eli jonninjoutoa ohijuoksutusta pohjoisen perukoilta
1. Olematon suomalaisuus & matkustaisitte tekin niin ymmärtäisitte
Respan henkilökunta on viettänyt taas hetkisen aikaa kaukana pohjoisessa. Respan henkilökunta on kiertänyt vuosien myötä aika laajalti tätä kotoista Suomeamme. Vaikka Suomi on maailman mitassa melko pieni maa, täällä löytyy silti huomattavan laaja olevaisuuden kirjo. Jos liikkuu vaikkapa Lapissa, Savossa, Pohjois-Karjalassa, Turun Saaristossa, Pohojam´maalla tai Svenska Österbottenista, löytyy joka paikassa omat mainiot erityispiirteensä.
Tarkoitan erityispiirteillä tiettyjä tapoja, murteita, eroa rakennustyyleissä (ruotsinkielisillä alueilla saunan lauteet ovat muuten kummallisen korkeat) ja yleensäkin tiettyjä eroavaisuuksia suhtautumisessa elämiseen ja olemiseen. Kun Hangosta Nuorgamiin yhdistetään nämä piirteet, syntyy potpurri jota voi kutsua suomalaisuudeksi. Ja minusta se potpurri on varsin riemastuttava kokonaisuus, johon en ole vuosien varrella kyllästynyt.
Tietyissä piireissähän on ollut jo kauan aikaa muodikasta julistaa, että mitään suomalaisuutta ei ole olemassakaan. Samaan aikaan ihaillaan täysin kyseenalaistamatta vaikkapa ruotsalaisuutta, argentiinalaisuutta, intialaisuutta ynnämuita plus tietysti jotain yleismaailmallista kosmopoliittisuutta, josta taas itsessään voi kysyä, että onko sellaista olemassa ja missä määrin.
Se, että suomalaisuuden olemassaolo kielletään, saattaa kertoa kieltäjästä itsestään jotakin. Ei riitä, että samaistutaan johonkin omasta mielestä tylsään kansansirpaleeseen ja tämän kansansirpaleen olemassaolon kieltämällä kuvitellaan muuttuvan itse joksikin toiseksi, joksikin enemmän, vaikka kieltäjä luonnollisesti ei kieltämisellään miksikään pariisilaiseksi muutu, vaan on edelleenkin osa tuota tylsää kansansirpaletta. Jonka kansansirpaleen työntekoa arvostava kansanluonne on tietysti aikaansaanut sen, että parhaimmillaan kieltäjä voi tienata leipänsä sillä, että kieltää elättäjänsä olemassaolon. Ja voi elää kuvitelmassa että virallistettu paskanpuhuminen voi laajassa mitassa muuttua leiväksi ja palavaksi polttoaineeksi.
Tällainen suomalaisuuden kieltäjätyyppi hyvin usein valistaa muun muassa minua, joka olen sekä äärioikeistolainen, rasisti, kansallismielinen, nurkkakuntainen ja (Herra nähköön) vielä kaiken lisäksi luopiovasemmistolainen, että matkustelisit sinäkin ressukka enemmän maailmalla, tutustuisit toisiin ihaniin kansoihin ja kulttuureihin (jotka siis tietysti ovat olemassa eikä niissä ole mitään muualta lainattua vaan kaikki on ihqun uniikkia) niin vieraantuisit sinäkin turvenuija noista hirvittävistä käsityksistä.
Tietysti tuon monelle lukijalle niin tutun lauseen voi myös ymmärtää muodossa olenpa käynyt kerran Goassa, joten olen nyt sertifikoitu kosmopoliitti jolla on pokkaa soittaa poskeaan ja opettaa tyhmempiä justabout kaikesta. Itse ajattelen asiaa niin, että jos suomalainen turisti menee maailmalle maksavana asiakkaana lompsa täynnä käypää valuuttaa, niin epäilemättä myös maksettu hymy ja asiakaspalvelu löytyy. Ehkä parhaiten tutustuisi muihin ihaniin kansoihin ja kulttuureihin jos tekis opintomatkan persaukisena eri maitten sosiaalitoimistoihin.
Vaan yleensä ja erikseen: matkustakaa hyvät ihmiset Suomessa. Täällä on huomattavan paljon näkemistä ja kotimaanmatkailussa käyttämänne rahat tukevat suomalaisia matkailuyrittäjiä ja kauppiaita. Erityisesti suosittelen kotimaan matkailua suomalaisuuden kieltäjille. Suomessa matkailemalla saattaa yllättäen löytyä se kansa, jota ei tiennyt olevan olemassakaan. Ei sitä varten tartte mennä Amazonille tai Papua – Uusi Guineaan.
Vielä toistan sen, minkä olen sanonut ennenkin: ainoa perusteltu syy maksaa tulevaa Yle-ryöstömaksua on Yleisradion saamenkieliset lähetykset. Eihän niistä mitään ymmärrä, mutta sitä mukavaa puheen poksahtelua kuunnellessa parantuu jopa raskas rynnäkkövitutus.
2. Unelmien Huitsinnevada
Niin kuin valistunut lukija tietää, Hotelli Yrjöperskeles henkilökuntineen sijaitsee Huitsinnevadan kunnassa Pinnanmaan maakunnassa. Senkin uhalla, että kehys muuttuu kuvaa suuremmaksi käyn hieman läpi perustietoja Huitsinnevadasta.
Huitsinnevada on alle kymmenentuhannen hengen kunta Pinnanmaalla. Naapurikuntia ovat Hömpstad, Lällävesi ja Ala-Tölöviö. Pääosin Huitsinnevadan yleismaisemaa voi kuvailla voimakasmäkiseksi laajatasankoiseksi ryteikkösuomaastoksi. Merkittävä osa Huitsinnevadan maastoa ovat Lälläveden ja Vökellysveden laajat vesistöt.
