tiistai 1. helmikuuta 2022

KIELLETTYJEN KAMMIO

Helsingin Yliopiston historian opiskelija Anttoni Ruus ajoi Helsingistä kohti pohjoista isältään lainaamalla vanhalla Toyota Corollalla. Hän oli varsin hämmentyneessä mielentilassa. Hän oli lahjakas opiskelija mutta yliopistolla hänelle oltiin aivan hiljattain tehty selväksi että vaikka hän kyllä valmistuisikin maisteriksi niin hänen akateeminen uransa olisi ohi jo ennen kuin se oli alkanutkaan. Syynä oli yksi ainoa kirjoitus ja vielä lyhyt sellainen jonka  hän oli laittanut erään blogin kommenttiosioon:

”Tässä nykyisessä intersektionaalisen feminismin ja woke-ajattelun, äärimmilleen viedyn puolestaloukkaantumisen ja muodikkaiden tiedostavien ahdistustilojen – joista on tulossa pakollinen normi – myötä me täällä Suomessa päädymme tilaan, jossa ihmiset eivät enää uskalla puhua, eivät muodostaa mielipiteitä eivätkä edes ajatella. Me ainoastaan kyttäämme toinen toisiamme sen varalta että hän sanoo jotain uususkonnon vastaista. Tätäkö niin sanotut edistykselliset piirit todella haluavat?”

Se riitti. Se oli siinä. Kerta kaikkiaan. Ura oli tukossa. Hän oli haaveillut tutkijan urasta mutta päätyisi parhaalla tuurilla johonkin lukioon opettajaksi. Jos sitäkään. Ja sen vuoksi hän tarttui täkyyn, joka oli tullut hänelle yllättäen. Huitsinnevadan kunnan kunnanjohtaja Jorma Kankinen oli soittanut hänelle ja pyytänyt käymään. Hän sanoi, että hänellä ja tietyllä organisaatiolla olisi Anttonille paljon tarjottavaa. Mutta ensiksi Anttonin tulisi nähdä jotain. No, hän ei koskaan ollut käynyt Pinnanmaalla eikä hänellä olisi mitään hävittävääkään. Ei siis muuta kuin lyödään ykköstä läpeen ja nostetaan kytkintä.

Muutaman tunnin ajon jälkeen hän pysähtyi Huitsinnevadan kunnantalon pihalle. Jorma Kankinen oli arvioinut hänen saapumisaikansa hyvin ja oli jo odottamassa. Kankisen mukana oli kaksi muutakin miestä. Hän kätteli Anttonia ensiksi ja esitteli sitten miehet:

- Tässä ovat Perskeleen Ykä ja Lötjösen Eelis. He näyttävät sinulle sen, mistä sinulle puhuin. Sen, mitä sinun täytyy nähdä. Ja sen jälkeen voit puhua heidän kanssaan tulevaisuudestasi.

Ykä totesi Anttonille:

- Meillä on edessämme muutaman kymmenen kilometrin ajo. Ensiksi pääteitä ja myöhemmin metsäteitä. Käydään tässä aluksi ostamassa hieman matkaevästä Huitsinnevadan Ase ja Mätöstä. Oletan että sinä syöt ruokaa etkä veganoffia.

- Joo, ihan lihansyöjä minä.

Lötjönen puolestaan totesi:

- Siirrytäänpä siis viihtyisään UAZ – 452-pakettiautoomme. Näitä tämmöisiä ei siellä Reuna-Suomessa eli Helsingissä taida paljoa nähdä.

Matka eteni mukavasti ja suussa sulavat matkaeväät pistivät syntyperäisen helsinkiläisen Anttonin miettimään että onkohan hän ennen saanut varsinaista ruokaa maistaakaan. Ykä ja Lötjönen puhelivat niitä näitä ja kertoivat vaihtuvista maisemista ja tarinoista joita ne toivat mieleen. Välillä puhuttiin porukalla vallitsevasta yhteiskunnallisesta tilanteesta ja Anttoni pani merkille että miehet aika ajoin nyökkäsivät toisilleen. Nähtävästi Anttonin mielipiteet miellyttivät. Matkan varsinaisesta kohteesta miehet eivät puhuneet mitään ja Anttoni tuumasi että kyllä se varmasti vielä selviää.

Kun UAZ ylitti Lälläveden ja Vökellysveden rajan Ykä pysäytti auton ja Lötjönen kaivoi hanskalokerosta mustan hupun:

- Valitettavasti matkan jatkumisen edellytys on se, että laitat tässä vaiheessa tämän hupun päähäsi. Matkan päämäärä on salainen. Jos et suostu, niin käännymme takaisin emmekä muistele pahalla. Mutta matkan päässä on jotain sen verran kallisarvoista että emme ota vieraan kanssa riskiä.

Anttoni tuumasi itsekseen että eiväthän nämä miehet – jotka olivat selvästi niitä tiedostavaiston inhoamia käppäukkoja – tosiaankaan olleet mikään takkutukkien lynkkausporukka. Niinpä hän luotti miehiin ja laittoi hupun päähänsä. Ajo jatkui jonkin aikaa asvalttitietä mutta jonkun ajan päästä siirryttiin selvästi soratielle. Tuntui siltä että kuskina ollut Ykä ajeli teitä ristiin rastiin ja Anttonin suuntavaisto hävisi tyystin. Noin puolen tunnin päästä UAZ pysähtyi ja Lötjönen sanoi:

- Voit nyt ottaa hupun pois. Olemme perillä.

