Lukijahan toki muistaa Umayya Abu-Hannan. Kyseessähän on se tytsy, joka tuli Suomeen 1980-luvun alussa ja kehitti itsestään kohtuullisen menestyvän brändin Virallisena Ulkomaalaisena, joka eli täällä ollessaan suomalaisten veronmaksajien rahoilla ja keskittyi julistamaan kaikille haluaville sitä, kuinka paskaa porukkaa hänet elättävät suomalaiset oikein ovatkaan.
Systeemi toimi siinä mielessä hyvin, että hän sai Virallisen Ulkomaalaisen hommasta itselleen elatuksen ja jonkun verran mediajulkisuuttakin, josta hän kovasti pitää. Nähtävästi hänelle ei se riittänyt, sillä hänhän totesi pari vuotta sitten suomalaisille että pitäkää tunkkinne, pakkasi roinansa ja häipyi Hollantiin ja mainosti vielä mennessään, että hän ei sitten siellä aio raakkuvaa flaaminkieltä opetella.
Todellisuus on joskus tyly, ja näyttää siltä, että Hollanti olikin jo sitä Abu-Hannan saarnaamaa monikulttuurista rikastusta päässyt nauttimaan siinä määrin, että Suomesta saapuneen katkeroituneen arabiämmän vuodatus ei nostanutkaan häntä Hollannissa Virallisen Ulkomaalaisen asemaan ja tarjonnut sitä myötä vastikkeetonta elatusta, mediajulkisuutta ja oikeutta ryhtyä määrittelemään sitä, kuinka paskaa porukkaa hollantilaiset oikein ovatkaan.
Näin ollen vaikuttaa siltä, että Abu-Hanna on taas ottanut yhteyttä Suomeen päin, ehkäpä tavoitteena saada jälleen Virallisen Ulkomaalaisen asema. Sen huomaa siitä, että hän on pyöräyttänyt Suomen markkinoille kirjan nimeltä Multikulti: Monikulttuurisuuden käsikirja. Voi olla, että hän saa tuota pikaa taas Virallisen Ulkomaalaisen aseman, sillä kirjalle on löytynyt kustantajakin (”Kustannusosakeyhtiö Siltala on suomalaista laatukirjallisuutta julkaiseva kirjakustantamo”) ja luonnollisesti toimittajakunnasta löytyy paljon ihmisiä, jotka tykkäävät harrastaa itseruoskintaa Abu-Hannan toimiessa dominana.
Yksi heistä on Maila-Katriina Tuominen, joka on asiasta tehden vielä eläkkeeltä tullut kirjoittamaan Aamulehteen kirjasta ylistävän kirja-arvostelun, jonka mukaan ”Multikulti on kirja, joka avaa silmät ja korvat ja pakottaa kysymään lisää”.
Sinänsä Hotellin respassa ollaan asiasta samaa mieltä, tosin ehkä eri näkövinkkelistä. Kirja-arvostelussahan on yleensä tapana laittaa esille kirjasta ns. greatest hits, ja ainakin tämän arvostelun perusteella luvassa on vanhaa tuttua Abu-Hannaa, ja miksei olisi, sillä tällä reseptillä palataan Viralliseksi Ulkomaalaiseksi nopeasti ja varmasti. Abu-Hanna julistaa:
Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen.
sekä
Monikulttuurinen suomalaisuus tulee muuttamaan melkein kaikki ajattelu- ja toimintakentät. Monikulttuurinen Suomi on ytimeltään ja identiteetiltään erilainen, se näkee itsensä erilaisempana kuin nyt.