Huitsinnevadassa on varsin vireä elinkeinoelämä. Maatalous on elinvoimaista ja pääosin täällä viljellään kappularapsista ja aattakätkää. Elintarviketeollisuuden erikoisalaamme on pitkälle kehittynyt vlanimoteollisuutemme, jonka päätuote on maailmallakin suurta suosiota saavuttanut lällänlieru, jota vlanimoissa tehdään koti- ja vientimarkkinoille kolmessa vuorossa. Varmaan lukijakin on törmännyt tämän maukkaan tuotteen mainokseen niin radiossa kuin televisiossa:
Jo vuosisatoja ovat Huitsinnevadan vlanimomestarit osanneet valmistaa lälläisen lierun. Nyt myös sinulla on mahdollisuus nauttia tämän perinneherkun voimakkaan päällekäyvästä ja miellyttävän vetäytyvästä mausta. Osta sinäkin maittavaa lällänlierua lähikaupastasi.
Yksi paikkakuntamme suurimmista työllistäjistä on vuoriteollisuus. Sekä Lusun että Örnätjärven louhoksilla louhitaan tämpsteriittiä ja tiittitiittiä. Tämpsteriitti- ja tiittitiittirikastetta tarvitaan jatkuvasti niin Suomessa kuin maailmallakin erityisesti raskaassa teollisuudessa sillä niitten sulauupumispiste on niinkin korkea kuin varttia yli keskiviikon.
Menestyksekkäistä huitsinnevadalaisfirmoista mainittakoon vielä Oy Huitsinnevadan Sumuntiivistämö, jossa valmistetaan raskaissa maantiekuljetuksissa välttämätöntä putkiusvaa.
Huitsinnevadan väestörakenne on hyvin homogeeninen. Valtaosa asukkaista on ihan tavallisia suomenkielisiä han-suomalaisia. Kolmessa Hömpstadin rajalla sijaitsevassa kylässä (Tömpsten, Porrvik ja Jörn) asuu hieman ruotsia puhuvaa väestöä, mutta on huomattavaa, että edellisissä eduskuntavaaleissa RKP sai Huitsinnevadasta nolla (0) ääntä.
Muualta muuttaneita ei täällä ole kuin kaksi perhettä, eli ensimmäisenä Turkista tullut Mehmet perheineen. Mehmet pyörittää suosittua Pizzeria Mussolinia, jossa perinteisten pizza- ja kebabhörtöjen lisäksi saa myös tavallista kotiruokaa. Ohimennen on mainittava, että Huitsinnevadassa ei ole ensinkään hampurilaispaikkoja, vaan pikkunälän eksterminoi koko Pinnanmaan alueelle levinnyt Sakoton Liha-snagariketju, jonka spesiaaliannoksena on Lälläveteläinen eli kahden ranskanleivän puoliskon väliin lisätty paistettu tavi. Mainittakoon, että Huitsinnevadan Hikeä edustava Mehmetin poika Kemal on voittanut kolme kertaa peräkkäin hetekantyönnön piirinmestaruuden.
Toinen muualta muuttanut heppu on ukrainanjuutalainen Lev Löpötin perheineen. Lev on suosittu opettaja Huitsinnevadan Työväenopistossa. Hän opettaa siellä slaavilaisia kieliä, kaasubasson teoriaa ja käytäntöä sekä kuvataidekaraten tzvötzetä-, räoul synkhnata- ja nkpata´yin-menetelmiä.
Huitsinnevadan eläimistö on rikas ja monipuolinen. Yleisimpiä lajejamme ovat mm. önöötti, kaakana, taskukäki, räähkä ja niskojanakkeli. Huitsinnevadan kansalliseläin on kuitenkin ryttynen. Ryttynen on suurikokoinen mutta lempeäluonteinen ja ihmiselle vaaraton lentävä hyönteinen, joka esiintyy Huitsinnevadan vaakunassakin. Vanhan perinnetiedon mukaan kerrotaan, että jos ryttynen laskeutuu ihmisen kämmenselälle, se tietää hyvää onnea seuraavaksi vuodeksi. Myös monta vuosikymmentä niin huitsinnevadalaisia kuin koko Pinnanmaan maakuntaakin viihdyttäneet rynnäkköhumpan mestarit eli Tanssiorkesteri Ylermi Vilvatväinen & Hässitty Käsitys tekivät jo vuonna 1968 ryttysestä hyvin suositun ikivihreän kappaleen Ryttysen Siunaus (Ma Ilmoille Pieruni Päästin). Hieman myöhemmin myös Vesku Loiri otti kappaleen ohjelmistoonsa. Hän olisi halunnut laulaa kappaleen alkuperäisillä sanoilla, mutta levy-yhtiön painostuksesta sanoitusta muutettiin. Jotainhan siinä itkuista ja huiluista laulettiin, mutta alkuperäinen kappalehan meni näin:
RYTTYSEN SIUNAUS (MA ILMOILLE PIERUNI PÄÄSTIN)
Sain minä itsellein hilpeän suolen
mutten ma pierua siihen saanut
Tuumasin, ei ole onneni haltija
pierejän lahjoja minulle jaannut
Hyi hyiseli, lahjojaan jaannut
Mä mieleni murheella täytin
Näin minä ryttysen, ryttynen kuule
töräytä suoleeni pierevä henki
”Synkhnatan tsäppää,´nkpatan päppää”
töräytti ryttynen, sitten pois lensi
Töräytti ryttynen, sitten pois lensi
ja silloin pärähti perse!
