MÄÄRITTELEMÄTÖN MUTTA SILTI KIELLETTY

Hotellin respassa törmättiin taas erääseen virstanpylvääseen Suomen poliisin etenemisessä kohti poliittisen poliisin roolia. Asian ilmaisi poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen, joka totesi että poliisi puuttuu jatkossa entistä tehokkaammin varsinkin internetissä rehottaviin vihapuheisiin ja pyrkii saamaan niiden kirjoittajat vastuuseen teoistaan. Sinänsä asiassa ei ole pahemmin uutta, sillä aihetta ”vihapuhe” on käsitelty erinäköisten viranomaisten sekä median toimesta noin n kertaa.

Uutta on sinänsä se, että poliisi näyttää pyrkivän saamaan itselleen jonkunlaisen suoran rankaisijan roolin. Siinä mielessä Kolehmaisen seuraava lausuma on varsin mielenkiintoinen:

- Kun juttuun puututaan ja se tutkitaan, on rikoksesta epäillylle osoitettu, että olet ylittänyt tutkintakynnyksen, eikä tämä ole hyväksyttävää käytöstä, vaikka syyttäjä tekisi syyttämättäjättämispäätöksenkin.

Eli vaikka syyttäjä toteaa, ettei rikosta ole tapahtunut, jolloin asian pitäisi olla sillä loppuun käsitelty voi poliisi silti määritellä kirjoittajan toimineen jotenkin väärin, vaikka tähän mennessä asia on kyllä määritelty vasta oikeudessa. Tavalliselle ihmiselle on selvää, että jo poliisin tutkinnan kohteeksi joutuminen on jo itsessään hyvin suuri rangaistus, jonka seuraukset voivat heijastua muuhunkin elämään. Eritoten jos ihminen työskentelee julkishallinnossa. Lisäksi muutenkin hidasta tutkintaa voidaan piruuttaan venyttää ja roikuttaa ihmistä siinä kuuluisassa löysässä hirressä.

Mutta tässäkin uutisessa ja poliisin ylijohtajan avautumisessa ja suoranaisessa uhkauksessa puuttuu edelleenkin se yksi – erittäin olennainen – tekijä.

Mitä se on se vihapuhe?

Jos poliisi uhkaa seurauksia tietystä toiminnasta, on tietenkin saatettava ihmisten tietoon toiminnan rajat.

Onko maahanmuuton asiallinen, faktoihin pohjautuva arvostelu vihapuhetta?

Onko maahanmuuttajien tekemien rikosten arvostelu vihapuhetta?

Onko poliitikkojen toiminnan arvostelu vihapuhetta?

Onko valtamedian toimien arvostelu vihapuhetta?

Onko virkakoneiston toiminnan arvostelu vihapuhetta?

Onko Euroopan Unionin toiminnan arvostelu vihapuhetta?

Onko humanitaarisen maahanmuuton ja sitä tukevan sekä ylläpitävän koneiston arvostelu automaattisesti vihapuhetta?

Jos on, niin on perusteltava miksi. Jos ei ole, se täytyy tunnustaa ääneen ja jättää asiallisen kritiikin esittäjät rauhaan.

Mutta näinhän ei tapahdu. Kun ns. vihapuheen määrittely pidetään täysin epämääräisenä, niin se vaientaa helposti asiallisenkin kritiikin. Ja nimenomaan siihen valtiohallintomme pyrkiikin. Ei se säikähdä räyhääjiä. Mutta kysymyksiä se pelkää. Siksi sanoma on selvä: Alkää lausuko vääriä sanoja. Ja koska vääriä sanoja ei ole määritelty, on viisaampaa, että ette lausu mitään.

Nykyisen määrittelemättömän vihapuhemääritelmän mukaan tämäkin poliisia arvosteleva kirjoitus oli vihapuhetta. Vaikka se sisälsi oikeastaan vain kysymyksiä. Minkälainen yhteiskunta kieltää kysymykset?