Eli
ymmärrysharjoitus aiheesta Kiinan kulttuurivallankumouksen kaiut suomalaisessa
haittamediassa
Hotellin respassa ollaan seurattu näitä
kaikenkarvaisia poliittisia ns. keskusteluohjelmia jo pitkään ja niissä on
aistittavissa samanlaista väärinajattelijoihin kohdistuvaa hysteriaa kuin
Kiinan kulttuurivallankumouksessa aikanaan. Nykymuotoisten
”keskustelu”-ohjelmien lähtölaukaus oli varmaankin se pressiklubi vuonna 2009 jossa
Jussi Halla-ahoa yritettiin urakalla mediateloittaa. Jos kyseisissä ohjelmissa
on mukana kansallismielisiä ihmisiä niin termi keskustelu voidaan esittää hyvin
perustellusti lainausmerkeissä sillä kyseessähän ei ole keskustelu vaan
jonkunlainen tuomio- ja anteeksipyytämisen vaatimistilaisuus josta on pyritty
saamaan aikaan julkinen häpeärangaistus väärien mielipiteitten ja ennen kaikkea
utopiaan sopimattomien faktojen vuoksi. Faktojen, joilla kansallismielinen
mediateloitettava syyllistyy synneistä suurimpaan eli perustelee nurin
utopistisen toimittajan utopistisen maailmankuvan ja samalla – myös hyvin
perustellusti – kyseenalaistaa kyseisen toimittajan henkilökohtaisen aseman
median kontrolloimattoman sananvallan käyttäjänä. Ja sehän on tietysti myös mitä
syvin henkilökohtainen loukkaus.
Nykyisen haittamediamme mieluisin maali
on tietenkin Laura Huhtasaari. Jussi Halla-ahoa haittamedia on oppinut hieman
varomaan sillä heppu panee faktoilla toimittajapolitrukit nippuun ja on
muutenkin yli kymmenen vuoden aikana kehittänyt itselleen jo niin
mursunnahkaisen perseen että hän ei päällerääkymisestä hätkähdä eikä varsinkaan
mene hämilleen. Toimittajien kannalta nämä julkiset häpeärangaistustilaisuudet
eivät – heidän kannaltaan valitettavasti – sinänsä onnistu vieläkään sataprosenttisesti
sillä hyökkäyksen kohteella on – ainakin vielä toistaiseksi – edes jonkunlainen
oikeus puolustautua.
Näillä fanaattisilla
utopistitoimittajillamme on maassamme täydellinen mediavalta ja heidän
väärinajattelevia faktisteja kohtaan tuntemansa viha suorastaan tirskuu kun
sitä katselee. Mieleen juolahti ajatus että kuinkas olisi jos seurattaisiin
heidän kaipaamaa Kiinan kulttuurivallankumouksen tietä ja heillä olisi
mediavallan lisäksi myös täysi tuomio- ja toimeenpanovalta?
Kuinka nämä nykyisin vielä
keskusteluohjelmiksi naamioidut häpeärangaistustilaisuudet menisivät ilman
turhaa keskustelua?
Lähetyksen tulisi olla tietenkin suora
mutta pelkkä televisiolähetys ei varmaan riittäisi. Ilman muuta tarvittaisiin
samanhenkinen hysteerinen yleisö. Sitä löytyy ilman muuta, sillä johan yksi
ainoa Olli Immosen facebook-kirjoitus keräsi parikymmentätuhatta fanaatikkoa
yhteen tilaan. Ulkotilat eivät lähetykseen sinänsä käy, ainakaan kesän
ulkopuolella sillä niissä suomalaiselle social justice warriorille saattaisi
tulla kylmä. Ehkä oikea paikka olisi Hartwall-areena jossa järjestettävään
julkiseen häpäisytilaisuuteen myytäisiin lippuja hintaan 20 € ja lippujen
myyntitulot tilitettäisiin lyhentämättöminä Joukkorääkyvät LGBTQTiiTyytyttäjät ry:lle.
Luonnollisesti tapahtumassa alkoholitarjoilu pelaisi.
Epäilemättä Hartwall-areena olisi täynnä
ja noin 13.000 ihmistä näkisi kun lavalle tuotaisiin huonosti istuvissa
vaatteissa Jussi Halla-aho ja Laura Huhtasaari. Molemmilla olisi kaulassa kyltit.
Jussin kyltissä lukisi ”Unelman
Vihollinen”. Hänet pakotettaisiin kumartumaan niin syvään kuin mahdollista
ja hän sanoisi mikrofoniin:
”Olen
tietoisesti syyllistynyt faktojen käyttämiseen unelman ja utopian vastaiseen
toimintaan. Ymmärrän nyt toimintani rikollisuuden ja olen valmis kärsimään sen
rangaistuksen joka minulle nähdään hyväksi langettaa. Pyydän anteeksi kaikkea
elämääni ja toimintaani.”
Laura Huhtasaaren kyltissä lukisi
puolestaan ”Unelman Petturi”. Hän
kumartaisi yhtä lailla syvään ja lausuisi:
”Olen
tietoisesti syyllistynyt faktojen käyttämiseen unelman ja utopian vastaiseen
toimintaan. Ymmärrän nyt toimintani rikollisuuden ja naiseuteni tekee sen vielä
vastenmielisemmäksi. Oikea nainen – vaikkei sukupuolia olekaan – ei toimi feministis-monikultturistista unelmaa
ja utopiaa vastaan. Se on luonnotonta ja tekee minustakin luonnottoman. Olen
valmis kärsimään sen rangaistuksen joka minulle nähdään hyväksi langettaa.
Pyydän anteeksi kaikkea elämääni ja toimintaani.”
