Näin alkuun täytyy todeta että tämän
postauksen kantava voima on kateus. Mutta palataan siihen kirjoituksen
loppupuolella. Varsinaisesti asia koskee Helsingin Sanomien (joka muuten johtaa
blogin Kuusisen hallituksen pää-äänenkannattajaäänestystä) kirjoitukseen jossa
käsitellään taas sitä asiaa että saavatkos lapset leikkiä pyssypeliä ollenkaan
ja jos saavat, niin missä määrin. Suuret kiitokset WhiteHunterille vinkistä.
Sehän on selvää että poikien pyssypelit ovat suvaitsevais-tiedostavan väestönosan
lahtauslistalla aina tietyin väliajoin sillä perusteella että poikien
pyssypelien seurauksena nulikoista tulee väistämättä tuollaisia:
Pikku-Pekka leikki pyssypeliä
ilman turvallista aikuisvalvontaa ja kuinkas siinä sitten kävikään?
Helsingin Sanomat kehittää asiaa
koskevassa ns. uutisessa erittäin ansiokasta newspeakia jonka lukija voi
havaita otsikosta:
Järeät leluaseet? Voin sieluni silmin
nähdä sen tilanteen jossa joko vihreitten, vasureitten tai demareitten
valveutunut kansanedustaja tekee eduskuntakyselyn aiheesta ”kuinka voi olla
mahdollista että suomalaisille lapsille myydään järeitä leluaseita”. Ehkä
tehtävän voisi delegoida vasureitten Annika Lapintielle sillä hänhän on jo
ehtinyt kehittää ”itseladattavan kertatulikonepistoolin”. Vissiin ne menis ne
järeät leluaseetkin siinä sivussa ihan vanhasta tottumuksesta.
Onhan niitä leikkipyssyjä yritetty
joskus kokonaan kieltääkin. Juuri tällä hetkellähän ne eivät taida olla enää
ihan niin haram kuin ne aikanaan olivat vaan äkkiäkös niitten vihaamisesta
saadaan taas muoti aikaiseksi. Varsinkin kun ne ovat nyt niitä järeitä
leluaseita. Joka tapauksessa – niin kuin kyseisessä kirjoituksessakin
tunnustetaan – pojat tekevät joka tapauksessa leikkipyssyn ihan mistä tahansa. Meikäläinen
leikki pikkupoikana säännöllisesti pyssypeliä ja sen paras puolihan oli siinä
että nulikat pystyivät siinä toimimaan isolla porukalla erittäin organisoidusti
ja suorastaan taktisesti. Eikös tuo organisoimis- ja ryhmässätoimimiskyky ole
hyvä oppia ihan nuorella iällä? Väittävät että siitä olis hyötyä siellä
aikuistenkin maailmassakin.
Pyssyinä oli milloin mitkäkin karahkat
ja puusta väsäillyt konepislarit ja jos käydyistä patruunattomista
tulitaisteluista oltaisiin tehty äänite, niin siinä voitaisiin kuunnella
ainakin kahtakymmentä erilaista tapaa kuinka suuvärkillä matkitaan
konetuliaseen papatusta. Olihan sitten myös nallipyssyjä joissa oli semmoinen
pitkä paperinen rulla täynnä nalleja. Hienommissa sellaisissa oli ihan muovinen
nallirulla. Aina loppukesällä tapahtui sitten asearsenaalin vaihto ja silloin
leikattiin puukolla (joo, oli meillä niitäkin) koiranputkista puhallusputket ja
kerättiin ammuksiksi erään koristepensaan marjoja. Ne olivat sopivan
kovakuorisia että niihin sai puhaltaessa aika hyvän vauhdin mutta eivät niin
kovakuorisia etteivätkö ne olisi osuessaan sopivasti lätsähtäneet ja jättäneet
selvän jäljen. Paintball before it was cool.
Pyssypelin jälkeen meidän yhdenkään ei
tarvinnut lähteä terapiaan vaan me mentiin kotio syömään ja seuraavana päivänä
pelattiin taas pyssypeliä. Ennen kaikkea yksikään jätkä ei tullut edes
ajatelleeksi että meistä joku ”humpsahtaa
niin syvälle leikkiin niin, että toden ja mielikuvituksen raja hämärtyy”
niin kuin Hesarin jutussa todetaan. Ei meillä myöskään käynyt mielessä että me ”käsittelemme myös kaikkea sitä, mikä meitä
ahdistaa tai pelottaa ja työstämme omaa suhdettamme väkivaltaan, joka on
kulttuurissamme voimakkaasti läsnä uutisissa, populaarikulttuurissa ja
taiteessa” niin kuin kirjoitukseen haastateltu Joku Asiantuntija analysoi.
Kissan paskat. Pyssypeli oli vaan niin nastaa.
Huomattavaa Hesarin kirjoituksessa on
se, että siinä ei sinänsä pyritä kieltämään pyssypeliä mutta pyritäänpä
kumminkin löytämään jonkunlainen ns. vastuullinen ja ennen kaikkea aikuisten
määrittelemä tapa pelata sitä. Otetaan hieman otteita:
Hän
työskentelee Rovaniemen Etelärinteen päiväkodissa, jossa lasten pyssyleikit
sallitaan. Niissä pitää kuitenkin noudattaa tiettyjä sääntöjä. Esimerkiksi
leikkiin kuulumattomia ei saa vaania eikä ampua. Toisia kohti ei saa ampua.
Ei niitä leikkiin kuulumattomia ammuttu
silloinkaan. Ne eivät halunneet tulla mukaan ja puuhasivat jotain muuta jossain
muualla. Mutta mitä hemmettiä tarkoittaa että ”toisia kohti ei saa ampua”? Mitä
hemmetin pyssypeliä se on jos pelkkiä puunlatvoja pommitetaan? Tottahan me jo
silloin nulikoina tiedettiin että oikeilla
pyssyillä ei sitten osoitella toisia kohti ja pistää miettimään että eikö
kyseiset kasvatusammattilaiset osaa erottaa oikeita ja leikkipyssyjä toisistaan?
