan kanahäkkiin jossa hän asusti. Kanahäkkiin, josta ei tuntunut olevan pois pääsyä. Mies totesi taas kertaalleen itselleen että ei hän oikeastaan Helsinkiä vihannut. Hän vain tiesi olevansa väärä mies väärässä paikassa ilman mahdollisuutta paeta pois. Mutta olihan sitä kaunista unta vielä jäljellä. Mies aukaisi makuupussinsa laverilla olevan patjan päälle. Sellainen halpa huoltoasemapussi mutta eihän kesällä muuta tarvinnutkaan.

Järven ääniä ja kaikkoavaa ukkosta kuunnellessa uni tuli nopeasti. Edessä olisi vielä pari kiireetöntä päivää.

Hyvää ja rauhallista juhannusta kaikille lukijoille.

NATSEJA, NATSEJA KAIKKIALLA

Tuore sisäministerimme Maria Ohisalo (vihreät – de röda) on ilmoittanut taistelevansa (yllätys) vihapuhetta vastaan ja hän on asian tiimoilta todennut komeasti:

Me voimme torjua vihapuhetta. En pelkää puhua näistä teemoista vihreiden puheenjohtajana. Mä en pelkää trolleja, mä en pelkää natseja. Sillä tiedän, että en ole yksin.

Hotellin respassa nousee asian tiimoilta esille muutama kysymys.

Ensimmäisenä tietysti se, että ilmoittiko sisäministeri että ne muutamat kymmenet suomalaiset natsit eivät häntä pelota. Johon voidaan todeta että ihan jees, eivät ne tätä maata miksikään natsivaltioksi pysty muuttamaan eikä niitä pahemmin tartte pelätä. Minkä nyt tarroja liimailevat. Enempi rähinää tulee sieltä vasemmiston puolelta.

Toisaalta tule sitten mieleen toinen, ja varsin pelottava kysymys. Mieltääkö tuore sisäministeri ihan oikeasti että Suomessa vaikuttaa huomattavan suuri natsifalangi? Missä se on piileksinyt? Vai ovatko sittenkin kyseessä tulkitut natsit? Minkä tiimoilta voidaan muistuttaa kyseisen sisäministerin eräästä toisesta lauseesta joka koskee hylsyn saaneitten turvapaikkahuilailijoitten pakkopalautuksia. Ohisalohan totesi että ”palautukset on tehtävä ihmisoikeussopimuksien mukaan” ja ennen kaikkea ”niin, ettei palauteta maihin, joissa ihmisillä on riskejä”.

Tavallinen kansalainenhan saattaa – varsin perustellusti – todeta että pohjoismaitten ulkopuolella ihmisten elämään sisältyy enemmän riskejä kuin pohjoismaissa joten sisäministerin lause on varsin tarkoitushakuinen. Tavallinen kansalainen saattaa hyvinkin vastustaa Ohisalon ja vihreitten ajattelua turvapaikanhakijoista muutenkin.

Onko näin, että tätä vihertävää näkemystä vastustava tavallinen kansalainen on Ohisalon mielestä natsi? Kävikö Ohisalolle niin, että hän monituhatkertaisti suomalaisten natsien tai ainakin natsiksi tulkittujen lukumäärän? Sillä natsiksihan pääsee nykyisin jo sillä että ei hyväksy löysäkätistä maahanmuuttopolitiikkaa.

Ja vielä viimeinen kysymys: kuinka Ohisalo aikoo hiljentää nämä natsiksi tulkitsemiensa ihmisten mielipiteet?

Pihtiputaan mummo ei tiennyt olevansa natsihirviö mutta onneksi uusi sisäministeri auttoi häntäkin löytämään todellisen itsensä.