Varmaankin tässä vaiheessa yleisöstä
alkaisi kuulua hysteerisiä ”kuolema faktisteille”-huutoja mutta ehkäpä viisaat
ja valtaapitävät toimittajapolitrukit tuumisivat että kulttuurivallankumous
vaatii nimenomaan hyviä ja oikeudenmukaisia häpeärangaistuksia ja tyytyisi
niihin. Mitä ne sitten mahtaisivat ollakaan? Ihminen on hyvin kekseliäs toisen
ihmisen nöyryyttämisessä. Varsinkin jos hän on siihen toiseen ihmiseen nähden
valta-asemassa. Mitä lukija ajattelisi siitä tilanteesta että noilla
fanaattisilla haittamedian toimittajilla olisi ehdoton valta?
Lukijalle: Minä aika ajoin väsyn tähän
blogin pitämiseen. Tuntuu siltä että ei tästä ole mitään hyötyä. Mutta
toisaalta ajatus siitä että voin omalta – hyvin pieneltä – osaltani jarruttaa
sitä kehitystä että haittamedian utopistiset fanaatikot saavat ehdottoman
vallan auttaa osaltaan jaksamaan. Kiitos blogikollegalleni Vasarahammerille
inspiraatiosta.
40 kommenttia:
Ajoittainen toivottomuuden tunne on perin tuttu itsekullekin. Mutta muistellaan silloin Berliinin muurin murtumista, Ceausescun pariskuntaa, Neuvostoliiton ja Varsovan liiton hajoamista...
Suuria Asioita todistettavasti voi tapahtua pienessä ajassa, ja aika pienestä mainitut tapahtumatkin loppujen lopuksi alkoivat paisua pikkupurosta suureksi virraksi.
Ja pahuuden voittoonhan tarvitaan vain, etteivät hyvät tee mitään. Ei tämä nyt turhaa ole.
Hotellin respassa voidaan lohduttautua sillä, että kunhan nämä pakinat pysyvät jossain muodossa tallessa, jälkipolvet kyllä lukevat niitä historiantutkijoita myöten muodostaessaan käsitystä suomalaisesta samizdat-kirjoittelusta utopian varjossa. Samalla tavoin ne joutuivat itäblokissakin puremaan hammasta.
Budapestissa tuli muuten hiljattain vierailtua Terrorin talossa. Siellä kierroksen kruunasi viimeisen huoneen valokuvagalleria, johon kommunisti- ja natsihallintojen kollaboraattorien lärvit oli kerätty nimineen. Huoneessa päivysti vartija intomielisten sukulaisten ja revisionistien varalta.
Älähän siis Yrjö heitä kirvestä kaivoon, vielä on jälkinäytös edessä uusmarxilaisillekin. Jordan Petersonin kaltaiset mielipidevaikuttajat antavat jo vahvan signaalin siitä, mihin suuntaan kehityksen rattaat pyörivät suuressa maailmassa.
Jep, media on todellakin puolensa valinnut: taas oli Hesarissa juttu Kampin synagogan turvallisuusuhista ja jotain väsynyttä lätinää äärioikeistosta ja maksimaalinen kontrolli kommenteissa, vaikka kaikki tietysti tajuavat, mistä uhka oikeasti tulee.
Omassa tekstissäsi oli se ehkä hieman aloittelijamainen virhe, että häpäisytilaisuuteen myytiin lippuja - totta helvetissä se on verorahoilla tehty ilmaiseksi, kuten utopistien yhdistystoimintakin!
Väsymyksen ymmärtää, mutta on todella tärkeää, että on paikkoja, jossa Utopian vastustajat kohtaavat, että joku kertoo, mitä tapahtuu, eikä tauotta horise jostain äärioikeistosta, kun maassa on kohonnut islamilainen terroriuhka. Hommataan sulle rintakuva näkyvälle paikalle, kun tämä painajainen joskus päättyy!
-Valtsu-
Ymmärrän että näiden asioiden ajattelu ja analysointi uuvuttaa.
Mutta mikä olisi vaihtoehto?
En tiedä, mutta allekirjoittaneelle tekstisi ovat sitä parasta balsamia todellisuuden turruttamaan kuuppaan.
Majakka horisontissa joka kertoo että tuolla jossakin on maata.
Ja vaikkei sinne pääsy olisikaan mahdollista näillä tuulilla, tieto sen olemassaolosta tyynyttää mielen ja antaa toivoa.
Erkki
"Luonnollisesti tapahtumassa alkoholitarjoilu pelaisi."
Jaa notta alkomahoolia? Eikös se ole toksisen maskuliinisuuden tuote?
Tai no eihän viini toki. Sitä voi juora silleen feministisen hianostuneesti.
Mää vähän eppäilen notta siä areenalla enemmän pössyteltääs aikamoiset sauhut ilmaan?
Tai piripäissään hetkuttaisiin?
Ulla Appelsinin kommentti: Mikä yhdistää Metsäketoa ja amerikkalaista tuomaria? Elinkautinen
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005855730.html
Toimittaja Staffan Heimersson sai potkut kun kirjoitti Aftonbladetiin ajankuvauksen, jossa hän varoitti #metoon luomasta riskistä, että meille muodostuu vasikointiyhteiskunta kuten Stalinin aikaan, tai laittomia ajojahteja nimettömästi syytettyjä vastaan, kuten McCarthyn aikaisessa USA:n kommunistimetsästyksessä.
Rolf Malm: Noitavaino
https://mvlehti.net/2018/09/27/rolf-malm-noitavaino/
Johan
Terve mieheen!