Henkilöstö
osallistuu lasten leikkeihin ja valvoo ja ohjaa niitä – ja tämä koskee myös
aseleikkejä.
Tämä olis saanut aikanaan aikaiseksi sen
että jos me möllit oltais huomattu että tänne tulee jotain oppinutta
kasvatushenkilöstöä valvomaan meidän pyssypeliä niin me oltais todettu että
henkilöstö leikkii sitten keskenään ja me lähdetään pelaamaan jalkapalloa.
Pyssyleikkejä
koskevista periaatteista keskustellaan Ahtiaisen mukaan sekä päiväkodin
työntekijöiden keskuudessa että vanhempien kanssa.
Oliskin ollut varsin mielenkiintoista
kuunnella aikanaan jos joku kasvatustieteitten maisteri olis tullut sanomaan
isä-Perskeleelle että nyt määritellään yhdessä (ts. kasvatustieteitten maisteri
määrittelee isä-Perskeleelle) että miten ja millä edellytyksillä se pikku-Ykä
saa pelata pyssypeliä.
En
osta lapsilleni leluaseita, koska en halua antaa heille sellaista viestiä, että
aseet kuuluisivat jollakin lailla perheemme arvomaailmaan.
Ja sitten ne pojat väsää konepislarin
karahkasta. Perheen (ts. vanhempien) arvomaailmasta sen kummemmin välittämättä.
Meidän
perheessämme pyssyleikkeihin kuului parantava hahmo, ”hiilaaja” (eng. heal eli
parantaa), joka kietoi haavoittuneen viittaansa ja paransi hänet.
Onko ylisuojelevalle vanhemmalle
tarjolla myös tuota välttämätöntä ”hiilaajaa”? Hänhän sitä nimittäin tarvitsee
eikä ne mukulat kun niillä näyttää realismi olevan sittenkin enemmän hallussa.
Missä vaiheessa tää pyörä pyörähti tällä lailla ympäri?
Kaiken kaikkiaan ei voi välttyä
mielikuvalta että suvaitsevais-tiedostavan ihmisen mielestä pojanvessukoitten
tulisi elää turvallisesti ja valvotusti kasvatustieteitten maisterin tissi
suussaan aina kahdeksantoistavuotiaaksi jolloin puolestaan kasvatustieteitten
tohtori tulee turvallisesti ja valvotusti ruunaamaan hänet. Samalla on
luonnollisesti poistettava terävät kulmat niin huonekaluista, sanoista ja
ajatuksista. Niin että lapsilla on analysoidun turvallista elää. Niin pojilla
kuin tytöillä.
Mutta entäs se kateus, mistä alussa oli
puhe? Siihen palataan nyt. Eli minähän olen Kekkoslovakian lapsia ja sen vuoksi
en ole kateellinen nykyisille alakoululaisille oikeastaan mistään. Paitsi
yhdestä asiasta jonka hoksasin vasta tuota Hesarin juttua lukiessani. Meinaan
niistä järeistä leluaseista. Kas kun on olemassa tällaisia nerf-leluaseita
jotka ampuvat ihan oikeita skodeja. En minä ollut sellaisista koskaan
kuullutkaan kun on tullut kymmenet vuodet pelattua vaan noitten oikeitten
aseitten kanssa. Vaan voi juma örtsy jos yhdeksänvuotiaalle pikku-Ykälle oltais
lyöty näppeihin vaikka tollainen leikkikonekivääri:
Liikettä! Vyö syöttäjään ja äkkiä! Tulta
munille! Ja jos koko mölliporukka oltais varustettu samantyyppisellä
arsenaalilla niin ei olis nyrkillätapettavilla käynyt aika pitkäksi. Vaan eihän
se tosin käynyt silloinkaan. Sillä kaikkein tehokkain ase oli kuitenkin se pikkuisen
pojan mielikuvitus. Jonka valveutunut, valvova ja valistava nykyaika pyrkii
kaikin keinoin latistamaan.
Luoja varjelkoon kansalaisia
asiantuntijoilta. Niin lapsia kuin aikuisia.
31 kommenttia:
SDP:n supersankarit Tuomioja ja Paatero ovat ylen sivuilla lapsosten kamalasta sotilaallisesta koulutuksesta muka huolissaan. Koska molemmat ovat tiemmä mm. palestiinalaisten lasten suuria ystäviä, tein hakuja sikäläisestä rauhankasvatuksesta. Pyssyleikit sielläpäin eivät vain ole leikkisiä, esimerkkinä tämä blogi:
http://proisraelbaybloggers.blogspot.fi/2015/02/use-red-hand-day-to-raise-awareness-of.html
Joopah, Sinä Ykä kirjoitit just niinkö se oli. Ritsat oli kans tuollainen näppärä "sota-ase", helppo tehdä ja kovassa menossa! Ritsat, koiranputket ja tussarit ja meno päällä. Ilmankos meikäläisestäkin on kasvanut tällainen rauhanmies, tottakai!
Vasta nyt, näiden perkeleen julkisuusrauhankasvattajien pyrkiessä kieltämään kaiken, ja niiden vaikutuksen lisääntyessä yhteiskunnassa hälyttävää vauhtia, on pitänyt kiinnittää enemmän huomiota henkilökohtaisen ja vaimon turvallisuuteen tässä niin "onnellisessa" maassa. Ja hankkia siis aikuisesti kättä pitempää, etteivät risut pistä silmään...
Jeb, nuo puhallusputki sodat oli hauskoja. Kun ei ollut kunnon koiranputkia, otettiin sen ajan vaatehengarista se väli putki.
Ehkäpä nyt on tarkoitus että tapetaan lasten mielikuvitus ja kerrotaan mistä asioista saa ajatella. Mitkä ovat ne oikeat ajatukset.
On totta että virheistä ihminen oppii. Kun sattuu riittävän lujaa niin oppii varomaan. Voi helkutti niitä mustelmien ja nirhaumien määrää skidinä. Sitä myös oppi puhumaan asioista oikealla tavalla. Ainakin isommilleen, tai tuli nenä kipeeksi koska palautekeskustelut käytiin välittömästi.