Silloin ma ilmoille pieruni päästin
Hanuri lauloi ja tärinää toisti
Tuumasin: nyt minä pierrä tahdon
Tuhnuisen leijan ilmoille heitin
Hyi hyiseli, ilmoille heitin
Mä kaikille riemuni näytin
Tanssiorkesteri Ylermi Vilvatväinen & Hässitty Käsitys on Huitsinnevadassa kovasti suosittu, mutta noin muuten ei Huitsinnevada voi ylpeillä kulttuuri- ja varsinkaan korkeakulttuuritapahtumillaan. Itse asiassa Huitsinnevada ylpeilee niitten puutteella. Monissa muissa kunnissahan pidetään kaiken maailman kesätapahtumia,mutta jo vuosia on Huitsinnevadassa ollut ainoa kesätapahtuma ensimmäinen kesäkuuta julistettu Kesätapahtumattomuus.
Kesätapahtumattomuus kestää kesäkuun ensimmäisestä päivästä elokuun viimeiseen päivään. Sitten syksyllä, talvella ja keväällä on muutenkin hiljaisempaa. Huitsinnevadan kunnan järjestyssäännön mukaan jokainen, joka yrittää kesätapahtumattomuuden aikaan väsätä ihan minkälaista kulttuuritapahtumaa hyvänsä, se tyyppi uitetaan tervassa ja höyhenissä ja kannetaan parrunpätkän päällä kunnan rajojen ulkopuolelle.
Kesätapahtumattomuuden julistaa perinteisesti Huitsinnevadan suosittu kunnanjohtaja Jorma Kankinen. Julistamistilaisuudesta ei myöskään tehdä mitään kulkuetta, vaan julistamispaikka valitaan niin, että Kankinen heittää tikan kunnan kartalle, ja julistaminen tapahtuu siinä karttapisteessä, mihin tikka osuu. Julistamistilaisuden paikka on salattu, ja siinä on mukana vain tarkoin valitut median edustajat, jota tehtävää on jo vuosikausia hoitanut Huitsinnevadan Paikallisdemokraatin toimittaja Antero Lärvänen ja hänen uskolliset ja ammattitaitoiset äänimiehensä. Kesätapahtumattomuuden julistaminen sitten ilmoitetaan jälkikäteen niin lehdessä kuin radiossa ja paikallistelevisiossa.
Tässä täytyy mainita, että koska Huitsinnevadassa on useita hyvin vaikeakulkuisia soita, on kunnanjohtajamme Jorma Kankinen kehittynyt vuosien mittaan hyvin taitavaksi tikanheittäjäksi.
Mitä tulee äsken mainittuun Antero Lärväseen, voi sanoa, että niin Huitsinnevadassa kuin koko Pinnanmaan maakunnassa on valtalehtenä Huitsinnevadan Paikallisdemokraatti. Helsingin Sanomia ja muita huithaithöpeläätiöitä tilataan myös jonkun verran, mutta niitten levikki on niin pieni, että ne tulevat tilaajilleen tavallisen postin mukana päiväjakelussa.
Huitsinnevada on loistava paikka. Vielä paremmaksi sen tekee, että ihmisen ei tarvitse asua Huitsinnevadassa ollakseen Huitsinnevadassa. Minä asun Huitsinnevadassa. Myös suuresti arvostamani Jaska Brown asuu Huitsinnevadassa. Mutta hän asuu eri Huitsinnevadassa kuin minä. Huitsinnevada ei välttämättä ole paikka, vaan se on enempi mielentila. Jos viidennen polven amerikansuomalainen John Mottonen siirtyy Chigagosta Helsinkiin joko työn tai sen paljon mainostetun rakkauden perässä, hän saattaa kirjoitella sähköpostilla sukulaisilleen Töölöstä että on mahtavaa päästä meluisasta Chigagosta tänne rauhalliseen huitsinnevadaan.
3. Tuntematon Tolvanen
Mistä lie mieleen juolahtanut Reino Tolvanen. Minusta kyseessä on yksi Suomen historian mystisimmistä tyypeistä. Mies antoi Tuntemattomassa Sotilaassa kasvot Antti Rokalle, ja vaikka oikea Rokka olikin tietysti Viljam Pylkäs, niin Reino Tolvasen näköiseksi Rokka kuvitellaan.
Miehestähän ei tiedetä juuri mitään. Sodan aikana hän oli sekä merivoimissa konekivääriampujana partioveneessä että tähystäjäupseerina Bristol Blenheim-pommikoneessa. Sitten hän luki itsensä agronomiksi, näytteli yhden ikimuistoisen roolin ja oli avustajana toisessa elokuvassa ja heivasi sitten näyttelijän uran kokonaan.
Tämän jälkeen mies läksi perheineen Australiaan ja sieltä Etelä-Afrikkaan, jossa toimi agronomina. Hän kuoli Pretoriassa vuonna 1974 vain 54-vuotiaana.
Ja siinä onkin kaikki, mitä miehestä tiedetään.
Ihmettelen, että kukaan ei ole tehnyt, tai edes yrittänyt tehdä kirjaa Reino Tolvasesta. Näyttelijän urahan ei hänellä ollut pitkä, mutta yksittäisenä roolihahmona se on yksi kaikkien aikojen mieleenpainuvimmista. Tolvasen kasvot ovat syöpyneet ihmisten mieliin aitona ja oikeana Rokkana. Eihän siitä ole kai kuin pari vuotta, kun Hannele Lauri kertoi haluavansa itselleen miehen, joka on ”vaarallinen ja rokahtava”, ja nettiyhteisöhän vastasi heti, että ole hyvä Hannele, tässä on sinulle sellainen:
Ymmärtääkseni oli muuten varsin lähellä, että Rokan rooliin olisi valittu Uljas Kandolin:
Mikä ettei olisi toiminut. Heimo Lepistökin olisi voinut olla osassa hyvä:
Koskelan osaan taas käsittääkseni kyseltiin alunperin Matti Oravistoa, mutta mies oli kiinni toisaalla. Mikko Niskasen Sissit-elokuvassa hän oli varsin vakuuttava luutnantti Takalana:
Ehkäpä Reino Tolvanen halusi elää Reino Tolvasena, ja ymmärsi, että Suomessa se ei olisi koskaan onnistunut. Täällä hän olisi ollut aina Antti Rokka.