Auton edessä ei näkynyt kuin pieni mäki jonka juurelle ajotie loppui. Lötjönen kaivoi hanskalokerosta kaukosäätimen ja painoi nappia. Mäen alareunasta nousi naamioitu ovi jonka takana oli panssariovi. Lötjönen painoi toista nappia jolloin sekin aukesi. UAZ ajoi sisälle ja Anttoni näki kuinka naamio-ovi meni heidän takanaan kiinni. Samalla sisällä syttyivät valot ja Anttoni huomasi että edessä oli vielä yksi ovi. Ykä pysäytti UAZin ja sanoi Anttonille:

- Se, mitä sinä ennustit siinä kirjoituksessasi tulee tapahtumaan. Vielä paljon pahempana. Hirviö on päässyt valloilleen eikä sitä voi enää pysäyttää. Eihän se vallassa loputtomiin ole sillä sen valtakausi päättyy romahdukseen. Se saa sen itse aikaiseksi. Mutta ennen sitä se ehtii tuhota talouden lisäksi ihmisten mieliä juuri niin kuin sinä sanoit. Aikanaan tulee jälleenrakennusvaihe. Vielä talouttakin enemmän on rakennettava ihmisten mieliä takaisin maalaisjärkevälle mallille. Ja siihen me täällä Pinnanmaalla olemme varautuneet.

- Onko teillä täällä joku asevarasto tai jotain?

- Aseitahan ihmisillä on muutenkin. Mutta tavallaan joo… mites se räätäli Halme sanoikaan… joo, vain hengen teot ovat luovia tekoja… ja täällä on patruunoita niille hengen teoille… no, lähdetääs tutustumaan… Kiellettyjen Kammioon… minä ja Lötjönen ollaan Kammion Vartijoita… me ja moni muu… mutta juuri me saimme tehtäväksemme esitellä Kammion sinulle… ja mielellämme sen teemmekin… siirrytäänpäs ensimmäiseen kammioon.

Lötjönen aukaisi ensimmäisen kammion oven. Pitkässä käytävässä oli toisella puolella paljon kirjoja ja toisella taas paljon kansioita. Lötjönen sanoi:

- Niin kuin on todettu, olemme siirtymässä Pimeään Interperspirationaaliseen aikaan. Ja sinä aikana sensuroidaan ja tuhotaan paljon, hirvittävän paljon ihmisten tekemiä tekstejä, kuvia, musiikkia ja ajatuksia yleensäkin. Koska ne ovat loukkaavia. Aina löytyy joku, joka loukkaantuu. Joku oikeaoppinen. Jolloin häntä loukkaava tuotos pitää kieltää ja tuhota niin perusteellisesti, ettei seuraava sukupolvi sitä enää muista. Se ei saa muistaa.

Ykä jatkoi:

- Meillä on käytössämme Hömpstadin Vähänköehkäopiston kehittämä lärähistoriallinen tietokoneohjelma joka pystyy ennustamaan kaiken sen, mitä tullaan kieltämään. Vähän niin kuin Hari Seldonin psykohistoria Isaac Asimovin kirjassa. Me olemme valmistautuneet ja ottaneet kaiken talteen säilytettäväksi. Noissa hyllymetreissä on kiellettävät kirjat ja lehdet. Luonnollisesti niistä on myös tietokonekopiot. Ja tietokoneilla on myös valtava määrä elokuvia ja tv-ohjelmia. Samoin kuin niitä meemejä joita netti on nyt pullollaan. Mutta jatkossa ei ole. Koska ne loukkaavat oikeauskoisia.

Anttoni katseli kirjahyllyjä ja kauhistui. Tuokin… ja tuokin… ja vielä tuokin… nuo kaikki kielletään… sitten hän kysyi:

- Entäs nuo kansiot?

- Vitsejä. Valtava määrä vitsejä. Savolaisvitsejä, blondivitsejä, homovitsejä, poliittisia vitsejä, roturealistisia vitsejä. Kaikenlaisia vitsejä. Interperspirationalismi ei siedä huumoria. Näistäkin on tietysti kaikista tietokonekopiot.

- Mikäs tuo on tuo erillään oleva pieni kansio?

- Jaa tuo? Siinä on kerättynä kaikki ylemmän virkamiestahon huumori. Ei siinä kansiossa ole kuin yksi sivu. Tahaton virkamieshuumori on taas puolestaan tuolla vitsiosastolla. Sitä on neljä ja puoli hyllymetriä. Mutta tämä on vasta alkua. Siirrytäänpä seuraavaan kammioon.

Seuraavassa kammiossa Anttonin silmät rävähtivät teevadeiksi.

- Mitä nuo oikein ovat?

- Ne ovat horroskapseleita. Siellä on horroksessa ihmisiä… tai, no oikeastaan hahmoja joita tullaan tarvitsemaan kun romahduksen jälkeen aletaan rakentamaan. Katsele rauhassa.

- Mutta tuossahan on tiernapojat… ja tuossa Pekka ja Pätkä neekereinä… ja nuo… siinähän on Naima-Aslakki ja Soikhiopää. Eiväthän nuo…

- Niin. Ne ovat hahmoja. Ajatuksia. Jotka on herätetty eloon. Olevaksi.

- Kuinka te sen olette tehneet?

- Kas kun meillä on varsin mahtava liittolainen. Eli Väinämöinen. Hän on laulanut voimallisella veisullaan ajatukset eläviksi.

- Mutta eihän Väinämöistä ole olemassakaan.

- Totta kai on. Hän asustelee Uuden Hyisianan Taemmalla Hyijärvellä mutta näyttäytyy vain harvoille ja valituille. Jatketaanpa tutustumista. Tuossa on Simpauttaja. Ja tuossa Sepe ja Valtteri Lampaansyöjistä. Kun Väinämöinen lauloi heidät olevaksi ja ennen kuin heidät laitettiin horrokseen niin nuo mainiot veikot totesivat että perkele, me tuomme takaisin kadotetun maailman jossa suomalainen mies saa vielä syödä hyvällä omallatunnolla lihaa, puhua rehvakkaasti naisista ja käyttää luontoa omiin tarkoituksiinsa. Just kaikkea mitä se yks kulttuuriperse Hesarissa piti kauheana.