Mutta, eipä näy nykyisin kaupungeissa lapsia riehumassa pihalla samoin kuin ennen. Ei näy sellaisia 10 hengen nöösipoika laumoja kuten meidän nuoruudessa. Sen naapuri korttelin porukaa vastaan sitten käytiin lumisotaa (joka käytiin sopimassa ennakkoon että molemmilla porukoilla on tarpeeksi väkeä). Nykyisin lapset viedään jonnekkin harrastuksen ääreen ja haetaan sieltä. Harrastuksia ohjaa Valmentajat! Ei enää mitään omaehtoista toimintaa.
Nykyisin on kännykät ja muut joilla vanhemmat pitää yhteyttä lapsiin. Skidinä ulos lähtiessä kysyin milloin on ruoka. Sen jälkeen ei paljon vanhempia nähty eikä kuultu, mentiin porukalla milloin missäkin. Nykyaikana sellaista ei enää ole ainakaan kaupungeissa. Osaakohan skidit enää edes lumisotaa tai 10-tikkua laudalla.
Minusta on säälittävää, että lapset eivät saa enää elää lapsena vaan kaikki toiminta on ohjattua ja kontrolloitua.
Joo`o sanos Risumies jos eläs.Suomi pojista yritetään tehdä munattomia jo pienenä.Itse leikin pienenä nalli,startti,ja dekopyssyjen kanssa eikä minusta tullut terroristia. Suomi miehestä tehdään munaton,ja kainaloon otetaan ulkkis jolla kokemusta muista aseista kuin nallipyssyistä.(esim ak-47 tai Puukko)
Tervehdys intrigöörille, Terho Hämeenkorvelle ja WhiteHunterille & kiitos kommenteistanne.
intrigööri: Totta tuo mitä linkitit ja kun katselee tuon alueen arabilapsille tarjottua lastenohjelmaa niin kysehän ei ole varsinaisesti Pikku Kakkosesta. Tuo porukka on eurooppalaisten suvaitsevais-tiedostavien ihmisten lemmikki vaikka sen perusperiaatteisiin kuuluu edelleenkin erään toisen kansan ajaminen mereen ja kansanmurha. Oliskos hieman ristiriitaista?
Terho: Tulee muistaa myös sen ajan kinurit ja tykärit jotka oli aivan eli kaliiberia kuin nykyisin. Siinä oli pojille harrastetta. Tosin uutena vuonnahan niitä vain porukalla räjäyteltiin kun ne tuppasivat olemaan kolikkokannassa oleville pojille melko tyyriitä. Mitä tulee aseisiin niin mullahan niitä on ollut iät ja ajat. Ne on olleet vain siksi että käyn metsällä ja ampumaradalla. Mutta viime vuosina on tullut väkisinkin mieleen että kotona on hyvä olla muutenkin kättä pitempää. Kun ei enää tiedä, että minkälaiseksi tuo maailma menee. Tai minkälaiseksi se laitetaan menemään.
WhiteHunter: Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Sen lisäksi että lapsista tehdään mielikuvituksettomia niin niistä tehdään tuolla ylisuojelemisella täysin avuttomia. Kermaperse on ikävä termi mutta käy valitettavan usein kohdalleen. Lasten pitäisi saada olla lapsia ja saada niitä valvomattomia kolhuja. Niitä mekin saatiin ja suht koht ns. elolle eestyttiin.
Tervehdys Yrjölle ja kiitoksia taas aamukahvin sotkemisesta.
Tulin nyt lukeneeksi tuon Lapintien esityksen ja täytyy myöntää että piti lukea ihan kahteen kertaan. Ei toki siksi että olisi ollut niin hyvä, vaan siksi että miten voi olla että ihminen kykenee suoltamaan noin paljon asiavirheitä sisältävää virallisen kuuloista tekstiä ihan eduskunnan puhemiehelle asti. Saatikka sitten keksimään uuden asetyypin. Mitäköhän se "kertatulikonepistooli oikein tarkoittaa?
hmmm...
Yritän: Kertatuli tarkoittaa sitä että liipasimesta vetäen ase laukeaa kerran kun konepistooli taas viittaa automaattituleen eli laukeaako koko lipas kerralla liipasinta vetämällä? Ymmärrän kyllä kieltämistarpeen jos näin.
Eikä tuo leikkiaseiden kieltämishapatus ja leikkien ohjaustarve on ihan yksinkertaisesti älytöntä. LApset siis vain leikkivät väärin.
Ihmettelen miten voi olla että olemme rotuna säilyneet näin pitkälle.
Äkkiseltään jään miettimään noita päättelyitä juttujen takana: Jos sotaleikit aiheuttavat todellisuuden hämärtymistä, ja toisen vahingoittamistarkoituksen kynnyksen laskua niin kuinka me olemme yhä täällä?
Meinaan ihmisrotu on ollut tällä pallolla melkoisen pitkään ja jo luolamaalauksista on pystytty löytämään viitteitä vastaavista leikeistä lapsilla. Eli mikäli nuo perustelut joilla leikkejä koitetaan suitsia pitäisivät todella paikkansa niin ihmiskunnasta ei varmastikaan olisi enää jäljellä kuin vain ja ainoastaan ne väkivaltaan taipuvat yksilöt.
Ihmisiä on ollut olemassa jo ennen 1980 lukua.... Vaikka se niin uskomatonta onkin...
(muutes, en tiennytkään että voin tilata ihan tuosta vain luottokortillisena minkä tahansa jännittävän kuuloisen aseen, taidanpa sännätä jollokin noista Lapintien pelkäämistä nettikaupoista ja tilata luottokortillani vaikkapa ilmatorjuntatykin, meinaan sorsastuskausihan tulee ajallaa)
Tervehdys myös Anolle. Meni kommentit ristiin. A-men to that. Ei pahemmin lisättävää.
Antaa lasten leikkiä pyssyilläkin, nykyään kun leikkiaseet ovat turvallisia. Ja lapsille pitää ostaa todella coolin näköiset suojalasit, mielellään sellaiset kuin jossakin toimintaelokuvassa tai TV-sarjassa. Sillon ne eivät unohdu niin helposti.