4. Kelejä odotellessa
Tää kirjoitus oli ns. vapaata tajunnanvirtaa. Jatkossa varmaankin palaillaan tuttuihin aiheisiin, sillä hotellin respaan on tullut Yhteiskunnallisen Sääntutkimuslaitoksen pitkäaikainen sääennuste. Sen mukaan on odotettavissa voimakasta poliittista matalapainetta ja useista suunnista yhtäaikaa tulevia aina vaan voimistuvia haisunäädän kusimyrskyjä.
Poliittisen matalapaineen kulminaatiopisteeksi ennustetaan lokakuun 28:tta päivää. Mikäli eräs voiman pimeällä puolella oleva ryhmä voittaa eräät silloin pidettävät vaalit, tulee poliittinen matalapaine entisestään syvenenään.
Hyvää alkanutta syksyä tämän blogin lukijoille.
Joulukalenteri 2024 Yhdeksastoista luukku
3 tuntia sitten
24 kommenttia:
Eikö teillä ole siellä äimänkäkiä enää ollenkaan kun et niitä maininnut? Ne on vähän kuukkelin tapaisia sinänsä ihmisystävällisiä mutta runsain määrin esiintyessään kiusallisia luontokappaleita, jotka saunaillan jälkeen kuljettavat yöllä ajatusten lisäksi tavaroita pitkin mökkiä ja terassia. Yritä siinä sitten aamulla tehdä aamiaista, kun mitään ei löydy mistään.
Globaalin ilmaston lämpenemisen takia näille nurkille on etelästä levinnyt uusi vieraslaji notmii. Liekö Ahti Karjalainen tuonut aikoinaan matka-arkussaan niitä safari-reissultansa.
Minun mielestä tuo kansainvälisyys ja kansallismielisyys nyt eivät ole toisiaan poissulkevia, opiskelen kansainvälisellä linjalla korkeakoulussa ja lähden parin viikon päästä Sloveniaan opiskelijavaihtoon, eivätkä nämä asiat estä minua äänestämästä Perussuomalaisia vaaleissa.
Saa nähdä mitä siitä Slovenian reissustakin tulee kun Slovenian on povattu kaatuvan seuraavaksi talouskriisissä.
Hyvä juttu taas Ykällä. Nuorgamin asemasta olisin laittanut Petsamon mutta tekninen este...
Minulla kävi mielessä miten päästäisiin eroon puoluekurista eduskunnassa. Joku ehdotti tätä toisaalla. Mitä jos eduskunnan äänestykset suoritettaisiin suljettuina lippuäänestyksinä, samalla tavalla miten suoritetaan puhemiehen ja varapuhemiesten vaalit? Se olisi anonyymi äänestys. Siinä ei kukaan tietäisi miten joku muu on äänestänyt joten ketään ei voisi kurittaa puolueen politrukkien toimesta. Tämmöisessä äänestyksessä eduskunnan pääsihteeri pitää nimenhuudon ja jokainen paikalla oleva edustaja käy laittamassa äänestyslipun uurnaan. Sekä täysistunnon että valiokuntien äänetykset suoritettaisiin noin, valiokunnassa valiokuntaneuvos hoitaisi lippujen keräämisen. Täysistunnoissa käytettävä änestyslippu voisi olla sellainen että siinä olisi kolme ruutu jonka vieressä lukisi "jaa", "ei", ja "tyhjä". Poissaolijat huomattaisiin äänestyksen nimenhuudossa. Valiokunnan äänestyslipusta en osaa sanoa, äänestäänkö sielläkin vain jaa, ei tai tyhjä, vai onko siellä muun tyyppiset äänestysvaihtoehdot.
Tervehdys Kumitontulle ja Anolle & sen Synolle ja kiitos kommenteistanne.
Kumis: Äimänkäki ei kuulu varsinaiseen paikallisfaunaan, mutta se on kyllä levinnyt tänne muualta. Itse asiassa minusta tuntuu, että olin missä tahansa, niin aina vähintään yksi äimänkäkipesue pesii lähistöllä. Notmiita ei ole Pinnanmaalla pahemmin esiintynyt, mutta Pinnanmaan riistanhoitopiiri on kyllä määritellyt notmiin vahinkoeläimeksi.
Ano & sen Syno: Olen kovasti samaa mieltä kanssasi. Jos arvostaa omaa kansaansa, ei se tarkoita, että automaattisesti halveksisi muita. Sloveniassa en ole käynyt, muutama kaverini on, ja kehuvat sitä kovasti mukavaksi paikaksi ja sloveeneja ihan lupsakaksi porukaksi.
Tervehdys Vieraalle ja kiitos kommentistasi. Kyllähän mullekin Petsamo kelpaisi, mutta kun on niitä teknisiä esteitä...
Mitä tulee tuohon suljettuun lippuäänestykseen eduskunnassa, niin kannattaisin sitä hyvin lämpimästi. Tietyt viime aikoina tehdyt äänestykset sekä Suomen suvereniteetista että maanpuolustuksesta olisivat saattaneet päättyä hyvinkin toisin.