Anttoni jatkoi horroskapseleissa olevien hahmojen katsomista ja pysähtyi sitten:

- Ovatko nuo ihan oikeasti…

- Joo, ovat ne. Kari Suomalaisen karikatyyrit. Väinämöisen henkiin laulamana ja horrostettuina. Kokoomuksen kypäräpappi, demareitten haalarijätkä, maalaisliiton isäntämies ja vielä kommareitten pultsari. Kaikki totesivat ennen horrokseen menoa että kunhan tästä noustaan niin heidän interperspiroiduissa puolueissaan aivan varmasti pilataan tapetit ja tunnelma niin kerta kaikkiaan.

Karikatyyrien jälkeen rivissä oli vielä yksi horroksessa oleva hahmo. Anttoni kysyi:

- Kukas hän on? En tunnista.

- No hänhän on Seppo Ilmarinen. Hän oli niin masentunut maamme tilasta että pyysi päästä horrokseen parempia aikoja odottelemaan. Mutta ennen horrostaan hän teki meille erään palveluksen. Mutta siihen palaamme myöhemmin. Siirrytäänpä seuraavalle osastolle.

Seuraavassa osastossa oli kolme tynnyriä.

Anttoni sai luvan koskettaa niitä.

- Ne värisevät. Aivan niin kuin niissä olisi joku voima joka haluaisi purkautua ulos.

- Aivan niin. Ensimmäisessä tynnyrissä on tiivistettynä ja pakattuna persvakoäijien ja käppäukkojen elämänasennetta. Kerätty huolellisesti vuosien saatossa. Siinä toisessa tynnyrissä on noin kymmenen tuhannen jätkien saunailtojen yhteen kerätyt jutut ja asenteellisuus. Ja siinä kolmannessa tynnyrissä on suomalaisten, feminismin saastuttamattomien naisten tiivistettyä ja pakattua elämän asennetta. Tämä aikanaan – kun aika on kypsä – lasketaan levitettäväksi kaikkialle Suomeen. Mutta mennäänpäs seuraavaan kammioon.

Seuraavassa kammiossa oli vain kaksi noin kuutiometrin kokoista läpinäkyvää kuutiota. Niiden sisällä oli jotain, joka näytti siltä kuin se kiehuisi hiljalleen. Toisen kuution sisältö oli sinistä ja toisen puolestaan kullankeltaista. Niin kuin tuleentunut vilja.

Lötjönen totesi:

- Nämä ovat aarteemme. Yksi monien muiden mukana, mutta nämä ovat äärimmäisen välttämättömiä kun aikaansaatua vahinkoa aletaan sitten joskus tulevaisuudessa korjaamaan.

- Mitä ne ovat?

- Tässä sinisessä on tiivistettyä sisua. Ja kullankeltaisessa tiivistettyä maalaisjärkeä.

- Tuohan on loistavaa. Noita jos mitä tarvitaan ylilässytetyssä ja ylianalysoidussa feministien hallitsemassa Suomessa. Mutta kuinka te saatte levitettyä tämän kaiken koko Suomeen?

- Selitys löytyy viimeisestä kammiosta. Lähdetääs katsomaan.

Viimeisin kammio oli huomattavasti suurempi kuin aikaisemmat ja siellä oli yksi valtava kone.

Anttoni ihmetteli.

- Mikä tuo oikein on?

- Tämä ei ole sen näköinen mitä kansanperinteessä on kuviteltu. Mutta jos soittaisin hieman kanteletta niin hoksaatko?

- Siis onko tuo… Sampo?

- Sepä hyvinkin. Seppo Ilmarinen takoi sen meille ennen kuin meni vapaaehtoisesti horrokseen. Eikä tämä Sampo jauha kultaa ja hopeaa. Vaan se on kaikkien aikojen kompressori. Aikanaan se levittää täällä olevat säilytetyt kielletyt ajatukset koko Suomeen. Ja aloittaa kansallisen paranemisprosessin.

- Mutta miksi sitä ei käytetä jo nyt?

- Valitettavasti interperspiraation synkkä pilvi kattaa vielä suuren osan Suomea. Erityisesti suurissa kaupungeissa. Sammon voima ei vielä riitä. Tarvitaan – valitettavasti – se romahdus. Sen jälkeen Sampo käynnistetään. Mutta arvaatko, miksi näytimme sinulle tämän kaiken?

- Saatan kuvitella. Mutta kertokaa kuitenkin.

- Ehdotamme että siirryt jatkamaan opiskelujasi Hömpstadin Vähänköehkäopistoon. Aikanaan sinusta tulee historian tutkija. Ja professori. Ja ajan myötä sinustakin tulee yksi Kammion vartijoista. Valitettavasti on niin, että minä ja Lötjönen olemme mitä varmimmin tups´ahossa siinä vaiheessa kun Sampo käynnistetään. Tarvitaan nuorempaa voimaa. Mitenkä on, oletko halukas? Jos olet, niin saat aikanasi tavata Väinämöisenkin. Hänellä on mainio sauna siellä Taemmalla Hyijärvellä.

- Tämä on tarjous, josta ei voi kieltäytyä. Ilman muuta suostun. Ja eihän minulla siellä Helsingissä muutenkaan olisi tulevaisuutta.

Kouraa lyötiin kouraan ja erään järkevän ja asiallisen nuoren miehen tulevaisuus sai uuden suunnan. Miehet palasivat Kiellettyjen Kammiosta UAZilla takaisin kohti Huitsinnevadaa. Anttoni ajatteli että ehkä jonain päivänä juuri hän olisi se, joka käynnistäisi Sammon ja laittaisi sen jauhamaan. Ja silloin pilattaisiin interperspirationaaliset tapetit ja tunnelma. Niin kerta kaikkiaan.


35 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Suomalaista elämäntapaa kannattaa todella säilöä tulevaa käyttöä varten romahduksen jälkeen. Turhan pitkään on vallassa ollut käsitys, että rahaa kylvämällä kehitysmaihin ne muuttuvat Suomen kaltaisiksi tai rahtaamalla Suomeen paimentolaisia he muuttuvat suomalaisten kaltaisiksi. Pari ensin mieleen tullutta vaatimatonta esimerkkiä rahan kylvämisestä. Myanmariin 100 miljoonaa ja Afganistaniin miljardin verran. Kumpikaan ei tuottanut satoa, päinvastoin, hukka vei. Pääministerit 2011 alkaen aikajärjestyksessä. Katainen, Stubb, Sipilä.