Jos turvallisia mutta hauskoja vaihtoehtoja ei ole tarjolla, kuka tietää mitä he saavat päähänsä keksiä?
Minun pikkuveljeni esimurkkuiässä (70-luvulla) harrastivat Airsoft-tyylisiä matseja kavereittensa kanssa, ihan tavallisilla ilmakoilla ilman mitään suojavarusteita. Vieläkin ihmettelen sitä että heillä on vielä kaikki silmät jäljellä. Ehkä he oppivat maastoutumaan hyvin ja/tai tarkoituksellisesti tähtäsivät ohi? Tai sitten heillä oli vain moukan tuuri? Jos vanhempamme olisivat saaneet tietää... huhhuh.
Joo, ei niihin pyssyleikkeihin välttämättä tarvittu edes niitä oksankarahkoja. Elokuva-alan opiskelijat demonstroivat: https://www.youtube.com/watch?v=X0AS7-LWimg
Tuollaista harrastettiin kun ne lelupyssyt eivät sattuneet mukaan. Kaikkein hienointa taisi kyllä olla laasermiekkailu krokettimailan varsilla.
Tervehdys Lakeudenmiehelle, Yhel Turkkulaase ja Kissamiehelle & kiitos kommenteistanne. Meni taas hieman kommentit ristiin.
Lakeudenmies: Itse asiassa poliisihan hankki niitä kertatulella toimivia konepistooleja aikanaan kun sarjatulikonepistooli kuulosti vissiin liian rankalta silloiselle tiedostavalle ihmisryhmälle. En tiedä, onko poliisi vaihtanut taas sarjatulimalleihin. Mutta tuo ”itseladattava” on sinänsä mielenkiintoinen. Asehan on ladattava ja en tiedä onko olemassa vieläkään asetta, joka lataa itse itsensä. Lapintiehän on sinänsä ollut vasureitten yksi kuuluisimpia älyn jättiläisiä joka valitaan vaaleissa kerta toisensa jälkeen uudelleen. Kertoo ehkä vasureitten äänestäjistä enemmän kuin Lapintiestä. Totesit, että lapset leikkivät väärin ja siinä lienee koko ongelman ydin. Aikanaan lapset saivat leikkiä. Nykyisin ylikoulutetut määrittelevät että kuinka heidän täytyy leikkiä. Ja nämä ylikoulutetut eivät ole lapsia. Jos muuten tuo luottokortilla tilaaminen oikeasti onnistuisi niin minä tilaisin rynkyn itselleni saman tien.
Yksi Turkkulaanen: Ja noilla paukkupommeilla kehitettiin sen laisia viritelmiä että nykyinen ns. asiantuntija saisi rytmihäiriöitä välittömästi jos tietäisi.
Kissamies: Joo, olen nähnyt tuon ennenkin. Aika paha.
Tätini, lastentarhan opettaja, tapasi sanoa, että ei se lapsi koskaan juokse, jota aina talutetaan. Lisättäköön tähän jo etukäteen ja varmuuden vuoksi, että ei hänen lastentarhassaan onnettomuuksia tapahtunut, lapset olivat vilkkaita, voivat hyvin ja vanhemmat olivat tyytyväisiä.
Sitten meillä on näitä holhajia, joiden ihannemaailma on pehmustettu pyörä huone, jonka asukit on puettu pakkopataan.
On periaatteessa kaksi kasvatusfilosofiaa. Toinen on se, jossa kaikki paha tai sellaiseksi tulkittava pyritään ennalta ehkäisemään. Toinen on se, jossa uskotaan rajojen etsimiseen ja kokemuksen kautta oppimiseen. Vain jälkimäinen tapa johtaa oppimiseen.
Että sellaista sitten Yrjö tällä kertaa. Itse muistan kuinka aikoinaan leikittiin 10-tikkua laudalla, kirkonrottaa, oikeastaan nämähän ovat sama juttu, 10-tikkua laudalla on variaatio kirkonrotasta. Sitten kehitettiin oma variaatio kirkonrotasta, kattopallo, se meni niin että yksi oli etsijä, joku heitti pallon katolle ja kun se etsijä jäi ottamaan sitä kiinni niin muut juoksi piiloon, siinä piti olla tosi nopea, se pallo toimi sitten kosketuspaikkana. Sitten oli ruutuhyppely, piirrettiin maahan ruutuja kengällä, välillä piti hypätä yhdellä jalalla, välillä kahdella, välillä haarahyppy. Oltiin toki myös lumisotaa. Pyssyleikkejäkin tuli leikittyä, nallipyssyillä tai sitten vain itse matkittiin aseen ääntä, vesipyssyjäkin oli joskus. Tuli niitä pelattua pyssypelejäkin. Vaikka leikin myös pyssyleikkejä ja pelasin pyssypelejä niin silti minusta kasvoi mielestäni kelpo kansalainen eikä mitään sekopäätä. Monikohan nykyajan skidi muuten edes tietäisi mitä on 10-tikkua laudalla? Onko koskaan kuullutkaan?.
Siitä huomaa, että valtakunnassa on kaikki hyvin tai sitten ihan päin hanuria, että tättähäärillä ja muilla pöyristyjillä on aikaa tarttua todella polttaviin ongelmiin kuten nyt nämä pyssyleikit.
Millähän helvetillä ne meinaavat kieltää pojilta oikeuden olla poikia?
Hullummaksi hommat vaan menee.
Terveiset täältä Bangkokin sykkeestä, täällä ei vissiin ole ollut aikaa noinkin syvällisiä funtsia kuten pyssyleikit.Täällä on edelleen hyväksytty se tosiasia, että skidit on skidejä vaikka nyt saattavat vanhempiaan autella.
Eurooppalaisista on tullut pilalle halattu porukka.
Semmoinen olisi vallan kätevä ase, joka paitsi lataisi myös huoltaisi itse itsensä.