Liityn joukkoon. Minunkin mielentilani on Huitsinnevada. Näin syksyllä vaeltelen mielelläni metsässä ja tavan takaa silmiin sattuu paikallinen erikoisuus ryypätkääpä ja illan laskeutuessa tuttu, tussahtava naitatti.
Huitsinnevadasta on käyty ulkomailla, niin kaukana ja niin usein, ettei enää välttämättä tarvitse. Uskomme, että muualla on ihan ihqua, mutta h-nevadassa vielä ihqumpaa. On nääs mihin verrata.
Tervehdys, Närpes Varg och kiitos kommentistasi. Ryypätkääpä ja kovasti tussahtava naitatti ovat myös minun Huitsinnevadassani tuttuja sieniä. Ja Suomessa ja suomalaisissa on paljon hienoa. Miksi meidän pitäisi hävetä sitä?
Nauroin taas kippurassa...
Täällä Huitsinnevadassa tuttuja on ryypätkääpä ja naitatti. Aamuisin notmii.
Tuo Reino Tolvasesen juttu on siitä tuttu vuosien takaa, kun kaveri ylpeänä kertoi, että Rokan Antti kuoli Pretoriassa.
Siinä ryypätkääpää meni, kun yritin selittää, ettei se ole Rokan Antti, se näytteli sen roolin elokuvassa se joka Pretoriassa...
Kyllä se sitten selvisi lopulta.
- buuri johannesbuurista -
Yrjöperskeles, kiitos kirjoituksestasi, jälleen!
Yli puolet aikuiselämästäni, siis armeijan käynnin jälkeen nyt 56 ikävuoteen saakka olen asunut jossain ulkomailla. Mutta olinpa sitten missä tahansa, niin ainakin kerran vuodessa sinne Suomeen on päästävä, ei auta mikään.
Erityisesti kesä on sellaista aikaa, että se on pakko viettää siellä. Onneksi on mahdollisuuss olla kotoisissa maisemissa pitkiäkin aikoja, kun saa itse valita loma-aikansa (rajana kuitenkin 72 kalenteripäivää vuodessa).
Kesällä ovat yöttömät yöt, vai miten se Sillanpää kirjoitti: "Mitään suviyötä pohjolassa tuskin onkaan, on vain viipyvä ja viipyessään hiukan himmenevä ehtoo...". Nämä ja puhdas ilma ovat toistaiseksi ilmaisia. Vettä saa juoda suoraan hanasta, ylellisyys, jota ei ole ihan joka paikassa. Sitten ne marjat, sienet ja kalat! Ja ruisleipä, jälkiuunileipä ja päälle suomalaista suolattua voita, kylmäsavulohta ja tilliä, juomaksi Koffin A-olut!!! Uudet perunat!!!
Kyllä näillä kilometreillä on jos jonkinlaista mömmöä vedetty eri paikoissa, Rafflesista Waldorf Astoriaan ja Möller Villaan, vaan kun tulen Suomeen, niin paras kaverini on täyttänyt jääkaapin samana aamupäivänä em. herkuilla, eikä niitä, jumalautasaatana, mikään voita, paitsi ehkä savulammas savulohen sijasta tai sitten vuorotellen molempia...
Menipä materialistiseksi. Mielentila on juri se huitsinnevada, joka on tärkeä. Minusta ei ole kukaan yrittänyt suomalaisuutta kitkeä ja olen huomannut sen, että minua arvostetaan selvästi enemmän sellaisessa tilanteessa, jossa tuon selkeästi ilmi kansalaisuus-kulttuuritaustani, koska niin tekevät kaikki ne ihmiset eri puolilta maailmaa, joiden kanssa olen tekemisissä, eivätkä he asiaa mitenkään omalta osaltaan häpeä. Karkeimpien pilojen kohteeksi joutuvat väistämättä ne, jotka kuvittelevat olevansa "maailmankansalaisia", joita ei ole olemassakaan, on vain niitä, jotka ovat jollain tavoin eksyksissä.
Ajan esimerkiksi mielelläni autoa Suomessa olessani. Teillä on moneen muuhun maailman paikkaan verrattuna vähän liikennettä ja tietkin ovat suht' hyvässä kunnossa. Ja kun rauhallisesti ajaa, niin ehtii nähdä erilaisia paikkoja, pysähtyä kahville ja tupakalle johonkin järven rantaan rakennettuun kuppilaan, ja hermo lepää! Lomiani en koskaan juuri suunnittele etukäteen, koska loma on lomaa ja silloin ei saa olla kiire!
Tulen poikkeuksellisesti käymään Suomessa pariksi viikoksi marraskuussa äitini kesäisen poismenon johdosta, jolloin tosin olin Suomessa mutta emme saaneet luonnollisestikaan kaikkia asioita hoidettua silloin.
Ei vuodenaika mielentilaani ratkaise, kyllä se on pysyvä ja näyttää vain vanhemmiten paranevan.
Olen suuresti ihmetellyt kotimaahan tutustumisen halveksuntaa. Jotenkin sen ymmärtää, että hesalainen ei ole koskaan käynyt Savossa. Tai turkulainen Pohjois-Karjalassa. Ei kaikkia paikkoja tarvitse koluta. Mutta että ei ole käynyt oikeastaan missään kehä kolmosen pohjoispuolella siinä missä Thaimaan rannat ja Irlannin pubit ovat kyllä tuttuja. Näitä tyyppejä riittää. Ja tunnen minä yhden hepun, joka on asunut ikänsä Rovaniemellä, muttei ole käynyt napapiirin pohjoispuolella kuin kerran Luostolla ryyppyreissulla. Ja asuu täkäläisessä Huitsinnevadassakin tuttu, joka ei ole käynyt naapurikunta Lällävedellä vaikka on jo kohta eläkeiässä.
spesiaaliannoksena on Lälläveteläinen eli kahden ranskanleivän puoliskon väliin lisätty paistettu tavi
Totaalirepeäminen. En tiedä mikä tuossa oli mutta osui nauruhermossa arkaan paikkaan.