Tämähän on kovasti tuttua settiä jo aikaisemmilta vuosilta. Ja pistää muistamaan sen asian, mikä on tullut huomattua ennenkin, eli Abu-Hannalla on kovasti vaikeaa hahmottaa termien ”minä haluaisin näin tapahtuvan” ja ”näin tulee tapahtumaan” erot. Jos henkilö sanoo, että ensi vuonna valtio tulee kantamaan veroja, niin ”näin tulee tapahtumaan”, mutta jos henkilö sanoo, että ensi vuonna minä määrittelen itse, mihin veropennejäni käytetään, niin kyseessä on ”minä haluaisin näin tapahtuvan”. Joka tapauksessa Tuominen näyttää tuumivan, että Abu-Hannan haaveilu on oraakkelin puhetta ja siihenhän hänellä on tietysti täysi oikeus. Ennustaahan ne ihmiset maailmanloppujakin, ja mitä näitä on, Nibiru-planeettoja.
No, Abu-Hanna tietysti myös romuttaa kansallisuusmyytin originaalisti niin kuin montasataakuuskytviis tyyppiä ennen häntä ja hänkin jo puolen tusinaa kertaa:
Kansallinen identiteetti on keksitty yhteistarina. Kansallismielisyys alleviivaa tarinan ainutlaatuisuutta. Pian ainutlaatuisuutta aletaan pitää aitona. Aitoustodistus edistää myyttistä kuvaa erillisestä ja itsenäisestä kansasta. Elämme kuitenkin rajoja ylittävässä kulttuurissa, missä kapitalismi ja kulutuskulttuuri ovat tärkeimmät lähtökohdat kulttuurikentällä. Suomalaisuuden käsittely on kipeä ja yliherkkä, jopa tabunkaltainen asia, jos siihen tarttuu siirtolainen. Suomalaisuuden käsittely sallitaan vapaasti vain etnisesti suomalaisille.
Minulla kun on tullut sellainen mieliala, että suomalaisuutta saa käsitellä nykyisin, julkisuudessa varsinkin, vain sellaiset ihmiset, joitten mielestä suomalaisuutta ei ole olemassakaan. Se vaan jää minulle epäselväksi, että koskeeko tämä kansallisen identiteetin mitätöiminen vain meitä suomalaisia, vai saako muitakin kansakuntia abuhannata?
Voisikos esmes hänen omalle kansanryhmälleen palestiinalaisille todeta, että ette te mitään palestiinalaisia ole. Kunhan olette ihan tavallisia arabeja ja olette omineet identiteettinne siitä, että roomalaiset aikanaan juutalaisille vittuillakseen antoivat maanpläntille toisen nimen. Siihen se teidän identiteettinne perustuu. Teillä ei ole sen pohjaksi kuin yksi sana. Meillä on sentään lisäksi sauna, joten eikös me olla puolta pidemmällä.
Johon tietysti palestiinalaiset toteaisivat, että mikäs jätkä sinä olet meidän palestiinalaisuutta määrittelemään? Ja millä oikeudella? Johon minä voisin todeta, että ihan oikeassa olette, määritelkää palestiinalaisuutenne ihan keskenänne aivan niin kuin lystäätte. Minä vaan hölmönä ajattelin käyttää noita erään kansansisarenne metodeja. Törkeäähän se oli, kun asiaa rupeaa ajattelemaan.
Tiettyjä kulttuureja Abu-Hanna ei sitten taas toisaalta pidä mitenkään keksittyinä, vaan suomalaisille kovasti tärkeinä:
Suomessa olevilla siirtolaisilla on laaja kulttuuritausta. Esimerkiksi kurdeilla ei ole omaa maata, mutta he tuntevat irakilaisen, iranilaisen, turkkilaisen ja jonkin muun kulttuurin. Siirtolaiset ovat hyvin verkottuneet. He tuovat toisenlaisen näkökulman suomalaisuuteen.