90-luvulla alettiin mölistä myös tietokonepelaamisen vaaroista. Muistan yhä kuinka televisiossa asiantuntija näytti Doom-räiskintäpeliä ja päivitteli kuinka väkivaltainen se oli. Olin jo silloin nulikkana sitä mieltä että "mitä ihmettä tuo horisee?" Pelasinhan Doomia minäkin eikä ikinä tullut mieleenikään että siinä olisi jotain vahingollista. Tietokonepelien valtavirtaistuttua huomattiin, että eihän itseasiassa kaikista pelaavista pojista tullutkaan sekopäisiä tappajia. Lisäksi peleihin laitettiin ikärajat. Nyt asiasta ei ole kuulunut enää vuosikausiin.
Hyvä sääntö tässäkin on, että sellainen joka on jo valmiiksi sekaisin, on altis. On sekopäitä jotka ovat saaneet huonon vaikutteen pelistä, mutta niin niitä on saatu leffoista ja kirjoistakin.
Antaa lasten leikkiä ja käyttää mielikuvitustaan, niin niistä kasvaa omilla aivoillaan ajattelevia kansalaisia.
Lukekaa muuten kokeeksi Sakari Pälsin Wallesmannin Arvo- kirjoja.
On sitä lapset leikkineet ennenkin ja noissa jutuissa onnistutaan pääsemään aika hyvin sisälle poikien ajatusmaailmaan.
Tuossa äskettäin luin luin yhden Pälsistä tehdyn kirjan ja eikös siinä nais-kirjoittaja ollut huolissaan, kun niissä jutuissa ei ole tyttöjä juurikaan esillä...
Tajusin vasta nyt, että omat penskat eivät ole koskaan leikkineet lelupyssyillä.
Toisaalta äänenvaimennettu pienoskivääri etujaloilla toimii pienemmänkin penskan käsissä ampumaradalla ihan hyvin.
Sinänsä mukana on ihan kannatettavakin ajatus. Lääkintämiehen roolin kun saisi iskotettua naperoiden leikkiin mukaan, nii oppisivat hieman lisää ryhmätyöstä ja toisten auttamisesta. Oma lukunsa toki siinä, onko moisen idean istuttaminen mitenkään mahdollista kohderyhmään.
Ja itseladattavahan tietysti tarkoittaa asetta, jonka lataamiseen ei tarvita viranomaista. Vai oliko se nyt itselataava? Siinä tapauksessa kyseessä on ns. Hollywood-tyylinen paukkurauta, josta ei lipas tyhjene koskaan. Ihan selkeää, miten tätä ei ihminen ymmärrä?
Heh lelupyssyistä tulee mieleen, kun joskus ostettiin nostalgiahengessä nallipyssy kirppikseltä ja kokeiltiin sitten. Ja reaktio oli, että höh onko aika kullannut muistot kun nää nykyiset nallit ei pamahda oikeastaan lainkaan. No kuis ollakaan yhdellä kaverilla sattui olemaan varastossa vanhoja 80-luvun nalleja, ja testattiin niillä. Johan paukahti. Ts. nykyään on vaan lussuja "turvanalleja", eikä aika ollutkaan kullannut muistoja.
Nii joo ja tulihan sitä itsekin ilmakivääriä käytettyä airsoft-aseena. Ko. ilmakiväärissä oli suht pitkä karkeareikäisempi piipunjatke piipunsuulla. Sinne sai menemään muutaman muovisen airsoft kuulan ja paperitöllön välilatingiksi. Toimi eräänlaisena suustaladattavana haulikkona (ja luonnollisesti lyijykutien kanssa ei tässä yhteydessä puuhattu). Tehoa oli suurin piirtein saman verran kuin virallisessa airsoft aseessa, ts. jos kuula suojaamattomaan nahkaan osui kyllä se tuntui.
Eihän sellaista kuin "kertatulikonepistooli" olekaan:
poliisin hankkimat MP-5:n mallit ovat pistoolikarbiineja, kuten silloinen sisäministeri Ville Itälä Lapintielle ansiokkaasti vastasikin. Lapintien kiukuttelun pääpointti oli silti, että hän luuli kenen tahansa luottokortin omaavan voivan tilata niitä postimyynnistä. Tämänkin Itälä korjasi:
osto- ja hallussapitoluvat on ensin saatava Suomen poliisilta.
Eipä Lapintie siitä silti hiljennyt:
jokin aika tuon kertatulikonepistooliepisodin jälkeen (samassa yhteydessä? En muista taaskaan) hän aloitti puheenvuoronsa "Tunnen oikein hyvin Suomen aselainsäädännön!" Sitten seurasi hörönlöröä kuin keitetystä lampaanpäästä.
Annika meinaa, että hänen luulonsa ja kuvitelmansa on otettava faktana, koska hänestä nyt vaan tuntuu siltä ja siksi sen on oltava niin, koska sen nyt vaan on oltava niin. Onhan se nyt perkele, jos miesajattelu on juuri niin surkeaa, ettei edes tämän vertaa tajua!
Pyssyleikeistä pidin kovasti itsekin, mutta sattuneesta syystä minulla ja veljelläni ei oikein ollut niihin mahdollisuuksia siinä lapsuutemme ja teini-ikämme Tuppukylässä, jossa meidät oli luokiteltu Kelvottomiksi Ihmisiksi isän koulutuksen ja ammatin takia. Niinpä saatoimme leikkiä pyssyleikkejä lähinnä kesälomilla pikkuserkkujemme kanssa.
Pienimuotoiseksihan se pakostakin jäi. Velipoika on ottanut menetystä takaisin myöhemmin sekä paintballin että airsoftin muodossa. Itse en oikein enää jaksa.
Televisiota katson viikolla vain lukeakseni Ylen ja Mtv3:n teksti-tv-uutiset. Muut ohjelmat tallennan ja katson sunnnuntaisin. Juuri äsken katsoin ykkösjakson laulukilpailuja parodioivasta hupiohjelmasta "Kingi", joka oli hauska siihen asti kunnes tuli "kilpailija" Niko Caicu, 17-vuotias prototyyppi-Jonne. Tyypillä on mm. huppari ja älykännykkä kasvaneena kiinni niin käteen kuin keskushermostoon.