Suomihan on varakas hyvinvointivaltio jossa kaikilla on asiat hyvin, joten mikäs on rahaa(mme) heitellessä.

Vasarahammer kirjoitti...

Tästä jutusta henki hyväntahtoinen optimismi. Jutuissa aiemmin paljon esiintyneitä ahdistavia pahiksia ei tällä kertaa ollut, joten jutusta jäi hyvä mieli.

QroquiusKad kirjoitti...

Tarina oli taas kerran miellyttävä lukea, mutta sen päättyessä tuli taas se turhan tutuksi tullut notkahdus tappion tunteeseen:
eihän Väinämöistä ja Sampoa ole koskaan ollut olemassa enempää kuin Gandalfia ja Mahtisormusta.

Eikä Suomen tulevaa romahdusta kannata odottaa ilolla:
jos siihen mennessä ei ole luotu EU:n rinnalle jotain toimivaa rinnakkaisliittokuntaa, joka ottaisi luhistuvan Suomen protektoraatikseen, sen tekee Ryssä ja vain alistaakseen.

Siinä sitten jälleenrakennetaan Ryssän alustalaisina heidän kätyreikseen ryhtyneiden suomalaisvoutien soitellessa nagaikaa selkään.

Seppo Oikkonen kirjoitti...

On traagista, että sadut voivat kuvata paremmin kuin totuuteen pyrkivät dokumentit. Ehkä vielä enemmänkin. Olen kuullut useamman kirjailijan ja elokuvantekijän suusta tunnustuksen, ettei fiktio hurjimmillaankaan pysty voittamaan todellisuutta. Kirjoititpa tai kuvasitpa miten hirvittäviä tapahtumia tahansa, huomispäivän uutiset esittävät vielä paljon hurjempaa.

Se tuohon monesti kuvattuun sivistyksen nimissä toteutettuun sensuuriin ja tuhoon saattaa pelastuksena tulla, että lukutaidon ja varsinkin ymmärtämisen hävitessä maailmasta ne eivät enää tuhoa kirjoja -- koska yksinkertaisesti eivät enää ymmärrä niistä yhtään mitään. Ne voivat polttaa niitä klapien sijaan lämmitysuuneissa, mutta ei siksi että tietäisivät mitä ne sisältävät.

Vuosikymmeniä sitten itsekriittiset kirjoittajat saattoivat hylätä ja heittää pois kokonaisia käsikirjoituksia, mutta nykyisin julkisuus on kirjallisuuden turvallisin roskalaatikko, keskustelun kaatopaikka, sanojen hautausmaa, kaiken kunnollisen komposti, mitätöinnin myrkkymeri, vainon ja vähämielisen väheksynnän sivusilppuri, ja lopullisen tuhon toimeenpanee sensori ja sokean oikeuden miekka, joilla kaikkina aikoina on ollut enemmän valtaa kuin ymmärrystä; päätön tasapäisyys on nykyajan pyövelille ihmisarvo- ja -oikeuskysymys.

On totta, että katoavaa sivistystä -- eurooppalaisen uuden ajan kulttuurikognition parhaita saavutuksia -- voi jokunen ihminen jäädä kaipaamaan. Olisi hienoa, jos nuo ajattelun ominaisuudet todellakin voitaisiin säilöä johonkin talteen. Mutta oikeasti ihmisen historiassa sellaista ei ole tapahtunut koskaan. Tulevaisuus on enemmänkin Mad Maxin brutaali kaaos kuin Fahrenheit 451:n metsiin paenneiden kirjallisten intellektuellien toivo.




Anonyymi kirjoitti...

Valitettavasti vielä joudumme kotvan odottamaan, vaan ehkä jonkilainen lähtölaukaus on ammuttu mailmalla, nuo Freedom Convoyt. Paitsi kanukeissakin hallitsijat ja kanisterit julistavat lisää pakkoja ja piikkejä rekkakuskeille. Eli ei edes osavaltion rajaa saa ylittää ilman piikkiä. Taitaa olla vielä liikaa piikkjeä varastoissa myymättä.
Eli ielä saadaan odottaa sitä, että tarpeeksi suuri määrä heräilee horroksesta.
Mariinikin ihmettelee THL:n täyskäännöstä piikkipakossa ja todistuksessa. Kun siitä ei ollut hallinnon (STM:n) päätöstä. Jos oli kiuru liukas livertäjä, vielä pahempi taitaa tämä takinkääntäjä linden olla kansaa kurittamaan. Entinen stalinisti.
Huru-ukko
PS. Polpo koettaa saada suomen convoyn järjestäjää kiinni laittaakseen porukan kaappiin.

QroquiusKad kirjoitti...

Ei tuosta convoijaamisesta mitään hyötyä ole.

Vaatimuksina kun ovat
körinärajoitusten poisto (meneillään koko ajan, mutta vain muutettaviksi ilmastohysterian käyttöön),
dieselin hinnanalennus (päinvastoin korotetaan perusteella, että on liian halpaa jos sitä voidaan tuolla tavalla tuhlata convoijaamiseen) ja
hallituksen ero (ei tule tapahtumaan).

Jos tuo Suomen porukka oikeasti yrittää Helsinkiin, sitä ei vain päästetä sinne.
Ja mitäpä nuo muuta ovat, kuin EgoApinan mekanisoitu megaversio.
Kaiken tyhjentävän asiasta kertoo, että Anus Putkosen ryssäpropagandatuutti UMV on aivan mehuissaan touhusta.

Sieltäkö tuota siis johdetaan?

Anonyymi kirjoitti...