Tässä voisi tietysti kysyä, että onko iranilainen, irakilainen ja turkkilainenkin kulttuuri vain keksittyä yhteistarinaa, ja jos se sellaista on, niin kuin suomalaisuuskin, niin mitä erityistä hyötyä meille on hankkia tällaisen keksityn yhteistarinan taitajia? Ja yleensäkään, mitä varsinaisen välttämätöntä tietotaitoa meillä suomalaisilla on toimivan yhteiskunnan ylläpitämisestä opittavana nimenomaan Irakista, Iranista tai Turkista? Tai sen puoleen kurdeiltakaan? Kysymystä voi tietysti laajentaa, mutta siinä täytyy ensin siteerata Abu-Hannaa:
Länsimaisen kulttuurin ylivoimainen ja keskeinen asema on horjumassa. Ollaksemme vahva toimija globaalissa maailmassa tarvitsemme monia uusia tapoja toimia. Ne löytyvät integroimalla siirtolaisemme ja muut kansainväliset asukkaamme kulttuurikenttään jo suunnitteluvaiheessa.
Oletan, että näillä siirtolaisilla Abu-Hanna ei tarkoita esmes Suomeen tullutta saksalaista insinööriä tai amerikkalaista koripalloilijaa, vaan enempi oman viitekehyksensä sisältä tulevia eli liikkunemme akselilla Marokko – Pakistan. Herää vaan kysymys, että mitä länsimaiseen kulttuuriin nähden parannettavaa tällä akselilla on esim. demokratiaan, ihmisoikeuksiin, tieteeseen ja tekniikkaan liittyvissä asioissa, ja mitä välttämätöntä meidän suomalaisten on omaksuttava tältä akselilta? No, ehkä sittenkin se, että niihin valtioihin ei asiakseen hankita ulkomailta elätettäväksi monikulttuuriasiantuntijoita jotka meuhkaavat paikallisissa medioissa suu vaahdossa sitä kuinka mitätöntä hänet palkannut kulttuuri on.
Abu-Hannasta saa sen kuvan, että hänen mielestään on varsin halveksuttavaa luokitella ihmisiä ”meihin” ja ”toisiin”. Sinänsä hän sallii tämän luokittelun itselleen, sillä kantakirjasuomalaiset, vaikkakin ovat hänet elättäneet, ovat hänelle halveksuttavia ”toisia”. Vaan antaapa Abu-Hannan määritellä suhtautumista ”toisiin”:
On neljä tapaa suhtautua ”toisiin”. Ensimmäinen tapa on neutraali ja toteava, hän on erilainen kuin me. Toinen tapa on nähdä ”toiset” pelottavina ja vaativina. Kolmas tapa on laatia ”toisista” arvottomuuden hierarkia. Neljäs tapa suhtautua ”toisiin” on pitää heitä vihollisina.
Tässä on tietty perä, niin suhteessa kantakirjasuomalaisiin kuin Abu-Hannaan itseensäkin. Tuo ykköstapa on ollut aika pitkään suomalainen tapa. Todetaan neutraalisti, että tyyppi on erilainen. Ulkomaalainen. Ei suomalainen. Tuo tapahan on tosin nykyisin suorastaan rikollista, sillä siinä vaiheessa kun kuka tahansa ulkomaalainen on päässyt jättämään tänne vuosia virastoissa pyörivän turvapaikkahakemuksen, häntä tulisi automaattisesti pitää myös suomalaisena. Ei häntä saa sanoa erilaiseksi eikä ulkomaalaiseksi. Hän on uussuomalainen.
Abu-Hannan kaltaisten tyyppien myötä suomalaiset ovat oppineet suhtautumaan asiaan kakkostavan mukaan. Abu-Hanna on kieltämättä kovin vaativa, ja varsin pelottavakin. Antaisitteko Abu-Hannalle diktaattorin vallan? Hänhän toteaa: ”Suurin kasvava ryhmä nyky-Suomessa ovat siirtolaiset ja siirtolaistaustaiset. Nyt valta pitää jakaa tasaisemmin myös heidän kanssaan.” Niin kuin joku vuosi sitten Abu-Hannan kovasti puuhaaman siirtolaisparlamentin kohdalla todettiin, että jos siirtolaisia, mm. Abu-Hannaa ei demokraattisissa vaaleissa äänestetä vallankahvaan, niin onko silloin asiakseen perustettava kaksikamarinen eduskunta, jotta Abu-Hanna pääsee huseeraamaan ilman turhia demokratiamuodollisuuksia. Vai pitäiskös Abu-Hannan yksinkertaisesti pistää pystyyn kapina, ja aikaansaada se ”rahan, vallan ja tilan uusjako” ilman turhia välivaiheita?