Itsehän olen siinä vakaassa käsityksessä, että heiluri on kerännyt momenttia toiseen suuntaan jo hyvää kyytiä, ja kun sen suunta kääntyy, se kääntyy kunnolla. Siitä kertoo muun muassa muualla Euroopassa ja rapakon toisellakin puolella elpynyt - vaikkakin vasta lapsen askeleita ottava - nationalismi sekä kentällä että politiikassa. Omaa tarpeellisuuttani tässä heiluriliikkeessä en yliarvioi, mutta en panisi pahakseni pistää paria tikkua ristiin asian eteen siitä huolimatta. On sikäli mukavaa olla totuuden puolella, että se vindikoi työmme ennemmin tai myöhemmin.
Voi tietysti olla, että kun kirjoittelee ahkerasti yksittäistapauksista ja vastapuolen edesottamuksista, ne valtaavat päässä turhan suuren tilan suhteessa siihen, minkä puolesta me tätä teemme. Allekirjoittanut on pitänyt viime vuosina lyhyempiä ja pidempiä pausseja keskittyen niihin asioihin. Voisi niistä kyllä enemmänkin kirjoittaa, vaikka tykkäänkin pitäytyä astetta abstraktimmalla tasolla.
Jos jokin minua näistä asioista puhumisessa on koskaan turhauttanut, on se asia lähimmäiseni, joista moni on sitoutunut pitämään silmät ja korvat kiinni siinä toivossa, että heidät syödään viimeisenä. Valitettavan yleinen näkyy olevan se käsitys, että kun ongelman kieltää, sen seuraukset eivät voi osua omalle kohdalle.
Toivon, ettei heidän tarvitse oppia asiaa kantapään kautta.
Olen tainnut joskus aikaisemminkin kirjoittaa, että nämä kulttuurivallankumoukset ovat kuin rutto, ne toistuvat jokseenkin säännöllisin väliajoin, tekevät tuhojaan enemmän tai vähemmän, katoavat ja jättävät jälkeensä immuniteetin. Epidemian päättymisen jälkeen ne touhut nähdään lähinnä naurettavina, mukaan menneet joko vähän häpeilevät tai aktiivisesti unohtavat. Aikanaan sitten kasvaa uusi sukupolvi, jolle tätä immuniteettia ei ole kehittynyt ja edellytykset epidemian uusiutumiselle ovat taas olemassa. Vaatii tietysti siviilisitkeyttä tulla toimeen kulttuurivallankumouksen oloissa, mutta se on tarpeellista ja joskus kannattavaakin. Niistä kulttuurivallankumouksen mukana melskaajista ei juuri koskaan tule epidemian jälkeisen ajan vaikuttajia, päänsä kylmänä säilyttäneistä useinkin. Muistaakseni Xi Jinpigkin oli nuorukaisena punakaartien ojennusleirillä simputettavana ja asui luolassa, jossa ei ollut sähköä.
No, meikäläisen sukupolvi on jo immuniteettinsa saanut eikä haikaile tämä kulttuurivallankumouksen jälkeistä uraa, mutta on mukava, kun joku muistaa aina kirjoitella, että kaikenlaisia hullutuksia nuo taas keksivät. Ja samansuuntaisia kommentteja tulee itsekin heitetyksi. On oikeastaan hämmästyttävää, kuinka pieni määrä – siis suhteellisesti pieni määrä – tuosta laumahenkisestä kirjoittelusta poikkeavaa tekstiä auttaa suhteellisuudentajun ylläpitämisessä. Siinä suhteessa tämä on siis hyödyllistä ja arvokasta hommaa. Ja taitaa se vähän heijastua lukijamäärissä ja palautteessakin.
Ykä
Kiitos jokaisesta blogistasi. En usko olevani ainoa, joka on saanut jotain tolkkua menossa olevasta hulluudesta kirjoitustesi kautta.
Eli et saa väsyä, koska sinusta on todella hyötyä.
Meillä ei ole puhujakulmaa, koska polpo. Londostanissa se vielä kait on, kuten videolta voi katsoa https://www.youtube.com/watch?v=BQO9JxfcKD8&t=440s
Bob The Builder oli minulle uusi tuttavuus.
Australiaa on pidetty maahanmuuton järkimaana. Totuus taitaakin olla ihan erilainen
https://www.breitbart.com/london/2018/10/09/short-sentences-for-african-refugees-who-hacked-mans-head-with-machetes/
Kannattaa lukea kommenttiosuus, jossa aussit kertovat miten maa makaa.
Eli asioita ei ole olemassa, jollei niitä tuoda julki.
Jatka toki kirjoittelua. Jaska Brownin ja sinun kirjoituksesi ovat aina päivän pakolliset tarkistettavat blogit.
Minäkin olen jo monta kertaa väsynyt blogin pitämiseen. Mutta sitten järkytyn uudestaan ja uudestaan saadessani kuulla joltain ennestään tuntemattomalta lukijalta, että miten tekstini ovat avanneet hänen silmänsä. Tuon takia jaksaa.
Yhden bloggaajan anti ei ehkä ole suurensuuri, mutta kun meitä on tarpeeksi monta, niin kyllä meistä on aivan selvää hyötyä ja silmiä saadaan auki. Omatkin silmäni ovat aukoinaan auenneet nimenomaan bloggarien vaikutuksesta. Sinunkin työsi on ratkaisevan tärkeää.
Älä nyt hevetissä lopeta, miekii joka aamu tarkistan onko uutta tarinaa ja jos ei kerkee lukee ni jääpähän illalle mukavaa tekemistä. Nää pitkät tarinat on pari kertaa luettu läpi ja sehän on laadun merkki että ne jaksaa uudestaan lukee.