Jess! UAZ – 452 - tätä olisin aamulla tarvinnut. Rytinää, ryskettä, käryä, meteliä ja käteen jääviä vipuja*. Mutta kulkee, oli hankea tai ei, tiellä tai pellolla, ihan sama. Alkoi nimittäin hieman harmittaa luiston- ja etenemisenestot. Kun alusta on tarpeeksi muhkurainen ja lunta päällä alkaa edistynyt automagiikka kuvitella omiaan.

Neliveto ja maavaraa vöyräästi - ja vielä kun olisi ollut lumiketjut, olisi kelvannut körötellä kustannuspaikkaa kohti. Lisäbonuksena miehekäs kulutus ja ajaton muotoilu.

Tälle vuodelle ei ole taidettu budjetoida varoja lumiauroille, kai odotetaan sitä ilmastonmuutosta.

*Yhellä tutulla on tämmönen, kokemukset ovat hieman vaihtelevia, noin kohteliaasti ilmaistuna.

Pyssymies

Anonyymi kirjoitti...

Eikös tämä anus putkonen ole , omien sannojensa mukaan, joku donetskin/luhanskin tiedotusministeri tai jotain? Janitskinin aikaan etsivät ruplarahoitusta kissojen koirien kanssa, ei löytynyt. Nyt ei tarvitse etsiä, löytyy ihan hakematta kun muutaman jutun lukee. Silkkaa puten tuubaa lähes kaikki.
Ainoa edes joskus jotain järkevää kirjoittava on tuo jonathan widell.
Näihin putkosen nuolijoihin voi nykyisin laskea jtuujensa perusteella myös juudas soinin.
Mutta, kuten vasara totesi, jutusta tuli kuitenkin hyvä mieli, eli ei ihan kaikki ole vielä menetetty. Kuitenkaan.
Johan se lapamtovainaakin sanoi, että Toivossa on hyvä elää:)
Huru-ukko

Anonyymi kirjoitti...

Hieno tarina ja muistutti eräästä mielestäni maailmankaikkeuden parhaasta kirjasta. Meno oli kuin Mineral Specimenon luolavarautuminen Veikko Huovisen huikeassa. kirjassa ”Rauhanpiippu” (1956); minkä luolan suojiin sankarimme kantakersantti Milita Forto ja maailman arvostetuin pasifisti Pedro Pacpipo pääsivät pakomatkallaan miehitetystä Nefortasta naapurivaltio Mielkukkoon. Rauhanpiippu tarinana mätsää 1:1 tämänhetkiseen Ukrainan tilanteeseen. Toivottavasti kirjan tapahtumat eivät kuitenkaan ennusta lähitulevaisuutta...

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Ano1:lle, Vasarahammerille, Qroquius Kadille, Seppo Oikkoselle, Huru-ukolle, Pyssymiehelle ja Ano2:lle & kiitos kommenteistanne. Tämähän oli vaan sellainen aikuisten satu. Aajalta ennen suuria digitaalisia- ja miksei muitakin kirjarovioita. Rahaahan Suomessa jo poltetaankin niin kuin Ano1 totesi.

En yhdy Qroquius Kadin täyteen pessimismiin tuosta convoy-jutusta. Jos ei mitään yritä niin ei mintään saakaan. Enkä missään nimessä vertaa heitä elopelleihin. Mutta eikös tuo UMV-lehti ole ollut jo hyvän aikaa pois päältä? Ei minun koneella aukea ainakaan.

Tuossa UAZin pakussa on kieltämättä oma tyylinsä. Siksi se sopii näihin tarinoihin. Ja siinä ei ole elektroniikka kulkua sotkemassa.

Ukrainan kohdalla en pysty muuta ajattelemaan kuin että toivottavasti järki voittaa ja sotaa ei tule.

QroquiusKad kirjoitti...

Toimii se UMV, joskin tuon tuostakin herjaa "Bad gateway 602" tai jotain sellaista, mutta aukeaa kun yrittää uudestaan tai vielä kerran.

Minun täytyy kyllä nyt ihmetellä miksi liputat noiden convoijaajien puolesta? Hehän eivät voi saada läpi dieselin veronlaskua eivätkä varsinkaan hallituksen eroa, kyllä jokaisen täytyy se ymmärtää.
He eivät voi saada aikaan muuta kuin vastatoimia, jotka iskevät koko kansakuntaan.

Mitä hienoa on tavoitella jotain hyvää ampumalla omaan jalkaansa, ja sabotoida tehokkaasti järki-ihmisten pyrkimykset?

Anonyymi kirjoitti...

Terve! Kiitos hyvästä tarinasta. Niinpä niin. Otanpa kantaa, tuohon convoy mielenilmaukseen. Hienoa, että jotain tapahtuu. Mutta olen ollut huomaavinani, että valtamediapuolue, ei ole noteerannut asiaa, kuten esim elokapinaa tai blm hysteriaa, missä tuomiokirkon edessä idiootit nolasivat itsensä.sen sijaan ex missillä on paha mieli. Poliisi vittuilee tottakai. Väärä agenda. Johan ne puhdistukset, mistä moni esim vaihto ehto mediassa, varoittelivat, ovat todellisuutta. Jäämme odottamaan, kun ensimmäiset muslimi poliisit tulevat kaduille. Silloin ei ole kyse monikulttuurisuudesta, vaan ideologiasta. Siis muslimi poliisin kannalta. Meni sivuraiteille .

Catilina 🇷🇺 kirjoitti...

Minun suosikkini tässä:
https://www.youtube.com/watch?v=m09ZM2z0YGQ

Kukas teistä osaa käynnistää tällaisen? :)

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Qroquius Kadille, Anolle ja Catilinalle & kiitos kommenteistanne.

Qroquius Kad: Sinä manaat asian valmiiksi. Kerro, mitä sitten pitäisi tehdä. Eihän tämä Kanadan tasoinen saattue tule olemaan mutta ehkä alku jollekin. Ja jos vastatoimilla meinaat bensan hinnan korotuksia niin ne tulee joka tapauksessa.

