Tämä kirjoitus on itse asiassa pari viikkoa myöhässä, koska sattuneesta syystä se hautautui päivinkakkaroiden alle. Palaan asiaan nyt. Miellän sen velvollisuudekseni, sillä mikäli suomalaisen vihervasemmistolaisen politiikan taivaalle syttyy nouseva tähti, tulee hänet ilman muuta esitellä.
Tämä nouseva tähti on turkulainen oikeustieteen opiskelija, varavaltuutettu ja Turun vihreiden nuorten puheenjohtaja Saara Ilvessalo, ikää tommonen parikymmentä. Ilvessalo sisältää juuri niitä aineksia, joista menestyvä tulevaisuuden vihervasemmistolainen poliitikko tai vaihtoehtoisesti korkea virkamies leivotaan. Nuori, nätti, fanaattinen ja varma asiastaan. Kisällityönä voidaan käsitellä Ilvessalon puhetta, jonka hän piti tässä rasismin vastaisessa mielenosoituksessa 20. marraskuuta kuluvana vuonna.
Heti puheensa alussa Ilvessalo näyttää värinsä ja aatteellisen rohkeutensa sanomalla ”hyvät suvaitsevaisuuden puolustajat.” Kokeneempi vihervasemmistolainenhan osaa jo hieman varoa tuota suvaitsevaisuus-termiä, koska hän tietää, että koiranleuat jauhavat siitä kumminkin ala-arvoista hommahuumoria, mutta Saara ei pelkää. Usko on vakaa ja asenne kohdallaan ja siitähän varsinainen puhe onkin hyvä aloittaa.
Pari ensimmäistä kappaletta Saara lämmittelee, mutta sen jälkeen alkaa näyttämään tulevan mestarin aineksia:
Maahanmuuttovihamieliset puheet ja tiettyjä ihmisryhmiä vähättelevä, rajoittava tai jaotteleva politiikka lietsovat väkivallan tekoja. Sen sijaan, että populistiset puolueet yrittävät kääntää ihmisten pahaa oloa maahanmuuttajien, seksuaalivähemmistöjen tai muiden ihmisryhmien syyksi, tulisi keskittyä siihen, mistä konfliktit oikeasti johtuvat. Toisten suvaitsemisesta kieltäytyvillä ihmisillä on selkeästi paitsi ennakkoluuloja, myös muita vakavampia ongelmia omassa elämässään.
Sanoisin, että huippuluokan ainesta. Piruako niitten nuivien kanssa asiasta ja faktoista vääntämään, kun vaan heittää pöytään diagnoosin, että ns. ei-suvaitsevaisissa ihmisissä on jotain perustavaa laatua olevaa vikaa. Elämässä löytyy pahaa oloa ja vakavia ongelmia. Josta nämä konfliktit johtuvat. Se, ettei konflikteja varsinaisesti määritellä on selvää plussaa. Lisäplussana tietysti se, että oikeustieteen opiskelija ei varsinaisesti voi diagnooseja jaella, mutta ei sen väliä, kunhan pokka riittää. Ja kaksoispluslisäplussana se, että suhtaudutaan vähättelevästi, rajoittavasti ja jaottelevasti ihmisiin, joita syytetään juuri em. asioista. Saara on nyt vireessä. Tässä vaiheessa tietysti itse mietin, että tuleekohan tarkempia määrittelyjä näistä vakavista ongelmista. Lieneekö ruumiillisia vikoja vai löytyykö ruostuneita piuhoja korvien välistä? Ja selvityshän tulee saman tien:
Meidän on pohdittava, mistä ihmisten paha olo tulee. Meidän on ratkaistava työttömyyden, alkoholismin, ahdistuksen, masennuksen ja elämän mielekkyyden puuttumisen aiheuttamia ongelmia, jotka saavat ihmiset tyytymättömiksi omaan elämäänsä. He kanavoivat helposti omat ongelmansa vihaksi jotakin tiettyä ihmisryhmää kohtaan. Suvaitsemattomien on ymmärrettävä, ettei oikotietä onnelliseen elämään löydy muita syyllistämällä.
Saara iskee vaihdetta isompaan läpeen ja painaa kaasua. Näitä ns. suvaitsemattomiahan on Suomessa huomattava määrä, ja jos maahanmuuttogalluppeja hiukka kattelee, niin enempivähempi suvaitsemattomia on yli puolet. Saara diagnosoi tälle varsin laajalle porukalle mainion moniongelmaisuusdiagnoosin. Työtön, alkoholisoitunut, kärsii masennuksesta (liekö keskivaikeaa vaiko ihan vaikeaa masennusta) ja ei pidä elämäänsä mielekkäänä. Pakkohan siinä on ruveta Abdullahia vieroksumaan, mutta oikealla hoidolla asia varmaan korjaantuu. Tässä on mielestäni legendojen ainesta, eikä tämmöistä ihan kuka tahansa voi heittää. Siihen tarvitaan vihervasemmistolaisen politiikan nouseva tähti.