Hauskuus loppui siinä kohtaa, kun haastatteluun otetiin asianomaisen "opinto-ohjaaja", joka ihasteli kuinka Niko on niin ihana, herkkä ja luova. Tunteehan hän Nikon; niin monet kerrat hän tälle on vaippojakin vaihtanut ja joka kerta Niko juoksi karkuun pikku pippeli heiluen niin kovaa, että hänellä ja Nikon äidillä oli tosi kova työ juosta hänet kiinni!
Ei naurattanut enää. Ei, kun tietää, että tuollaisia äitejä on olemassa. Legendaarinen toimittaja Aarno "Loka" Laitinen, joka lienee vetäytynyt eläkkeelle koska hänestä kuultiin viimeksi edellisvuoden tammikuussa, muisteli venäläisten tuttaviensa ihmetelleen miten Suomessa voi olla noin paljon vammaisia lapsia?
Eiväthän he olleet vammaisia, vaan terveitä viisivuotiaita, joiden yksinhuoltajaäidit kuskasivat heitä lastenrattaissa kiroillen heille raivokkaasti, koska he yrittivät vimmatusti päästä pois omille jaloilleen. Pelkäänpä pahoin, että kotona odottivat taas vaipanvaihtosessiot, joita lapsi yrittää epätoivoisesti paeta.
Kun he luulevat päässeensä lastentarhassa toisten poikien joukkoon leikkimään poikien leikkejä, tuleekin sivaritätisetä neuvomaan miten niitä pitää leikkiä:
kohti ei saa "ampua" (oikeilla aseilla ei saa osoittaakaan muuta kuin maalia tai saalista; tämän opetti minullekin isäni, jolle sen oli opettanut sekä Talvi- että Jatkosodassa kivääriryhmän johtajana haavoittunut isoisäni), ja "osuman" saaneita pitää halata.
Niin, jos velipojan ja pikkuserkkujeni leikkeihin olisi tullut joku tuollainen, olisimme mekin lopettaneet alkaen tehdä jotain ihan muuta.
Ja kun nämä yh-äpippien ja tätisetien kastrointiyritysten kohteet yrittävät tehdä viimeisen ponnistuksen kohti maskuliinisuutta hakeutumalla reserviläisjärjestön koulutuksen pariin, täytyyhän sekin ainakin yrittää kieltää.
No, annettakoon se Erkille anteeksi; hänhän ei vieläkään ole päässyt yli sitä, ettei Suomesta enää voi tulla neuvostotasavaltaa.
Enpä tiedä, pitäisikö kokonaisuudesta olla huolissaan vai ei. Vihervasemmiston tuhotoiminta ottaa koko ajan yhä enemmän kierroksia, mutta poikalapset ja nuoriso eivät tunnu sittenkään niin vastaanottavilta kuin valemedia meille valehtelee.
Ehkä tässä on vielä toivoa?
Pitäisiköhän pesäpallokin kieltää, kun siinä poltetaan, haavoitetaan ja kuollaan? Ehkä termit ainakin pitäisi muuttaa. Ykä voisi idearikkaana verbalistina kehittää tilalle paremmat, ettei lapset provosoidu ja saa pahoja vaikutteita.
Rouva Ano
Kiitos hyvästä tekstistä, sekä kaikista niistä jotka ovat jostain syystä jääneet viimeaikoina kommentoimatta, kaikki on kyllä luettu…
Hehe, muutamien tuttujen tenavien kanssa on päässyt vähän ”paukuttelemaan” noiden nerf-pyssyjen kanssa, on ne pahuksen hauskoja! Kaveri oli poikansa kanssa käynyt ostoksilla Tanskassa liikkeessä, joka oli erikoistunut Pelkästään nerf-aseisiin - ja kuulemma kokoa puodilla oli ollut kuin Malmin Citymarketilla!
Muut kommentoijat ovat jo lapsuuden pyssy/puhallusputki/ritsa-leikeistä jo kutakuinkin kaiken kertoneetkin, niin ei tarvitse itse referoida moisia. Sen verran kuitenkin totean, että eihän penskana ”sotaa” leikittäessä sitä tehty veren maku suussa ja ”tarkoituksena tappaa”, vaan pääasia oli että homma oli hauskaa, vauhdikasta ja jänskää. Sitten, kun tuli ilma-aseiden vuoro, kaikki kyllä tiesivät ettei niillä osoitella toisia ihmisiä - paitsi tietysti se yksi kusipääidiootti, joka stalkkasi ”lutkulla” muita kerrostalon ikkunasta, jäi kiinni ja sitten perhe jo muuttikin pois…
On aivan sama, mitä kaikenmaailman asiantuntijat opastavat, saarnaavat ja päivittelevät, aseet ja pyssyleikit kiinnostavat poikia - ikään ja kokoon katsomatta. Muistan kuulleeni, että yhdessä päiväkodissa jossa kaikki aseenkaltaiset lelut olivat kiellettyjä, pojat leikkivät pyssyleikkejä älläksi taivutetut barbiet aseinaan.
Olen minäkin Ykän kanssa hieman kateellinen nykytenaville noista nerf-pyssyistä (tuo vyösyöttöinen kk on Very, Very Cool!) mutta toisaalta olen myös kateellinen edellisen sukupolven poitsuille, joilla on ollut mm. fännättävät revollit pikavetokoteloineen mukana leikeissään! Tässä Mattelin mainos moisista paukkuraudoista:
https://www.youtube.com/watch?v=hR9ojNddiSI
Ja osaavat ne aikuisetkin pitää hauskaa nerf-aseilla, tässäpä video malliksi:
https://www.youtube.com/watch?v=TlwuVNXaZow
John Wick, eat your heart out!
Luin taannoin, että jonkin mikälie tutkimuksen mukaan suomalaiset olisivat nyt maailman onnellisinta kansaa - jopa maahanmuuttajat olisivat kuulemma onnellisimpia Suomessa. Keneltäköhän moista on oikein kysytty? Kärsäänsä toisten ihmisten elämään työntäviltä asiantuntija/regulaattoreilta ja hyväpalkkaisilta korkeamman keskiasteen pännänpyörittäjäbyrokraateilta vai?