Yleensä en enää Ylen ajankohtaisohjelmia enää katso, koska ne nostavat pahasti verenpainetta, mutta katsoin Areenasta tämän Huhtasaaren lähinnä ristiinnaulitsemiselta tuntuvan ”haastattelun”, ohjelman nimeä en viitsi edes mainita. Vaikka olin lukenut, mitä voi olla tulossa, niin siitä huolimatta järkytyin toimittajan gestapo-tyylisestä kuulustelusta, syyttelystä ja anteeksipyynnön vaatimuksista. Yle on näköjään jo ottanut itselleen jo tuomarin roolin. Toimittajat ovat yleensä vihervasemmistoa ja saavat ohjeita ehkä myös hallitukselta, eikä nyt enää näytä riittävän poliisien nettikyttäily ja syyttäminen vihapuheesta ja -lauluista, vaan täytyy saada mestauspölkylle “lapsia kohtaan vihaa lietsova” (lainaus toimittajalta) Huhtasaari, joka ei edes arvostellut lapsia, vaan opettajia.
Nyt koko media on laittautunut kannatuksen pohjamudissa rypevien vihreiden vaalivankkurien vetäjäksi. Tulossa on ilmastovaalit ja sen huomaa! Hypetys viimeisestä IPCC:n raportista on nostanut sellaiset laineet, että parempaa vihreät eivät voisi toivoa, vaikka eivät enää mikään ympäristöpuolue olekaan. En jaksa kirjoittaa, mitä mieltä olen tästäkin vouhkaamisesta, koska se menee täysin yli ymmärryksen. Ei suomalainen voi kohta muuta enää tehdä kuin vetää muovipussin päähänsä ja teipata sen lujasti kaulan kohdalta, niin loppuu se hiilidioksidin tuotto. Tämä ei ollut oma keksintöni, luin sen jostakin, mutta se oli mielestäni niin hyvä, että kirjoitin sen tähän.
Sen verran kuitenkin vielä, että kun suomalaisia moititaan aina huonosta itsetunnosta, niin mitä tämä nyt taas on? Aina kuitenkin lähdetäänn voittamaan Euroviisut, Miss Universum-titteli ja jääkiekon MM, mutta eihän tuo nyt ole vielä yhtään mitään sen rinnalla, kun kohta pelastetaan koko maailma!
Jaksamista vaan kanssaeläjille ja Ykälle sellaiset terveiset, että älä nyt vaan jätä meitä! Täytyy täällä sentään joku järjenvalo loistaa.
Rouva Ano
Elä Perskeleen Ykä missään nimessä lopeta kirjoittamista. Ihan aikuisten oikeasti. Itse olen jakanut näitä tekstejä somessa ja kehoittanut kavereitani lukemaan näitä. Ja monet, monet ovat asioissa samaa mieltä kanssasi. Jatka vain Ykä. Tsemppiä ja kiitos :)
Moikka Yrjö! Olen kuullut, että Kiinassa monet "suuren harppauksen" ja "kulttuurivallankumouksen" omin silmin nähneet kieltäytyvät puhumasta niistä ajoista, koska se kuulemma tuo huonoa onnea. Aihe on tabu. Taikausko lienee tosin vain peite sille, että todellisuudessa kokemukset ovat olleet traumaattisia. Ilmiö on hieman sama kuin sotaveteraanipapallani: hän traumatisoitui jatkosodasta niin pahasti, ettei koskaan kyennyt puhumaan siitä kenellekään ja vei kokemuksensa mukanaan hautaan. Sodasta puhuminen oli mummolassa tabu. Saapa nähdä vieläkö länsimaissa (etenkin Ruotsissa) jonain päivänä ajatellaan monikulttuuria samanlaisena traumaattisena kokemuksena.
Tuo väsyminen ja toivottomuuden tunne on itselleni tuttua taistelusta ylikontrolloivaa feministiäitiä vastaan. Toisinaan tuntuu, että länsimaisessa yhteiskunnassa on vähän samoja piirteitä kuin minun ja äitini suhteessa. Äiti (estabilismentti) koetti tehdä suunnilleen kaikkensa saadakseen pidettyä minut avuttomana, riippuvaisena itsestään ja lisäksi mollaa jatkuvasti, korostaen omaa erinomaisuuttaan kasvattajana (lottovoitto syntyä Suomeen), ja minä (valkoinen lihaa syövä heteromies) kun yritin tuoda asiallista keskustelua ja ratkaisuvaihtoehtoja tilanteeseen, sain osakseni lähinnä hysteeristä ulinaa, raivareita, marttyyri-itkua ja syyllistämistä.
Syyllistämistä, syyllistämistä, syyllistämistä. Kuulostaako tutulta, kun katsoo Ylen antia tai lukee Helsingin Totuutta? Tämä tsaarinaikainen mieletön kasvatusmetodi on mutatoitunut nykyfeminismin ja liberaalivasemmistolaisuuden lyömäaseeksi. Ruotsi on täydellinen esimerkki siitä, miten miehiltä on leikattu munat eikä ole muuta keinoa kuin alistua tai paeta.
Haluan kertoa sinulle, että turhautuminen ja väsymys ovat ymmärrettäviä. Minä olen kamppaillut äitini kanssa jo lukiosta saakka ja olen yli kolmekyt vee. Se on sisältänyt paljon tuskaa ja epätoivon hetkiä, kun tuntuu ettei mikään auta vaikka yrittää kaikkensa. Vastapuoli ei herää eikä suostu keskusteluun. Kuitenkin minun piti jatkaa taistelua ja jatkan yhä, koska ainoa vaihtoehto oli alistuminen joka olisi johtanut omaan tuhooni. Tässä tilanteessa ovat kansallismielisetkin nyt. Me joko taistelemme tai tuhoudumme. Palkintoja ja mitaleita ei ole luvassa, vaan panoksena on Suomen kansan, pohjoismaisen yhteiskunnan ja länsimaisen sivilisaation kohtalo!