Niin meikäläinen kuin moni muukin ns. suvaitsematon miettii, että pitäiskös tässä heivautua pois töistä, ratketa ryyppäämään, käydä lääkäriltä pyytämässä sopivia mielialalääkkeitä vaikkei niitä tarvitte ja alkaa itkeä hukkaan mennyttä elämää, joka vielä äsken vaikutti ihan siedettävältä ja välillä suorastaan mukavaltakin. Vai riittäiskös jos toteuttais noista kohdista vain yhden? Siihen Saara ei anna varsinaista vastausta, mutta täytyy muistaa, ettei puhe meille suvaitsemattomille ollut tarkoitettukaan, vaan tätä voi verrata vaikkapa työpaikkahaastatteluun. No, Saara jatkaa vielä, ja suoriutuu työpaikkahaastattelustaan kerrassaan mainiosti:
Jos suvaitsevaisuudelle aletaan vetää rajoja, voidaankin seuraavaksi alkaa rajoittaa vaikka vammaisten tai alemmin koulutettujen oikeuksia.
Tämmönen tavallinen nuivaan väestönosaan kuuluva tyyppi saattais äkkiseltään ihmetellä, että eikös me nimenomaan olla mutistu siitä, että niin vammaisille kuin vanhuksille ei riitä ropoja, kun niitä tarvitaan suvaitsevaisempiin kohteisiin. Mutta täytyy taas kertaalleen muistaa, että mistä tässä on kysymys. Saarahan esiintyy tässä suorastaan ihmisten turvallisuuden vaalijana. Meinaan, hyvin monessa yhteydessähän on todettu, että näitä suvaitsemattomia ovat nimenomaan tämä alemmin koulutettu porukka, joka ei hahmota yhteistä etua ja suuria linjoja. Lisäksi Saara itse diagnosoi meidät juuri vähintäänkin lanttuvammaisiksi. Eli pelkonahan on se, että jos meidät lasketaan vallan kahvaan, me joudutaan joukkopsykoosiin ja aletaan kaasuttaa toinen toisiamme. Ei paha, Saara, ei ollenkaan. Jatketaanpas:
Vähemmistöjen oikeudet ovat kaikkien oikeuksia, joten yhdenvertaisuus turvaa myös enemmistön oikeudet ja maksimoi yksilön vapautta toteuttaa itseään.
Tämä on oikeastaan sitten sitä välttämätöntä perussettiä, jolla esitetään mukavaa kuittailua mm. Helsingin asuntojonoissa tympiintyvää kantakirjasuomalaisporukkaa kohtaan. Vaikka tekee kipeää, niin ei haittaa. Itsensä toteuttaminen tietysti täytyy olla mukana, se on mukavan pyöreä termi, enkä ole varma, että tietääkö kukaan mitä se itse asiassa tarkoittaa. Itse en ainakaan ole koskaan ns. toteuttanut itseäni, ja ihan mukavasti menee silti. Vaan olenkohan minä sitten jotenkin vähemmän tosi? Vaan mennäänpäs loppulitviikkeihin:
Turun vihreät nuoret ja opiskelijat haluavat nähdä avoimen Suomen, jossa avioliittolaki ei erittele ihmisiä seksuaalisen suuntautumisen perusteella, jossa maahanmuuttajat toivotetaan tervetulleiksi panostamalla kotouttamiseen sekä kielen opetukseen ja jossa saa olla sellainen kuin on. Sellaisen Suomen rakentaminen vaatii työtä, mutta ainakin minä lähden mukaan tähän työhön täydestä sydämestäni.”
Tämähän on jo asiaan kuuluvaa jäähdyttelyä, mutta se sisältää kyllä mainion pointin. Yhteiskuntammehan tekee kaikkensa, että juuri oikeista ilmansuunnista saapuva maahanmuuttaja saa nimenomaan olla juuri sellainen kuin tullessaan on. Ja toisaalta me suvaitsemattomat emme oikeastaan saisi olla sellaisia kuin olemme, sehän varmaan kävi lukijalle jo selväksi. Eli tämähän on hyvää kertausta asiaan joka jo valmiiksi tiedetäänkin, eli Saaralle on selvää, mihin suuntaan pissin pitää tippua.
