TYÖLLISTÄVÄÄ KASVISRUOKAA

Köyhän ja karttuisen kansan tiedoksi saatettiin huhtikuussa uutinen, että Helsingin Vihreät Nuoret ovat ehdottaneet, että Helsingin kouluissa ja muissa kaupungin ruokaloissa tarjottaisiin liharuokaa korkeintaan kerran viikossa.

Tavallinen Perskeles, Lötjönen, Kutvonen, Pöntinen tai Pätinen saattaa tuumia ideasta, että zwidduakos se kellekkään niittinaamalle kuuluu, mitä ihminen suuhunsa äyskäröi. Voi tulla mieleen myös erinomainen suomalainen viisaus ”älä tyrkytä tapojasi”.

Vaan meillä Hotelli Yrjöperskeleen respassa pyritään ajattelemaan asioita hieman syvällisemmin. Tässä tapauksessa ei pidä ajatella ehdotuksen kohdetta, eli jotain 15-vuotiasta jätkänmöllikkää, joka ei biodynaamista parsaa suuhunsa kumminkaan pistä, päätettiin Helsingissä mitä hyvänsä.

Täytyy ajatella ehdotuksen antajaa, eli Helsingin Vihreitä Nuoria, ja miettiä sitä, mitä ehdotuksen hyväksyminen valtuustossa heille merkitsisi. Tätä taustaa ajatellen ehdotus on suorastaan nerokas, semminkin, kun sillä on ihan oikea mahdollisuus mennä läpi. Mitä älyttömämpi ehdotus, sen varmemmin se saa komppaajia päättäviltä tahoilta ja virkamiehistössä.

Jaa miksikö?

No, täytyy muistaa, että Vihreät nuoret, samoin kuin vihreät yleensäkin koostuu pitkälti jonninjoutotieteen maistereista tai semmosista, jotka sellaiseksi opiskelevat tai sellaisista, jotka haluavat joskus sellaisiksi opiskella. Yhteinen piirre suurelle osalle heistä on se, että heidän palveluksistaan ei ole kenellekään mitään hyötyä, eikä niitä tarvita. Heille täytyy siis rakennella suojatyöpaikkoja. Olen tästä kirjoittanut aikaisemminkin.

Kun ajatellaan, että vihreissä on paljon elatusta kaipaavia maistereita ja siihen hommaan opiskelevia, ja muistetaan, että elämme maassa, jossa virallinen koneisto ei kertakaikkiaan usko siihen, että ihmiset pystyvät ajattelemaan ja tekemään itseään koskevia päätöksiä ilman viranomaisia, huomaamme, ettei vihreitten ehdotus ole niinkään terveyspoliittinen, vaan työvoimapoliittinen. Tämähän tarjoaa loistavia työllistymismahdollisuuksia.

Ajatellaanpa, että ehdotus astuu voimaan. Asian tiimoilta täytyy lisätä viranomaiskoneistoa, joka valvoo asiaa. Mikäli päätös tulee voimaan, tullaan Helsingin opetusviraston alaisuuteen perustamaan Eettisen Kouluruokailun Osasto. Tärkeää on nimi eettinen, sillä se siirtää asian pois terveysviranomaisilta ja mahdollistaa sen, että tehtäviin paikataan sopivia yhteiskuntatieteitten maistereita, eikä esimerkiksi laitoskeittäjiä, jotka saattaisivat asiasta jotain ymmärtääkin.

Eettisen Kouluruokailun Osasto olisi henkilökunnaltaan suurinpiirtein seuraavanlainen:

EETTISEN KOULURUOKAILUN OSASTO

Hallinto:

1 x osastopäällikkö
1 x apulaisosastopäällikkö
1 x henkilöstönhallintapäällikkö
1 x toimistotyöntekijä (henkilöstöasiat)
1 x toimistotyöntekijä (osaston talousasiat)

Valvonta:

10 x eettisen ravitsemuksen valvoja
4 x erityisasiantuntija
2 x eettisen ravitsemuksen valvonnan koordinaattori
4 x kiertävä ruokailukuraattori
4 x keittiöhenkilökunnan asennevalvoja- ja kasvattaja

Tutkimus-, projekti- ja kehittämistoiminta:

