keskiviikko 15. heinäkuuta 2020

EPÄILYKSEN PIRU JA HOUSUTON BROILERI


Valtatie 3, näinä päivinä…

Muuan viisikymppinen mies ajoi kalliilla BMW:llään moottoritietä Helsingistä pohjoiseen. Hänen tarkoituksensa oli ajaa Riihimäelle ja kääntyä sieltä Lopelle jossa miehen perheellä oli viihtyisä kesämökki. Tarkemmin sanottuna mies oli Erään Järjestelmäpuolueen pitkäaikainen, noviisista lähes huipulle noussut urapoliitikko joka olisi muuten ollutkin jo lomailemassa mutta puoluevelvollisuus oli vaatinut häntä pysymään jonkin aikaa Helsingissä neuvottelemassa ajankohtaisista konkreettisista intersektionaalisista kysymyksistä.

Kyseiset neuvottelut eivät olleet tulleet urapolitiikolle eikä hänen puolueelleen millään muotoa yllätyksenä joten hän oli sopinut vaimonsa kanssa että vaimo ja heidän tyttärensä olivat lähteneet pariksi viikoksi matkalle Latvian Jūrmalaan. Tytär ei ollut muutenkaan kovin mökki-ihmisiä. Ennemmin hän tykkäsi lojua rannalla etelässä ja nyt Riianlahden aallot saisivat korvata vielä eteläisemmän veden lotinan johon tyttö oli kovasti tottunut ja mieltynyt. Tytär oli kovasti vihreisiin päin kallellaan ja kärsi muodikasta ilmastoahdistusta mutta etelänmatkojen aikana se aina yllättäin hetkeksi hellitti.

BMW 5 G30-sarjan puolentuhatta kaakkia kuljettivat muuan urapoliitikkoa mukavasti ja tasaisesti kohti Riihimäkeä. Vaimo oli jossain vaiheessa todennut että pitäisikö auto vaihtaa noin niin kuin imagomielessä johonkin Teslaan mutta muuan urapoliitikko joka oli alun perin kotoisin selvästi Kehä kolmosen pohjoispuolelta piti koko ajatusta autokannan sähköistämisestä järjettömänä, mitä se tietysti olikin. Silti hän joutui olemaan mielipiteensä kanssa urapoliitikkona koko lailla suuton sanaton. Oli tiettyjä pyhiä asioita joita ei saanut kyseenalaistaa ja tämä oli yksi pyhimmistä. Muuan urapoliitikkoa – joka kuitenkin eli vielä selkeästi reaalimaailmassa –  kieltämättä oli alkanut hirvittää se meno mitä tämä nykyinen hallitus oli saanut aikaiseksi ja vielä enemmän suunnittelemassa. Tuntui siltä että, no, nyt työnnetään sormi sellaiseen reikään josta se pitäisi visusti pitää poissa.

Muuan urapoliitikko – varsin vastuullisena autoilijana – vilkaisi aina aika ajoin Bemarinsa taustapeiliä. Niin nytkin. Ja… voi helvetti… siinähän se taas oli…



Epäilyksen Piru materialisoitui takapenkiltä etupenkille, laittoi turvavyön kiinni ja iski silmää todeten:

- Hähää, turvallisuus ennen kaikkea. Varsinkin kun sulla on tällainen saksalainen maantieohjus allasi. Nelilitrainen V8-kone. Sillähän painaa baanaa vallan pellemiljoonaa. Vaan mites jäbä muuten jaksaa? Kävit sitten neuvottelemassa ajankohtaisista konkreettisista intersektionaalisista kysymyksistä. Tai paskat sinä mitään neuvottelemassa käynyt. Kävitpähän kuuntelemassa mitä mieltä sinunkin tulee julkisuudessa olla. Vituttaako? Ostitko jo Helsingistä itsellesi hameen?

- Haista sinä sarvipää pitkä vittu.

- Haju on tuttu, tuttu on, mutta minähän jo virkani ja habitukseni perusteella keskityn henkisesti haastavampiin virikkeisiin ja olen muutenkin vapaa kyseisen elimen sortovallasta. Tuo mainitsemasi jalkoväli-instituutio sotkee lähinnä teidän suomalaisten asiat ja nykypäivänä jopa valtiollisessa mittakaavassa. Ja samalla se on tehnyt sinustakin hyvin lyhyessä narussa olevan puudelin joka ei ole osannut purra milloinkaan eikä se nyt uskalla edes haukkua.