Voisin arvostella Saaran opinnäytteen arvosanalla kymmenen miinus. Ainoa pienen pieni virhe on viimeinen lause eli ”Sellaisen Suomen rakentaminen vaatii työtä, mutta ainakin minä lähden mukaan tähän työhön täydestä sydämestäni.” Tulee muistaa, että me suvaitsemattomat lauleskelemme ”ain laulain työtäs tee”, kun taas oikeaoppiset suvaitsevaiset puolestaan ”ain laulain teetäs työ”. Joten oikeaoppisesti lauseen olisi tullut mennä muodossa ”Sellaisen Suomen rakentaminen vaatii työtä, mutta minä tulen täydestä sydämestäni vaatimaan ihmisiä osallistumaan siihen”.
Mutta tuo virhe on vain kauneuspilkku. On aina hienoa, kun törmää huippulahjakkuuteen, ja hänellä on edessään huikea ura joko poliitikkona tai mikseipä vaikkapa korkeana virkamiehenä. Muodollinen pätevyyskin sellaiseen jo löytyy, sehän tuli todistettua erään valtuutetun palkkaamisessa aikaisemmin tänä vuonna.
Tästä tytöstä kuulemme vielä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
14 kommenttia:
Hyvä, olen jo kaivannut pitkästä oikein kunnon puhetta suvaitsevaisuuden puolesta.
Mallikas tapaus kerta kaikkiaan. Ja vielä niin puhdas ja viatonkin! Kyllä hän vihermannekiiniksi kelpaa.
Naurattaa kovasti tuo diagnosointijuttu. Meikäläisellä on naapurissa perhe, jota voidaan täydellä syyllä sanoa vähintäänkin dysfunktionaaliseksi: isä kausijuoppo, äiti yhä psykoosissa 20 vuotta sitten tapahtuneen ikävän asian takia, kumpikin "sairaseläkkeellä" monet vuodet jo, tytär itsemurhariskinen (kaksisuuntainen mielialahäiriö tjsp mikä se nyt suomeksi on), vanhin poika pahoilla teillä jo nuijasta, nuorin poika vähän sinne päin (ruohoa jne). Kaikilla lapsilla kullakin oma tukiperhe. Ja niin edelleen. Kuitenkin heillä on pokkaa julkisesti diagnosoida Ruotsidemokraattien äänestäjäkuntaa ties miksi. Luulisi että heillä on ihan tarpeeksi tekemistä omassa sopassaan. Tai ehkä yleisesti kiusatun poliittisen ryhmän haukkuminen parantaa jotenkin heidän omaa pahaa oloaan, tiedä häntä.
Mikä näitä varavaltuutettuja vaivaa? Tuntuuvat kovasti haluavan koetella rajoja. Tai kyllähän sen tietää mikä Saaraa vaivaa - pitäis keväällä päästä kansanelätik... eiku kansanedustajaksi.
Kovasti kuihtuu vehreilläkin äänestäjäkunta, joten niukkenevista resursseista joutuu tappelemaan tosissaan. Tällä avautumisella Saara on vahvoilla.
Jos Saara taasen kirjoitti ihan vain miten maailman näkee ja tosissaan, niin...
Tulevaisuuden nimi, toden totta. Vai onko kuitenkin niin, että nämä "tulevaisuuden nimet" eivät ehkä olekaan niin vahvoja tulevaisuuden vaikuttajia kuin mitä pelätä voisi? Sillä kaltaistemme tyhmien maahanmuuttokriittisten (lue: rasistien) kannattama populistinen yhden miehen, miehen jota voi siis äänestää vain Uudellamaalla, puoluehan uhkaa väkevästi näiden tulevaisuuden nimien ylivaltaa.
Pikaisella googletuksella löytyi tällainenkin helmi:
http://saarailvessalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2008/10/15/maahanmuuttaja-naapuriini-kiitos
"Kaiken lisäksi ulkomailta Suomeen muuttaneet ovat usein mukavimpia ihmisiä joita kohtaa. Poikkeuksetta jokainen maahanmuuttajabussikuski tai -kauppias on iloisempi, puheliaampi ja vitsikkäämpi kuin suomalainen kollegansa."
Maagista, kerta kaikkiaan maagista. Ja niin tasa-arvoista, niin tasa-arvoista.