Tavat kolme ja neljä taas kuvaavat mainiosti Abu-Hannan omaa suhtautumista suomalaisiin.
Sinänsä se, että katkeroitunut arabiämmä pieksää suustaan sitä mitä aina ennenkin ei ole mitenkään vaarallista, ja en tiedä olisiko tuohon tullut reagoituakaan, jos hän posmottaisi omiaan jossain blogissa. Mutta tässähän selvästi valmistellaan komeaa comebackia, ja liekö joku monikulttuuriasiantuntijan pakastevirka jo kaivettu naftaliinista. Kun oletettavasti tuota opusta ei ole suunnattu varsinaisesti Hollannin markkinoille. Tuhlaajatyttö palaa takaisin kotiin, katsoo nenänvarttaan pitkin isäänsä, tai tässä tapauksessa varmaankin isäpuolta, joka pyytää tuhlaajatytöltä anteeksi, lyö lampaat lihoiksi ja pistää bailut pystyyn. Siihen uussuomalaiseen tyyliin. Ei kai tuhlaajatyttöä voi syyttääkään. Ei se hullu ole, kun pyytää, vaan se, joka maksaa.
Vaan tästä huitsinnevadalaisesta näkökulmasta on vaikea hahmottaa tuota potpurria. Mites se oikein sitten menikään?
- Tsuhna elättää arabinaisen
- Arabinainen kiittää häntä elättävää tsuhnaa haistattelemalla tsuhnalle
- Arabinainen vittuuntuu tsuhnalle, kun tsuhna ei kiitä arabinaista haistattelusta
- Tsuhna kiittää arabinaista haistattelusta, ja palkkaa arabinaisen virkaan, jossa hän voi keskittyä haistatteluun
- Arabinainen vittuuntuu tsuhnalle, kun tsuhna ei ylistä häntä eikä anna hänelle valtaa ohi vaalien
- Arabinainen pakkaa roinansa ja häipyy jonnekin muualle
- Arabinainen jatkaa tsuhnalle haistatteluaan jostain muualta
- Tsuhna julkaisee arabinaisen haistattelut kirjana ja toteaa, että kyllä se haistatteleekin niin ihanasti
Hulluja nuo tsuhnat.
Joulukalenteri 2024 Yhdeksastoista luukku
3 tuntia sitten
20 kommenttia:
Onhan akselilta Marokko – Pakistan tullut kaikkea hyvää ja kulttuuriamme hienosti rikastavaa: Kebab ja... öö. Ja kait jotakin muutakin, mutta juuri nyt en muista mitä.
Tuo on kieltämättä aika herkullinen työkalu moneen tarpeeseen, että voi todeta "kansallisen identiteetin" olevan pelkkä kuvitelma. Koska mitään kansallisia identiteettejä ei ole olemassa, kaikkinainen kotouttaminen on aivan turhaa.
Tervehdys Yhdel Turkkulaasel ja Kumitontulle & kiitos kommentistanne. Ongelmahan ei ole se, että yksi katkeroitunut arabiämmä puhuu pehmoisia, vaan se, että täällä löytyy hyvin paljon tsuhnia, jotka haluavat asiakseen kuulla hänen puhuvan pehmoisia.
Veikkaan, että tod näk pian Suomeen palaavalle Abu-Hannalle järkätään virka, joka voisi olla vaikkapa ”monikulttuurisuusasiantuntija, joka etsii suomalaisten pakko-omaksuttavia hyviä puolia kulttuureista, joissa elävät ihmiset mielellään häipyvät pois niistä kulttuureista, joitten hyviä puolia suomalaisten tulee pakko-omaksua”.