- Äläs hei nyt jätkä rupee… minä olen hei kuitenkin Erään Järjestelmäpuolueen pitkäaikainen ja ansioitunut urapolitiikko. Minä edustan Suomessa valtaa. Poliittista valtaa. Kumminkin. Minä mikään puudeli ole. Minä olen dobermanni.

Epäilyksen Piru räjähti ns. kaikkien paskaisten naurujen äitiin ja hieman toivuttuaan totesi:

- Sellanen dobermanni joo… sinä tiedät edustavasi poliittista voimaa ja olet silti antautunut täysin sellaisen ämmälauman komenneltavaksi jolla ei ole minkäänlaista kosketuspintaa reaalimaailmaan. Ja sinä onneton teet sen tietoisesti niin että turha vedota typeryyteen.

Sitten Epäilyksen Pirun silmät alkoivat pyöriä kuin kiekot vanhassa yksikätisessä rosvossa ja kun ne pysähtyivät luki silmissä EKAKS:



- Niin. Ekaks. Sinä ja perinteikäs Eräs Järjestelmäpuolueesi hyväksytte täysin tietoisesti sen että kyseinen ämmälauma tuhoaa koko Suomen elinkeinoelämän ilmastohysteriallaan ja sitä myötä täysin epärealistisilla tavoitteillaan. Vaikka te aivan hyvin tiedätte että mitä se hysteria saa aikaiseksi.

Silmät alkoivat pyöriä taas ja pian niissä luki TOKAKS:



- Ja juu. Tokaks. Te törpöt ja sinä törppöjen törppönä koska olet ainakin henkilötunnuksesi mukaan mies – tosin kohtahan se tunnuskin korjaantuu – hyväksyt sen että hallitus alkaa toteuttaa, toistan, toteuttaa sitä intersektionaalista feminismiä vaikka sitä suoranaisesti kannattaa 0,2 prosenttia kansalaisista päätellen vaikkapa feministisen puolueen vaalimenestyksestä. Aivan sama kuin maan hallitukseen olisi vahingossa päässyt falangi joka uskoo Lentävään Spagettihirviöön ja joka aikoo muuttaa kyseisen uskon maan yhteiskunnalliseksi päälinjaksi. Tosin se porukka saisi huomattavasti vähemmän tuhoa aikaiseksi. Ja tiedätkö? Sinä häpeät. Häpeät sitä että et saa tässä pankrotissa suutasi auki. Tokihan sinä olet poliittinen broileri jolle huoraaminen ei ole vika vaan ominaisuus mutta tämä on sinullekin liikaa. Mutta dobermanni on ruunattu joten se tottelee kiltisti. Vikisee vain kopissaan itsekseen. Ja siihen se sitten jääkin.

Muuan urapoliitikko huomasi että Bemarin vauhti oli pudonnut viiteenkymppiin kun hän oli kuunnellut Epäilyksen Pirun puhetta. Joka sattui. Sattui kovasti. Koska totuus koskee eniten. Hän nosti nopeuden lähelle satasta ja sanoi sitten hiljaisella äänellä:

- Olenhan minä niin… poliittinen broileri… oikein arkkityyppiä… ollut koko aikuisikäni… ja tiedätkös… kas kun enhän minä osaa mitään muuta… ei minulla ole varaa luopua asemastani… jos aukaisisin suuni niin alkaisi välittömästi feministinen joukkorääkyminen… kyllähän minä senkin kestäisin, kun onhan minulle niissä asioissa kehittynyt ajan myötä mursunnahkainen perse… mutta media perkele… media lahtaisi minut… minusta tulisi välittömästi poliittinen paaria… ja paaria pian muutenkin… ulos eduskuntaryhmästä… ei ehdokkuutta seuraaviin vaaleihin… ja luuletko että minulle sen jälkeen kehitettäisiin jotain mukavaa suojatyövirkaa jossa voisin hyvää korvausta vastaan pelailla päivät pasianssia… putoaisin sopeutumisrahalle… ja sitten tyhjän päälle… ei… sitä minä en kestäisi… siispä jatkan huoraamista… vaikka tiedän etten ansaitse housuja jalkaani…

- Ja vaikka tiedät, mihin se tämän maan pahimmillaan johtaa?

- Niin. Vaikka tiedän, mihin se tämän maan pahimmillaan johtaa.

- Olet sinä ainakin rehellinen. Siispä minä annan sinulle lahjan.

- Minkälaisen lahjan?

- Löydät sen mökiltäsi. Ja me tapaamme vielä. Turvallista matkaa. Som´helvetillinen´moro!