Tervehdys Tapiolle, Kyllästyneelle, Anolle & Anolle ja kiitos kommentista. Saarallehan voi paljon tietysti panna nuoruuden tiliin. Tavallinen Taavitsainen kyllä tuumii, että tyttöhän lukee lakia ja pääsee näin ollen joskus sekä vääntämään lakia että pahimmassa tapauksessa säätämään lakia. Ja tuosta ajatuksesta kyllä tulee kylmä rinki perssilmän ympärille. Ehkä tytön kannattaisi sittenkin lukea vain Lucky Lukea.
Ihan kuin tuo olisi koulukirjaesimerkki, joka löytyy heidän oman ideologiansa oppikirjasta millainen kannattaa olla. Tai se voi löytyy myöskin nuivaliston oppikirjasta siinä kohdin jossa on varoittavia esimerkkejä.
Pitäisikö hänen mennä bilettämään useammin niin unohtuisiko politiikka kun aika menisi bileissä ja sitten krapulasta toipumiseen? Hampun pössäytys ja viivan veto on tuolle porukalle muutenkin tavallista.
Tai jokin "tympeä" työ, jossa joutuu näkemään vaivaa palkkansa eteen, vaikka asianajotoimisto?
Tähän varmaan sopisi kommentti jonka esitin Kumitontun blogissa: "Mokuttajien pitäisi aivan aluksi asua heidän ihailunsa kohteena olevan kulttuurin alkuperämaassa. Tällä tavalla kyseinen kulttuuri tulisi tutuksi ennen kuin alkaa vaatia sitä tuomaan kotimaahankin."
Tervehdys, Vieras, ja kiitos kommentista. Luulen, että jonkunlainen Oikean Vihreän Ajattelun Oppikirja on olemassa, sillä hyvin samansuuntaista settiä tulee vastaan tuon tuostakin. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa elokuussa meitä valistanut typykkä nimeltään Pinja Valkonen. Katsopas piruuttasi tuosta linkistä:
http://www.kouvolansanomat.fi/Mielipide---Kolumnit/2010/08/18/Suomi+takaisin+perussuomalaisille/201029440953/68
Tossa linkissä ei enää typsyn nimeä ole, alun perin oli, mutta liekö poistettu sen vuoksi, että Hommafoorumilla kuittailtiin typsylle ns. raskaamman jälkeen. Jopa niin paljon, että moderaattori Junakohtaus joutui jarruttelemaan porukkaa. Tosin hänen jarruttelunsa sisälsi melkoista erillisläppää myös, eli:
”Tässä ketjussa on sitten syytä tavallistakin paremmin muistaa käytöstapansa ja pysyä asiassa. Koska me puhumme suurisilmäisestä tenavasta, joka ihan oikeasti voi saada kaikenlaisia pelkotiloja ja jolla ei ole aikuisen valmiuksia ajatella asioita loppuun asti, tulen mätkimään varoituksia suoraan ja heti, jos ketju menee hänen henkilönsä arvostelemiseksi tai oikeastaan edes arvioimiseksi. Pysykää asiassa, olkaa fiksuja, olkaa kilttejä netsejä ja muistakaa että ipana voisi yhtä hyvin olla omanne.”
Ajattelin naputella asiasta silloin blogiini muutaman rivin, mutta Lakeudenmies hoiti asian nopeammin:
http://lakeudenkaiku.blogspot.com/2010/08/maahanmuuttokeskustelusta.html
Mokuttajathan varmasti ovat tutustuneet moniinkin maihin ja kulttuureihin, ja kokemukset ovat varmasti olleet hyviä. Niin kuin maksavalla asiakkaalla yleensäkin.
Huomenta!
Taas otan oman lainauksen Kumarin kommenttiosastolta, saman tapaisen. "...voisi tehdä niin kuin vähän aikaa sitten ehdotin mitä mokuttajien kantsis tehä, eli että menisi ihailemansa kulttuurin edustajien lähtömaihin asumaan. Jos hän menisi, kiinnostaisi tietää mahtaisivatko sikäläiset mokuttaa ja mamuttaa häntä? Luulen että pikemminkin monottaisivat..."
Tiesin tuon maksava asiakas-pointin ennenkin, mutta siitä ei ollut nyt kyse. Ajattelin sitä ikävämpää tilannetta eli sitä jos asiakkaan rahat on loppu. Onnistuisiko heiltä "maassa maan tavalla" siellä minne ovat menneet? Pystyisivätkö he siellä saamaan pakolaisen tai turvapaikanhakijan statuksen, ryhtymään sosiaalipummeiksi, maksattaa sikäläisillä kaikki, vaatia kulttuurin kunnioittamista ja tehdä rikoksia ym.? Eli käyttäytyisivät siellä samoin kuin heidän hankkimansa henkilöt tekevät nyt täällä? Heihin kohdistuisi vähintään nuivailua ja monotusta ja sitä r......., edellyttäen ensin sitä että heitä edes suostuttaisiin pitämään siellä hetkeäkään.