Blogistanin kirjoittajista olet yksi ansioituneimpia ja tämä on suosituimpia blogeja aihepiirillään ellei ykkönen. Muista levätä välillä ja ottaa aikaa itselle. Lepo antaa puhtia. Uskon, etten ole ainoa joka haluaa sinun jatkavan. Luot meille uskoa tähän asiaan, välillä nauratat meitä huumorin keinoin ja tuot esille seikkoja joista emme välttämättä ole aina tietoisia. Lisäksi nuo "Jotain ihan muuta" -kirjoitukset tuovat hyviä hengähdystaukoja meillekin. Myös kielenkäyttösi on rikasta. Näistä syistä sanon sinulle sen pienen sanan, jonka ansaitset:
Kiitos.
PS. Tulin taas Japaniin uudelle työkomennukselle. Täällä saa etäisyyttä niin omaan päänsisäiseen kuin länsimaiden kollektiiviseen sekavuuteen. Olen myös puheväleissä äitini kanssa ja hänkin on jossain määrin tullut vastaan. Vaikka paskaa on lapioitavana vielä paljon, ja hirvittävä määrä vihaa/surua/katkeruutta täytyy käydä läpi, uskon asioiden vielä paranevan. Huonojen hetkien lomassa pilkahtelee myös valoa. Minulla on taas ideoita ja suunnitelmia elämälle.
Monen monen muun kanssa olen samaa mieltä ja ilman jossia, että Ykän ja Jaskan kirjoitukset on heti aamulla tsekattava. Ja jos ei jostain syystä ehdi lukemaan,
niin onpahan illalla odottamassa mieluisaa luettavaa.
En minäkään tästä mihinkään ulommaille enää muuta, olenpahan vain suomensisäinen pakolainen, joka on "kuulkaa korpeimme kuiskintaa" rauhassa eikä lue hesapravdaa
eikä katso yleä, koska voisi ruveta ylenantamaan.
Hyviä kirjoja luen, mutta en kirjamessuilla käy pöhötystautisten narsismin takia. Sitäpaitsi mielestäni viimeiset hyvät kirjat painettiin 50-luvulla. Ilmankos ne
omasta kansakouluajasta muistuvatkin helminä mieleen.
Ja vaikka pimeys ympärillämme syvenee ja verotus kiristyy, niin blogeihin kommentoin ja kavereille mailailen omalla nimelläni periaatteella:"Uskallan laittaa nimenikin alle". Ymmärrän, Ykä ja Jaska ja Pt:t ja vasarat, että blogistin on suojauduttava, koska "aika on paha". Mutta näin sivupersoonana olen omana itsenäni nimelläni. Tämä ei ole leuhkimista, vaan näin vain olen.
Tsemppiä siis teille ja meille kaikille!
Tervehdys Qroquius Kadille, Olaf Stephanosille, Valtsulle, Erkille, Johanille, Tupla-J:lle, Strix Senexille, Veijo Hoikalle, Jannelle, Sametille, Anolle, Rouva Anolle, Sepelle, Tuumailijalle ja Terho Hämeenkorvelle, kiitos kommenteistanne ja lämmin kiitos kannustuksesta.
Jos kirjoituksesta sai sen kuvan että olen lopettamassa niin se ei pidä paikkansa. Olipahan vain tilannepäivitys ja tilannehan on se – niin kuin kommenttipuolella todettiin – että maamme on muuttumassa ilmiantajavaltioksi jossa mielenköyhät kuulustelevat julkisesti täysijärkisiä ja syyttävät heitä mielenköyhiksi. Ja näillä mielenköyhillä on se ehdoton mediavalta.
En yleensä kirjoita kommentteja. Tällä kertaa päätin kirjoittaa ja sanoa, että löysin syksyllä 2015 blogisi ja olen seurannut sitä siitä lähtien. Olin tuolloin varsin ihmeissäni, koska valtamedioiden tiedotus ei "tietyissä asioissa" tuntunut vastaavan todellisuutta. Lisäksi ihmettelin kirjoitusten perusteluissa olleita aukkoja ja ihmeellisiä väärinkäsityksiä tai yleistyksiä silloin, kun se tuntui tukevan "tiettyjä näkökulmia." En kuitenkaan osannut etsiä tietoa tai mielipiteitä muista lähteistä, koska ne tietysti olivat netin syövereissä vellovaa vihapuhetta. - Tätä taustaa vasten sekä sinun blogillasi, johon törmäsin sattumalta, että kollegasi professorin blogilla on ollut ratkaiseva vaikutus oman ajatteluni muuttumiseen, joten siinä mielessä olet blogillasi edesauttanut ainakin yhden viattoman sielun lankeamista voiman pimeälle puolelle... Toivotan sinulle jaksamista blogisi parissa.
Tervehdys, Ano ja lämmin kiitos. Ja tuolta sivupalkista löytyy lisää suositeltavaa luettavaa.
Ykä, perkele! Paras tapa tarkastella olevaa ja menevää on tehdä se kylmän analyyttisesti. Jos ottaa olevan ja menevän henkilökohtaisella tasolla niin se voi ajan mittaan vaikuttaa humeetiveden sakeutumiseen ja paikka osastolla "Mun on niin pirun kiva olla" häämöttää nurkan takana. Elämme kiinalaisia aikoja ja kuten historia kertoo, niin kiinalainen kulttuuri on aina ollut vähintäänkin kiinalaista ja länsimaiset pullahali- ja genuskiinalaiset ovat enemmän kiinalaisia mitä kulttuurivallankumoukselliset kiinalaiset ovat koskaan olleet ja täten tuomittu häviämään. Se pyörii sittenkin.