Suomessa tuntuu tähän "ykkösluokan" kommentaattorin asemaan riittävän maahanmuuttajalta se, että tämä vaivautuu opettelemaan suomen kielen.
Tämähän on useimmissa muissa maissa maahanmuuttajalta automaattisesti vaadittava vähimmäistaso, mutta meillä kielitaitoinen maahanmuuttaja on eliittiä.
Tämä kyseessä olevan naisihmisen ei kannattaisi ihmetellä, jos häneen suhtaudutaan monessa paikassa negatiivisesti.
Jos heti alkuun annetaan ymmärtää, että ei kunnioita vastapuolta vähääkään, on turha odottaa kovin positiivista suhtautumista muiltakaan.
Kannattaisi opetella rikaasta suomalaisesta kulttuuriperinnöstä sananlasku : "niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan".
Tervehdys, Ekku, ja kiitos kommentistasi.
”Jos heti alkuun annetaan ymmärtää, että ei kunnioita vastapuolta vähääkään, on turha odottaa kovin positiivista suhtautumista muiltakaan.
Kannattaisi opetella rikaasta suomalaisesta kulttuuriperinnöstä sananlasku : "niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan".
Niin totta. Mutta miksi meillä on niin paljon mediaväkeä, jotka tykkäävät harrastaa abuhannojen ruokkimaa itseruoskintaa? Masokismia ehkä?
Mä jo ehdin haaveilla että tosta ämmästä oltaisiin päästy eroon, mutta taisi olla turha toive.
Tilanne lienee siltä osin muuttunut, että meillä on nykyjään muitakin mamuja, jotka ovat opetelleet suomen kielen ja rikastuttavat kulttuuria vaatimuksillaan ja tsuhnaa mollaten.
Tämä Abuhanhi kyllä otetaan vastaan vasemmistolaisen sekä ruåtsinkielisen kulttuuriväen toimesta riemusaatossa ja hälle keksitään joku lahjavirka valtion piikkiin.
Jos edellinen pressa olisi vielä pressana, niin virka järkkääntyisi tuota pikaa.
Kyllä mua hiukan ihmetyttää näiden mannekiinien taso. Onko tää Abu Hannakaan milloinkaan päästänyt suustaan tai näppäimistöltään mitään viittä lausetta pidempää, mikä ei herättäisi karmaisevaa myötähäpeää. Kyllä mua vituttais puolustella näin noloja tyyppejä.
Totta kai Abu-Abu saa täältä isopalkkaisen viran. Hänhän voi osoittaa sitovasti joutuneensa karkotetuksi kahdesta valtiosta vain mielipiteidensä takia. Tai siis että ei ihan virallisesti karkoitettu, mutta kun musta niinku tuntu siltä, ettei jengi oikein diggaa.
Tervehdys Beckerille, Anolle ja Närpes Vargille & kiitos kommenteistanne. Niin kuin tässä on todettu, niin ongelmahan ei varsinaisesti ole tämä arabitaustainen vielä viisikymppisenäkin kiukutteleva julkisuudenkipeä pikkutyttö, vaan hänen fanilaumansa. Ja kai sen lauman on pakko tuota pikkutyttöä fanittaa, muutenhan he tunnustaisivat itse olleensa vedätettäviä hölmöjä.
Tilanne on kai Abu-Hannan kanssa se, että mikäli mamma saisi päähänsä äänittää cd-levyllisen kurlaamista, niin sekin julkaistaisiin, ja siitä tulisi arvostelumenestys. ”Etnomusiikin ja freejazzin sekoitus, joka antaa pitkään kaivatun piristysruiskeen väljähtäneeseen suomalaiseen musiikkielämään. Monikulttuurisuuden musikaalinen riemuvoitto.”
Terve Ykä,
Kiinahan on tällainen monikulttuuri, sanan varsinaisessa mielessä: Kiinan hallitus ilmoittaa virallisesti (siis ulkomaalaiset pois lukien)että maassa on 56 eri kansallisuutta (nationalities, en keksi parempaa käännöstä kuin tuon). Näillä on monia eri kulttuureja, kieliä ja uskomuksia. On han, zhuang, manchu, hui ja miao, noin esimerkiksi. Kaikki ovat kuitenkin identiteetiltään kiinalaisia ja kovinkin vahvasti.