Epäilyksen Piru katosi hyvin paksuun rikinkatkuiseen pilveen ja muuan urapoliitikko joutui aukaisemaan vauhdissa Bemarin molemmat ikkunat tuulettaakseen auton ja yleensä nähdäkseen eteenpäin. Pahaksi onneksi hänen takanaan ajoi poliisin partioauto joka näytti pysähtymismerkkiä. Muuan urapoliitikko ajoi auton rampille ja poliisi totesi:

- Hyvin on outoja nopeudenvaihteluja teitillä ja savuakin tuli niin kuin neuvostotehtaasta aikanaan. Tarvittais ajokortti ja rekisteriote mutta ensiksi tähän voimakas puhallus, ki-toos.

Muuan urapoliitikko tiesi ettei ollut edes ruunattu dobermanni mutta saattoihan hän sentään esittää sellaista ja löysi itsestään hetkeksi vallan edustajan:

- Mitä helvettiä? Ettekö te tiedä kuka minä olen?

Poliisi katsoi tyynesti. Ilme kertoi että kyllä naama tunnettiin mutta kertoi myös sen että tämä partio ei ollutkaan Taposen miehiä:

- Joo. Kyllä me tiedetään. Te olette se jätkä joka lähtee aivan kohta tuossa koppiautossa putkaan jos ei tyyli muutu. Niin että voimakas puhallus, ki-toos.

Muuan urapoliitikko sai hillittyä itsensä joten nollat puhallettuaan ja kun konstaapelit olivat tarkastaneet ettei Bemari käryä mistään hän pääsi jatkamaan matkaansa. Perillä Lopen mökillä – tai huvilahan se oli – odotti makuuhuoneen sängyllä pahvilaatikossa se Epäilyksen Pirun lahja:



Niinpä niin… kun tietty mielen tulppa oli Epäilyksen Pirun avustamana avautunut niin helppohan se oli tunnustaa. Tosin vain itselleen. Ei koskaan julkisesti. Hän oli ruuna. Ruunannut itse itsensä. Pelkuruuttaan ja laiskuuttaan. Ja päätynyt sitä myötä täysin utopistisen feministisen tyrannian hyödylliseksi idiootiksi. Itseään hävetessään hän myös ymmärsi ettei hänestä ollut mihinkään muuhun. Hän nyökyttelisi niin kuin ennenkin ja vakuuttelisi ihmisille että ei hirmumyrsky ole vaarallinen vaikka se katot viekin. Se on kehitystä ja edistystä. Hän päätti lämmittää saunan ja vetää armottomat perskännit. Siinä saunaa lämmitellessään hän muisti myös kuinka ne moottoritien siltapalkit näyttivät koko ajan entistä kutsuvammilta…

*

Kiitos inspiraatiosta Historixille.

14 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Nää on niin näitä: Ettekö tiedä kuka minä olen? Konstan olisi pitänyt sanoa, että kyllä minä sen tiedän, mutta tiedätkö kuka minä olen. Olen sinuun verraten jumala, jonka käsissä on se saatko jatkaa matkaasi:)
Olen näihin tyyppeihin törmännyt entisessä elämässäni, varsin tuolla joukkoliikenteessä, varsinkin kun nämä etkö jne tyypit ovat kuin tuo kuvaamasi, paitsi siiloin, kun joukkoliikenteeseen turvautuvat, ovat niin nuppi turvoksissa etteivät edes muista mihin sen bemarinsa jättivät.
Huru-ukko

Pinlaareni kirjoitti...

Purevaa tekstiä - ja luultavasti ajatusrikollisuutta valtakunnanämmän mielestä.

On hyvin ikävää katsella, millaista maanpäällistä helvettiä "intersektioanaalinen" (väänsin termin tarkoituksella) vallassa oleva ämmälauma Suomeen puuhaa. Käytän sanaa ämmä muodikkaan sukupuolineutraalisti.

Nyt ämmillä on kova kiire tehdä mahdollisimman paljon tuhoa, jolloin (toivottavasti) tolkulliselle seuraavalle hallitukselle jääkin ikävä työ setviä sotkut - ja kansa maksaa laskut.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Huru-ukolle ja Pinlaarenille & kiitos kommenteistanne.

Huru-ukko: Hjuu, paskantärkeys pysyy ja paranoo. Onneksi itse on tällainen nobody Huitsinnevadasta niin on siltä vitsaukselta välttynyt.

Pinlaareni: Kiitokset. Sen valtakunnanämmän touhut alkavat olla tosi pelottavia. Mutta kirjoitusta tehdessäni mietin erityisesti kepussa ja kokoomuksessa olevaa porukkaa. Siellä on varmasti - ehkä muutama vielä demareissakin - jotka tajuavat mihin pankrottiin tuo ämmälauma Suomen ajaa. Mutta eivät ne housuttomat broilerit saa suutaan auki. Mokomat paskat.