Kommenteissa esiintynyt majakkavertaus oli hyvin osuva. Vaikka tällä hetkelle ja tällä tuulella ei järjen luoksi vielä pääse niin siellä se valo kuitenkin näkyy. Ja sinun blogisi on eräs kirkkaimmista valoista.
Itse päädyin voiman pimeälle puolelle huomatessani (vuoden 2003 kieppeillä), että osa valtamedian tarinasta oli väritettyä shaissea. Silloin vielä luin mm. hesaria ja selvittelin itsekseni uutisten, joihin epäilin shaissea lurahtaneen, taustoja. Pääsääntö shaissea metsästäessäni oli se, että sitä löyti jokaisesta tarkistamastani uutisesta. Onnittelin itseäni hyvästä shaissetutkasta ja asia oli mielestäni todistettu ja taputeltu. Lopetin lehtien tilaukset, jätin uutiset katsomatta ja siirryin blogeihin. Jälkeenpäin naurattaa miten hienosti missasin ison kuvan. Oikeasti joka ikinen (siis jokainen, aivan jokainen) mediaan päätyvä sisältö valitaan ja muokataan narratiivia tukevaksi. Mikäli joku asia on faktaa ja tukee narratiivia sellaisenaan, sen voi sellaisenaan julkaista. Mikäli fakta ei tue narratiivia, voidaan fakta unohtaa tai kääntää päinvastaiseksi elikkä juksata. Mikäli unohdus tai juksaus ei onnistu, seuraa melkoista kiukuttelua, asian ajamista sivuraiteilla ja epärelevanttia sumutusta kunnes asia unohtuu (suurelta yleisöltä) ajan, sumun ja muun ryönän alle.
Tässä virallisen totuuden narratiivin kaiken tukahduttavassa skeidassa on välillä mukava haukata myös raikasta ilmaa, joista raikkaimpiin kuuluu Ykän blogi.
Kiitos.
Jatka ihmeessä kirjoittelua, en missään nimessä usko että se olisi likikään kokonaan hukkaan heitettyä. Tiettyä tautologiaahan näissä kirjoituksissa ajoittain on, mutta mitäpäs muuta se virallinen propagandakaan toisaalta on kuin samojen asioiden papukaijamaista jankuttamista yhä uudelleen ja uudelleen ja...
Sekin ongelma tässä "blogosfäärissä" kaiketi on, että näitä juttuja lukevat useimmiten ja enimmäkseen ne, jotka ovat jo valmiiksi kutakuinkin samantapaisilla linjoilla (eivätkä niin muodoin mitään "käännytystä" edes tarvitse), eivätkä suinkaan ne, joiden niitä nimenomaan pitäisi lukea saadakseen edes hieman muutakin kuin oman hermeettisesti suljetun kuplansa ilmaa hengitettäväkseen. Syntyy siis eräänlainen "preech to the chorus"-ilmiö.
Mutta, kuitenkin kaikitenkin, myös uskonvahvistusta aina aika-ajoin tarvitaan, ja kuten tuo ylempänä oleva ano mainitsi, niin aina silloin tällöin myös uusia käännynnäisiäkin sentään ilmaantuu Woiman pimeälle puolellekin.
-J.Edgar-
Tervehdys Lemminkäiselle, Anolle ja J.Edgarille & kiitos kommenteistanne. Kirjoituksen pääaihehan ei ollut minä vaan yhteiskunnan tila joten kirjoitusta voinee pitää siinä mielessä epäonnistuneena. Mutta ano tiivisti kyllä ns. vastuullisen median toiminnan erittäin osuvasti. Ja sanoisin että nämä voiman pimeän puolen blogit ovat ehkä tärkeimpiä niille ihmisille jotka ovat lukeneet vain valtamediaa ja alkavat hahmottaa että todellisuudessa on reikä. Kun heidät vain saataisiin ohjattua tänne.
Turhautumisen ymmärtää oikein hyvin, sillä vallitseva virallinen todellisuus on niin vääristynyttä ja värittynyttä. Blogin pitäminen on kuin tuuleen huutamista välillä. Ykän takana on tuhansia lukijoita, jotka "hiljaa huutavat" samaan tuuleen. Meitä ei ole vähän, ja ainakin täällä pohjoisessa ulottuvuudessa tervejärkisten ihmisten määrä on enemmistö. Ihmetellen katsellaan ja luetaan joukkoharhaisen etelän riekkumista medioissa.
Ykä kirjoitti tuossa yllä, että "Ja sanoisin että nämä voiman pimeän puolen blogit ovat ehkä tärkeimpiä niille ihmisille jotka ovat lukeneet vain valtamediaa ja alkavat hahmottaa että todellisuudessa on reikä."
Tässä kohdin uskallan haastaa erittäin suuresti arvostamani blogistin, sillä nollahypoteesini sanoo, että tämä on ennen kaikkea tärkeä blogi myös heille, jotka jo ovat eläneet voiman pimeällä puolella pitkään, eli tiedostaen kaiken tämän hulluuden, jonka ympäröimänä täysjärkisetkin joutuvat enemmän tai vähemmän elämään.
Kuten aiemmissa kommenteissa on kirjoitettu, niin Ykä kirjoittaa hyvin rikasta kieltä, jossa on pirullinen annos hurttia huumoria, elettyä täysjärkisen elämää ja maailmankatsomusta, joka sopivasti v*ttuilee kaikelle tuolle poliittiselle korrektille älyttömyydelle - ja tekee sen vielä hyvin osuvasti.
Muistan kommenteista, että useampi olisi saanut näistä blogeista myös mukavat naurut, kuten itse ainakin nauran välillä itsekseni sujuville lohkaisuillesi ja värikkäille kertomuksillesi asioista.
Kiitos jälleen ja voimia Ykälle syksyyn!