Ano: Todennäköisesti valtamedia pyrkii jättämään tuon mahdollisimman vähälle huomiolle. Ja niitä muslimipoliiseja kovasti haluttaisiin. En kyllä oikeastaan ole kuullut että muslimeissa itsessään olisi siihen pahemmin halukkuutta.

Catilina: Mainio masiina ja voi olla, että jäisi minulta käynnistämättä.

Anonyymi kirjoitti...

Catilina: Minä ilmoittaudun, että osaan. Oon mie vastaavaa startannut jotakin kertoja Tavon tien työmaalla menneinä aikoina. Ensin käynnistetään käynnistinmoottori ja kun siinä on tarpeeksi kierroksia kytketään se pyörittämään varsinaista koneen moottoria, että sen saa käyntiin. Tuossakin Igorilla oli moinen meneillään vaan näkyi loppuvan käynnistinmoottorin bensa kesken. Eli pieni, yleensä kakstahti moottori, bensakäyttöinen, ja sillä sit raapastiin se iso nokimoottori käyntiin. Se mitä mie käyttelin, joutoaikoina oli yhen urakoitsijan vehe, nimikyltissä luki FIAT. Ihan vastaava kuin tuo Igorin kone.
Huru-ukko

Ekku kirjoitti...

Tässä Convoy-hommassa on kuitenkin se pointti, että jos se toteutuu, niin tulemme näkemään, kuinka valtamedia pyrkii pitämään sen varmaan kokolailla uutispimennossa. Lisäksi oletan, että kohtelu poliisin ja sisäministerin taholta on jotakin ihan toista, kuin " elopellelauman" kohdalla oli.
Ei sillä varmaan mitään sen suurempaa vaikutusta saa, mutta millä sitten?

Vaatisi vaikka viikon pari kestävää, täydellistä kuljetusten keskeyttämistä, että mitään vaikutuksia alkaisi näkymään.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Huru-ukolle ja Ekulle & kiitos kommenteistanne.

Huru-ukko: Joo, minä kuulostelinkin että se iso masiina kuulosti ensiksi mopon moottorilta ennen kuin se alkoi hörisemään. Jotkut oikein miehekkään moottorithan käynnistetään haulikonpanoksella.

Ekku: On sentään hyvä että joku yrittää. Pidetään peukkua porukalle. Toivotaan, että se onnistuu jopa niin hyvin että valtamedian kynnyksen on pakko ylittyä. Tietysti se, mitä se asiasta selittää on sitten ihan toinen luku.

QroquiusKad kirjoitti...

Tiedämmehän me molemmat, että se miten asioihin vaikutetaan demokraattisessa valtiossa on äänestäminen.

Voin olla väärässäkin, mutta olettaisin sinun toivovan tässä olevan nyt se alku, josta kasvaisivat samanlaiset rauhanomaiset massakansalaisprotestit, jotka mursivat Berliinin Muurin ja kaatoivat Suuren ja Mahtavan?

Ei minulla olisi sitä vastaan totisesti mitään!
En vain usko sen toteutumismahdollisuuksiin;
ei tyttöhallitus tähän kaadu enempää kuin Trudeaun Kanadassa.

Molemmilla on kansan enemmistön vaaleissa annettu ylivoimainen tuki, eikä sitä horjuteta liikenteentukkimisella.
Ei Ranskaakaan horjutettu keltaliivien mielenosoituksilla, vaikka siellä vedettiin jeparia turpaan oikein urakalla.

Olen pahoillani, että levitän tappiomielialaa.
Olen tässä kuitenkin nyt kertonut näkökantani suunnilleen niin hyvin kuin pystyn, sen miksi en usko tästä seuraavan hyvää vaan ennemminkin hallituksen koston, josta se syyttää nimenomaan convoijaajia.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Qroquius Kad. En usko tuosta tulevan mitään uutta rautaesiripun murtumista. Mutta minusta on hyvä että joku edes yrittää. Sen äänestämisen teho kun ollaan tähän mennessä nähty. En tiedä yrityksen tulosta mutta en ainakaan estä yrittämästä.

Anonyymi kirjoitti...

QK. Sinulta jää huomaamatta, luulisin eräs seikka, eli, että väkivaltakoneisto hallituksen käsissä. Ainakin toistaiseksi sen enemmistö. Ja kuten Ykäkin on usein sanonut, että sen rivipolliisinkin pääelinkeino on syöminen. Eli ans kattoo nyt miten äijän käy. Ainakin tummia pilviä tuntuu kerääntyvän säädyttömän linnan ylle, kun on jo oikeusproffa Tolvanen kaivettu naftaliinista pelottelemaan convoijareita.
Huru-ukko

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Huru-ukko. Tuskin se väkivaltakoneisto kuitenkaan alkaa ihmisiä ampumaan. Tuskin hakkaamaankaan. Ja kun on tarpeeksi porukkaa niin ei niitä syytteisiinkään laiteta. Puheen asteella tuomitsemista tulee tietysti ja paljon. Ja niitä ”asiantuntijoita” kaivetaan aina lisää.

Anonyymi kirjoitti...

Umv-sivut pelittää ainakin täällä. Kokeile Ykä useamman kerran, ekalla kerralla ei ehkä pelitä.

Convoy-porukoille hatunnosto. Lisää vaan tällaista. Sohvaltakin pystyy hieman vaikuttamaan, mutta hihojen kääriminen on välillä tarpeen.

Tapsa vaan

QroquiusKad kirjoitti...

Ei tässä ole aineksia alkaa ihmisiä tai ajoneuvojakaan ampumaan, mutta jos convoijaajat pitävät kiinni vaatimuksestaan hallituksen erosta eivätkä ota neuvotteluyhteyttä virkavaltaan, heitä todennäköisimmin ei vain päästetä Helsinkiin.