Terkut, Riku Raunioilla
Aikoinaan pikku kössinä piti itse tehdä omat aseensa sotaleikkeihin. Itse tuli tehtyä maxim -kk koivusta ja kaivettua vielä potero sille. Tuli suolattua monen monta autoa läheiselle pikkutielle sillä.
Ari
Tervehdys Strix Senexille, Ano1:lle, joppos 123:lle, Ano2:lle, Tuumailijalle, Ekulle, keski-ikäiselle pikkupojalle, Ano3:lle, Jani Alanderille, Qroquius Kadille, Rouva Anolle, Rikulle Raunioilla ja Arille & kiitos kommenteistanne.
Strix Senex: Nuo kaksi filosofiaa ovat olemassa ja se vanha tätisi noudatti sitä oikeaa ja hyväksi havaittua. Ehkä kasvatustieteitä jmv lähtevät nykyisin lukemaan juuri ne kympin tytöt joilla ei ole ensimmäistäkään omaa ajatusta joten opetus uppoaa päähän jopa siinä määrin että ne uskovat siihen.
Ano1: Varmasti tommoset joukkoleikit ovat vähentyneet ja yksi syy lienee se, että nykyisin jo lapset kulkevat se hemmetin älypuhelin kourassa ja elävät jossain netissä.
joppos 123: Vissiin ihan päin hanuria kun oikeitten ongelmien sijasta framille nostetaan juuri tuollaista tyhjän paskan hiertämistä. Tuo pilalle halattu on osuva termi.
Ano2: Eräänkin kerran pyssyjä jynssänneenä allekirjoitan tuon täysin.
Tuumailija: Mullahan nuo tietokonepelit on jääneet täysin välistä mutta en minäkään usko että ihmsten sekoamista niillä voi selittää. Eikös nuo lie semmosia pyssypelien teknisempiä jatkeita.
Ekku: Hesarihan muuten tuoreeltaan mainosti että naisten osuus lehden jutuissa tulee kasvamaan siksi, että naisten osuus lehden jutuissa pitää vaan olla suurempi.
keski-ikäinen pikkupoika: Joo, toimii paremminkin kuin hyvin. Asiameininkiä.
Ano3: Ymmärrän pointin, kunhan se ei ole joku maaginen viittamies, anteeks viittahenkilö. Hollywood-lippaisiin en ole oikeassa elämässä päässyt tutustumaan. Esmes rynkyn lippaan tyhjentämisessä ei kauaa ehdi tupakoida.
Jani: Jaa? Että nallitkin on muutettu lussuiksi turvanalleiksi? No, sehän on sitä samaa jatkumoa. Eihän nykyisin tähtisadetikkujakaan myydä alle 18-vuotiaille.
Qroquius Kad: Lapintie on varmaan omastakin mielestään eeppinen hahmo tosin hieman eri perusteilla kuin meidän mielestämme. Ei nuo airsoftit minuakaan jaksa innostaa. Pikkupoikana sitä olis varmaan tullut harrastettua ihan höpönä mutta eihän niitä semmosia vermeitä silloin ollut. Kertomastasi päätellen näyttäisi olevan aina enemmän äitejä jotka haluavat sekä venyttää lapsuutta että ympätä poikiin feminiinistä arvomaailmaa. Mutta luonto on vahvempi ja pojat pistävät kyllä luonnostaan hanttiin. Sanoi itselleen vastuullinen valtamedia asiasta mitä hyvänsä.
Rouva Ano: Ehdottomasti pitää kieltää sillä tuon lisäksi koko laji on alun perin Tahko Pihkalan kehittämä ja sen ideahan on ollut kehittää sotilaalle ominaisia taitoja. Silkkaa militarismia koko pesis.
Riku: Kiitokset sinullekin. Toi barbiepyssy kertoo että luonto löytää aina tiensä. Toi mainoksen revolli olis ollut kyllä pähee pikkupoikana. Ja entäs toi konepislari:
https://www.youtube.com/watch?v=aMqd5EQXD-g
Minä ihmettelen kyllä noita tutkimuksia myös. En usko että esim. aktiivimallin kyykyttämien kansalaisten mielipidettä ollaan pahemmin kyselty.
Riku: Sillä oikealla Maximilla olis mukavaa päästä kerran täristämään. Onhan niitä vielä reserviaseena ollut silloin kun itse olin intissä mutta ei semmosen puikkoihin koskaan päässyt. No, sen kantaminen taas oliskin ihan eri tarina.
Pesiksessä kuolemasta (virallisesti) tuli palo muistaakseni joskus 1980-1990 luvun vaihteessa.
- Liiallisen sotaisuuden takia, tietty.
https://uutisvuoksi.fi/uutiset/lahella/c46ccdfd-9d5b-4c85-83ff-45d7fdc952f6
Maximilla pääsin aikoinaan kerran päräyttämään, en sentään koko vyötä yhteen mennoon. ;)
- Se kun ei kai meilläpäin ollut ihan vielä pelkkä reserviase.
- Muistaakseni vähemmän syöttöhäiriöitä kuin 7,62 KvKK 62:ssa.
- Tosin KvKK:llä pääsi ampumaan myös räkäpäitä.
- Painossa KvKK voitti kirkkaasti. :D
Mutta ehkä aika kultaa muistot.
Tervehdys, Vittuuntunut NettoVeronmaksaja: Joo minä muistan että vielä 1970-luvulla Urheiluruudussa (Seppo Kannas) puhuttiin ihan rehellisesti kuolleista. Joku siitäkin termistä sitten suivaantui, ketkä lie. Vaan pannaanpa sitten Maxim soimaan:
https://www.youtube.com/watch?v=KLiuVvqKQIs
Sen verran täytyy vielä lisätä, että kun ”vanhaan hyvään aikaan” leikittiin kaduilla ja pihoilla isolla porukalla, niin kyllä tytötkin pääsivät mukaan poikien leikkeihin. Sisälläkin velipoikien kanssa ammuttiin ritsoilla; niihin kun väännettiin paperista tiukkoja kuteja, kumottiin sängyt suojiksi huoneen vastakkaisiin nurkkiin ja alettiin ampua, niin kyllä kuti osuessaan teki tosi kipeää, kunnon mustelman ja kosto oli sitten suloinen! Välillä ammusten loppuessa täytyi täkki niskassa kontata taistelutantereelle hakemaan sinne jääneitä kuteja. Äidillä ei ollut muuta sanomista, kuin että korjatkaa jälkenne. Se olikin sitten se kaikkein tylsin osuus siitä hommasta.