PS. Kuten ylempänä mainittiinkin, niin uskallan myös heittää sellaisen epäilyksen, että tietty murtumispiste on jo ylitetty ja järki alkaa pikku hiljaan voittamaan Suomessa.. kyllä se Suomen Kansan herääminen sittenkin tapahtuu tässä pian - ja on jo suurelta osin tapahtunutkin! - Se ei vain vielä täysin kaikille näy! ;)
PSS. Kun nyt meinasi unohtua, mutta pysytään kuitenkin hetki vielä suomalaisen kirjallisuuden parissa, joten kaikille oikein lukematonta Aleksis Kiven päivää :)
Väsymyksen ymmärtää hyvin. Lepäile vähän, pidä taukoa, kirjoita jotain aivan muuta tai ole kirjoittamatta jonkin aikaa ja tee jotain aivan muuta. Sitten kun koet taas innostuksen kipinän, palaile.
Tervehdys Titalle, Juha Kivelälle ja Anolle & kiitos kommenteistanne.
Tita: Kyllä täällä meilläkin päin ne tervejärkiset ovat enemmistönä. Nyt kun vain saisi heidät äänestämään. Ja siinä haittamediamme jäänää vastaan. Vielä onnistuen. Kusetuksen määrä on niin suuri että tervejärkisen on ilman ns. toista mielipidettä sitä ehkä mahdotonta hahmottaa. Siksi joku demareita äänestänyt äänestää ensi vaaleissa ”protestina” kepua jne.
Juha: Joo, ymmärrän pointtisi. Mutta sinulla ja kaltaisillasi on jo ns. homma hanskassa. Sen sijaan ”epäileviltä” on ollut kiva saada palautetta siitä huomiosta että he eivät olekaan yksin ajatustensa kanssa. Toivotaan että se murtumispiste ylitetään pian ja hyvää Aleksis Kiven päivää.
Ano: Kirjoitukseni ymmärrettiin hieman väärin. En ole jäämässä tauolle. Ja jotain muutahan minä puuhailen koko ajan. En ole koko aika koneella.
Jahas, lievää tst-väsymystä ilmassa.
Kuten sitä on jo useampaan kertaan tullut todettuakin, Hra Perskeles on mielestäni yksi parhaista tämän ajan sanan säilän heiluttajista joita tiedän, moista lahjaa ei soisi pidettävän vakan alla.
Itselläni se taisi olla teeveen digiuudistuksen myötä kun jätin valtamedian seuraamisen ja aloin hakemaan tietoni netistä, foorumeilta, blogeista, ei-suomalaista lähteistä ja vaihtoehtomediasta. Tämän blogin sivupalkin kirjoittajat ovat tärkeä osa tuota kokonaisuutta. Joka päivä sitä tekee netissä ”tourneen” ja käy tsekkaamassa tietyt saitit, joiden kautta tiedonhakumatka jatkuu seuraavan linkin kautta eteenpäin. Yrjöperskeles on yksi niistä, jotka täytyy katsastaa joka päivä, joskus useammin, kun kommenttikenttä on ahkerassa käytössä.
Tuli aavistuksen huvittunut olo, kun eräs tuttava, joka ”ei ole skenessä sisällä”, puhui puhelimessa heilurin takaisinheilahduksesta ja sen seurauksista yhteiskunnan yleiseen hyvinvointiin - eli totesi juurikin saman, mitä itse tänne edellisen kommenttini yhteydessä kirjoittelin. Emme ole siis yksin, kaikilla täyspäisillä ja normaaleilla ihmisillä ei vain ole aikaa tai mahdollisuutta kirjoitella nettiin, tai edes seurata mitä muut tänne kirjoittavat…
Tsemppiä taistoon,
Riku Raunioilla
Tervehdys, Riku. Totean taas että se väsymys tulkittiin hieman väärin. Mutta tuo sun tuttavasi on yksi niitä jotka tarvitsee vain sen pienen tönäisyn tullakseen lopullisesti tänne voiman pimeälle puolelle. Media tekee kaikkensa, ettei sitä tönäisyä tulisi. Sillä on etunaan massa. Meillä taas laatu. Ja vielä semmonen pikkuseikka kuin totuus.
Kirjoituksessa on sanoja, joiden soisi leviävän laajempaan käyttöön.
mediateloittaa
haittamediamme
utopistitoimittajillamme
faktisteille
Ovatko esimerkiksi "mediateloittaminen" ja "faktisti" uudissanoja. Sana "faktisti" on herkullinen. Se on lyhyt ja sen ensi kertaa kuuleva tai näkevä ei voi olla miettimättä sen merkitystä. Oma selitykseni. Faktisti on henkilö, joka syyllistyy tosiasioiden esittämiseen.
Tuoreessa muistissa on Huhtasaaren mediateloitus. On käynyt mielessä, että onkohan toimittaja salanuiva, joka esiintymisellään halusi saada Huhtasaarelle katselijoiden sympatiat ja samalla romuttaa edustamansa joukkoviestimen uskottavuuden. Tietysti on mahdollista, että toimittaja uskoi aidosti omiin puheisiinsa. Silloin saattaa olla mahdollista, että hänen esimiehensä on tarkoituksella valinnut mahdollisimman naivin toimittajan tekemään Huhtasaarelle palveluksen ja romuttamaan mediateloituksen tehneen joukkoviestimen ja mediateloittajan uskottavuudet.
acc
Tervehdys, acc. Tuo ”mediateloittaminen” on ainakin melko vanha termi. Faktisti taitaa olla ihan itse keksimäni ja tarkoittaa juuri sitä mitä tuumitkin. Minä vähän luulen että ne Huhtasaaren mediapommittajat ovat ihan aitouskovaisia ja uskovat että mitä härskimpää, sen vakuuttavampaa.