Täälläpäin pesivät myös viskisieppo ja kaksi kuhankeittäjän piileskelevämpää lähisukulaista, ahvenenpaistaja ja pontikankeittäjä. Äskettäin X-marketin kassajonossa kuulin jälkimmäisen lajin edustajien ääntelyä, joka koostuu eri mäskilajien ja kirkastuskertojen lukumäärän vertailusta.
Rokan roolin valinnasta Edwin Laine kertoo muistelmissaan Tuntematon sotilas ja Pylvässänky varsin lyhyesti. Rooliin oli ehdotettu mm. Spede Pasasta, Leo Lastumäkeä, Heimo Lepistöä ja Lasse Pöystiä. Hän mainitsee, että juuri Rokan löytäminen oli kaikkein vaikeinta. Kokeeksi kuvattiin kymmenkuntaa, kunnes Viipurilaisesta Osakunnasta löydettiin osakunnan näytelmissä esiintynyt karjalaispoika Reino Tolvanen.
Tervehdys Buurille, Castorille ja Jaskalle & kiitos kommenteistanne.
Buuri: Etelä-Afrikan suomalaisyhteisö varmaan tietäisi Reino Tolvasesta. Harmi, kun täältä käsin ei oikein pysty kyselemään. Minä en ole koskaan innostunut elämänkertakirjoista, mutta jos Reino Tolvasesta sellainen tehtäisiin, ostaisin se ilman muuta. Esitän vielä sulle kysymyksen, jonka esitän Castorillekin: mikä sai miehen aikanaan muuttamaan pois koivun ja tähden alta?
Castor: Kommenttisi oli sen verran kaunis, että se olisi käynyt blogikirjoitukseksi jo itsessään. Näistä ns. ”maailmankansalaisista” ajatellaan varmaankin samalla lailla, kuin Juankoskelta Helsinkiin muuttaneesta hepusta, joka kaksi viikkoa muuttonsa jälkeen yritää vääntää slangia. Minä muuten asuin Helsingissä lähes 20 vuotta ja olin koko ajan mie. Ei kukaan urputtanut. Sama kysymys sulle kuin Buurillekin: mikä sai miehen aikanaan muuttamaan pois koivun ja tähden alta?
Jaska:
Minullahan on kiertolaistausta, eli olen asunut elämäni aikana olosuhteitten pakosta (kotikunnastani lähdettyäni) muistaakseni kymmenellä paikkakunnalla (viimeiset vuodet onneksi täällä Huitsinnevadassa) ja täältä en lähde kuin jalat edellä.
Linnuista: Oman Huitsinnevadani riistanhoitopiiri on todennut vahinkoeläimiksi myös liimatilhin, punavihervästäräkin ja sukkahousukoppelon, jotka ovat etelästä päin leviämässä.
Spedestä: Spedehän näytteli erinomaisen hyvän vakavan roolin Mikko Niskasen elokuvassa ”Hopeaa Rajan Takaa”. En yhtään ihmettele, etteikö Spede olisi sitä Rokan rooliakin klaarannut. Mutta silloin olis epäilemättä jäänyt Spede-showt ja muut sen semmoiset tekemättä. Olis tullut liian vahva mielikuva. Ymmärtääkseni Aarno Sulkanenkin oli varsin pitkään ilman hommia sen jälkeen, kun hän teki sen Akseli Koskelan roolin. Olivat vaan todenneet, että osaava heppu olet, mutta ei sinua kukaan ajattele muuna kuin Akselina.
Komppaan Castoria ja lisään, että omien kokemusten mukaan skotit ja irlantilaiset sekä teksasilaiset korostavat vahvimmin syntyperäänsä maailmalla. Näyttää siltä, että koko läntinen maailma myös tuntee heidän tinapillinsä, kilttinsä ja stetsoninsa.
Irkut ja skotit myös tuntevat Suomen ja tuntevat mekäläisiin sympatiaa, samoin kuin tietysti "sukulaiskansamme" kreikkalaiset ja turkkilaiset sekä unkarilaiset.
Englannissa, Yhdysvalloissa, Venäjällä sekä Afrikassa on sama sanooko tulevansa Suomesta vai Samoalta. Eivät ne tiedä, eikä heitä kiinnosta. Itse sanon usein olevani eskimo. Tämä heimo tunnetaan ja sille annetaan paljon anteeksi illan muuttuessa yöksi ja juomien vajetessa ruukuissa.
Kotimaassa kannattaa tosiaan reissata. Savolainen ja turkulainen suomalainen ovat aika erilaisia. Mutta huitsinnevadasta yhtä kaikki.
Ykä,
Lyhyt vastaus kysymykseen, miksi olen maailmalla: yksi tehtävä synnytti toisen, aika laaja kielitaito, hyvä sopeutumiskyky ja hermot, "huippuosaamista" (voihan vetelä!) omalla alalla, levoton veri, sammumaton kiinnostus oppia uusia asioita (kun vielä pää toimii jollain lailla), jonkin verran hyvää tuuria, rahakin merkitsi jotain.