Joppos123 kirjoitti...

Valtakunnankalkkuna on vain ja ainoastaan vihervasemmiston käsikassara ja likaisen työn tekijä vähän kuin Berinja vai mikä se psyko oli Stalinille.
Mätäsalot ja kumppanit ne todella vaarallisia ovat.
Nythän maatamme johtava mätäsalo tuli julki uudella lakiesityksellä jonka mukaan maahan alaikäisinä haalittujen juhlapaikanhakijoiden kohdalla ei perseenyhdistämisessä ( juu perseen) ei enää vaadita kykyä elättää jälkikäteen tulijoita.
Tämähän tarkoittaa käytännössä sitä, että nyt bisnesluokassa maahan haetut parrakkaat "orpolapset" tulevat jatkossa löytämään koko kuolleen sukunsa kunhan yhdistämisen aika koittaa.
175 parrakasta "orpolasta" tullee tarkoittamaan noin 10 kertaista määrää uusia elättejä ja tästä ei mätiksen mukaan neuvotella. Ja tämä oli sitten vasta ensimmäinen toimituserä.
Sisäministerimme ei ole sitten vieläkään viitsinyt lukea palkanmaksun perusteena olevaa tehtävänkuvaustaan. Käsittääkseni siihen ei ole kirjoitettu haittamaahanmuuttajien haalimista kaikin mahdollisin keinoin muutta tämä öljyprinsessa haistattaa kaikelle muulle vitut, koska se voi.
Kumma on kiima saada maahan perseilijöitä ihan hakemalla.
Se akka pitää laittaa aikanaan vastaamaan teoistaan ja tekemättä jättämisistään. Ei se ikuisesti paikallaan notku.

Anonyymi kirjoitti...

Eikös tässä ole paha ristiriita; kun miehet syrjäytetään ja heidän pelkkä olemassaolonsa kyseenalaistetaan, feministien mielestä TASA-ARVO toteutuu? Sama ristiriita on BLM-mielenosoituksissa; mustat pyrkivät niskan päälle, syyttävät valkoisia rasismista ja kuitenkin heidän mielestään vain mustilla on väliä? Summa summarum; valkoisella miehellä ei tule olemaan helppoa; turpiin tulee joka puolelta. Tätä menoa ehkä jo yhden sukupolven päästä Suomi on maa, jossa en haluaisi elää, kun alkaa jo nyt tehdä tiukkaa. Onneksi ei tarvitsekaan; ikä on puolellani.

Rouva Ano

Pinlaareni kirjoitti...

kiitos Ykälle kiittämisestä. Berijalle kävi vähän köpelösti.
Ja toivottavasti myös maanpetturiämmille käy kivasti. Ja veli (jos sallit tuttavallisen ilmaisun) joppos: olet ikävä kyllä oikeassa. Suututtaa nykymeno. Tekisi mielieni sanoa rumemmin.

QroquiusKad kirjoitti...

Siinähän se on tämän meidän edustuksellisen parlamentaarisen demokratiamme suuri, ellei peräti suurin puute, että se on vastuuttoman eliitin valtaa:

hallitus saa perseillä kansalaisten vaaleissa antamalla mandaatilla neljän vuoden ajan ja sitten paeta vastuuta oppositioon rätkyttämään niille, jotka yrittävät heidän perseilyjään korjata.

Ainoa mahdollisuus saada eliitti vastuuseen teoistaan on olla äänestämättä heitä - ja sehän ei siis haittaa, koska hallituksesta on tarkoituskin lähteä pakoon. Ja seuraavien neljän vuoden jälkeen vaalikarja ei enää muista kuka teki mitä, ja äänestää taas perseilijäelitin hallitukseen.

D'Lötjösen menetelmä saattaisi olla asiantilan korjaamisessa suureksi avuksi. Ennen sen käyttöön ryhtymistä voisi olla myös iloa siitä, että äänestäjällä olisi vaikkapa kolme ääntä, jotka voi antaa könttänä tai hajottaa. Kaikki laskettaisiin.

Sen jälkeen kun Traditionalisti olisi antanut äänensä sille, jolle se on Pakko Antaa,
kun Irrationalisti on antanut kaksi ääntään niille joilla on kiva kravatti ja joka kertoi hassuja vitsejä,
kun Raviveikkaaja on antanut äänensä sille varmalle nousijalle ja
kun Ihmeen Odottaja on antanut kaksi ääntä sille, jolta odottaa ihmettä...