Ykä. Älä ikinä epäile, etteikö näillä sinun bloki-kirjoituksilla olisi vaikutusta.
Ne ovat silkkaa dynamiittia ja vaikka ne eivät tavoittaisi nyt niitä ihmisiä, joille nämä sanat kuuluisivat, niin me lukijat muistamme ne aina.
Kun tilanne ja aika on sopiva, niin murjaisen aina sinun kuolemattomia ajatuksiasi. Olennaista ei ole sanojen merkityksen ymmärtäminen tai niiden leviäminen heti, vaan ajatuksien jääminen itämään. Kun sana leviää ja niitä viljellään sopivissa kohdissa, niin niistä ajatuksista muodostuu yhteiskunta-rakenteita mullistava voima. Jatka vaan samaan tapaan ja toivon pitkää ikää sinulle. Suomi tarvitsee kaltaisiasi totuuden ääniä. Terveisin uskollinen lukijasi.
Kyllä tästä on hyötyä, ainakin minulle. Enkä toki jätä muitakaan informoimatta. Ainakin meillä päin blogiasi luetaan ja siitä siitä pidetään
Ykä rakas, sanon rakas koska olen jo kolme vuotta juttujasi lukenut, blogisi kuuluu arkeeni kuin pakollinen aamukahvi, jota ilman ei voi elää. Usein säästän sänkylukemiseksi pidemmät tarinasi. :)
Vaikka olen tiennyt maailman hulluuden jo vuosia, niin vuosi 2015 avasi silmäni sepposen selälleen.
Näin sen valtavan valehtelun, manipuloinnin mihin valtamediat pystyvät vain tunkeakseen multikultia kurkustamme alas, maailman islamisoimisen. Ja nyt olen kurkkuani myöten täynnä ja valtamedia ja ääliöpolitiikka, jossa Dublinin sopimuksilla mm. pyyhittiin persettä (Petteri Orpo 2015) ovat tehneet minusta, maailman kansalaisesta, rasistin ja en siedä lähelläni yhtään somalia, irakilaista, turkkilaista, afgaania, syyrialaista, eritrealaista, nigerialaista...sillä kaikki se miten tuota porukkaa on valheella kuskattu maahamme on vaan niin törkeää, joudumme sietämään tätä etnohelvettiä ilmeisesti lopun ikämme, jos emme muuta pois ja missä sitä ei enää olisi?
Oletteko muuten koskaan ollut kesähelteillä näiden säkitettyjen naisten lähellä? Haju on pökerryttävä ja sitten jotkut väittävät naisen vapaaehtoisesti näin säkittävän itsensä. No ehkä aivopesty korkeintaan, muuten ovat ääliömiestensä kovan kurin alla. Eikä sellainen todellakaan sovi Suomeen, jossa me naiset olemme vapaita, joten jatka vaan Ykä, blogiasi lukee moni suvakkikin, vaikka ei myönnä! Iines
Tervehdys Anolle, SuiGenerikselle ja Iinekselle ja lämmin kiitos kannustuksesta. Sillä on suuri merkitys.
Tervehdys Ykälle! Ymmärrän hyvin, että välillä toivottomuus iskee. Hitto, iskee se minuunkin vaikken tee muuta kuin heittelen kommentteja blogeihin. Maailman menoa seuratessa masentaa välillä vitusti. Tuntuu, että tässä on parlamentaarisen menettelyn keinot käytetty. Vaan sitten päätän taas äänestää. Ja kaikkein pahinta sumbitchiä mitä löytyy listoilta.
Ykä. Sinun kirjoituksesi ovat olleet yksi henkireikä elämässäni. Varmaan monien muidenkin, Hitto, olet loistava kirjoittaja! Sinulla on se talentti ja käytä sitä. Näillä kirjoituksilla on varmasti tuhansia lukijoita. Ja aina tulee jostain uusia uteliaita lukijoita, joille syntyy ahaa-elämys. Ja taas saadaan muutamia opetuslapsia jengiin mukaan.
Sinun kirjoituksillasi on varmasti enemmän painoarvoa kuin yhdenkään politikon ulostuloilla.
Tervehdys, Ano ja äärimmäisen lämmin kiitos sinullekin. Tuossa ylempänä jo totesin että osalla lukijoista taisi tulla väärinymmärrys. En ole lopettamassa. Loppukaneetissa vaan totesin että aika ajoin tympii. No, tympimiseenhän on yksi hyvä lääke kirjoittaa lisää vihapropagandaa. Pian tulee Antero Lärvästä.
Tällainen löytyi, eli miten suvaitsevaisuus (jälleen) lyö näpeille:
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/120f138c-1b24-42fd-8030-f45696e7e3ce_ul.shtml
Aisopoksen faabelit 1 - nykyajan sadut 0
Yrjöperskeles, haluan vain tuoda esille että sinulla on myös nuorempaa lukijakuntaa, jotka ovat samaa mieltä ongelmista joista kirjoitat. Olen itse 20 ja lukenut blogiasi varmasti jo kolmisen vuotta, ja tiedän useita ikätovereita jotka myös varmasti ovat täällä. Älä lopeta blogia, kirjoitat tärkeistä aihesta ja osaat tehdä sen kielellisesti taidokkaasti.
T. Pullamössösukupolvi Hämeestä
Tervehdys Ruukinmatruunalle ja Pullamössösukupolvelle Hämeestä & kiitos kommenteistanne.
Ruukinmatruuna: Juu, ei menny niin kuin Strömsössä.
Pullamössöskupolvi Hämeestä: Lämmin kiitos. Ja on mukavaa kuulla että blogilla on nuorempiakin lukijoita.
Lähetä kommentti