1. Kasvisruokailu ja etiikka yleisesti

1 x projektipäällikkö
5 x projektityöntekijä

2. Myönteisen ajattelun kehittäminen kasvisruokailuun ala-asteikäisten keskuudessa

1 x projektipäällikkö
5 x projektityöntekijä

3. Myönteisen ajattelun kehittäminen kasvisruokailuun yläasteikäisten keskuudessa

1 x projektipäällikkö
5 x projektityöntekijä

4. Myönteisen ajattelun kehittäminen kasvisruokailuun lukiolaisten ja ammattikoululaisten keskuudessa

1 x projektipäällikkö
5 x projektityöntekijä

5. Myönteisen ajattelun kehittäminen kasvisruokailuun Helsingin kaupungin työntekijöitten keskuudessa

1 x projektipäällikkö
5 x projektityöntekijä

6. Projektien 2 – 5 seuranta- ja koordinoimisprojekti

1 x projektipäällikkö
5 x projektityöntekijä

7. Kasvisruokailua kohtaan esitettyjen negaatioiden löytämis-, tutkimus-, analysointi- ja valistusprojekti

1 x projektipäällikkö
5 x projektityöntekijä

8. Kasvisruokailu osana rasisminvastaista työtä

1 x projektipäällikkö
5 x projektityöntekijä

9. Eettisten kasvisruokavalintojen kehittäminen kansainvälisestä näkökulmasta

1x projektipäällikkö
1 x projektityöntekijä (Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kasvisruokakulttuuri ja siihen liittyvät eettiset valinnat ja kehittämistoimenpiteet suhteessa suomalaiseen koululaiseen)
1 x projektityöntekijä (Keski-Aasian kasvisruokakulttuuri ja siihen liittyvät eettiset valinnat ja kehittämistoimenpiteet suhteessa suomalaiseen koululaiseen)
1 x projektityöntekijä (Itä-Aasian kasvisruokakulttuuri ja siihen liittyvät eettiset valinnat ja kehittämistoimenpiteet suhteessa suomalaiseen koululaiseen)
1 x projektityöntekijä (Länsi-Afrikan kasvisruokakulttuuri ja siihen liittyvät eettiset valinnat ja kehittämistoimenpiteet suhteessa suomalaiseen koululaiseen)
1 x projektityöntekijä (Itä-Afrikan kasvisruokakulttuuri ja siihen liittyvät eettiset valinnat ja kehittämistoimenpiteet suhteessa suomalaiseen koululaiseen)
1 x projektityöntekijä (Keski- ja Etelä-Afrikan kasvisruokakulttuuri ja siihen liittyvät eettiset valinnat ja kehittämistoimenpiteet suhteessa suomalaiseen koululaiseen)
1 x projektityöntekijä (Keski- ja Etelä-Amerikan kasvisruokakulttuuri ja siihen liittyvät eettiset valinnat ja kehittämistoimenpiteet suhteessa suomalaiseen koululaiseen)
2 x projektikoordinaattori (edellämainittujen osa-alueitten kartoittaminen, tutkimustyö ja teoreettisen viitekehyksen luominen)

10. Liharuoka ja suomalaisen miehen väkivaltaisuus

1 x projektipäällikkö
5 x projektityöntekijä

11. Eläimet ystävinämme: karjaeläinten palauttaminen luontoon niille luontaiseen pesimis- ja lisääntymistoimintaan

1 x projektipäällikkö
5 x projektityöntekijä
Ja voilá (eiku anteeks kasvisöljyllá)! Näin ollaan palkattu 99 työntekijää tärkeän tuntuiseen virkaan. Ja tulee muistaa, että nämä ovat iäisyysvirkoja ja-projekteja, sillä edelleenkään se 15-vuotias Seppo Sönönen ei syö kouluruokailussa tarjottavaa biodynaamista parsaa, vaan menee lähimmälle mäkkärille ja tilaa Doubleshitburgerin tai Chickenfuckinnuggetsit tai mitä siellä nyt oikein myydäänkään (Hotelli Yrjöperskeleen tietämys näistä annoksista on perin vähäinen, koska meillä suositaan kotiruokaa).

Näin ollen tätä projektia ja hallinnon osa-aluetta voidaan jatkaa ikuisesti. Ja systeemi tuottaa myös selvää säästöä. Meinaten, kun kasvisruokaa ei syö kuin muutama sosiaalista elämäntuskaa kärsivä niittinaama, voidaan kasvisruokapäivien annoksista tehdä neljä kertaa pienempiä kuin liharuuista. Ja silti jää roskiin heitettävää. Nää vihreet ovat kerta kaikkiaan nerokkaita. Ei voi muuta sanoa.

PS: I don´t know, but I´ve been told, että jotkut vegaanit ovat niinkin uskollisia asialleen, että syöttävät lemmikkieläimillensäkin pelkkää kasvisruokaa. Toivottavasti tämä on vaan urbaanilegenda. Esmes kissalla kun on sen verran lyhyt suoli, että jos sille syötät porkkanan, se paskoo porkkanan, eikä ravintoa mirriin matkan varrella jäänyt. Kissa tarttee lihaa. Eikä eläimelle syöminen muutenkaan ole mikään filosofinen / eettinen / poliittinen valinta. Sillä on vaan nälkä, ja se tarttee ittelleen sopivaa evästä.