Katsokaapa, jos joskus näette, Indonesian ivestointiministeriön mainos, miksi sinne kannattaa investoida: ainutlaatuinen ja vahva oma kulttuuri, olemme kyenneet siihen ja siihen, meillä menee lujaa, jne.
On se kumma, että vain noilla kotimaan leveysasteilla joku vitun ämmä soittaa suutaan sen jälkeen kun on saanut nauttia kaikista mahdollisista "alkuperäiskansan" hänelle tarjoamista eduista, joitten puolesta nämä pottunokat ovat jopa jonkin verran uhranneet, keksineet, raataneet, vuodattaneet verta, jne.
Nämä terveiset tuolle ämmälle: tervetuloa tähän suuntaan päästämään tuota paskaa, niin lähtö on lähellä. Enkä tarkoita nyt pelkästään maastakarkoitusta. Näille pojille ei nimittäin kiinalaisuudesta vittuilla!
Tuli huonoa tekstiä, olen saatnallisessa flunssassa, mutta Ykä et al. osaa lukea ja ymmärtää mitä tarkoitan.
LÖytyisiköhän mistään netin syövereistä pätkää siitä kun apu-raha-hanna joskus aikoinaan ollessaan "toimittaja" kertoi telkassa Suomalaisten olevan paskantelevia metsäneläimiä?
Kiitos Ykä, erinomainen synteesi, komppaan kybällä!
Tervehdys Castorille, Anolle ja Hattulan Herttualle & kiitos kommenteistanne.
Castor: Minähän en ole niin kiinalaisen kuin indonesialaisen kulttuurin asiantuntija millään muotoa, mutta kuvittelisin itsekin, että ei siellä päin omaan kaivoon kusemista pidetä mitenkään valtion varoilla ylläpidettävänä taidelajina. Tosin henk koht ajattelen, että Kiina olis kyllä voinut jättää sen Tiibetin miehittämättä. Vaan se aihehan ei liity tähän asiaan.
Nämä abuhannat ovat siitä mielenkiintoisia, että omassa kulttuurissaan he ovat vain pelkkiä turpansa tukossa pitäviä abuhannoja, niin kuin tässä nimenomaisessa tapauksessa arabikulttuurissa. Tullakseen The Abu-Hannaksi abuhanna tarvitsee halveksimansa länsimaisen kulttuurin jolla on sekä rahallista varaa, että jostain syystä myös tarvetta nostaa abuhanna The Abu-Hannaksi. Tietysti synnyinmaassaan Israelissa abuhannalla olisi ollut mahdollisuus edetä vaikka miksi, mutta sitähän hän ei pahemmin mainosta.
Paranemisia flunssasta. Reseptinä ehdotan kuumaa rommia.
Ano: Tuohon en ole törmännyt. Olisi mielenkiintoista, jos joku pätkän löytäisi.
Hattulan Herttua: Kiitos kompista. Ja tervetuloa kommentoimaan.
Kiinnostaisi tietää mitä Apurahasta ajatellaan Israelissa, juutalaisten ja Israelin arabien keskuudessa. Sekin miten häneen suhtaudutaan entäs Gazassa ja Länsirannalla? Palestiinalaisalueet, varsinkin Gaza on pitkään saanut todella paljon kehitysapua ja muuta ulkomaista taloudellista apua. Niiden turvin Apurahalle voisi järjestyä palkkaus johonkin kivaan duuniin. Olisi sekin raha pois raketti-iskuista. Vai meinaisko ne pistää Apurahan ihmiskilveksi härnätäkseen iippoja?
Tuo kannattaa usein mainita että Palestiina, palestiinalaiset ja palestiinalaisuus ovat vain sosiaalisia konstruktioita jotka on tehty ajamaan jotain asiaa. Jos haluaa ilmaista asian konstruktivistisella tavalla.