Rouva Ano
Tere Ykä ja muutkin lukijat!
lapsuudestani muistan kun leikimme ala-asteen koulun pihalla "kuka pelkää mustaa miestä", "kahden tulen välissä" ja "viimeinen pari uunista ulos". Veikkaan et näitäkään pelejä ei saane enää näillä nimillä kutsua, koska 1. leikki viittaa liian paljon tummahipiäisiin henkilöihin ja noi 2. ja 3. juutalaisiin. Jos siis tälle nipotus/nillittämislinjalle lähdetään. Taisin vielä unohtaa polttopallon tuosta listasta.
Nuoruudessa tuli melkein aiheutettua pienehkö metsäpalo, koska me "neropatit" väsättiin Molotovin cocktail (bensaa, tärpättiä, tinneriä ym. herkästi syttyvää kamaa tyhjään Koskenkorva-pulloon) ja kokeiltiin kuinka hyvin se palaa. Heitettiin se isoa kiveä vasten ja niinno paloihan se oikein hyvin ja sitten tulikin kiire-kiire sammutella palonalkuja maastossa ettei tarvinnut vaivata palokuntaa pelimestoille. Olisihan se ollut hieman noloa. Yhdestä tästä kaveriporukasta tulikin sitten aikoinaan palomies, joten terveiset hänelle. On ainakin CV kunnossa kun on pystynyt estämään palon jo ennen koulutusta ja kaikennäköisiä työturvallisuuskortteja ym. hygieniapasseja!
Ja kuten Ykä kerran linkitti sen hassunhauskan pätkän Predator-leffasta, jossa jengi ampuu aivan sairaasti viidakkoon, niin tuosta Gatling-gunista meillä oli sellainen ironinen sanonta "kuusipiippuinen vesipyssy". Se tuli tutuksi Castle Wolfenstein 3D pelissä, jossa ammuttiin niitä inhoja "naadscheja" ja seikkailtiin pitkin linnan käytäviä. Pelin suunnittelyryhmään kuuluville tyypeille kippis ja kulaus, kyllä siinä suupielet meni kohti korvia kun ampui natsirobotteja jotka ampuivat vastaan ainoastaan tehdessään ns. Sieg Heil tervehdyksen. Pelin työryhmällä oli näköjään yhtä kiero huumorintaju kuin meikäläisellä!
Ja taisihan jonkun kentän lopussa tulla itse Aatu-vainaa kehiin räiskimään.
P.S. Doom & Doom2 olivat myös hyviä pelejä, muistan sen ikuisesti kun tyttöystävä säpsähti tuolilta ylös kun joku pahis tuli nurkan takaa aseet leiskuen :-)
P.S. II, niin ja tekivätkö nämä pelit meikäläisestä tappajan ja yllyttivätkö ne minua teilaamaan jonkun henkilön X, jota en edes tunne? No ei tehnyt.
Turha syyttää pelejä ja elokuvia ihmisen pahuudesta, kyllä se kumpuaa jostain muusta syystä. Jo ennen noita "hömpötyksiä" ihmiset ovat ihan itse osanneet teilata toisiansa, vrt. "humaanit" kuolemanrangaistukset keskiajalla ja sitä aiemmin....
P.S. III, harmi kun en päässyt äänestämään Venäjän presidentinvaaleissa (tosin mulla ei edes ole Venäjän passia, en ole maan kansalainen ja siten puuttuu äänioikeus), mutta pahuuttani olisin äänestänyt Vladimir Zhirinovskia! Ihan jo huumoriarvon vuoksi.
- Soomepois Eestist -
Tuossa eräs kirjoitteli Lapintiestä. Juuri sellainen politiikko joka saa meikäläisen lipastamaan. Yksi suurinpia isänmaanpettureita, joka ei vaan dementian vuoksi ole hoksannut, että kovasti rakastamansa cccp on muuttunut takaisin tsaarivallaksi.
Se mikä on todella hälyyttävää on, että jotkut urpot sitäkin nautaa on äänestänyt, ei vaan mene jakeluun.
Meillä on härmässä mennyt liian kauan liian hyvin. Kaikki nämä lieveilmiöt johtuvat siitä, että oikeita ongelmia ei vaan ole. Käy mulle, vaikka rennietä meneekin aika paljon.
Näiden hapatusten kanssa voidaan vielä elää ja kaikkea ei todellakaan tarvitse ymmärtää.
Tervehdys Rouva Anolle, Soomepoisille Eestist ja joppos 123:lle & kiitos kommenteistanne.
Rouva Ano: Joo, kyllä tytöt mukaan pääsi. Tosin pyssypeliin ei tytöissä ollut halukkuutta mutta esim. kiikkupallossa ja näissä kaiken maailman takaa-ajopeleissä kyllä.
Soomepois: Kyllähän jokainen pikkusälli (ainakin siihen maailmanaikaan) tulenkin kanssa pelaili ja tietenkin kaikkien mainioitten räjähteitten jotka silloin olivat jytympiä kuin nyt. Tykärikin oli samaa tasoa tulenkuvauspanoksen kanssa. Nuo pelihommat eivät ole minulla hanskassa mutta en usko kenenkään tulleen niitten takia psykopaatiksi. Venäjän vaaleista muuten voi tuumia että ehkä Venäjä on sellainen maa että se tarvitsee tiukan johtajan pitääkseen homman läjässä. Samoin kuin olivat arabimaat. Mitäs niille tapahtui kun diktaattorit syrjäytettiin?
joppos 123: Olen monesti todennut että eihän se ole omituista jos on olemassa utopisteja joilla ei ole mitään kosketuspintaa reaalimaailmaan. Se on omituista että aina löytyy niin paljon ihmisiä että heidät äänestetään eduskuntaan. Kerta toisensa jälkeen.
Lähetä kommentti