Sitten vähän "vanhan" neuvoja nuoremmille. Jos lukijoissa on sellaisia, jotka ovat nuoria ja vasta työelämään tulossa, niin voin sanoa, että kyllä tämä kiertolaisen elämä on ainakin aluksi melkoista paskaa, matkustaminen on hirveää odottelua ja istumista, hotellielämä tappaa henkisestikin vireän, kohtelukaan ei kaikkialla ole sellaista kuin voisi kuvitella (minut on kaksi kertaa yritetty ryöstää puukolla uhaten, mutteivät onnistuneet kun en antanut onnistua, kaikkea muutakin on ollut, eikä poliisi ole joka paikassa ystäväsi kuten Suomessa), perhe-elämää ei ole vasta kuin ehkä 45-vuotiaana, jos on riitävän hyvä hommissaan ja pystyy asettumaan paikoilleenkin johonkin, monille viina tulee liian läheiseksi ystäväksi ja sitten se laulu on seis, monet ovat jo lähtiessään juurettomia tai tulevat ajan mittaan sellaisiksi, kun eivät jostain syystä viitsi/osaa tunnustaa sitä tosiasiaa, että ovat lähtöisin Suomesta ja yrittävät olla jotain muuta, ovat siis pahasti eksyksissä, kuten aikaisemmin kirjoitin, eikä sitä rahaakaan ovista ja ikkunoista tulvi.
Minä en ehkä tietoisesti valinnut tätä tietä, kuten sanoin: edellinen tehtävä synnytti uuden ja sitten taas mentiin. Mutta kannattaa miettiä tarkkaan, mihin soppaan lusikkansa laittaa. Maailma oli silloin kovasti erilainen, kun minä lähdin.
Yleinen turvattomuus on lisääntynyt ainakin potenssiin kymmenen. Terrorismi ei tule vähenemään lähivuosikymmeninä, ja ikävintä asiassa on se, että sen muodot muuttuvat itsemurhapommituksista entistä hienostuneempiin ja vaikeammin estettäviin hyökkäyksiin. Ja se terrorismi tulee varmasti yhä lähemmin koskettamaan myös meitä suomalaisia maailmalla, ei enää ainoastaan Yhdysvaltain tai Israelin passin haltijoita tai juutalaisia. Riippumatta siitä, kuinka saatanan suvaitsevaisia Suomessa sitten oltaisiinkaan.
Jos nyt pitäisi aloittaa alusta, niin jäisi tekemättä. Ei siis katumuksesta, vaan siitä syystä, että emme elä siinä maailmassa, joka oli "silloin joskus". Perustaisin perheen mahdollisimman nuorena ja rakastaisin lapsiani ja läheisiäni oikein todella. Kyllä terve pää ja terveet kädet tuovat riittävän leivän ja särpimen, Suomessakin.
Meni vähän talvi-iltain tarinoiksi, näemmä.
Tervehdys Närpes Vargille ja Castorille & kiitos kommenteistanne. Noin yleensä voin todeta, että termi ”maailmankansalainen” on minun mielestäni synonyymi sanalle ”ei mistään kotoisin”. Ainakin tavalliselle ihmiselle on hyvä tuntea kuuluvansa johonkin. Castor, muuten, noista talvi-iltain tarinoistasi eli elämänkokemuksestasi saisi varmaan väsättyä varsin mielenkiintoisen kirjan. Kiitokset turinoista.
Pikkusen off-topiccina:
http://www.uef.fi/uef/vaitostiedotteet1;jsessionid=AD7E01BEB158D4C7221CDAAFD8F259D2?p_p_id=101_INSTANCE_iQ9J&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-2&p_p_col_pos=5&p_p_col_count=8&_101_INSTANCE_iQ9J_struts_action=%2Fasset_publisher%2Fview_content&_101_INSTANCE_iQ9J_urlTitle=20120831-vaitostiedote-driss-habti&_101_INSTANCE_iQ9J_type=content&redirect=%2Fuef%2Fhome
Enpä tiedä, onko tuo tehty jollakin generaattorilla vai ovatko ihan tosissaan, veikkaan jälkimmäistä.
Ykä,
Tällaiseksi ilmeisesti nuo EU-kiimaiset ja suvaitsevaiset haluavat muuttaa Suomen. Merkit ovat näkyvissä, kansalaisilla ei ole minkäänlaisia vaikutusmahdollisuuksia harjoitettua politiikkaa vastaan (nimenomaan vastaan!). Poliitikot haluavat EU:n eliittiin ja kansa maksaa. Toivottavasti Saksan perustuslakituomioistuin sanoo EI keskiviikkona ja katsoo rahastot, niin väliaikaiset kuin muutkin Saksan lain vastaisiksi. Silloin päästään eroon eurosta ja eurostoliitosta.
http://www.youtube.com/watch?v=Y9zgjyd7hgY
Tervehdys Anolle ja Castorille & kiitos kommenteistanne.
Ano: Generaattorista en tiedä, mutta ainakin heppu on keksinyt tavan, jolla varmistaa turvattu tutkijan ura suomalaisessa yliopistossa.
Castor: Kiitos linkistä. En ehtinyt ennen kommentointiani katsoa sitä kuin osan. Siinä mielessä olen eri mieltä kanssasi, että tuo dokumentti lupaa Orwellin vuotta 1984. Itse ajattelen, että meille tarjotaan Euroopan Liittovaltiossa Aldous Huxleyn Uljasta Uutta Maailmaa. Kumpaakaan vaihtoehtoa en pidä toivottavana.
Suomessa ei ollut enää mitään tekemistä. Oli tunne, että kaikki oli koettu, tehty ja nähty - uuden alun etsiminen. Täydellinen kyllästyminen suomalaisen yhteiskunnan tylsyyteen, holhoukseen ja määräysvaltaan - vapauden kaipuu. Ja Suomen melkein kaikki kylät ja kaupungit tuli reissattua siinä sivussa, kun optimoitiin kuljetukset, kauppojen varastot, meijerit, teurastamot jne.
Piti löytää jotakin kertakaikkiaan erillaista.
