KALJUPÄISIÄ UUTISHAVAINTOJA OSA X

Suomessahan vietetään tällä hetkellä rasisminvastaista viikkoa, joten media suoltaa ulos rasisminvastaista juttua kolmessa vuorossa ja allekirjoittaneelle on tullut asiasta jo jonkunlainen informaatioähky. Koska koiran lailla isännälleen uskollisena kansalaisena uskon vilpittömästi, että virallisen median kautta ei koskaan suolleta ns. paskaa, voin todeta oppineeni kuluvan viikon aikana paljon uutta. Olen aina kuvitellut olevani hyvä historiassa, mutta huomaan, että joko minulle on opetettu asioita väärin, tai sitten (todennäköisempi vaihtoehto) olen ymmärtänyt asioita väärin.

Ensinnäkin olen tajunnut, että Yhdysvalloissa on ollut 1900-luvun alussa huomattava julkishallinnollinen maahanmuuttokoneisto, joka on elättänyt kymmeniä-, ehkä jopa satoja tuhansia sinne muuttaneita suomalaisia sosiaaliavun varassa. Lisäksi se on kehittänyt suomalaisille suojatyöpaikkoja, lähinnä tulkin hommia ja semmoisten erityisasiantuntijoitten hommia, joita ei olisi tarvittu ollenkaan ilman suomalaisten muuttoa. Suomalaiset, paskiaiset, ovat lähettäneet avuttomia alaikäisiä turapartalapsia ankkuriksi Nevernyrkkiin, eikä amerikkalaisilla ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin haalia koko perhe jenkkeihin, mikä siis on yleensä tarkoittanut jonkun kokonaisen Turhanperän kylän laivaamista rapakon taakse. Selvää kusetustahan se on suomalaisten taholta ollut, mutta onneksi Yhdysvallat on aina tunnettu laajasta sydämestään, korkeasta veroprosentistaan ja kaiken kattavasta sosiaaliturvasta.

Täytyy nostaa hattua amerikkalaisille, sillä on meissä varmaan ollut sietämistä. Lisäksi pelkään, että suomalaisten hyysäämisestä aiheutuneet kustannukset ovat olleet osittain aiheuttamassa vuoden 1929 suurta lamaa.

Meidän on suuri kiittäminen amerikkalaisia, ja loogista on, että maksamme kiitollisuudenvelkamme tekemällä saman palveluksen jollekin kansakunnalle, jolla ei ollut asiaan osaa eikä arpaa.

Olen myös oppinut, että samanlainen kehitys on ollut Ruotsissa 1960 – 1970-luvuilla. Suomalaiset elinkeinopakolaiset ja turvapaikkashoppaajat ovat työllistäneet ruotsalaista julkishallintoa, joka parhaansa mukaan on yrittänyt kotiuttaa kiittämättömiä suomalaisia. Koneisto on toiminut kyllä kiitettävästi ja järjestänyt tulkkipalveluja savoksi, karjalaksi, pohojalaasittain, turu ja rauma murtteil joittei nimbali gauhiast ymmärrä ees raumalaiset, meinaan nääs mansesteriks ja vielä joikhatenkin, ettei suomalaisten ole vahingossakaan tarvinnut opetella ruotsia. Ruotsalainen hyysäyskoneisto on nostanut tolkuttoman metelin, jos opettajat ovat halunneet suomalaismukuloitten puhuvan tunnilla ruotsia. Lisäksi on nostettu kova meteli, kun Ruotsin televisio ei ole esittänyt suomalaisia miellyttävää ohjelmaa. Ruotsalaiset ovat lisäksi katsoneet täysin sormien läpi sitä, että suomalaiset naiset on pidetty kotonaan lähes vankeina, eikä ulos ole ollut menemistä ilman kaiken peittävää sinistä 1970-luvun lämpöpukua.

Suomalaisten elättäminen sai ruotsalaisen sosiaaliturvan kiristymään romahduspisteeseen, eikä helpotusta tullut, ennen kuin ruotsalaiset älysivät 1980-luvun alusta alkaen hankkia työteliäämpää siirtolaisväestöä eteläisemmästä suunnasta.

Meidän on suuri kiittäminen ruotsalaisia, ja loogista on, että maksamme kiitollisuudenvelkamme tekemällä saman palveluksen jollekin kansakunnalle, jolla ei ollut asiaan osaa eikä arpaa.

Suomen sodista olen oppinut varsin yllättäviä asioita. Vuonna 1939 ei ole ollut olemassa mitään Viipurin Lääniä, se on täyttä tuubaa. Suomen itäpuolella on ollut itsenäinen valtio, jossa on asunut ihan jotain muuta kansaa kuin suomalaisia. Mitä lie olleet, selootteja, önööttejä tai kiipstereitä. Tuo valtio joutui Rauhanvaltion hyökkäyksen kohteeksi (taatusti ihan omasta syystään, piruakos uhosivat Rauhanvaltiolle) ja saivat tietysti selkäänsä. Suomalaiset ottivat nämä umpiulkomaalaiset pakolaiset vastaan, heitähän oli satoja tuhansia, ja asuttivat maahamme.