Sitäkin olen miettinyt että olisiko parasta antaa mokuttajien jäädä sinne. Voitaisiin vaikka joillekin maksaa matkalippu, nimenomaan menolippu jotta jäisi sinne. Sen sijaan että toisi jonkun kulttuurin edustajan tänne, niin menisi itse sinne ja jäisi pysyvästi. Vaikka rahat loppuisivat kesken ja he joutisivat omilleen ja sitten kokeilisivat onko siellä sossua. Varmaankin he kokisivat kulttuurin kielteiset piirteet. Sitten voisi jonkin ajan kuluttua kysellä kuulumisia ja mielialoja.
Tervehdys Vieraalle ja kiitos kommentista. Rupesin tossa miettimään, että oliskos tommonen toiminta mahdollista näitten länsieurooppalaisten lällyvaltioitten ulkopuolella.
Paha pallo. Voiskos olla näin? Jossain Mikronesian saaristoissahan on tavallaan täysin kommunistisia yhteisöjä, mutta nekin toimivat järkipohjalta, ja todennäköisesti laittaisivat suomalaisen mokuttajan tekemään yhteiseksi hyväksi raskasta ruumiillista työtä.
Enkä ole ihan varma, että sielläkään järjestettäisiin julkishallinnollisia tulkkipalveluja. Enkä ole ihan varma myöskään, kuinka se sossu siellä toimii. Todennäköisesti sielläpäin ei ymmärretä edes koko termiä. Ja kun yhteistä kieltä ei löydy, niin virallisen kylähullun hommiakaan tuskin on tarjolla.
Ja sit taas voisi miettiä, että mikäli Saaramme menisi Saudi-Arabiaan ja vaatisi saada kulkea niissä piukkapersefarkuissa, jotka hänellä tossa kuvassa on. Luulen, että ymmärtämystä ei löytyisi.
Vaan nämä mokuttajammehan liikkuvat maailmalla juuri niinä maksavina asiakkaina, joten mitä varmimmin asia ei heille valkene.
Saisko Saudi-Arabiassa sianlihaa esim. koulun ruokalassa? Entäs saisiko siellä alkoholia yleensäkään missään? Ja poistaisiko ne julkisista tiloista puolikuun kuvat ja sitaatit Koraanista, koska ne ehkä loukkaavat hänen tunteitaan? Tai että suostuisiko hän siellä jonkun Ali Azizin vaimoksi tai jalkavaimoksi numero Ö?
Tervehdys taas Ykälle.
Teksti sai veren kiertämään väärään suuntaan joten naputtelin omaan blogiini jatkoa kommentille.
Tuntuu varsin vahvasti siltä että tämäkin tyttö elää omassa idyllisessä maailmassaan. Tässä maailmassa eläminen ei sinänsä ole paha juttu, mutta siinävaiheessa kun realiteetit ja fiktio sekoittuvat toisiinsa syntyy ongelma.
Ja myönnän että itselläni veri rupesi siinävaiheessa kiertämään väärinpäin kun tämä tyttö rupesi vähättelemään muita jotka eivät jaa samaa katsontakantaa
Sinänsä sääli on se että tämän ryhmän edustajissa on monta hyvin fiksua yksilöä mutta heidän realiteettien hahmottamisentajunsa on olematon. Jos tuo tarmo, vakaumus ja usko pistettäisiin realistisesti saavutettavissa olevien asioiden taakse niin voitaisiin oikeasti saada jotakin hyvää aikaan
Tervehdys Lakeudenmiehelle ja kiitos kommentistasi. Minä olen kyllä vähän pessimistinen tuon aikaansaamisen suhteen. Näillä typsyillä kun ainakin 50% ideologisesta pohjasta koostuu siitä mahtavasta tunteesta, kun voi tuntea moraalista ylemmyyttä suurinpiirtein kaikkia kohtaan
Täytyy kyllä sanoa, että olet hieno mies ja upeaa tekstiä tuottava kirjoittaja.
En ole kyllä yleensä kateellinen mistään, mutta tuo kirjoittamisen lahjasi pistää hieman miettimään asiaa.
Saarasta yksi lyhyt kommentti: VMP.
Tervehdys, Octavius ja kiitos kannustuksesta. Mutta näistä nousevista tähdistä on kyllä helppo kirjoittaa, koska ne todellakin "tekevät sen itse".
Lähetä kommentti