Vaatekerta matkalaukkuun, muutama tonni rahaa, passi ja aski tupakkaa. Kapkaupungin lentokentältä otin taksin, josta majataloon ja sitten työpaikkaa kyseleen. Ja se löytyi 2 viikossa, joten rahatkaan ja turistiviisumi ei ehtinyt loppua. Työtarjouksen mukana sai sitten työluvankin ja sai jäädä maahan.
(Niin varmaan Reino Tolvanenkin ajatteli...)
Jep, 17 vuotta jo Afrikassa ja kaikki tuntevat suomalaisena ja se on OK, moni kaverikin on käynyt Suomessa mukana lomalla.
Ei tulisi mieleenkään matkia ketään muuta, kuin olla huitsinnevalainen Huitsinnevadassa.
Kun on jännitystä elämässä, niin mieli pysyy virkeänä ja nuorena.
- buuri johannesbuurista -
Tervehdys Buurille ja kiitos tarinastasi. Tuo on ollut aika rohkea ex tempore-ratkaisu, johon harva uskaltautuu. Minkälaisena muuten näet Etelä-Afrikan tulevaisuuden, nyt kun siellä on se musta valta?
Tein monta vuotta sitten AMK:ssa lopputyön ulkomailla työskentelevistä ja työskennelleistä suomalaisista. Se oli pöytälaatikkotutkimus joka tehtiin oppilaitokselle. Sillä ei ollut erillistä toimeksiantajaa. Tutkin lähinnä sitä mitä muut ovat tutkineet ja mitä aiheesta on julkaistu. Omia havaintoja ja johtopäätöksiä en pyrkinyt tuomaan esille, lähinnä totesin muiden havaintoja ja johtopäätöksiä. Tekoaikana ei ollut tarjolla montaa tuoretta ja ajan tasalla olevaa julkaisua, joten piti tyytyä niihin mitä löytyi ja jotka ohjaaja kelpuutti aineistoiksi. En esim. lähettänyt kyselyitä enkä tehnyt haastatteluja.
Jos minulla on jossain mun lopputyön tekstitiedosto niin lähettäisin sen Ykälle luettavaksi.
Toinen kommentti. Mitä Ykä arvelee IDA:n ehdotuksesta että vaaleihin, ainakin eduskuntavaaleihin saisi asettua ehdolle vain ne jotka täyttävät vaalivuonna vähintään 60 vuotta? Kun tätä miettii tarkemmin niin siinä on hyviä puolia. Ensi alkuun tällä ainakin vältettäisiin poliittiset broilerit jotka eivät ole ikinä tehneet siviilityötä. Ensin pitää siis elää omaa siviilielämää ja tehdä töitä jne. Vasta kun täyttää 60 niin voisi sitten katsoa olisko vaaleja tulossa ja että huolittaisiinko johonkin listoille. Poliitikot tekevät päätöksiä joilla on vaikutusta tavisten elämään. Tällöin pitäisi olla suhtkoht tuoretta kokemusta taviksena elämisestä. Luultavasti tämän tyyppinen päälle 60 oleva henkilö on harkintakykyinen ja osaa punnita asioita ennen päätöksentekoa, sekä on lujaluonteisempi ja hänellä on parempi tilannetaju verrattuna johonkin ikiteiniksi jääneeseen. Tällaisella ei myöskään ole tarvetta päteä tai besserwisseröidä. Meinaan että jos on muutoin pätevä ja jos tietää niin ei hänen tarvi siitä mölytä oman itsetunnon kohottamiseksi.
Jos joku tippuu seuraavissa eduskuntavaaleissa niin ei tarvi sille varalle järjestää jotain hömppävirkaa julkishallinnosta koska jos on eläkeiässä niin voi pistää eläkehakemuksia liikkeelle. Eri asia on jos haluaa palata duuniin. Pidän itse asiassa tärkeänä tavoitteena sitä että eduskuntavaaleissa tippunut sijoittuisi takaisin työelämään mikäli on alle 65 vuoden ikäinen.
Ehkä voisin lieventää tuota IDA:n ehdotusta siten että jos täyttää vaalivuonna vähintään 40 niin saa asettua ehdolle. Ehtii 40 vuoden rajaankin mennessä elää siviilielämää.
No jaa... EA:n tulevaisuus on fifti-sixti. Pahimmassa tapauksessa eli jos rähinä tulee, niin maa varmaankin jakautuu kahtia. Ei käy niinkuin Zimbabwessa, vaan epäilen, että ainakin Western Cape jää valkoisille ja värillisille.
Jos Malema tms. hullu ei pääse valtaan, niin tulevaisuus on "rauhallinen" ja mitään isompaa katastrofia ei Zimbabwen malliin tapahdu.
- buuri johannesbuurista -
Tervehdys Vieraalle ja Buurille & kiitos kommenteistanne.
Vieras: Luen tuon ihan mielenkiinnolla,jos lähetät. IDAn ehdotushan ei tule koskaan toteutumaan, mutta kyllä siinä kiistatta omat hyvät puolensa olisi. Minunkin mielestäni se 40 vuotta voisi olla parempi raja.
Buuri: Pidän peukkuja teille. Se, mitä Zimbabwen maatilateurastuksista on kuultu, ei paljon naurata. Ja jostain kumman syystä suomalainenkaan lehdistö ei ole niihin puuttunut. Googlasin Maleman. Eikös tuo piru vie näytä päivittyneeltä Dan Koivulaaksolta?
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Julius_Malema_2011-09-14.jpg
Hieno kirjoitus. Miniromaanin verran pistit taas.
Kiitos, Reino. Vaan täytyy tunnustaa, että tuossa Huitsinnevada-osiossa tuli faktatietoihin laitettua hieman Lapin lisää.
Lähetä kommentti