Kyllähän tämmöinen perinne velvoittaa. On siis itsestään selvää, että meidän tulee ottaa vastaan huomattavat määrät mm. somaleja ja irakilaisia. Kun onhan niitä umpiulkomaalaisia otettu pakolaisiksi ennenkin.

Historia tuottaa meikäläiselle myös alkoholipoliittisen ongelman. Tunnustan, että suu napsaa aika ajoin, ja olen tehnyt itselleni kotona omin neuvoin mm. tervasnapsia, mutta nyt se tuppaa korventamaan kurkkua, koska tuo mieleen orjalaivojen pohjaan läädityn tervan. Tiedän kyllä, että historia tulee perin pohjin selvittää, mutta tämän asian olis Heikan Taneli kyllä saanut jättää kertomatta.

Se Tanelin jutussa oli sinänsä ihan ok, että kun aikanaan Stockmannit, Pauligit, Sinebrychoffit, Finlaysonit, Hartwallit ja Fazerit tulivat Suomeen tekemään töitä ja tuloa, niin meillä on sen vuoksi luonnollisesti velvollisuus ottaa Abdulit, Abdelkaderit ja Mohammedit tänne elämään sosiaaliavustuksella. Ennen siirtolaiset toivat tänne fyysistä pääomaa, nykyään he tuovat henkistä pääomaa, joka auttaa minua tuntemaan itseäni paremmin. Koska uskon viralliseen mediaan, tää on ihan loogista. Ei raha kaikkea merkitse.

Mutta sen tervajutun olis Taneli voinut jättää kertomatta. Viina on vakava asia. Kai mun täytyy löröttää tervasnapsi viemäriin. Minkähänlaista häppää tulis, jos uuttais votkaan currya?

Uuden oppiminen vielä näin reippaasti keski-ikäisenä on riemukas prosessi, mutta se voi tuoda myös epätietoisuutta ja pelkoakin. Alan nimittäin uskoa siihen, että sisäsiittoisen ja sukurutsaisen kansamme geeniaines tarvitsee tukevan lorauksen vierasta täydennystä. Suurta pelkoa herättää se, että suomalaisten miesten kutipusseissa vaikuttaa olevan todella heikkolaatuista kirnupiimää, nimittäin viisas mediamme ei ole puntaroinut ollenkaan esim. Suomen saamelaisten, juutalaisten tai tataarien riveissä kytevää geenipommia, ja jos virallinen media ei asiaa puntaroi, ei sellaista silloin ole. Ehkäpä meidän kromosomimme vaan ovat sen verran heikkolaatuisempia. Kaikkea hyvää Suomen saamelaisille, juutalaisille ja tataareille.

Hieman ihmetyttää se, että suomalaisten geeniperimää tulisi rikastuttaa juuri niistä kulttuureista, joissa serkkujen naiminen on sallittua ja jopa suotavaa, mutta hei, mikäs Arvo Ylppö mää kuvittelen olevani.

Tiedän, että olen älyllisiltä kyvyiltäni varsin rajallinen, ja sen vuoksi mieleeni juolahtaa silloin tällöin ajatus, että ei kai mua sittenkin vaan sumuteta. Onneksi viisaammilta saa apua. Mm. Alexander Stubbin sanat olen ottanut sydämeeni ja punninnut niitä siellä:

"Suomen pitää olla kansainvälinen ja monikulttuurinen"

"Aika pahasti menevät puurot ja vellit sekaisin, kun usein yhdistetään turvapaikanhakijat suoraan sosiaaliturvan väärinkäytöksiin. Se on pölhöpopulismia."

Ei. Minä en halua olla pölhöpopulisti. Minä haluan uskoa. Minä haluan puuroa. Minä haluan velliä.

Toimittaja Katja Boxbergin lämpimät sanat lisäävät uskoani:

”Ylipäätään on kyseenalaista, pitääkö maahanmuuttoa säännellä. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Se on fakta, joka on syytä tunnustaa.”

Niin. Se on fakta. Minä olen aikaisemmin kysellyt perusteita, mutta eihän faktaa tarvitse perustella. Ehkäpä Suomen Lakiin tulisi kirjata uutena rikosnimikkeenä ”rasistisiin taka-ajatuksiin pohjautuva perusteeton perusteitten vaatiminen.”

Rasisminvastaista viikkoa on vielä jäljellä, ja odotan mielenkiinnolla, mitä uutta se minulle vielä opettaa. Luulen, että ehdotetaan järjestelmää, jolla hyödyttömät ja vääriä tuloksia antavat gallup-kyselyt korvataan esim. vaikutusvaltaisilla HS-raadeilla. Uskoisin, että sama järjestelmä voitaisiin ulottaa myös eduskuntavaaleihin.

Sillä emmehän me Tavalliset Idiootit ymmärrä, mikä on meille hyväksi. Kyllä siihen tarvitaan Hyödyllisiä Idiootteja.