Siitähän on jo kokemusta körinätiesulkujen muodossa, ja jos tilanne niin vaatii, tiet suljetaan vaikka Leopardeilla.
Seuraavaksi convoijaajia luultavimmin kehotetaan palaamaan koteihinsa, ja pahimmassa tapauksessa äänekkäimmät protestoijat kiskotaan rattiensa takaa ja kuskataan lukkojen taakse malliksi muille.
Convoyt puretaan ja kuskittomiksi jääneet rekat ajetaan varusveijareiden ohjaamina takavarikkoon.

Jotain aivan muutakin voi toki tapahtua, mutta katsotaan nyt, mitä ja miten tapahtuu.

Anonyymi kirjoitti...

Kokeiles Ykä mennä sinne mutkan kautta, eli enisn KMedia, ja sieltä klikkaat MV, ainakin mulla aukenee, paitsi joskus joku juttu, jos on liian "hapokas" valtamedialle.
Huru-ukko
PS. MV ollut jo pidemmän aikaa estohyökkäysten kohteena

Apoliteia kirjoitti...

Tervehdys Ykälle ja kiitos - jälleen - monenkin laisia ajatuksia herättäneestä kirjoituksesta. Vähän samanlaisella teemalla on ollut aikanaan monikin fiktiivinen teos liikkeellä - Book of Eli kertoo sen kirjoista tärkeimmän kuljettamisesta turvaan, H.G. Wellsin Aikakoneessa taas eloit ovat aikaa sitten unohtaneet kirjallisuuden ja lukutaidon murenemaan pois muun degeneraationsa ohella. Fahrenheit 451 yllä jo mainittiinkin. Jopa Tähtien Sodan Obi-Wan Kenobi valitteli valosapelin olevan "elegantti ase sivistyneemmälle ajalle".

Enpä tiedä, ehkä keskiajan luostarien kirjallisuutta säilönyt luonne ja renessanssiajan vahva kokemus menetetystä kulta-ajasta ja sen hedelmän uudelleenlöytämisestä on iskostanut länsimaiseen psyykeen ajatuksen tällaisesta 'romahdus ja restauraatio' -syklistä. No, esiintyy sitä toki muualla myös, hinduilla nyt ainakin.

Mutta mitä pelastaa? Tässä tekstissä oli kulttuurin fyysisten tuotteiden ohella ovelasti keksitty keinoja säilyttää jotain niinkin hitaasti kehkeytyvää kuin tapakulttuuria ja kansanluonnetta. Vaan kun katsoo sitä kiihtyvää tahtia jolla kirjastoista klassikoita heivataan niiden "sortavien asenteiden" tai "nykyaikaan sopimattomuuden" vuoksi, ei tällaista varjelutyötä voi miettiä vain akateemisena skenaariona, eikä se taida rajoittua vain näihin huumorisävytteisiin kiellettyihin. Kaikki, aivan kaikki länsimaisen kulttuurin hengellinen tuote Homeroksesta alkaen on vihollisen tähtäimessä. Katsokaapa vain, kohta jo Runeberg tuomitaan toksiseksi sortorakenteiden betonoijaksi. Ja Linna kohta perässä. Toimia täytyisi, jo nyt.

Englanniksi toimiva Castalia House on alkanut painamaan "Junior Classics" -sarjaa, jonka ideaan olisi jonkin suomalaisenkin nuivan tahon hyvä perehtyä. Antiikin tarinoita, myyttejä, klassisia satuja ja ritariromansseja, siis kaikkea nykymittareilla pahaa ja myrkyllistä mutta jota kymmenet edeltävät sukupolvet ovat kehityksekseen lukeneet. Ei ole meinaan aivan vähän merkitystä sillä, mitä lapsilleen lukee ja mitä nämä lukevat, eikä lukuinnon virityksessä voi muuta kuin johtaa esimerkillä.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Tapsalle vaan, Qroquius Kadille, Huru-ukolle ja Apoliteialle & kiitos kommenteistanne.

Tapsa vaan & Huru-ukko: Nyt toimi kun aikani kokeilin. Tosin olen noita sivuja lukenut muutenkin viime aikoina hyvin harvoin.

Qroquius Kad: Aika näyttää. Mutta noihin Leopardeihin ja varusveijareihin en usko.

Apoliteia: Kiitokset sinullekin. Itsellä pyörii mielessä se kuinka yksi sukupolvi on tietoisesti tuhoamassa ties kuinka monen sukupolven työn ja perinteen.

Anonyymi kirjoitti...

Trump oli huono presidentti kun ei aloittanut yhtään sotaa. Taisi lopettaa kaksi, jos muistan. Aseteollisuus ei sellaisesta tykkää. Häntä vastaan hyökättiin päivittäin syyllä jos toisella jotka ovat myöhemmin osoittautuneet falskiksi mutta tekivät aikanaan tehtävänsä. Suomessa media osallistui myös mustamaalauskampanjaan päivittäin. Pahinta mitä nähtiin oli, että Trump menee vielä ja keskustelee Venäjän kanssa.

Onneksi saatiin vanhempi ja kokeneempi demokraatti pressaksi ja sapelikalistelu alkoi heti. Suomi teki hävittäjäkaupat Naton kanssa ja YLE'n suosituin uusinta on taas "Pitäisikö Suomen liittyä Natoon". Räksyttävät takalinjan taavit ne ovat joillekin hyödyllisiä.

Anonyymi kirjoitti...

Ei pidä unohtaa sieltä säilöstä hyviä sarjakuvalehtiä ja etenkään Aku Ankkaa ennen kuin kaikki menee pilalle. Nythän uudellen julkaistut vanhemmat jutut sisältävät jo varoituksia lukijoille ja Minni Hiiri puetaan punaisen pallokuosisen mekon sijaan Stella McCartneyn suunnittelemaan siniseen housupukuun. Jotain rajaa sentään...

Rouva Ano

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Anolle ja Rouva Anolle & kiitos kommenteistanne.

Ano: Se suomalaisen valtamedian Trump-vihahysteria oli kyllä jotain käsittämätöntä.