...sitten olisi vielä yksi tai kaksikin ääntä annettavaksi sille, jolle sen oikeastaan haluaisi antaa.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Joppos123:lle, Rouva Anolle, Pinlaarenille ja Qroquius Kadille & kiitos kommenteistanne.

Joppos123: Vihervasemmiston käsikassara tosiaan. Case Räsänen kertoo siitä osuvasti. Pannaan mylly jauhamaan tekaistuilla syillä. Ja ennustuksesi mitä todennäköisimmin osuu kohdalleen. Hallituksessa muuten haisee se, ettei se tajua, että se voidaan joskus äänestää pois vallasta.

Rouva Ano: Ristiriita on tosi mutta mehän olemme saavuttaneet orwellilaisen 2+2=5 yhteiskunnan jossa vika onkin ominaisuus. Ruotsi on yhden sukupolven päässä, Suomi ehkä kahden. Suomessa se tosin voitaisiin vielä estää mutta ei sitä tällä menolla tapahdu.

Pinlaareni: Nämä ämmät vaan ehtivät tehdä paljon pahaa ennen syrjäyttämistään.

Qroquius Kad: Vastuuttoman eliitin valtaa jonka takaa vastuuton valtamedia. Normikuviohan menisi niin kuin totesit mutta tämä nykyinen hallitus taitaa kuvitella olevansa vallassa loputtomiin. Tuolle d´Lötjösen vaalimenetelmälle olisi kyllä käyttöä.

QroquiusKad kirjoitti...

Bloggauksen poliittiselle broilerille kun kehotettiin hametta housujen tilalle, on toki muistettava, että onhan sitä sellainenkin hame jossa jossa tosiäijäkin voi pää pystyssä marssia:

https://www.varusteleka.fi/fi/product/jama-kiltti/64426

Olen jopa nähnyt maastokuvioisen tuollaisen käytössä, pari kesää sitten Pärnussa.
Sen kantaja oli minua päätä pitempi, naamanpiirteet olivat kirveellä veistetyt ja kroppa sellaisessa kuosissa, että olisi voinut kyllä hyvin kulkea vaikka naisten hameessa, eikä kukaan olisi uskaltanut tulla ilkkumaan.

Siinä oli Äijä.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Qroquius Kad. Joo, skotit ovat asia erikseen.

https://www.youtube.com/watch?v=xb0FU8rSisU

Yrjöperskeles kirjoitti...

Kiitokset vieraalle sähköpostista.

Anonyymi kirjoitti...

— Tinahattu riehuu täällä —

Joku valokuvaaja oli ollut näkevinään että Yhdysvaltain lähetystö Moskovassa oli ripustanut jättimäisen sateenkaarilipun rakennuksensa etuseinälle. Näin sen UMV-lehdessä.

Siitä ehkä persutkin saavat vihjeen että missä tässä nyt mennään.
Ovatko he nyt aivan hiljaa vai riehuvatko sateenkaari-NATO'on liittymisen riemussa?
________

Olen joskus kirjoittanut tänne oulunh . . . siis, tuotanoin, Oulun huipuista ( oli tulla paha sana ).
Tässä lainaus persujen lehdestä:

Uskonnollisen hurskauden sijasta nykynaiset haluavat osoittaa, miten suvaitse-
vaisia he ovat, arvelee Oulussa asuva brittiläinen uskontoantropologi. Hänen mu-
kaansa Black Lives Matter -mielenosoituksista (BLM) on tullut joillekin nuorille
suomalaisille naisille uskonnon korvike.
https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2020/06/PS_tabloid_6_7_2020_web.pdf

Dutton tulkitsee eläimellisen tottelevaisuuden ja laumasieluisuuden älykkyydeksi jollakin ihmeen konstilla.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Tinahattu. Joo, jonkunlainen uskonnon korvike se on.

Anonyymi kirjoitti...

Miten niin luulevat että voivat hallita ikuisesti..? Kun katselee tuota touhua kokonaisuutena, niin oletatteko tosiaan ettei tuo harpyijalauma olisi jo tehnyt suunnitelmia tuon asian varmistamiseksi?? Olen jokseenkin satavarma siitä että jos ei tällä, niin viimeistään seuraavien vaalien jälkeen betonoidaan tilanne muuttamattomaksi parhaaseen euvostotyyliin.
Tämä ei minua tosin enää pahemmin häiritse kun työtä ei ole eikä tule, velkaa riittää ja lapsi on kasvanut täysi-ikäiseksi. Olen ostanut 9 mm lipun parempaan kinkeripiiriin ja lähtö on tässä syksymmällä kunhan käyn ensin kerran vielä ruskaa katsomassa.