Singaporen varsinaiset asukkaat ovat kiinalaiset, malaijit ja intialaiset. Singaporessa on varmaan pakko pitää kuria ja järjestystä jotta nuo ryhmät eivät olisi toistena kurkussa kiinni.
Sitten on ulkkareita. Minkälainen käsitys Ykällä on Singaporen ulkomaalaispolitiikasta? Maassa saa olla työn nojalla ja työhon tarvii työluvan. Mutta Singapore heittää ulkkareita pihalle silloin kun on tarvis eikä aikaile.
http://yle.fi/uutiset/singapore_karkotti_lakkoilevat_bussikuskit/6399781
Mitä jos Apuraha kokeilisi mennä Singaporeen ja etsisi mokutusvirkaa?
Loistava ja terävä kirjoitus, jälleen kerran! Olen jo pidemmän aikaa seurannut blogiasi. Sinä ja Takkirauta olette suosikkini tällä hetkellä.
Tervehdys Vieraalle ja Villelle & kiitos kommenteistanne.
Vieras:
Viesti 1: Epäilemättä hänestä ei siellä päin maailmaa ajatella mitään, kun siihen ei ole mitään syytä. Israelissa hänellä sinänsä olisi ollut mahdollisuus menestyä vaikka miten pitkälle, mutta siinä olisi vaadittu suunsoiton sijasta substanssia. Palestiinalaisalueilla hän taas olisi ollut pelkkä ämmä jolla olisi ollut oikeus pitää turpansa kiinni.
Viesti 2: Singaporesta tiedän varmaan sen minkä sinäkin, eli maassa on tiukka laki, kova kuri, raskaat rangaistukset ja kovasti rajallinen pinta-ala. Epäilemättä maan ulkomaalaispolitiikkakaan ei välttämättä keskity etsimään ikiomia abuhannoja.
Ville: Kiitos kannustuksesta ja voimia eloon.
Toivottavasti tänne koittaa vielä sellanen aika, että tollaset akat heitetään sinne "missä pippuri kasvaa". Samaan lastiin mukaan liuta täkäläisiä paapojia.
Tätä on kyllä kiinnostavaa seurata. Että mitä tapahtuu.
Yhtäältähän kyseessä lienee tärähtänyt ihmispolo, jonka julkinen kiusaaminen on tavallaan vähän kyseenalaista (vrt. Bäckman), kun vastuunalaisuudesta ei voi oikein vannoa... Toisaalta sitten jos polo on tosiaan palaamassa Suomen kentälle ja takaisin julkisuuteen, on tähtäimen asettelu oikeutetumpaa.
Äärimokutus-diskurssin alasajo on kuitenkin aiheuttanut sen (Oikeiden Maahanmuuttajien volyymin kasvun ohessa), että Abu-Hannalla tosiaan voi olla vaikeuksia vuoden 2013 Suomessa saada teesinsä esiin. Heppoinen keksitty kansakuntamme kun seilaa niin vaihtelevilla reiteillä... Vai onko joku muukin aviisi tai toimija ottanut osaa ko. kirjan esiintuontiin?
Eikö Abu joskus 80-luvun puolella ollut mediamme vahvin Lähi-idän-kommentaattori...? Nykyäänhän meillä on kuitenkin jo Hämeen-Anttila ja pari juutalaistakin.
Tervehdys Korpisoturille ja Riikalle & kiitos kommenteistanne.
Korpisoturi: Tätä odotellessa ei kyllä kannata hengitystä pidättää.
Riikka: Silloin, kun abuhanna häipyi Hollantiin, piti lärppänsä kiinni ja keskittyi omiin asioihinsa, niin hänhän sai olla kyllä käsittääkseni täysin rauhassa. Lähi-idän kommentointi ei ole juu enää abuhannan varassa. Tietysti Hämeen-Anttilan kommentointi on hiukka ns. väritteistä.
Lähetä kommentti