Rouva Ano: Joo, Aku Ankat ilman muuta säilöön. Kun se wokellus on alkanut tosiaan sielläkin.

Anonyymi kirjoitti...

Tuommoinen Uljanovsikin Automobiili verstaan hyrysysy pitäisi laittaa johonkin jemmaan, ihan vaan kaiken varalle. 72 oktaaninen liemi riittää, 76 suositellaan. 78 oli moottoripetrooli, muistaakseni. Korjaamon varusteeksi riittää 2kg:n pajavasara ja kaksi metriä piikkilankaa, käytettyä. Ja auton omat työkalut. Merkkikorjaamolla on lisäksi rautakanki ja 8kg leka ja paalilankaa. Veikkaan, että käy lakkabensiinillä tai K1 tärpätillä. Valopetrolilla tai grillin sytsnesteellä ei ehkä ilman bensalisää. Tämä kokemukseni B&S moottorista perusteella, kumpikin yhtä korkeaviriteisiä. Pimeiden maiden luxuslimusiiniainesta. Tervanpoltosta tulee muuten tärppää... - Vink, vink.


Minulla on autoteknologiaan hieman kaksijakoinen suhde, toisaalta nykaikainen automaaginen hybridi on vaivaton ja kulkee pyhällä hengellä. Toisaalta wanhaa kowaa teknolokiaa sisältävä karkeampi kulkine viehättää. Se nimittäin toimii, kun osaa ja uskaltaa KÄSKEÄ. Eikä pahastu ihan vähästä käskemisestä. Sillä pääsee kun tietää mitä tekee, vaatii ja käskee. Ja kestää kuunnella metallin valitusta ja muita kolinoita.

Ja aina väliää automagiikan ylivarovainen ylihuolehtivaisuus alkaa viiksettää. Ja tulee naama punaisena huudettua yhtä ja toista kannustusta.Eikä se kärry tottele, perkele.


Pyssymies

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Pyssymies. Ja niissä vanhemmissa autoissa on se hyvä puoli että ne eivät kulje itsestään vaan niitä pitää oikeasti ajaa. Ohjaustehostin on kädessä ja jarrutehostin jalassa.

Anonyymi kirjoitti...

Joo ja vakionopeustoiminto, luistonesto ja ajonhallinta on ratin ja penkin välissä. Tuli vaan mieleen kun oli konetiellä sunnuntaina paska keli, vein joskus anno dazumal lantsikkaa alun toista markkaa nelipyöräluisussa samanlaisessa kelissä. Ryskettä piisas ja tuli vähän hiki. Mutku oli kiirus. Sitä kuinka lujaa lada kulki tarvittaessa en kerro, ei sitä kukaan usko. Ja sekin siistissä nelipyöräluistossa, paskassa kelissä.

Automaaginen auto vaan ei oikein halunnut kulkea, oli anturit poissa päältä ja kun oli niiiin liukastakin.

Pyssymies

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Pyssymies. Eikä nykyisille autoille pysty oikein itse tekemään mitään.

Anonyymi kirjoitti...

Kirjastoista voidaan joutua poistamaan vanhoja kirjoja jo senkin vuoksi, että uusille riittäisi tilaa, hyllytilaa kun on vain rajoitetusti. Mutta siihen, mikä poistetaan ja mikä jätetään, saattavat valitettavasti kyllä vaikuttaa senkinlaiset poliittiset päätökset kuin mitä kuvailit. Tai ellei jotakin kirjaa kokonaan poisteta, se saatetaan siirtää "myrkkykaappiin", jolloin satunnainen hyllyjä selaava ei voi sitä sattumalta huomata, vaan sen voivat lainata vain tutkijat erityisellä luvalla. Niinhän Suomessa tehtiin monelle kirjalle jo toisen maailmansodan jälkeen, valvontakomission määräyksestä tai sen reaktiota peläten.

Mutta toisin kuin kirjastoissa, Internetissä näyttää kyllä olevan tilaa käytännössä loppumattomasti. Eräskin Helsingin Sanomissa 1990-luvulla julkaistu artikkeli alkoi: "Klassinen kirjallisuus ja nykyaikainen tietotekniikka eivät ensi kuulemalta vaikuta kovin luontevilta liittolaisilta. Mutta..."
Siinä kerrottiin silloin perustetusta Projekti Gutenbergista, joka Pohjoismaissa myöhemmin sai myös rinnakkaisen sivuston nimeltä Projekti Runeberg. Niissä nettiin tallennetaan yleisön vapaasti luettaviksi skannattuja kopioita mitä erilaisimmista kirjallisuuden klassikoista. Kun kyseessä ovat vanhat teokset, eivät tekijänoikeudetkaan ole esteenä.
Näyttää siltä, että ainakaan sinne ei "suvaitsevaiston" sensuuri ole iskenyt, vaikka monissa vanhoissa kirjoissa kyllä on sellaistakin tekstiä, jota nykyisin pidettäisiin suorastaan vihapuheena. Vain yhden esimerkin mainitakseni: mitähän nykyisin sanottaisiin, jos joku nyt kirjoittaisi seuraavanlaisen artikkelin:
http://runeberg.org/tieto/6/0559.html
Tämä on vanhimmasta, 1910-luvulla laaditusta suomalaisesta tietosanakirjasta.
(Artikkeli alkaa edelliseltä sivulta, ja jo sen otsikkoa pidettäisiin nykyisin sopimattomana, mutta sen niin sanoakseni räikeimmät osuudet ovat tuosta linkistä avautuvalla sivulla.)
Erityisen raskauttavana varmaan pidettäisiin sitä, että kyseessä on tietosanakirja, jollaisia yleensä on totuttu pitämään luotettavina tietolähteinä. Mutta kun kyseessä on yli sata vuotta vanha teos, sitä nähtävästi siedetään ainakin historiallisena dokumenttina, ainakin vielä toistaiseksi. Saa nähdä, poistetaanko se vielä netistäkin.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Ano ja kiitos lisäyksestä sekä linkistä.